Canadan uutiset, July 2, 1925

              .CASAI)mmrmE:i/J?0m'^6iS^^^ HeinSk. 2, 1925
CANADAN UUTISET
fiuomalalnen sanomaleliti CanadäsBa
ilmestyy jokaisenai Torstaina.
Kustantaja
The Canada N e w 8 Publishing Co.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: |2,50 koko vuodelta
$1.50 puolelta vuodelta, 75c 3 kuu
kaudelta ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo­delta.
T
* ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran Ju-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutaantie-to
ja nlmenmuuttoilmoitukset 75 sent
tiä kerta, $2.00 kolme 'kertaa, pialma-ilmoitukset
$2.00 kerta. $3.00 kolme
Kertaa. Avioliitto- ja kihiaus-ilmoi-tukset
60c p.alstatuumalta; Kuolonil-moltuk&
et $2.50, muietovärssyllä 3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avloeroll-nioitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-Ilmoitukset y. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotulsta ilmol
luksista.perithän 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
BOc. Postissa tulevia ilmoituksia el
iiyväksytä "vjelaksi tunt€|mattomilta.
Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet^ ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella •• • ••
CANADAN UUTISET.
Port Arthur, Ont., Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
; Osotemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite.
"CANADAN UUTISET
(The Canada News.)
Tlie Finnish NewspaDer in Canada,
Published every Thursday by
Tho Canadian News Publishing Co.
Lauri Maunu, Editor.
Daily News Bldg., P^t Arthur, Ont.
laarinen Amerikan kaupunkien
kaunistajana.
Prof. Eliel Saarisen viimeisim-nistä
töistä Amerikassa kertoo
>Iew York Times Magazine tou-vok.
17 p:n numerossa. Kuuliii-
;a suomalainen arkkitehti suun-littelee
parhaillaan Amerikan
'.kaupunkien kaunistamista. .-'K-liel
Saarisen Amerikan-kausi'V
'drjoittaa Mr, OrrickJohns mai­nitussa
lehdessii, "on tyypillinen
niehen luovalle mielikuvitukselr
'ei sillä hän ei näe meidän aika­kauttamme
ainoastaan historia!-
ase.ssa prespektiivissä, vaan h än
käsittää suuret pinta-alat yhdek­si
yhtenäiseksi tehtäväksi. Hän
m kaupunginrakentaja, asema­kaava-
arkkitehti ennen kaikkea,
ja hän näkee, että suuren arkki­tehdin
täytyy meidän päivinäm­me
olla kaupunginrakentajan.
Hänestä on tuleva mies, joka v(»i
•imissa aivoissaan uudestaan luo­la
koko meidän vyhteisömmc elä-luin
kuvan ja pitää huolta sen
} »arhaimniasta menestyksestä ja
ilmituomisesta pienimpiäkin yk­sityiskohtia
myöten.
Canadan Yhdistynyt Kirkko.
CANADAN UUTISET
is welcomed and read in every Finnish
home in the' Dominion. It is the only
dlrect advertislng medium for those
nianufacturers and merchants who
wish to create. and build a profitable
and permanent demand ^Cor their prod-ucts
and merclvandise by the large
and ever growing Finnish populatlon
residing in Canada. Place your trial
adverllsement an4 get results.
Advertising rates 50c per inch.-
Politicaladvs $1.00 per inch.
Advertisements must reach our Of­fice
Wednesday noori to appear on
Thursday's Issue. ^
- Suhscriptionprice in Canada $2.50
per year, United' States and other
countries $3.50 per year in advance.
. Entered as second class mall mat-ter,
Dee. ly 1915, at the >ost Office a»
Port Arthur, Ontario, Canada.
;THEl AIMV OF T H E CANADAN
UUTISET.
To help preserve the ideals and
sacred tradltions of this, ,OUP adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its laws a,nd Inspfre others
to respect an^ obey them: To strlve
unceaalngly to qulcker the - pubnc's
scnse of cIvIc duty: In ali waya to aid
in maklng this country greater and
bctter than we found It.
— Do m i n io n i n • ];)ä i vä n v u o k si
menoe lehtemme tämä numero
[lainoon päivää tavallista aikai­semmin.
