Canadan uutiset, July 8, 1920

              srvu I * CANADAN UUTISET, PORT ARTHUB, ONT., CANAD^ Torstaina Heinäk. 8 p.l920 NUMERO 28
CANADAN UUTISET
ftuomalainen eanömalehtl Canadassa,
, llmeatyy, jokaisena Torstaina, '
I Kustantaja
I The Canada News Publlsrting Co^
Erick J. Korte, Liikkeenhoitaja,
I TILAlliSHINNAT:
Canadaan: $2.00 koko Tuodelta,
$1.60 9 kuukaudelta,, *1.^5 puolelta
vuodelta, 65 sentUä 3 kuukaudelta ja
25 senttiä kuukaudelta . ^
TlidyBvaltolhin ja Suomeen: $2.50
koko vuodelta ja $1.50 puolelta viio-delta.
*
ILMOITUSHINNAT:
40 senttiä palstatuumalta kerran ju-laJBtuna.
Pitempiatkalsille llmoltuksil-le
kohtuullinen alennus. Halutaantlo-to-
ja nimenmuuttoiUuotukset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Nainia-llmoitukBet
$2:00 kerta. $3.00 koUne
kertaa. Avioliitto- ja, kililaus-ilmol-tukset
$2.00 kerta. Kuolonilmoitukset
$2.00, muistolärsyllä $2.25. Syntymä­ilmoitukset
$1.50. Avioeroilmoitukset
$100. nii^^PfB
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 25
Benttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotuista Ilmoi­tuksista
peritään HO senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 senttiä. Postissa tulevia ilmoituksia
cl hyväksytä, velaksi tuntemattomlHa
Poliittiset ilmoitukset $1,00 tuu­malta.
Kalkki liikkeelle aidotut kirjeet, ti
laukset ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella: 1
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
O60lt«.
Paavin julistus ja Suomi,
Harva suomalainen lienee tie­tänyt
juurimitään roomalaiska­tolisen
kirkon! olemassaolosta
Suomessa ennen kuin sanoma­lehdet
tässä tuonnottain kertoi­vat,
että paavi viranomaistemme
toivomuksesta on hali^kas erotta­maan
sen Mohilcvin arkkihiippa­kunnasta,
muodostamaan siitä
katolisen vikariaatin, jonka pää-miehenä
on piispa ja että sitä
tultaisiin hoitamaan uskonnollis­ten
veljeskuntain avulla. Asia
on herättänyt oikeutettua häm-mästystä.
Sen toteutuminen mer­kitsisi
paavin vallan tunnusta­mista
maassamme ja jesuiittain
hengessä toimivien "veljien''
päästämistä tänne vehkeilemään.
Heidän liistoriansa pitäisi olla
kyllin varottavana esimerkkinä.
Kre«kilUiset, jopa juutalaisetkin
saattavat vielä mennä mukiin,
mutta taivas varjelkoon meitä je­suiitoista
1 Muuten onkin tällai­nen
toimenpide kokonaan laiton.
Suomen Kuvalehti. t
CANADAN UUTISET
(The Canada New8)
The Finnish Newspaper in Canada.
Publlshed every Thbrsday by
The Canada Nevvs Publishing Co.
Erick J. Korte, Manager.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
Is welcomed and read in every Finnish
hom© In the Dominion. It is the ouly
direct advertising medium for those
inanufacturers and merchants who
wi8h to create and build a profitable
and permanent demand for their prod-uct
» and merchandise by the large and
e^er erowing Finnish population re&id-ing
m Canada. Pla^ce your trial ad-vertisement
and get results.
Advertising rates 40c. per inch.
Political advs. $1.00 per inch.
Advertisements must reach our Of­fice
Wednesday neon to appear on
Thursday's issue.
Subscription price in Canada $2.00
per year, United States and other
countries $2.50 per ycarl in advance.
Entered aL second cliiss mall mat^
ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, On^tario, Canada.
• —— .' •: ..; •• ——-— '-j
THE AIM OF THE CANANDAN
UUTISET.
Tho help preserve the Ideals and
sacred traditlO|i8 of ^thls, oiir adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its lavvs and insplre others to
respect and obey them: To strive
unceasingly to quicken the publlc'8
sengc of Civic duty: In ali vvays to aid
fn maklngthls country' greatcr and
bettcr than Ave found it.
