Canadan uutiset, July 9, 1925

              miiii.il liTrFFiig
CÄl[Äp«r XftTTISET
fiucfmal^ioen eanonu^ehtl GanadaBss
f ilmestyy jokaisena Torstaina:
. Kustantaja
The Canada N6W8 Publishing Co.
TILAUSHINNAT:
; Canedaan: ?2,50 kokp vuodelta,
$1.50 puolelta vuodelta, 75o S kuu
kaudelta ja 25 senttiä kuukaudelta. .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.60
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo.
delta.
«proletäria jätti": luottaa sosiälis-
I L M O I T U S H I N N A T :
50 senttift palstatuumalta kerra^ ju-laiatuna.
Pitempiaikaiai}le ilmoituksil­le
kohtuullinen alennus. Halutai^ntie-to
ja nimenmuuttollmoltuk&et 75 sent-
Ciä^kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-
IlmoltukBet $2.00 kerta, $3,00 kolme
kertaa. Avioliitto- ja' kiIUaus-i|moI-tukset
eOc palstatuumalta. Kuolonil-moltukset
$2.50, mulstovärssyll^ iS.OO.
Synlymäilmqiiukset $1.50. AvlöeroU-moltukset
$2.00. ^
pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettfelot,'
luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta. •.
V Uutisten joukk|>on aljotuliata' llmol-tukslBtä
peritään • 15 senttiä rlvlltft.
^-Plenlnnnänkin Ilmoituksen hintaon
BOc. Postissa: tulevia Ilmoituksia ei,
hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Polilttfaet Ilmoitukset $100 tuu
malta.
Kalkki, liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
ja' rahat ovat lähetettävät
osoitteella •
C A N A D A N U U T I S E T,
Port Arthur, Ont., Canada.
.Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava, i
Osotemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite.
CANADAN UUTISET '
(The Canada New8.)
The Finnish Nevrspaper in Canada.
Publlshed every Thursday by
The Canadian Nevvs Publishing Co.
Lauri Majunu, Edltor.
Daily, News Bldg., Port Arthur, Ont.
\ C A N A D A N U U T I S ET
' is welcomed and read In every Finnish
home In the Dominion, It Is tlie only
direct advertlslngi medium for those
mänufacturers and 'mercliants who
wJ8h tö create and Ibuild a profitahle
and permänen^t demand for their prod-ucte
and ^Tuerchandise by the large
änd ever growing Finnish population
residlng in Canada. Place your trial
advertisement and get results.
Advertifling rates' 50c per Inch.
,PolItical adv8.,$1.00 per Inch.,
Advertisements must reach our Of­fice
Wednesday- noon to appear oii
Th(prsday'a , Issue.
SubscrIption prlce in Canada $2.50
per year,^ United States and other
coiiritries $3.50 per year in advance.
• Entered a8:«econd cfass mall mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office a»
Port Arthur, Ontario, Canada.
> H E AIM OF T H E CANADAN
UUTISET.
. T o hefp preserve the Ideals and
eacr.ed traditiona of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
-obserye Its Iaw8 önd insplre others
to respect and obtiyithem;. To strlve
unceaslngly to qulcker th© publlc'8
eense of clvIc duty: In aM vvaystoald
m making this country greater and
better than we found It.
, — Totuus ei pala tulessakaan.
— Kauniissa siblussa muuttuu
s u r u l l i s i n k i n sattuma; kauneu­deksi.
— Maeterlinck.
— Vanhanajan ihmiset kutsui­vat
työtä sattuvasti hinnaksi, jo­ka"
on kaikelle tavoittelemisen a r ­voiselle
asetettii.
— Oikeuden tunto turtuu hel­posti.
Siksipä onkin rehellisyy­den
j a suoran suomalaisen mielen
rinnassaan säilyttämistä kunkin
tositeolla ;vaaittava. •
~ Sotilaat voittavat taistelussa
omatessaan luottamuksen voitos-ta.
v Napoleon voitti luottamuk­sella
yhtä paljon kuin armeiioil-laan.