5
—.Mielipiteen määrää lopulli­sesti
tunn<), ei äly.
— Paras keino oppia jotain ai­netta
hyvin, on opettaa sitä niuil-
— Innostus panee kilpailun a-
Julle, mutta se voitetlaan ainoas­taan
kestäyydellä.
/ r - Jos aijot suuntaasi väisty­mättä
kulkea, katso ,että suuntasi
on varmasti oikea. '
Elämän suurin ilo on rak­kaus,
elämän suurin rikkaus on
tyytyväisyys,. elämän suurin o-niaisuus
on terveys, elämän suu­rin
lepo on uni.
•:. -r— Ainoastaan . työllä voidaan
ajatus saada terveelliseksi, ja ai­n
o a l t a a n ajattelulla voidaan t yö
saada onnelliseksi, ja näitä kahta
ei voida-! .toisiKtansa (jroittaa i l ­ma
n että se tuottaisi huonoja tu-
1 oksia. 1
— Suomalaiset ympäri laajan
Amer ika n, j a y m p'p ri ma ail m an,
ovat taas kansallifsena juhlanaan
viettäneet juhannusta. E r i valti­oiden
asukkaat Yihdysvalloissa o-
; ra t j u h 1 i n e e t v a 11 a V in a ; j on k k oi -
na ja loistavin ohjelmin. Me Ca-nadassa
asuva ^Väinön heimo em­me
ole vielä moisia suurjuhlia
kyenneet aikaansaamaan^ mutta
sentään lienee kansal|ishengen
juhannu.<?kokkoa meidänkin kes­kuudessamme
ainakin pienemmis­sä
juhlissa sytytetty.
Alaskan metallikaivosten tuotan­to
V . 1924.
Yhdyfivaltain sisäasiandeparte-
•nentin laskelmien mukaan tuot-livat
Alaskan metallikaivokset
vuonna 1024 kaikkiaan .tl7,(i7(V
QOO arvosta metalleja, jota va-s-toin
vuoden 1923 tuotanto nousi
':(),3:^0.(X)0 dollariin.
Toimitettujen tutkimusten mu­kaan
oli kulta ainoa metalli, jota
Alaskassa vuoden 192-i satiin e-tieinmän
kuin vuoden 1923 ajal-
\a. Viime vuoden kullan tuotan­t
o Alaskassa lasketaan nousevan
B.^ÖO.OnO dollariin, jota vastoin
.e vuoden 1924 ajalla oli vain
"),98r),;-ll4 dollaria.
Kuparin tuotanto Alaskassa
väheni Imomattavasti viime vuo­den
ajalla, ollen toimitettujej\
nrviolaskiijcn . nvukaan. aryolleeh
^•10,000.000, jota vastoin vuonna
1923 sen tuotanto nousi 12jG30,-
33r) dollariksi. Hopeaa kaivet­tiin-
viime vuoden ajalla 4.)0i000
dollarin arvosta, vuonna 1923
sensijaan 668.012 dollarin arvos­ta.
Kivihiilen kaivaminenkin
laski 7r)5,459 dollarista v. 1923
,"').")0.000 dollariin v. 1924. Sen
.sijaan muiden metallien, lyijyn,
petroleumin, marmorikipsin, • t i ­nan
ja platinan, kaivaminen ko­hosi
jonkun verran, sillä v.-1923
kaivettiin niitä 291,r)13 dolllarin
arvosta, mutta viime vuoden tuo­tanto
arvioidaan nausevan 320,-
000 dollariin.
Sitte vuoden 1880 on Alaskas­sa
kaivettu kaikkiaan metalleja
635,000,0000 dollarin arvosta, mi­käli
tilastolliset numerot osoitta­vat.—
F.UI.S.
Canadan kolmen johtavan pro­testanttisen
kirkon, metodistien,
presbyteriaanien ja kongregatio-nalisten,
yhtyminen on nyt lopul­lisesti
tapahtunut 22 vuotta kes­täneiden
neuvottelujen jälkeen.
Canadan Yhdistyneen Kirkon n i ­mellä
tullaan tämä yhtymä nyt
tuntemaan.