— Ne, jotka, tekevät parhaan­sa
tässä maailmassa eivät jouda
toisten vikojen etsimiseen. '
.— Canadan merentakaisista so­tilaista
oli 14 prosenttia farma­rien
poikia. ,43 prosenttia koteu-tuneista
tulevat jällfeen ryhty­mään
farmareiksi. 1
— Canadan Untisten toimituk­seen
on tänään liittynyt Mr. Lau­ri
Maunu. Mr. Maunu on äsket­täin
Suomesta saapunut. Nuorena
miehenä jaA englanninkielen tai-toisena
toivomme h^Äen pian mu­kautuvan
meikäläisiin oloihin,
— Kentuckin senaattorivaina-ja
Mr. James oli kiivas kieltolain
puollustaja vaikka hän edustikin
viina valtiota. Kerran pyysi jo­ku
hänen äänestäjistäänj häneltä
parhainta neuvoa menestymiseen.
*'Eaittius,'' vastasi senaattori
empimättä. Korkkiruuvit ovat
tuhonneet montakertaa sen mää­rän
ihmisiä kuin korkkiliivit o-vat
pelastaneet.
•—Indiaanien keskuudessa tun­nettiin
Superior-järvi nimellä
Gitchegami ja Missisagiegon. Sen
ensimäinen ranskalainen nimi oli
Bourbon. Kuten tiedetään, on
$uperior-järvi suurin suolaton si-säjärvi
maailmassa, käsittäen
noin 2,000 mailia lympärimitäten
ja 540 mail^ia itärannalta länsi­rannalle.
'Valko-ihoiset Radisson
ja Groseilliers olivat ensimäiset,
jotka lähemmin tutkivat Siipe-rior^
järven ja sen seudut. Suo­malaisten
asutus seutuja iSupe-rior-
järven rannalla löytyy ny^
kyään useita kymmeniä sekä Ca­nadan
että Yhdysvaltain puolel­la,
1 . ^ "
Vakuutetun portin maksu> '
joka Canadassa tähän asti oii' ol­lut
5 c , Ikirjeeltä, kohoaa ,t. lk< 14
2 :nä jälkeen lOo. yrfeeltli^^!
Suomalainen lääkäri saa tun­nustusta
Saksassa.
Ä.skettäin kerrottiin lehdissä,
että toht. Arvo Ylppö oli saanut
Heubnerin palkinnon, joka anne­taan
joka 3 :s vuosi parhaasta vä­liaikana
ilmestyneestä saksankie-lise.
st ä, lasten t au te j a k äsittele-västä,
tieteellisestä teoksesta.
Palkintolautakunnan päätös oli
ollut yksimielinen. Jo edellisessä
palkinnonjaoasa oli Ylppö ollut
elidokkaana ja päässyt toiselle
sijalle.
Heillä ori tilaisuus esittää luki­joillemme
otteita toht. Ylpön eri­mielien,
suurenmoisen ' - Keisarin­na
Augusto Victoria laitoksen-'
johtajan, professori Langsteinin;
suosituslausunnosfa, jossa: hän m.
m. sanoo: •'Toht. Ylppö, on erin­omainen
kliinikko,, taitava diag-noosointekijä,
jolla on vallassaan
kaikki diagnostiset ja terapeuti-set
metodit; hän voi johtaa suu­rintakin
lasten-sairaalaa;"
'•Kun Ylppö hallitsee hämmäs­tyttävällä
: monipuolisuudella
(lääketieteen) teknillisiä aputie­teitä,
ei ole ihme, että häneltä
onnistuu vaikeimpienkin tehtä­väin
ratkaisu ja mitä erifeisim-milta
aloilta:.. Päinvastoin kuin
nykyisten pediatrien (lastentau-tientutkijain)
enemmistö toht.
Ylppö ei ole erikoistunut vain
määrätylle alalle, vaan koska
metodiset esteet ovat hänelle tun­temattomat,
hän on valinnut teh­täviä
kaikilta aloilta, sekä aineen
vaihtotutkimuksen että myös te-rapeutisen
käytännön; hänellä
on valassaan uiinhyvin' monimut­kaisin
' patologis-anatominen me^
todi kuin hienoimmatkin terapeu-tiset
otteet."...