N o i n viisitoista vuotta takape­sin
saapui Y,hdysvaltoihin Suo­mesta
eräs mies. Hän toi vaimon­pa
j a lapset mukanaan. Lasten
joukossa oli viiden vuoden ikäi­nen
tyttö. Perhe asettui Minne-tan
eräälle farmiasutukselle,,mis­sä
se on sen jälkeen asunut. Isä
laiminlöi niinkutsuttujen toisten
paperien hankkimisen. Noin
vuosi takaperin 'kyseessä oleva
tytär lähti kotoaan ja tuli D u -
luthiin.Hän joutui huonoon seu.
raan j a v a n g i t t i i n epäsiveellisen
käytöksen takia. Juttu tuli pai­kallisten
siirtolaisviranomaisten
huomioon. Myöhemmin hänet
vangittiin karkoitusmääräyksen
nojalla. Kmtlustelu pidettiin pa
seurauksena sitä oli liänen niää-räämisensä
'karkoitettavaksi Syo
meen;: Vanhemmat ja heidän
ystävänsä yrittivät estää kar­koituksen,
vaan turhaan. Isä ga
äiti, erittäinkin äitii olivat aivan
inenehty.mäisllään suruun. : Siir-tölaisviranoraaset
hankkivat pai-kalliselta
Suomen konsulilta pas-isin
tytön Suomeen kulettamifsek^
si. Useita viikkoja takaperin hän
vietiin erääseen Tdän satamaan
sieltä Suori;ieen karkoitettavaksi.
Nykyisin' on hän siirtolaiskomis-sionerin
huostassa Olouc^ister G i -
ty.ssä, *N'ew Jerseyssä.-
Asian saattoi hiljattain l a k i ­mies
Oscar J . Larsonip huomioon
(H-äs siihen tutustunut henkilö.
Minkäänlaisiin lakiasiallisiin toi-fnenpiteisiin
ei voitu ryhtyä, kos­ka
siirtoiaisosastolla oli täysin
laillinen valta tytön karkoitta-misecn,
vmutta Mr. Larson kään­tyi
työsihteeri James A. Davisin
puoleen AVashingtonissa, inhimil­listen
perusteiden nojalla, . j o t ta
karkoitus olisi saatu estetyksi."
Tämä vetoomus ei ollutkaan tur­ha,
sillä työsihteeriltä on tullut
tieto, että tyttö palautetaan van­hempiensa
luo'kse.
Saatamme tämän asian yleisön
huomioon - osoittaaksemme miten
tärkeää on tulla Amerikan k a n -
-salaiseksi. Jos tytön . i s ä olisi
tullut Amerikan kansalaiseksi
niin pian kuin • sellaiseksi voir
daan päästä, ei tytön.karkoituk-sien
alaise'ksi joutuminen olisi ol--
lut mahdollinen. Kansalaiseks'
ttilo tietysti vaatii jonkun ver
ran ponnistelua kansalaisoikeuk­sien
hakijan taholta vaan tuo
toiminta kyllä kannattaa. On o-lemassa
vain harvoja sellaisten
olosuhteitten alaisia ulkomaalai­sia,
etteivät he voi täyttää niitä
vaatimuksia, jotka kansalaiseksi
tuloon tarvitaan, jos he vain
päättäväisesti 'käyvät, asiaan kä­siksi.
Karkoitus tavallisesti ai­heuttaa
suuria vaikeuksia, ei a i ­noastaan
karkoitetul,'le henkilöl­le,
vaan myös perheensä jäse­nille.
Kehotamme kaikkia Suomen
kansalaisia, jotka aikovat asua
täällä • pysyväisesti, hankkimaan
uuden kotimaansa kansalaisoike­udet.
On olemassa useita etuoike­uksia,
joita omaavat tässä maas­sa
asuvat kansalaisoikeuksilla
varustetut henkilöt, vaan joita
eivät omaa täällä asuvat ulko­maalaiset.