Enemmistö kussakin kirkko­kunnassa
asettui lopulta tällaista
toimenpidettä suosimaan. Vä­hemmistöt
ehkä tulevat päätök-
«;een mukautumaan ^ vastaan soti­matta,
vaikka niin voisi käydä,
että yhdynnästä olisi lopullisena
seurauksena neljän kirkon muo­dostuminen
entisten kolmen ase-m
ast a. Y h ty m i s tä va st ustane e t
presbyteriaanit ovat jo muodos­taneet
oman kirkollisen järjes­tönsä.
Toisissa kysecssäolevissa
kirkkokunnissa ei vastustus ole
ainakaan vielä tällaiseen eristy­miseen
kiteytynyt.
Vastuksen syyt nähtävästi o-vät-
johtuneet enemmän tunne­asioista
kuin " muista seikoista.
Oi)illiset eroavaisuudet presbyte-riaanieUj.
metodistien ja kongre-'
gationalistien välillä eivät ole
niin suuret, että eri järjestöihin
jakautuminen niiden perustuk­sella
olisi täysin oikeutettua. Ne
t un n u st av a t k a ik k i sa m an Ju m a:
lan ja saman Kristuksen. Vaan
kun on työskennelty vuosisatoja
omissa erillisissä, piireissä, ovat
erinäiset uskonnolliset ilmennys-muodot
kussakin pjirissii k ä y n c c t
rakkaiksi, niin rakkaiksi, että
niistä luopuminen uusien nimel­listen
muotojen hyväksi ei voi ol­la
tuottamatta tuskaa. Kyseessä-olevien
kirkkokuntien suuri e-nemmistö
on kuitenkin päättänyt
uhrata nUo seikat, joita ei ole vä­häisiksi
eikä merkityksettömiksi
katkottava, yhtenäisyyden alttar
rille sellaisessa uskossa, että yh­tenäisyys
on johtava parempiin
j a teho kk a i m \n m us k (in n o 11 i se n
työn tekemisen mahdollisui^ksiin.
Canadan kirkkokujitficnN yhty-:
mistä^ voidaan .pitää HISUOTIUOIIIA
sen sietävä isyyden voittonfL Jot­kut
ehkä näkevät «'i"ä sellaisen,
vaaran, että''Hi 11 a lirien yhtyminofi
pyrkii hiomaan lopulta Oanadan
valtiokirkon ja siten ajanollen
Ilävittämäiin uskonnol 1 isen vapa-uden.
Tällainen jnalidoUisuus eh­kä
olisi olemassa., vaan ainoas­taan
pelkkä majidollisuus., ^
mistä siellä 1 artaasti odotetaan.
SentähHen myös Amerikan suo­malaiset
pyrkivät yleensä valp­paasti
seuraamaan Suomen oloja
j a säilyttämään viei-aissakin o-loistsa
herkän kansallisen mielen.
Siitä on parhaana osoituksena se,
että he uudessa kotimaassaan o-vat
perustaneet ja ylläpitävät
monia sellaisia laitoksia, joiden
t^arkoituksena- on suomalaisuu­den
säilyttäminen Amerikaan
muuttaneiden kansalaisten ke.s-kuudessa.
Ken on nähnyt ne
monet kansalliset yritykset, mitä
snonialaisel pitävät yllä Ameri-kasfia
pienilläkin paikkakunnilla,
ja sen tavattoman innostuksen
mitä keiltä riittää niin moniin
harrastuksiin, ei: voi olla ihmet-te
1 (; m ät 1 ä t ä m ii n k au kana koti -
maastaan elävän kansan lämmin­t
ä [kansallista mieltä,, sen toimin­tatarmoa
ja uhrautuvaisuutta,
etenkin kun ottaa huomioon, et­tä
he ovat pääasiassa vain työ­väen
pai koilla eliiviä ja moni
heistä ei ole saanut käydä edes
kansakoulua."
Varkaus ja vahingon-teko.
Juutalaiset reunavaltioissa.
"Deutsee Tagetzeitung" jul­kaisee
kirjoituksen reunavaltioi­den
juutalaifiista. Vähimmin on
juutalaisia Suomes.sa, tuskin tu­hatta.