Toht. Ylppö ei ole ainoastaan
kliniikko ja tutki ja, vaan myös
voi täydellä oikeudella pitää itse-
M i i sosiali-hygienikkona."
Lausuttuaan ylistäviä sanoja
kansalaisestamme aina avuliaana
ja rakastettavana ihmisenä, jo­hon
sairaat äiteineen, virka tove­rit
ja palveluskunta ovat suures­ti
kiintyneet, hän lopettaa esi­tyksensä
: '* Toht. Ylpön ura lai­toksessamme
ei ole ainoastaan
hämmästyttävä, vaan harvinai­nen,
ura, .jollainen on suotu suo­rittaa
vain henkilöiden, jotka ko­hoavat
paljon keskitasoav korke­ammalle,
joilla on epätavallinen
luomiskyky, konseptsionin nerok­kuus-
ja aatteiden oma peräisyys.
Nämä attribuutit (määritteet)
täytyy antaa toht. Ylpölle. Hän;
on tullut nuoren saksalaisen pe­diatrian
kaunistukseksi; alansa
harvinaisen eteväksi edustajaksi;
niinkuin tunnustavat empimättä
'kaikki Saksan pediatrit, mikäli
voivat objektivisesti arvostella.
Enkä epäile ennustaessani hänel­le
loistavaa tulevaisuutta alal­lamme
ja toivoessani, että hän on
ratkaiseva monia vaikeita pedi­atrian
kysymyksiä. Hän on tul­lut
meidän suurelle laitoksellem­me
tueksi ja kaunistukseksi, jon­ka
veroista tuskin enää toista
saammekaan. Kliinikko, tutkija;
ihminen V ovat hänessä harvinai­sesti
yhtyneinä lisänneet runsaas­ti
laitoksemme tieteellistä mai­netta."
-
Tässä mielessä annan hänen
kerran erota, varmassa toivossa,
että hänelle kotimaassaan avau­tuisi
laaja, kiitollinen ty:ömaa/*
Unelma.
Minä unta näin, suurta ja su­rullista.
Näin kansan lukuisen kuin aa­vikon
hiekan, suvun suuren, mo-niheimoisen.'
<
Olivat toiset raa 'at, väkevät
kuin fearhut: karhuja kaatoivat,
ratsuja kiidättivät^ ^ t o i s e t leu­dommat
^luonnon olivat lapsia.
Toisten laulu oli kuin luitten so-tahuuto,
toisilla jänne ja jouhi
kipenöiden soij kolmansilla kan­nel
honkainen hiljaa kumisi.
Se oli Suomen suuri suku, kan­sa
Aasian aroilla.
• Näin sitten myrskytuulen tu­levan,
kansanaallon harjaspäisen
kohti vyöryvän: alta pois!
Minä uljasta ottelua odotauy
karhunkaatajain ja ratsunkiidät-täjäin
rinnan ryntäämistä, viu­lun
ja kantelon sotaisten sävel­ten
soittoa, koko kansan nouse­mista.
Vaan el soij ei kokous hajanai­set
heimot, ei ole suuressa suvus­sa
sitä miestä, joka vuorenhui­pulle
nousisi ja huutaisi: liitty­kää,
'kokonaista luokaa, yhtenä
torjukaa— tai yhtenä kaatu-
•kaa-! •
Alta pois! —- karjasaaUo Suo­men
suvun kulkijan poluille la­kaisee.
Yhdet syrjään viskautuvat,
korpiin — korpiin jäävät.
Toisiin karjasaallon vaahtoa
tarttuu: alta pois! vuorostaan
maailmalle huutavat. Kuin metr
sänpalo syöksyvät he'Euroop­paan,
savu ja lieska tietään osoit­taa,
tuhkaa ja ruumiita jälkeen­sä
jättävät, tuhkiin itse hautau­tuvat.
Lyhyt on hurjain taru.
Kolmannet, neljännet ja viiden­net
: hiljaa aIta pois, uusia asuin­sijoja
kohti :— on maailma avara.
helähtää. Outo ja kuitenkin tut­t
u ^ kuin olisin sitä kuullakseni
vuosituhansia elänyt, sen hetken
kerran 'tulevan tiennyt.