VapautUvS karkoituk-sesta
on ainoastaan yksi niistä.
— P . t i .
m i i n , kuten ennenkin, mutta se
alkaa vaatia sosialistiselta l i i k -
'keeltä paljon joustavampia toi­minta-
j a taistelumuotoja. Sel­l
a i s i a muotoja, joiden avulla työ­väenpuolueen
keskuselimet—in-ternatsionaalit,
puoluetoimikun­nat,
eduskuntaryhmät, paikallis­järjestöt,
kunnallislaitokeet —
sekä puolueen käytettävissä ole­va
älymystö voi helpommin pääs­tä
p o s i t i i v i s i in tuloksiin k u i n sil­lä
vanhettuneella oppositsionilla..
joka aikoinaan hyväksyttiin val­lan
toisissa oloissa j a jonka tar­koituksena
oli vallan toisien tar-
'koitusperien saavuttaminen.
"Kyllähän Suomen porvaristo
on . h y j i n tyytyväinen siihen, et­teivät
sosialidemokraatit olosuh­teiden
pakottamina ole menneet
tähän saakka hallitukseen. Ja
sitä ovat esim. maalaisliittolaiset
käyttäneet hyväkseen. Mainittu
: i->uolue, j o k a on aina ollut halli­tuksessa,
on tämän kautta kyen­nyt
antamaan oraille talonpoikais
joukoille 'kaikenlaisia tuloksia,
joita hallituksessa olevan puolu­een
on paljon helpompi antaa
kuin ollessaan ikuisessa '•hauk­kuvassa
oppositsionissa." J a mc
pahoin pelkäämme, että Suomen
sosialidemokratia, joka on ollut
viime aikoina oppositsionissa pel­kän
'.'oppositionin t a k i a ' V me­nettää
.siinä enemmän 'kuin voit­taa.
Menettää senta'kia, että
juuri nyt, j o l l o in täytyy kokeil­la,
luoda, toimia ja antaa uutta,
on vanha oppositioni"oppositio-nin
takia'' - kadottanut meidän­kin-
maassamme kaiken merki­tyksensä."
Lehden loppusana on, että so­sialistien
on joko ''harjoitettava
voimakkaampaa häiritsevää op-positsionia
tahi itse ruvettava
käyttämään hyväkseen 'hallitus­valtaa,
voicla'kseen siten käyttää
kaikkia mahdollisuuksia köyhä­listön
taloudellisen ja henkisen
elämän helpottamiseksi.-
ialoHs m
Suomalaiset lähetystyöntekijä,t
Kiinassa.
— Jouduttuasi hyvin ahtaaseen
paikkaan j a kaiken mentyä päin
mäntyyn kunnes lopulta tuntuu
siltä, että et voi enää minuuttia­kaan
kestää älä s i l l o i n anna
perään. J u u r i sillä hetkellä k a i k ­ki
kääntyy hyvään •suuntaan.
— Ellei kaikk^ mene mieltäsi
myöten, ei ?inulla Ole syytä kii­hottua.
Ei • ole sanottu, että 86
mitä sinä parhaana pidät, aina
sitä olisi. Jos se taas sitä on, jou­tuvat
«en vastusta jasikin ajan o-loon
myöntämään — ainakin it­selleen.
--r Kuivuus eikä suinkaan pa­leltuminen
saattaa J|elidet syksyin
sih putoamaan puista. Kuivuus
ehkäisee nesteiden virtaamisen
lehteen, jolloin se kellastua ja
putoaa maahan.