Virossa on juutalaisia
.3,000, Latviassa 80,0.00, Liettuas­sa
miljoona ja Puolasssa 2. ja
puoli miljoonaa. Suomensa, ja
Virossa ei juutalaisilla ole val­tiollista
merkitystä, eikä heillä
ole siellä omia sanomalehtiäkään.
Heillä on kuitenkin suuria kaup­paliikkeitä;.
Viro.ssa on puu­kauppa
ja vaatetusliikkeet juu­talaisten
hallussa vaikkei juuta­lainen
pääoma olekaan määrää­vänä.
Latviassa on jo juutalai­nen
vaikutus paljon vahvempi;
siellä on juutalaisten . hallussa
puu-, pellava- ja viljakauppa.
Viime vuosina ovat juutalaiset
siellä ansainneet paljon, sillä
heillä on ollut pääomaa. Juuta-laisten
keinottelu kiinteimistöllä
on aihetutanut Latviassa j a V i ­rossa
vihamielisyyttä heitä vas­taan.
Liettuassa on suurin osa
kauppaa juutalaisten käsissä ja
vihamielisyys juutalaisia vas­taan
on siellä kasvamassa.
Liettuasta on alkanut siirtyä
juutalaisia Palestinaan. Kun jo­kaiselle
Palestiinaan siirtyvällä
perheellä täytyy olla rahoja ai­nakin
500 puntaa; niin menee
juutalaisten mukana paljon ra­haakin
maasta, Puola on täynnä
juutalaisia Varsovan 936,000 a-sukkaasta
on juutalaisia 250,000.
Amerikan suomalaisten olot.
Tri J. E. Salomaa, joka Turun
suomalaisen yliopiston asioilla
liikkuessaan Amerikan suoma­laisten
keskuudessa oppi tunte­maan
kansalaistemme elämää ja
harrastuksia täällä, on usein kir­joittanut
niyötätuntoisesti Suo­men
lehtiin meidän oloistamme^
mikä on ollut terveellisenä vastar
painona sille ylimielisyydelle,
j oi la Su o messa on y lee nsä to tu 11 u
A m e r ik a n «ii o m alai s t e n elä m ä s t ä;
kirjoittamaan. Viimeksi; näemme:
hänen kirjoittavan eräässä: hei-,
sinkiläisessä päivälehdessä m. m.:
seuraavaa:
: '-Amerikan Yhdysvalloissa: las­ketaan
nykyään olevan suomalai­sia,
kun otetaan maassa :fiynty-neet
la])set ja lapsenlapset lu-:
kuun, kaikkiaan lähes puoli mil­joonaa.;
Heitä on n ä in ollen run­sas
kymmenes osa koko Suomen
kansasta. Mutta heidän olojaan
j a elämäänsä tunnetaan Suomes­sa
hyvin huonosti tai niistä on
päässyt leviämään monenlaisia
harhaanjohtavia tietoja. Koti­maassa
on myös hyvin vähän
tehty oikeiden tietojen hankkimi­seksi
Amerikan suomalaisten 0-
loista j a läheisen vuorovaikutuk­sen
aikaansaamiseksi ja ylläpitä­miseksi
heidän ja kotimaan vä­lillä,
verrattuna siihen, miten pal­jon
monet muut kansat ovat teh­neet
tässä kohden. Sentähden
onkin • A m e r i k a n suomalaisten
keskuudessa päässyt yleisesti
vallalle se käsitys, etta Suomessa
ei heistä yleensä paljoakaan vä­litetä.
Toiselta puolen Amerikan suo­malaisissa
on paljon sellaisia,
jotka toivovat henkisen j a talou­dellisenkin
Yu^orovaikutuksen
syntymistä kummallakin puolen
Atlantia ' elävien suomalaisten
välillä. Juhlapuheissa usein mai­nitun
*' Suomen s i l l a n r a k e n t a ­va
ras sanalla on kovin huono
kaiku korvissamme.. Epäilemme
v a ra st a k a i k e n 1 a i s ist a. lu u iis t a k in
kuonoista töi.stä, ja vaikka him
kuinka koettaisikin elää kunnol­lisesti,
niin eivät ihmiset, .sitten-kän
luota häneen. Yksikin var­kaus
turmelee siten usein ihmi­sen
eläniänonnen, aivan, samoin
kuin suuren haa van arpi ru men-t
a a. koko elin i ii k s i i In nis o n k a s-vot.