Sävel helää, paisuu. Harmaista
kylistä, harmaista taloista kan­saa
tulvii. Harmaata kansaa. .;1
Ei — taas pukineilla värit kiista-ten
leikkiä lyövät, kulmilla kul­taa,
hopeata helmuksissa, kuin
ruhtinaitten jälkeläiset he tietään
käyvät.
Sävel paisuu, kutsuu, kiehtoo;
Kansa tuhansin kukkulata kohti
samoo •—' tulta silmässä ,terästä
jalan nousennassa.
KangastUvStako?
E i ! Sävel paisuu, helää, kuk.
kula liikkuu, elää; tuhannet kä­det
kuin vannoen taivasta kohti
kohoaa: kaikki takaisin valiotam­me,
minkä menetimme hengen-pontta
suomalaista — päin pel­toon
suuret aurat!
Kannel riemuin ka jaa, ukkose­na
viesti ma ai 1 nialle vierii: on
Suomenniemellä uusi hliomcn
koittanut, laakson kansa kukku­loille
noussut!
Niin kumma on teniio sävelellä
tuolla: kotoinen.omaa, vieras ta­juaa
— terve, Kalevan " kansa,
Tulevan kansa, Suomenniemen
uusi usko!
Kukkulan laella kokko lein}<jh-taa:
metsänranta ruskottaa,
mat kylät punaisina puuntaa, pu­nerrus
poskipäillä kaiken kansan;
Etäältä tulet vastaan tuikah­taa:
Viron tulet, Vienan valkeat,
kauka-metsäin kalpeet nuotiot—
terve, kolmasti terve,, vielä eläm­me
!
*
Untako? Vain untako näin,
juhannusunta suurta ja ihanaa—
Näin taas kansan maata asu­van,
kansan vauraan, voimak­kaan.
Se virtojen vierillä asuu, laajan
Venäjän laaksoja kansoittaa, kct-k
ä m a a ta vii jel Ien t a i k a r j aa. ka i -
ten, kutka kaupan miehinä kuK
kien. .
Se suku jumalilta vain rauhaa
rukoili. Se . rauhan sai: kansa
A^arttui, ni a n tereita m a ine kiersi.;
Uljas oli ryhti, asu korskea: vä­rit
pukineilta kiistaton leikkiä
löivät, kulmilla kultaa, hopeata
helmuksissa, kuin ruhtinaitten
jälkeläiset he kulkivat — tää
rauhan kansa, rauhan toimissa
väkevä.
On maailma avara — maailma
pimenee, liikahdella alkaa. Taas
Suomensukua puristetaan, alta
pois! '
Jo eräillä veri kiehahtaa, mies
päätään muita pitempi ratsun
selkään nousee ja heimonsa ko^
koo, viulu sotaisen sävelen soit­taa.
(Knulen kavioitten kapsetta,
näen miekkojen huisketta, kaa­tuu,
kaataa, puristajain läpi tien­sä
raivaa, oudoille häipyy poluil­le.
Vaan ei ainiaaksi: taas kau­kaa
kuulen eljen • '-huudon, viu­lun
äänen riemuisen ~ se on
kansa Unkarin aroilla.
Mutta kanteloisen heimot vain
huokailevat ja suruisin näppäyk-sin
soitintaan sormivat: on maa-ilma
paha yalta pois,rauhaa, rau­haa!
Toiset metsiin p a i n u v a t m e t ­siin
jäävät kuin nuotiotulet tuik­kimaan,
kuin nuotiot sammu­maan
kansan vierahan keskelle.
Sirpale merta kohti siirtyy, me^
rien viertä virumaan — vieläkin
viruvat, vaikk'eivät toivoa vailla.
Osa pohjoista kohti polkee: lie
maailmassa vielä kolkkanen, kus­sa
omin hoiminsa asua saapi ?
Tie pitkä, polku okainen, har­maja
kulkijan mieli.
On maailmassa pikkuruisen ti­laa
vielä: kaista kangasmaata,
muru kalliotaj silmänkanto kar-palosuota,
rytöä revon kesäkausi
juosta, järvenpilkka siellä täällä.