, Kiinassa oli Suomen: Lähetys-seuralla
neljällä asemalla,Tsings-hissä,
Tzelissä, Tayungissa ja
Yungshuenfssa, viime vuonna
työssä 8 lähetyssaarnajaa, 7 nai­matonta
naislähettiä ja 6 lähe­tyssaarnaajan
vaimoa eli yhteen­sä
21 lähettiä. Kiinalaisia työn­tekijöitä
oli yhteensä 131, joista,
7 pappia,, 103 opettajaa y. m.
työntekijää j a 21 naista. Sivu-asemia
ja saarnapaikkoja oli
Tsinghsin piirissä 58, T z e l i n pii­rissä
26, Tayungin piirissä 24 ja
Y^ungshuenin piirissä 21 eli y h ­teensä
k a i k k i a a n 129. Viime vuo­den
kuluessa on kastettu 177 a i ­kuista
ja 54 kristittyjen lasta,
yhteensä 231. K u n seurakuntiin
on mu litta nut 36 h en keä j a niistä
poistunut kuoleman kautta tai
muista syistä 98, on todellinen l i -
säys seurakuntien jäsenmäärässä
siis 169. Kaikissa, lähetysalan
kouluissa oli oppilaita yhteensä
1,618 ja opettajia; yhteensä 92;
K i r j a l l i s u u t t a on levitetty seu-;
r a v a s t i : Raamattuja 150, Uusia
Testamentteja 580, Raamatun
osia 22,700 j a muita hengellisiä
Viime vuoden aikana on E u r o -
pan taloudellinen tilanne liuo-raattavasti
parantunut.^ K a i k k e in
ilahduttavin piirre on se, että"
tämä nousu on ollut varma ja
yakava, ilman mitään äkkinäi­siä,
rajuja hyppyjä.
Ulkomaalaiset valuutat ovat
tehneet pitkän edistysaskeleen
vakavuutta j a varmuutta koh-;
den. Valuuttakurssit ovat epäi­lemättä
maailman taloudellisen
tilanteen paras ilmapuntari. Näis
tä johtopäätöksistä tehden voim­me
sanoa että Europan maat o-vat
kiihkeästä kuumeellisuudes-ta
palanneet ilmapuntarin nor-malitilaan^
kuitenkin heikenty­neinä.
,
Valuuttakurssien vakavuus on
kaupan turvallisuud'en välttämä­tön
ehto. Kun maan valuutta
vaihtelee rajusti päivä päivältä,
on kaikki ^ varmuus hävinnyt
Hurjuus saa k a i k k i valtaansa,, ja
kaupasta sekä rahataloudesta tu­lee
uhkapeli. Kaikki elinkeino­elämän
normaaliset yllyttimet
joutuvat syrjään.
Europan kiroukset sodanjäl­keisinä
v u o s i n a — - inflatio, ale­nevat
ja vaihtelevat valuutan
arvot, budjetti vajaukset, ovat
olleet, joskaan eivät aivan koko­naan
kadoksissa, niin ainakin
katoamaan piiin viime vuoden ai­kana.
Saksa, Itävalta, Unkari, Puola
ja Venäjä ovat uudistaneet r a -
li a k an t a n sa j a: nä m ä uudet raha-kannat
ovat saavuttaneet jo va­kavan
pohjan. Nykyisin aina­kaan
ei näy mitään taantumusta.
Olkoon kullakin, mikä käsitys
tahansaDawesin suunnitelmasta,
n i i n ei ole epäilystäkään siitä,
;etteikö tämä vaivaloisen korvaus
ky.symyksen ratkaisijana ole ol­lut
suureksi avuksi Keski-Pjuro-pan
taloudellisen ja rahallisen
tilanteen. kohottamisessa.
Kuten ennen sotaakin, on Sak­sa
vieläkin' oleva. Keski-Europan
-kauppakoneiston pääpyörä. Vau­ras
j a taloudellisesti vakiintunut
Saksa virkistää ympärilläkin 0-
levia maita ja niiden varallisuufi
tulee vuorostansa maailmankaup­paan
vaikuttamaan.