Teko itsessään saattaa o l l a
viihäpätöinen, varastetun tava­ran
arvo pieni,mutta tuon teon
s e u r a u k .s e t • t e k i j i i 1 le \- o i v a t olla
suorastaan .suunnattonuit. Mui­den.,
ihmisten luilveksimana: ai:
haisen tekonsa tähden on var­kaan
vaikea elää. l*]llei hän sy­västi
kadu tekoaan ja voimak­kaasti
tahdo' 'kaikisfi\, epäluulois­takin
huolinnatta ' vast'ode.s eläii
1" e h e 11 i s en ii, n ii n j o u t u u 11 ii n h (.> l -
posti uadelleeil Jrlkostert; "PoluHc.
Hänen on vaikea' saada työtä
ihmiset vältt^viitthänen seuraan­sa,
hädissi^lf ^^.ti||;i*3^Saa.s tur;
vautua varVaulöCn!!''JA"'jos hän
joskus sattuu kohtaamaan vasta­rintaa,
voi hänestä tulla murhaa­jakin.
Sivulta katsoe'!!';sVattiöi 4untna'
siltä, kuin oli.si tuoUa^^utQin^liäi
syvvemmiille rikbksifti'" vaipuva
ihminen jokin erikoisesti keiino ja
kelvoton olento. H ä n e e n verrat­tuna
tunnemme itsemme paljon
paremmiksi ja sanonnne sydä-m
essii m e : ^' Mi n ä ' k ii tä n si n u a;
Jumala, etten ole varas," Olem-niekohan
oikeassa?
T u o 11 a. 1 n e t s äs s ii on u 1 j a s k u us i.
Pidä t si tä o ik ea 11 a 1 a j i n sa vai io-na.
Sen runko on sileä ja kau­nis.
Mutta jos isket siihen k ir
veen hamaralla, niin lähtee siitä
ontto kumahdus. Se on sisältä
laho. . Päällei)äin ei vikaa . vielii
näy, mutta vähitellen lahoaa si­sus
yhä enemmän, ja myrsky
kaataa koko komean puun. Ih­minen
voi samoin olla. varas^vaik-kakin
on rehellisen, ihmisen kir •
joissa. — Lukemattomat: oVat nc
eri - muodot, missä epärehellisyys
ilmenee. Sydän on laho, vaikka
pinta ehkä pysyykin 'eheänä,
liisein käy kuitenkin niin, että
tuollainen pieneen epärehellisyy­teen
tottunut ihminen sopivan ti-laisujuden
sattuessa tekee suora-^
naisen varkauden. Kun .puoti-palvelija:
ensin on jonkun, aikaa
punninnut runsaammin omaisil­leen
ilmauj että hänen tekoaan
huomataan, niin hän lopulta tu­lee
niin rohkeaksi, että ottaa
kauppiaan, varastosta salaa i l ­maiseksi
tavaraa. Ja jo.s nämä
ensimmäiset varkaudet eivät tule
ilmi, niin hän tulee yhä rohkeam­maksi,
kunnes lopulta vara.staa
rahaakin kassasta. Levotonta o-maatuntoa
tyynnyttää hän .sillä,
ettei tuollainen vähä varkaus
niin paljon merkitse:, rikkaan
kauppiaan varoissa^ Jos kauppi­as
vielä elää komeasti, niin sitä
parempi syy hänellä mielestään
on varastaa. . "Tuhlaa hän sen
kuitenkin: paljon hänellä onkin
rahoja käytettävänä, ' k u n minä
taas elän puutteessa; Ja jollen
mmä ota, niin ottaa ne joku
muu." Omatunto nukkuu lopul­ta
kokonaan, varkautta seuraa
V a r k a us, j a 1 o p uit a nuo r u k a i n e n
saa kokea ei>ärehellisyyden kaik-ki
surulliset seuraukset. :
Minkätähden sitten epiirehelli-syyttä
harjoitetaan, miksi varas
varastaa. V.errattain harvinaista
oUj että joku varastaa nälän, tai
kovan puutteen .pakottamana.