Jumalat! Tää /on meille suotu^
meille luotu, t ä t ' ei hienokätiset
himoa—- jumal 'avita: kirves hon­gan
kylkeen!
Taas unta näin — unta suurta
ja ihanaa.,
. Oli juhannus, jumalten juhla,
kesän kerkein hell^ntähetki. Tuo­mi
tuoksui, pihlaja lumelta pais­toi,
ruoho|i poskilla värit välk-kyiväit.
Niin oudolta tuntuu:: ktiin odot­taisin
jotakin. '
. iSilloiri,laakson, pohjalta sävel
minä harmajan kansan harmaja
lapsi?
E i ! Se unta jos oli viimei­nen
olkoon, uneni.-^ohannes Lin­nankoski.
Elämänuran valitseminen kokoi:
lujen nojalla.
Säästää, säästää— kas siinä
nykyisen a ja n tunnussana! Eikä
vain niukkoja raaka-aineita ole
säästettävä, vaan myös ihmisai­nesta,
sillä nykyajan tärkein teh-:
tävä on sodan liävitysten korjaa­minen
ja sikWi'On jokainen ihmis­yksilö
tärkeämpi kuin koskaan:
ennen.
Tämän ^ tehtävän ihanteellisin
ratkaisu 'biisi luonnollisesti se, et­tä
kokeilujen nojalla voitaisiin
sanoa kaikille nuorille ihmisille,
mille alalle heidän on parasta an­tautua,
eli siis, millä alalla hei-däu:
luontaiset taipumuksensa
sallisivat heidän päästä korkeim­piin
saavutuksiin. Sitä tietysti
ei voida tehdä, mutta usein voi­daan
jo nuorelle ihmiselle, joka
on valinnut jonkun ammatin, sa­noa,
onko hän sopiva siihen tai
ei.
Nuori tiede, joka tutkii tämän­tapaisia
tehtäviä, on nimeltään
psykotekniikka. Alettuaan vaa­timattomasti
raivaa se itsellensä
tietä hämmästyttävällä nopeudel­la.
Useilla teollisuuslaitoksilla
on jo omat psykoteknilliset labo-ratorionsa
työläisten ja oppilas­ten
valitsemista varten. Ja äs­kettäin
on tri Moede, psykotek>
nilkan etevimpiä uranuurtajia,
Gharlottenburg-Berlinin teknilli­seen
korkeakouluun perustanut
uuden tutkimus- ja koelaitoksen.
Kysymyksessä on fyysillinen ja
henkinen kelpoisuusmäärittely.
Voisi ehkä.vielä lisätä, myös sie­lullinen,
sillä varsinaisen älylli-syyden
rinnalla tulevat myös eri­näiset
psyykilliset kyvyt kysy­mykseen.
Ihmisen moralla luon­nollisesti
ei voida koetella.. Jär­jestelmät
ja laitteetj joita käyte­tään
tri Moeden laitoksella ovat
kaikki hänen omaa keksintöänsä
ja ovat käytännössä osottatuneet
erittäin sopiviksi.
Aisteista: on ennenkaikkea koe­teltava
näköä jd kuuloa. Kuiten­kaan
ei tarkasteta tavallista nä­köä,
vaan hiukan erikoisempaa
kykyä, nimittäin silmämittaa.
Kokelaalle annetaan laitteita, joi­den
avulla hänen on puolitettava
viivoja ja ympyröitä tai arvioita­va
kulmien suuruutta ja ympy­röiden'
halkaisijain pituutta.
Myös kokelaan kykyä arvostel­la
valon .voimakkuutta oikein
koetellaan erikoisella koneella.-
• •Kuulon koettelemista varten on
koelaitoksella yksinkertainen ko­ne.
Sen tärljein osa on:'pieni pa>-
nO; joka i>udotet»an eri korke­uksista
kiinteälle levylle. Äänen
voimakkuus on tietysti sitä suu­rempi
mitä korkeammalta, paino
putoaa, ja kokelaan on määrät­tävä
onko kaksi toisiaan nopeas­ti
seuraavaa ääntä yhtä voimar
kasta tai ei. Sitäpaitsi koetel­laan
kokelaan jäsenten herkkyyt­tä.