Talouden historiassa tuskin lie^
nee toista niin s a n k a r i l l i s t a k u ­vausta
kuin se, missä kerrotaan
Saksan ponnistuksista päästä sii­tä
taloudellisesta ja rahallisesta
kaaoksesta, missä se vielä kah­deksantoista
kuukautta sitten 0-
l i . D a w e s i n suunnitelma tuli
täydentämään sitä rahatilanteen
Vakavuutta, jonka Saksan halli­tus
jo oli saanut alulle vuotta
ennen rentenmarkan liikkeelle-laskemista.
Dawesin suunnitelman päähyö-ty
Saksalle j a Europan jälleen­rakentamiselle
on se, että se on
asettanut talousarviot sekä va-
*autatietulot oVat uW\ \ imousseet
iniiti suuriksi,. että rautatiet.jo
omin voimin jaksavat pysyä ja­loillaan.
Itävalla.ssa ei tilanne vielä ole
niin tyydyttävä.;Suurempaa v a l -
tiotaloudellista säästäväisyyttä
t a r v i t t a i s i i n , mutta kuitenkin on
kruunu jo kahden vuoden ajan
pysynyt vakavana ja Itävalta
nauttii suhV.ellista hyvinvoin­tia.
Itävalta ennen kaikkea tar­vitsee
pääamia teollisuutensa ke­hittämiseksi.
Sitä se varmaan, on
SÄava, kunhan luottamus sen t a ­loudellisiin
ponnistuksiin on I n i -
naajamaissa kasvanut.
Puola on oikeutettu saamaan
kunniakkaan paikan niiden E u ­ropan
kansojen joukossa, jotka
ovat onnistuneesti palauttaneet
luottonsa j a joutuneet t a l o u d e l l i ­sen
ja kaupallisen edistyksen
tielle. Tuskin on olemassa Puo­lan
veroista maata toista Euro-passa,
joka tarjoaisi .yhtä hyviä
mahdollisuuksia ulkomaiselle k au
palle.
M u t t a Europan jälleenrakenta -
tnisen suurimpana pulmana on
kuitenkin Venäjä. Luotettayien
tietojen saaminen tämän suuren
maan sisäisistä oloista on mahdo­ton.
Onnettomuudeksi vielä vai­kutta
vat poliittiset riidat sekä
velkavaatimuksct läntisten valto­jen
suhtautumiseen Venäjää koh­taan.
]Minkäänlaista yritystä asioiden
iärjestämiseksi Venäjän kanssa
ei ole tehty. Sillävälin Venäjä
ja koko Europa kärsivät tästä.
Venäjän kaupan mahdollisuudet
ovat suuret j a jokainen vuosi, jo­ka
kulutetaan yrittämättä saada
asioita järjestykseen, aiheuttaa
n i i n s n ur en h ä v i ön ui ko m a i d e n
vientimahdollisuuksissa, että se
miltei vastaa niitä summia, joita
velkojat Venäjältä vaativat.
. Muulla maailmalla on oikeus
vaatia Venäjältä lainojaan takai­sin.
Luottamuksen saavuttami­nen
on ensimäisenä ehtona luo­ton
myöntämiselle. .Kestää vielä
kauan ennenkuin nykyinen h a l -
lintojärjestys Venäjällä saa itsel­leen
ulkomaisten kauppa- j a ra-'
hamiesten luottamuksen; Mutta
Venäjä on kuitenkin, i l m a n ulko­naista
apua onnistunut perusta­maan
vakavan rahakannan,; vie­läpä
on säilyttänytkin sen, ja t ä ­tä
voidaan pitää yhtenä luoton
merkkinä. )
K a i k k i ne P]uropan maat, jotka
ovat pelastuneet pari vuotta sit­ten
vallinneesta taloudellisefita;
kaaoksesta, tarvitsevat Juottoa.:
Iso-Britannia j a -Yhdysvallat o-vat
tehneet p a l j o n kahden viime
vuoden kuluessa tyydyttääkseen
tätä lainanjanda. Saksan, Unka­rin,
Itävällään j a K r e i k a n kan­sainvälisten
lainojen lisäksi on
Anjerika sitäpaitsi vielä lainan­nut
yksityisille .suuria summia
jälleenrakentamistöihin käytettä­väksi.