Euonnollisesti sattuu sellaistakin,
ja rangaistuskin on silloin aina
tavallista lievemiii. Useimmat var
kaudet tehdään vain omistusha-lun
tyydyttämiseksi tai tuhlaile­van
ylellisen elämän viettämi-
'^eksi.: Kun nähdään kaunis osi­ne,
niin alkaa m i e l i tehdä sitä, ja
jollei ketään, ole näkemii.ssä, niin
pannaan se^ tasluiun. Kuir tutta­vapiirissä
toisilla on hyvät vaat­teet
j a varaa tuhlata huvitlelui-h
i n j a, k 1 in:() 1 n a 11 a: p a 1 k a 11 a i» i \' o i -
da niin komeasti elää> niin varas­tetaan.
Se, joka varastaa, ei (siten. lain­kaan
huomaa, m i n k ä vahingon
hän tekee itselleen rikoksellaan.
Ihminen, joka ennen uskalsi suo­raan:
katsella muita ihmisiä sil­miin,
tuntee nyt sydämensii sisini-mi.
ssä olevansa i halveksittava
hoittii). — Taskukellossa on hy­vin
kieno koneisto; .jos sinne;
p ä ä s e e viihänkään . suurempi rik-;
ka ,..n i i n ke 11 o a 1 k a a k äy d ä. v ii ii r i n,
voipa pysiihlyiikin. Uimisen sie­lu
on myris S('l[aiiien lieikkä kn-:;
iiieisto, joka hyvin liel[)osti alkaa
" k ä y d ä väärin".
Sanotaan, ettei .i.)erinl(>ral)oi 11a
pitäklle eletä, rfa saniaa voi vielä
suuremmalla syyllä sanoa varas­tetuista
rahoista ja tavaroista:
Kun ne on h(>ii)()lla saatu, niin ne
menevät myös yhlä hel|)()sti. Ne
ikäänkuin polttavat varkaan kiit-l
i i , .ne ovat hiinellemuistona hä-iKMi
alhaisesta teostaan, hänen
täytyy vai);iulua niistä- niin iViaii
kuin suinkin. Ja tavallisesti kii-i'ohtii
v.ira.s niyömiiiin varasta­manpa,
itselleen tarpeettoman ta­varan
alhaisoista hinnasta vain
[>iiiistäkse.en-^i:eroon siitä. . Se on
sanyaa invlkoa, samaa vaistr)itVais-ta
tunnetta' siitii, -ota on) t(>l'ryt
jotakin vääräii, kun se; mikii srui
jokaisen, pienokaisenkin .'iiikku>
maan varpaillaan, vilkuilemaan
vmpärilleen ja hätkähtämään vä-liäsimmästäkin
risahduksesta kun
•hiin avaa ruokakaapin (vven iiä^
:)istäiikseen (sieltii piparkakun l ai
sokurij^alan. Se on omatunto_io-ka
muistuttaa : ' ' X y t teet väärin,
/ j e j ä voi peräytyä. Kadut kui-fieVkin^-
jietästäDäin."
V arastaessamme saamme kyllä
tavaran, mutta kadotamme sa­malla
jotakin, joka on kaikkea
tavaraa• arvokkaamjii, sen onnel
lisuuden, minkä tieto oma-.ta re­hellisyydestä
antaa . ihi:'i;.',cTre.
Vaikka kuinka muut eivät tietäi­sikään
teostamme, niin einmo sit­tenkään
voi tykkänään, vrilmon­taa
.omantuntomme tiifvniiora:
Sinä olet varas."\Mo-ne|- rikolli-^
set, varkaat ja .murhamiehet, joi­den
rikos on. tullut •ilmi,, ovar lo­pulta
omantunnontuskissaun itse
tunnustaneet tekonsa - ja kärsi­neet
rangaistuksensa saadakseen
rauhan.