Kokelas saa vääntää kam­pea,
jota voimakas vieteri vastus­taa.
Ohjaajan käskystä on hänen
sitten äkkiä laskettava se irti jci
kun kampi on käännetty entiseen-asentoonsa
tulee kokelaan uudel­leen
vääntää se yhtä pitkälle
kuin edellisellä kerralla. Konee­seen
kiinnitetty viisari osottaa,
onko kokelas todella molemmilla
kerroilla vääntänyt yhtä pitkälle,
taikka miten suuri hänen teke­mänsä
virhe on.
Tuntoaistin liienoutta koetel­laan
monella eri tavalla. Esimer­kiksi
metallilevyjen avulla, jotka
kokelaan;on järjestettävä niiden
pinnan karkeuden mukaan tai
hy vi n sa mann äköi sill ä nel i k u lm ir
oilla, joiden suuruus täytyy arvi­oida
y. m. Sen jälkeen on koke­laan
sijoitettava toisiinsa äärim­mäisen
hienosti valmistettuja
ruuveja ja muttereita sekä koko­elmasta
liyvin toistensa näköi.siä
e s i nei tä h a e 11 av a es i 11 e to d el l a
samanlaiset.
Toinen ominaisuus, joka meka-nikolle
on hyvin tärkeä; oii kä­den
rauhallisuus ja varmuu.s.
Koetellakseen näitä on tri Moede
valmistanut säkökellolla varuste­tun
koneen. Kokelas saa kätecii-sä
teräksestä tehdyn kynän, jon­ka
-varsi on isoloitu ja joka on
yhteydessä sähkölähteen kanssa.
Hänen on sitte asetettava tämä
kynä koneessa oleviin eri reildin
ja syvennyksiin välttäen koske­tusta.
Heti kun kynä vähänkin
'koskettaa koneeseen, alkaa säii-:
kökello soida ja ilmoittaa siis e>
rehdyksen.
Hermojen vahvuutta, joka ori
hyvin tärkeä seikka esim, lentä­jille
ja autonohjaajille, "koetel­laan
säikäyttämällä kokelasta
jollakin tavoin. Erikoinen kone
osottaa kuinka kauan kestää kun
ncs kokelas täydellisesti Taulioit-'
tuu. Lopuksi koetellaan vielä a-jatusnopcutta
ja tahdonilmaisuja
tuhannesosasekuntikellon avulla.
Kokelaan on esim. heti, kun jni-nainen
lamppu syttyy, painettava
alas jokin nappia Kellosta nä­kyy,
kuinka nopeasti' hän voi sen
tehdä.
Nykyinen kurssitnme
Postin kautta ja Sähköteitse on
Myös myymme pankki-osoituksia (shekkejä)
markoissa yllämainitun kurssin jälkeen^ ja erikoi­sia,
kolmen prosentin korkoa vetäviämatkustajien
.shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lunavStetaan
siellä: voimassa olevan dollarin kurssin jälkeen. ;
Lähetyskulut rahalähetyksille postin kantta on
15c. summilla alle .$20.00; sitä suvi remmiltä sum­milta
mitään kuluja ei peritä, i Lähetyskulut säh-.
köteitse on $3.50 kaikilta summilta. .
Kaikki lälietyksetosoitetafin.postin kantta, jos
sälikösanomalälietystä ci erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne, vastaanottajan ja lä­hettäjän
osoitteilla varustettuina osoitteella:
FOREIGN DEPARTMENT
ELÄMÄ NEUVOSTQ-VENÄ-
JÄLLÄ.
Viron perustavan kokouksen
va r apu 11 e m ie s Ju 1. Se 1 j a maa, jo kä
tuonnoin kävi Venäjällä erään
komissionin johtomiehenä sekä
muutoinkin hyvin tuntee sikäläi­set
olot, piti äskettäin Tallinnas­sa
esitelmän Neuvosto-Venäjän o-loisla.
Lähes • pari tuntia kestäneessä
puheessa kuvaili hän nyk3istä ti­lannetta
Venäjällä, selostaen a-luksi
neuvostotasavallan valtiot^
lista järjestystä. Siellä on vai-;
lalla, lausui puhuja, moniasteinen
vaalioikens, jonka avulla valtion
asiain johtoon pääsevät osaaotta-maan
ainoastaan etuoikeutetut
väestöpiirit edustajiensa kautta.