Amerikan laajakantoinen apu
Europan taloudellisen j a rahati­lanteen
kohentamiseksi voi saada
T u r k i n merivarustelupyrkimyk-sej;,
j o t k a jälleen ilmenevät^ ovat
yleensä tehneet asianomaisten
valtojen polittisissa (piireissä epä­miellyttävän
vaikutuksen. Tur­kin
meriministeri Ihsan hei on
nimittäin hiljattain antanut j u l ­kisuudessa
tietoja Angoran halli­tuksen
aikomuksista ottaa palye-lukseen
ulkomaisia asiantuntijoi­ta
ja neuvonantajia, jotka eivät
kuulu minkään vallan säännölli­siin
merivoimiin. Moitittuaan
t u r k k i l a i s t a sanomalehdistöä s i i -
tä, että se julkaisemalla tiedot
T u r k i n • merivarusteluista, mitkä
olisi täytynyt pitää naapvirival-loilta
salassa, ilmaisi ministeri
sen "huomiota herättävän tiedon,
että-"Yavuz Selim-', , paremmin
tunnettu aikaisemman saksalai­sen.
dreadnoughtristeilijän ' * Goe-b
e n i n " nimellä, laitetaan jälleen
kuntoon ja että T u r k i n hallitus
on jo asiasta käynyt neuvottelu­ja
useampien ulkomaalaisten toi-minimien
kanssa.
Timesin Konstantinopolin kir­jeenvaihtaja
vahvistaa lehdelleen
lähettämä.ssä sähkösanom. mai­nitut
tiedot j a ilmoittaa lisäksi
täydentävästi, että T u r k i n halli­tus
on Hollannista t i l a n n u t kaksi
vedenalaista sekä sitäpaitsi Sak­sasta
26,000 tonnin uivan- tela­kan,
joka on riittävän suuri
" G o e b e n i n ' • korjausta varten.
A i v a n viime aikoihin saakka on
l u u l t u Turhin hallituksen aiko­van
ottaa ''Goebenin " v a i n pien­ten
ja välttämättömimpien kor-j
a u s t öi den. a 1 a is e ksi. T a i s t e I u r i s -
teilijän maailmansodan aikana
saamat vauriot ovat siksi suuret
ja sen hoito lyötiin aselevon jäl­keen
laimin siinä määrin, että
näytti epävarmalta, voidaanko
aluksen, koneet ja. kattilat kuusi­vuotisen
väliajan jälkeen enää
panna kuntoon. Turkin uusi mi-ministeriö
on silminnähtävästi,
päättänyt hinaujttaa '^Goebenin"
pois ankkuripaikaltaan Prinko-pin
luona ja korjauttaa aluksen
suuressa tokassa, .mikä tuodaan
Saksasta Konstantinopoliin.. Tä-ni
ii • Il a n k e. t u 1 e e j o k a t a p u k s e s s a
hyvin kalliiksi ja. tokan hinta
sekä kuljettaminen Saksasta
T u r k i n vesille maksanee enem­män
kun mitä laiva alunpitäen on
Saksalle aiheuttanut kustannuk­sia.
Myös myömm© pankki-cgoituk
flia (flhekkejä) markoissa ylli*
msinit.i knrssin jälkeen ja e ; i k^
eia, kolmen proBentin korkoa
itäviä matkQätajien snckkejä d ^
lareiasa, jotka Suomessa lunaf ^
taan siellä voimassa-olevan do^V
rln Jkurssin jäl)ieen.
Lähetyskulut rahalähetyksille
postin' kautta on 15c. summilla'
alle $20.00; sitä suuremmilta su»
miltä mitään kuluja ei peritän
Läiietyskulut isähkoteitse oa
$3.56 kaikilta stimmilta.
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne va*
taanottajan ja lähettäjän osoi*
teellä varustettuna osoitteells
Foreign Department
Lausannen sopimuksessa ku­mottiin
Sevresin rauhanehtoihin
sisältyvät määräykset T u r k i n me-rivarustelujen
rajoittamisesta.