.Miten voi kaikisT,a kiusauksis^i
•)ysyä täysin rehellisenii ? lOnneh
'vaikkea on varkauden tultava
meille niin perin pohjin vasten­mieliseksi,
että ka m moam m e sitä;
aivan kuin käärmettä. Ajatel-'
kaamme, miten raskasta on sel­laisen
ihmisen elää, jonka täytyy
halveksia itseään, ja mahdoton­tahan
varkaan on niiiuUa tavoin
'tseään arvostel 1 a Muistakaamme
myös, miten arkoja itse olemme
omistusoikeudestamme, miksi sit­ten
.muilta ryöstiiisimme? 'Kun
vielä, ajattelemme, miten tuhoi­sasti
varkaus, yksi ainoakin, voi
vaikuttaa elämäämme, niin on
meillä kyllin syytä lujasti päät­tää
py.syä rehellisinä. Emmekä
saa pitäii vähäpätöisinä iiieniä
näpistelyjä ja vähäistä epärehel­lisyyttä,-
sillä nehän juuri ovat
V a r k a uksien s i e me n e n ii. Joka pä i -
väisessä elämässä on meidän päi-
Vä" päivältä oltava rehellisiä kaik­kein
.pienimmi,ssäkin asioissa, sil­loin
emme suurempienkaan kiu­sausten
tullessa lankea.
Toveripiirissä saattaa useinkin
olla joukossa joku epärehellinen,
ehkäpä varkaudesta tuomittu­kin.
Ei ole niinkään harvinaista,
että sellainen, ihminen koettaa
mi i i t ak i n h o u k u t e 11 a v a r a s ta maan
tuontapaisilla viisauksilla: 'Kaik
kihan niin tekevät; Älä nyt ole
turhantarkka. Narrit vaan ovat
rehellisiä, viisaat 4)jjaval, mistii
helpoimmin irti savat." Langen­nut.,
ihminen näkee niiet kovin
mielellilän toisenkin la n kea va n,
sillä muiden i-ehelli.syys on ikään­kuin
ainainen moite varkaalUv hil-nen
epärehellisyydestään. Tuol­laisten
huonojen, toveriini seuras­sa
on oltava hyvin varuillaan, et­te
i t a h t o m a t ta a n k i n. t VI1 i s i.() s; 111 i -
seksi varkauteen tai muuhun i l ­kityöhön.
Oli sydämetöntä tyk­känään
kieltäytyä seurustelemas­sa
heidän kans^^aan, sillä hekin o-vat
ihmi.siä. kaipaavat syvästi i)a-rempaa
elämää ja- :voivat vapau­tua
kin epäi-chellisyydestään, joS:
joku osoittaa luottamustansa liei-\
hin. ja on ystävällinen: heille.
LangenniM^t iliiniset sMa\'at voi-
•naa nousta, jos: joku vielä uskoo
heidän v o i \-a n • t u 11 a pa i-em m i k s i •
Mutta jos: kaikki heidät h\*lkää-vät
.niin joutuvat he epätoiv.oon
ja vajoavat yhä syvammalle.
Jo .senkin vuok'si on väiirin koh­della
tylysti ihmistä, joka on va­rastanut
tai tehnyt-muuta seiila-
[laisla. etternmc . itsekjiän v o i
kerslca.la.ole.vamme aivan väliai­ta
e[)ärelicHisyydeist:;i, ja hän on,
siläi>aitsi saattanut joutua ko-vem)>
aan- kiusanksejMi. Ystäviil-lisesti
lieilä siis 011 kolulellava...
multa jos he kehoittavat varka-
111 e en, . lv ii 11\ e mii ;i n x a r ;'i s 1 e 11 u; i
ta\'ara;i, t.m.s.. niin • iyi-k-iusl i kiel-;
täydyt lävä, Ivehellisyys sitten­kin
aina. maa n . .jierii ka ik ist a vi i -
sasteluista. hurvlimattakin..