Venäjällä ei ole neuvostovaltaa,
vaan kommunistien ja yksityisten
komissarien yksinvalta.
Ne aatteet ja lupaukset, joita
bolshevikit aikoinaan levittelivät,
ovat jääneet toteuttamatta. 'Sitä­vastoin
kasvaa päivä päivältä
puute ja kurjuus, joka on saatta^
nut Venäjän perikadon partaalle.
Valtion ohjissa olijat voidaan ja­kaa
kolmeen luokkaan: yhdeit,
jotka vallankumoukseen saakka
elivät ulkomailla eivätkä tjuine
Venäjän oloja, toiset, joiden toi­minta
oli maanalaista ja jotka
nytkin käyttävät sellaiselle toi­minnalle
ominaisia apukeinoja, ja
kolmannet, valtiollisista syistä-kärsineet,
entiset pakkotyöläiset
Yi m , s. On ymmärrettävissä, et­tei
valtiollinen elämä tällaisten
johtomiesten vallitessa voi edis­tyä
j (kun toiset eivät tunne Venä­jää,
toiset käyttävät sopimatto­mia
keinoja ja kolmannet ovat
entisten kärsimystensä vuoksi kos
tonhimoisia'.
• Neuvostohallituksen antamat
dekreetit ovat kyllä paperilla
kauniit, mutta niiden toimeenpa­nijoina
ovat useinkin henkilöt,
jottkaetsivät vain omaa etuansa,
ottavat lahjuksia ja. tekevät ihmi-sille
vääryyttä.
Ottaessaan vallan käsiinsä hi-:
pasivat koiiimiinistit sotaan kyl­lästyn
e eli e k a nsal 1 e j os j o n k i n-laista
onnea.' maan päällä, inatta
ä r sy 11 ii 1 n ä 1 lä toisia ka n s a n k e r ro k
sia toisia vastaan toivat kansan
niskoille kamala n kansa 1 aissoda n,
joka syyttä suotta on hiivittänyt
paljon arvoja ja teluiyt ihmisiä
onnettomaksi.
Yleismaailmallisen vallankumo­uksen
toiveet ovat menneet niyi-ty
y n, s i 11 ä L ä n s i -1') \ i r o pun t y ö 1 ii i sr
I luokka ci ota Venäjää esikuvak-:
1 scen. Kaiken sen jolidosta on
' teoll isuus j a ta 1 oudell i ne n elä mä
joutunut häviöön.
Virallisten selostusten nojalla
teki puliuja sitten selkoa telilal-den
ja rautateiden tilasta y. m. ,
• Ei ole ainoatakaan kansanluok­kaa,
joka olisi tyytyväinen lialli^
tukseeii. Kapitalisteista ei mak­sa
enää ])uhuakaan, sivistyneistö
näkee sanan varsinaisessa merki­tyksessä
nälkäii; työläisten tila:
on äärettömän kurja.; hyvä on ol­la
vain: niiden monien entisten
työväen johtajien, jotka ovat
päässee t k o m i ssa r i n v jr koi h in j a
voivat nauttia elämän mukavuuk­sista.
Ta l o n p o j at o v at ty y ty m ä t tömiä.
V, 1918 oli taajaan talonpoikais
kapinoita, jotka kukistettiin veri-;
sesti. Talonpojat odottivat-apua
Denikiniltä, Koltshakilta ja muil­ta
kenraaleilta, mutta kun nämä
menettelivät tsaarin ajan. tapaauy
käänsivät talonpojat heille selV
känsä. Nyt ovat he odottavalla
kannalla, kun taas neuvostohalli­tus
koettaa heitä mielistellä. Neu­vostohallitusta
eivät he sitten­kään
usko.
Valitusalalla on Lunatsharski
paljon puuhannutj mutta olojen
pakosta ovat hänen suunnitel-,
mansa jääneet vain paperille.