Mutta toivottavaa olisi, että huo-i 7,000 vuotta' sitten.
HANCOCK :: MICH
>-Peru8tettu v. 1874.—
Varat y l i . . . . . . . . . .$3.000,000.00.
i Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
mättävien venäläis^^en laivastora-kenpusten
lakkaaminen alustalla
perellä. sekä Kreikan laivastooh-jelman
supistaminen muutamia
hävittäjiä kä.sittäväksi antaisi
T u r k i l l e k i n aihetta tyytyä muu­tamien
; vedenalaisten sekä tor-peedoveneitten
ostamiseen Bos-p
o roo n s e k ä D a rd a nel 1 ie n su o -
j a k s i . Mutta päätös ''Goebenin''
korjaamisesta näyttää tuhoavan
toivon, että läheisessä idässä .voi­taisiin
läliitulevaisuiulessa vält­tää
kilpailu merivarnstuaten a-lalla.
Tästä joka tapauksessa
seuraa, että K r e i k k a ostaa muuta­mia
sotalaivoja, että neuvostohal^
l i t u s alkaa sotalaivojen rakenta­misen
Sevastopolissa sekä Niko-lajevis.^^
a j a että Romania alkaa
vahvistaa torpeedolaivastoaan.
Hiusneuloja käytettiin jo
luutan ja valtiotalouden vaka- ^^^^"^ «^^^^^^ seurauksia niin po-
Suomen sosialtistit pyrkivät
hallituspuolueeksi.
Viime aikoina on Suomen so­sialistien
päälehti Suomen Sosia­lidemokraatti
useita kertoja an­tanut
viitteitä siitä, että sosia­l
i s t i en Suomessa olisi aika ryh­tyä
pitelemään hallitusohjia. S.
S :n julaistussa artikkelissa " S o^
sialidemkratia j a hallitusvastuu'
käy lehti entistä avonaisemmin
tähän asiaan käsiksi. Lehti ve­toaa
aluksi Tanökan j a Ruotsin
esimerkkeihin. Näissä maissa on
sosialistiset hallitukset, ' ' j a n i i ­tä
yksimielisesti tukevat sos.-
dem, puolueet työskentelevät u l ­konaisen
j a sisäisen rauhan puo­l
e s t a . " : Suomessa kaivataan leh­den
mielestä nyt jo muutakin
k u i n taannoisten vuosien .dema­gogista
k i i h o i t u s t a:
Työväki — niin kaupunkien
proletariaatti kuin maalaisköyhä
listö —- e i kaipaa enää iskusano­ja,
lupauksia, ; ruusunhohteisia
ennustuksia, ynnä mi u i t a dema­gogisista
ja puoli-demagogisia
valle pohjalle. Korvausmaksujen
määritteleminen varmaan sum­maan
on poistanut, entisen epä­varmuuden
vaadittavista sum­mista,
mikä varsinkin Saksan
kirjoja 2.060 kpl., yhteensä 51,-, y i t y ' ' ^ " ' ^ talo,,<^nisen tilan-teensä
parantamiseksi oli kohta­lokas.
.;•
490 k p l . Erikoisesti k i i n t y y t i ­lastoissa
huomio kastettujen suh­teellisesti
alhaiseen lukumäärään,
V. 1923 se o l i 335j joten vähennys
on 104
Kiinassa parhaillaan vallitse­van
ulkomaalaisvihan vuoksi on
lähetystyöntekijäin kohtalo herat
tänyt levottomuutta. Ruotsissa
ei ole katsottu voitavan ryhtyä
mihinkään toimenpiteisiin lähe­tystyöntekijöihin
nähden, ennen­k
u i n on saatu tietoja heidän koh­talostaan.