Ja^ iraljoii tehdään , lähimniäi-siile
seilaisi a vää?'yyt t ii, : joi a mi­kään
laki tosin (»il uoniilse, mulr
ta joka kuitenkin todistaa, vhmi-;
sellä olevan halun . hyiityji toisen
kustannuksidla. Tehtailija mak­sa
;i. t ytiläi silleen ta vallista . alhai­semman,
palkan, kun nliiden lycin
putit teen takia 1 ;iy lyy alistua- mi--
hin Invänsji saadakseen tvötii j<i
sit>^uvitoiineontuh-ui, Kun ih-misen
puutteen ta^^ia täytyy m y y
'dii .jotakin ma k'selaan -siit a. a ivan
pilkkahintaj k c s k ä tiedetäiin. el-lii
toisen v"ill tämiittä tiivtvv
m uutt aa ta va ra rahaksi. —^ 1 ^a i -
na n - an t aja - k iskoo . vela 1 lisel taa n
kohtuuttoman suurta .kpi-koa.
kun tieliiii,; ettei toinen . miiuttni
voi ^aada rahoja, ^''aikka tuol-laisiss!!
; tapauksissa ei riistelä-kiiiin
toisilta. ln'idiin omaiisuut-t
aa n. niin: vai k utta a nä iil en ri i j >-
ljupinen; asema• kuitenkin sen,
o 11 ä'i- edellä nm i i li 1111 j e n (?s i me r k-^
: ' i - •- .r.' •.'•1 • 1. • f..- •
kien .kaitainen menettely on jyr-
Icä^ti tuomittava,'
Nj^yinen kurssimme rabaläiii--
'tyksille SUOMEJi^N
Postin kautta ja
sähköteitse on
JViyös myömmc) pankki-criioituk
sia (shekkejä) markoissa yll?
mainit, jkurssin jälkeen ja e.-ik-^i
sia, kohr.en prosentin korkoa v>>
täviä ^mattkusiajien shekkejä
lareissa, jotka Suomessa luna.' >
ta^n siellä voimassa-olevan do^V
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahaiähetyksilh
postin kautta on 15c. summilh-alle
$20.00; sitä suuremmiltaaur
niiltä mitään kuluja ei peritä
Lähetyskulut sähköteitse
$3.66 kaikilta summilta.
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, Jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoististi pyydetä,
Osoittakaa lähetyksenne va»
taanottajan ja lähettäjän osoit
teellä ^varustettuna osoitteelU
Foreign Department
HANCOCK :i MICH
--Perustettu v. 1874.—
Varat y l i $3.000.000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi, suomalaista liikkeessäm*
me. '
Laki salakuljetuksen eh- :
kp^isemiseksi.
L i i J M ' ! \ ^t/'), jota johti Ivev. T.
All)i'i'l; Moore: ja Kev. .Hen 11.
S]) e n (' c\ k;i v i -•^ \ >e r.j a n t a i n a 011 a -
^\assa ' pääministeri .MaeKenzie
lvinu'ln pirheijja, anoen . lainsäii-
( l ; i n i i ) ; ' i , joka "tekisi lopun kan­sa
in vai isi/l la ' rajalla liarjoi tel usta
h . i p c r i f i j iuot(a\asLa viikijuomaiii
s.dakuljetuksesta"' ja, .e^stäisi sa­la
kul jetuf^larkoitukseejr aio'f.tuje^i
\ aki.]UOMiU'n valmistukeen maa­kunnissa
.• P; lii n 1 i n 1 s 1 e I• i 111!)a s i f) t -
taa asiain svni])ateel tisen harkin­nan
alai.^-el^^i.
— Ktte \oi mit"iäii toltuutta
va^l<lan. N-.UUI totuuden puolesta,
lausui kih-ran Herramme. Sitii
.'totluuta pitiiisi ihmisten i i u r N t aa
kun jotakin 1ahto\al luoda, kor­jata
ja -Itärantaa. .
m.
1
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
AV m
lii
'm
P
I
1%
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MAEKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lä-hetykset osoitetaan postin kalitta, jos säh-kösanonialähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta scur* ivalta sa­dalta
25c. ^
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoili© lähetyksille.
Lähettaessanno rahuja tulee vastaanottajan ja
liibettäjäii nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar.
kasti ' 1^' T
PORT ARTHUR, ONT;
S f