Ravinnon riittämättömyys me­nee
mahdottomiin. Elääkseen täy­tyy
senvuoksi keinotella. > Sivisty­nyt
henkilö saa 3,000—5,000 rup­laa
kuussa, mutta vapaassa kau­passa
maksaa A^oi 2,500, liha ja
sokeri saman verran, leipä 300
ruplaa naula, j.n.e. Määrähintai-sia
elintarpeita saadaan tuskin
mitään muuta kuin pikkusen lei­pää,
perunoita ja kuivattua ka­laa.
Ulkomailla on Venäjän oloista
hyvin .usein vääriä käsityksiä.
Niitä; suurentelevat vielä: eräät
englantilaiset ja amerikkalaiset
sanomalehtimiehet, jotka osaa­matta
sanaakaan venäjänkieltä
matkustavat sinne muka tutustu-aks^
een 'Neuvosto-Venäjään. Kom­munistit
näyttelevät heille väin
sitä, mitä katsovat hyväksi, niiU:
sanottuja Potjomkinin kyliä. "
Lopuksi loi puhuja yleiskatsa­uksien
; liol.slievikien kiihoitustyö-hön,
kertoi Pietarin ja .Moskovan
iiy kyisestä! tilanteesta, kuinka
siellä polttoaineiden puut 1 ecssa
on poltettu i)uutalot. vesijohdot
r i k k i , : Jikaviemärit rajipioUa. jä
sen johdosta kaikenlaiset taudit
vallalla.
Virolaiset tahtovat kaikki pääs­t
ä takaisin llotlniaaiiau.
Jos ehkä kuitenkin on ihmisiä,
huomautti puliuja, jotka eivät us,
ko luinen kertomiaan, niin voivat
ncvifolaiset, jotk'a palaavat Neu­vosto-
Venäjältä lähiaikoina, teh­dä
heille selkoa todellisesta tilas­ta.
Puhuja sanoi vimi pelkää­vänsä,
että värit tulevat olemaan
vielä paksumpia kuin hänen
k ä y t t ä m ä n s ä .
Louhen] johtama vierailumatkue
päässyt Helsinkiin kesäkuun ;
10 päivä,
Pionien vaikeuksien jälkeen
Amerikan suonialaisten Suomeen
tekemä vierailumatka on niin
pitkällä jkehityksessään, että vie­raili
ja t ovat päässeet kotimaa­han.
Helsingin satamaan ne me­nivät
höyrylaiva Adrianella ke- :
säkuuu 1 10 päivä Tukholmasta.
Vastaanottamassa oli tuhansia
ihmisilä. .. Soittokunta soitti, köö­ri
lauloi ja tervehdyspuheita pi­dettiin
molemmin puolin. ^
• Illalla oli ensimäinen konsertti
fvansallisteatterissa. Se oli erit-;
täin onnistunut. Siitä kirjoitaä;
• 'Helsingin Sanomain" musiikki-rtrvostelija
seuraavaa:
• "Kansallisteatterin katsomo o-
; l i täyttynyt viimeistä sijaa myö­ten,
kun. Amerikan suouralaisten
soittokunta "Louhi" eilen illalla
! antoi ensimmäisen konserttinsa..
Mieliala sai heti juhlallisen lei-,
.man,; kun soittokunta ennen var-sinaiken
ohjelman alkua puhalsi
Amerikan kansallishymnin, jota
'yleisö :seisomaan nousten kuun-j
teli. Koilta ensi sävelten kaiku­essa
saattoi tyydytyksellä todeta,
että 40-miehinen soittokunta ol­lessaan
.taiteenharrastajista ko­koonpantu
oli erinomaisen har-.
jaantjunut, j a pitkin matkaa huo­masi
yksityisten soittajain jou­kossa
.sangen taitavia alallaan, .
Puusoittimet, joista klarinetit, o-livat
hallitsevina, ja meidän o-loissamme
harvinaiset saksofoo-^
nit antoivat soitolle erikoisen,
kaiun jja värityksen. . Ohjelmas­sa;
joka sisälsi kahdeksan nume­roa,
edustaen meillä harvoin e-siintyvi^
säveltäjiä, oli sangen
vaativiakin kappaleita, jotka
kaikki • ponlev;'«"ti j ^ ' taituruudel­la
suoritettiin. Hra Qeorge V\'ahi<