,
Mitä Suomen lähetystyönteki­jöihin
tulee, ei ole saapunut m i ­tään
tietoja, että heille olisi ta­pahtunut,
ikävyyksiä. Erään y k ­sityistiedon
mukaan oli K i i n an
viranomaisia perheineen mennyt
levottomuuksien aikana pakoon
Suomen lähtysasemalle Tzelissä
ja mahdollisesti vieneet arvoesi­neitä
mukaan. Tämän johdosta
ryntäsivät sotilaat lähetysasemal­le,
mutta suomalaisille ei kuiten­kaan
tapahtunut mitään pahaa.
4 « k
Dawesin suunnitelman Saksan
hartioille asettama taakka on
h y v i n raskas, mutta ei se k u i ­tenkaan
ole mahdoton niin suu­relle
teollisuusmaalle kuin Saksa,
j o k a sitäpaitsi vielä on vapaa u-seista
suurista verorasituksista,
;^oita toisten maiden on kannet­tava.
Vuosimaksut, jotka lanr
keavat suoritettavaksi tämän
suunnitelman mukaan, vaativat
ehdottomasti, että Saksa suuren­taa
vientiään. Mutta jos sille on­nistuu
lisätä vientiänsä naapuri­maihinsa,
hyötyy koko maailman
kauppa tästä.
K a n s a i n l i i t o n suuri työ myön­täessään
lainoja jälleenrakenta-mistyötä
varten U n k a r i l l e j a Itä­vallalle
on kantanut kauniin 'he­delmän
ei ainoastaan näissä mais­sa,
mutta yleensä Keski-Europan
jälleenrakentamistyössä. Unka^
rissa erikoisesti on ihmeellinen
muutos »saatu aikaan. Talousar­vion
tila on tyydyttävä. Ulko­mainen
kauppa on lisääntynyt ja
l i i t t i s e l l a kun kaupallisellakin a-l
a l l a . Poliittisesti pakoittaa se
Amerikaa entistä huomaävaisem-min
seuraamaan Europan oloja
ja kauppaan katsoen lisää se
Amerikan liikevaihtoa Europan
kanssa. Jos tämä auttaa, niin
k u i n varmaa onkin, Europan
mantereen kauppaa, n i i n hyötyy
E n g l a n n i n k i n kauppa j a teolli­suus
tästä yleisestä nousunnasta
V a i k k a k i n Amerikan lainantojen
ensimäinen vaikutus on, että kan­sainvälinen
rahakeskus osittain
s i i r t y y New Y o r k i i n , niin että
Lontoo menettää osan tähänasti­sesta'
yksinoikeusasemastansa,
n i i n kuitenkin ovat edulliset
kauppa mahdollisuudet tämän r i it
tävänä korvauksena Englannille.
Europan taloudellinen tilanne
on selvästi toivehikas. Tulevai­suus
riippuu yhtä paljon valtio-k
u i n teollisuusmiehistä j a rahan-omistajista.
Valtiomiesten vel­vollisuus
ja tehtävä on aikaan­saada
rauha. Rauha on välttämä­tön
ehto taloudellisen ja rahalli­sen
aseman vakiinnuttamiselle.
( U . S.) . P. S.
mm
P Ä Ä 3^
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
— E l e f a n t t i voi suunnattomas­ta
koostaan huolimatta liikkua
viidakoissa yhtä äänettömästi
k u i n villikissa tai kettu.-
i
m
lähettäessänne ottakaa huomiooni että alIekirjoitta<
neella on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen matoiaa; aina päivän kor
keimman kurssin rahalähetyksistä.
KIXSSSI O N T Ä N Ä ÄN
i
A
S U O M E N M A P ; Ä S : A A C A N A D A N ' D O L L A R I S T A .
Saikki lähetykset osoitetaan pt>8tin kautta, jos säh-kösanoidalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys^
maksu on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku-lujen
lisäksi. Läh^jtyskulut rahalähetyksiUe on
40o summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seu;^*'jvälta sa^
dalta 25o.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hy vin t^^
'kasti •
P O R T A R T H U R . ONT.
'e
: m
J S