Canadan uutiset, October 6, 1921

              SIVUi l^m:^^^'^:!!^'!:^^!^!!, ElOJOT^TSniE; ÖNT., OANADJ^ I^rsfaka, LoKaE. 6 'p-1921' • NUMERO»;, h'
CANADAN UUTISET
euomalaic^n sanomalelitl CanadasBa,
Ilmestyy Jokaisena Torstaina;
Kustantaja
The Canada Newa Pubtisnlng Co.
E r l c k J . Korte, LilkkeenlioitaJa« .
Lauri Mpnu, Toimittaja.
deh sentin asemesta. 'Korotulkset
ilmoittaa postidepartementti joh­tuvan
kallistuneista postinkulje-tuskuluista.
1 TILAUSHJNNAl:
Ganadaan: $3.00 koko vuodelta,
$1:75 puolelta vuodelta, $1.00: 3 kuu­kaudelta
ja 40 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.75
koko vuodelta ja $2.25 buolelta vuo­delta.
ILMOITUSHINNAT: .|
60 senttiä paliStatuumalta kerranf Ju-lalstuna..
Pitempiaikaisille llmoitjijcsil-le
kohtuullinen alennul^. Halutaantie-to-
ja niinenuiuuttoiliaotukset 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Nainut-
Japanin ulkopolitiikka.
Lähestyvä AVashingtonin konfe­renssi
on kääntänyt maailman
huomion Japanin ulkopolitiik­kaan.
Tämän politiikan totun­naisia
latuja ei ole helppo selos­taa,.
Niillä on perustuksensa Ja­panin
objektiivisessa ulko{)oliitti-sessa
asemas.sa, jolla muuten on
paljon yhtäläisyyttä Saksan ase­man
kanssa ennennvaailmanso-llmoitukset
$2.00 kerta. $3.00 kolme , Tinnnill.! mi nhkon t-irmo
kertaa. Avioliitto- ja kihlaufi-ilmol-, t'^'^- ^apanilla on alii^era, tarmo-tukset
60c palstatuumalta. KuoloniU ka.s ja nopeasti lisiiäntyvii väestö.
mbltukset $2.50, mulstoyiärsyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Ayioeroil-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m, 30
senttiä tuumalta»
Uutisten, joukkoon aijotulsta Ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
I^ienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tulevia ilmoituksia
ei hyväksytä veiaksi tuntemattomilta;
Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, tl-laukset
ja rahat ovat lähetettävät
OBOitteella:
CANADAfS UUTISET,
Port Arthur, , Ont, Canada.
minkä vuoksi . sen ou välttämä-t()
ntä lajentua; Toisella puolen
huomaa se itsensä varsinkin vii-m
o ai k oi n a, en gl a nt i 1 a i st e n a 1 us-maitten
liityttyä Amerikaan ja
pa nila isen maa h a n m uu t on k iel t ii
•mi.sessä, en t is tä ä n cne m m ä n er i s-totvksi.
Tämän ulkonaisen a-tuu.
: Tokion konferensissa
hallituksen mielipide Siperian
tyhjentämisen välttämättömyy­destä.
Tosin lykättiin Pohjois-
Sahalinin : j a Amurin suun tyh­jentäminen
siihen asti kunnes
Venäjällä muodostuu yleisesti
tunnustettu hallitus. Sotilaspuo-lueelle
myönnettiin edelleon poh­joinen,
Koreaan majoittuva osa
Chuntshhunia bolshevistisen kii-hoiti^
ksen' estämiseksi. U. A.
voitti' maila Min'älktSMi^^®M^'^ä'iiÄ^^ ' ••^tä''ede%'jÄBet:'ikä^^ k^&ä&.JÄläMTlll^^^
Poimintoja täältä ja
muualta;
]\raanviljelysministeri Drilryn
kabinetissa, Hon. Jianning Do-herty
on laatinut suunnitelman,
jonka liän • toivoo johtavan visei-den
luliansien 'brittiläisten far­marien
siirtymisoen Ontarioon.
On julaistu luettelo viljellyistä ja
puolittain viljellyistä maista;
k in;; sisä isessä:': politiikassa.}; Sa
m aa ii aika a n k ui n sot il ä s pu olu e
V a a lii u 1 k o p oi i i 11 i s t e n probleemir
en 1 armoka.sta ratkaisua, noudat-
Canadan Uutisistal lainattaessa »n ' taa liallituspuolue sitkeää, mutta
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoite/ - I
^(Mnan kaksinaisuus ilmenee myö- Englantia ja Skotlantia varten
CANADAN UUTISET
(The Canada New8)
The Finnish Newspaper in Canada.
Puhlished every Thur^sday hy.
The Canada News Publishing Co.
Erlck J. Korte, Manager,
Lauri Maunu, Editor.
Daily News Bldg., rort Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
is welcomed and read in every Finnish
home in the.Dominion. It is the only
dlrect advertising medium lor those
manufacturersl and 1 merchants who
"vvlsh to create' and build a profitable
and permanent demand for their prod-uctH
and merchandise by the large and
ever erowinff Finnish populatlonresid-ing
la Canada. Place your trial ad-
Tertisement and get results.
Advertising rates 50c per Inch.
Political advs; $1.00 per inch.
, Advertisements smust reach our Of­fice
Wednesda.y neon to appear on
Thursday's Issue. .
Subscription price in Canada $3.00
per year, United States and other
countries $3.75 per Tear in advance.
Entered as second class mall mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario,*Canada.
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
The help preserve the Ideals and
sacred traditions of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its lavvs and Insplr© others to
respect and obey them; To strlve
uneeaslngly tg quicken the publlc^s
sense of cIvic duty: In al| ways to ald
In maklngthls country 'oreater' and
better than /e found It
varovaista politiikkaa..
Erittäin selvästi oli tämä ha-vaittavi.
ssa Tokiossa joku aika
sitten pidetyssä Japanin siirto-ura
a-kon f erensissa. Tämä konfe-i-
en.si muodosti jonkinlaisen vas-tineen
Ijontoossa äskettäin pide-tylle
brittiläiselle valtakunnan-konferensille,
siihen: kun ottivat
0 s: aa Ja pa niii s ii r t o m a a p oli t ii k a n
cvi k e s k u k s i e n p o 1 i it t i s e t : j a d i p -
lomaattiset edustajat keskustei-
1 aksoen J apanin ulkopolitiikan
suuntaviivoista. Täs.sa konferens­sissa
kanna t e tt i in Ts i n gt a un k an -
sainvälistyttämistä sillä . perus-toella,
että japanilaisen alusmaan
perustaminen Kiinaan aiheuttaisi
vastalauseen toisten^ valtain ta­holta;
Tosin tuloetäniän. kansain-viilistyttätnisen
tapahtua Japanin
y 1 i 11 e r.r ii u d e n ai 1 a. l^o h j o i s - ^ 1 a n d -
s 1 i n i' i a a n n ä h d e n [) ä ä t e 11 i i n. ett ii
tajondellista etenemistä, siellä on
jaikeltava ja varsinkin avustet­tava
Iviinaiaista itärataa sen ra-li<!
vaikeuksissa. ]\luuten on huo-on
valmistettu joukko filmejä ja
esitelmiä, joissa Suur-Britannian
maalaisväestöUe kuvataan maata­loudellista
tilannetta Ontariossa.
Lisäksi tulee vielä sanomalehti-ilmoitukset,
jotka kaikki yhdessä
aiheuttavat sen, että Ontarioon
sa ad a a n h a 1 u tt uun luokka a n kuu^.
luvia -siirtolaisia. Aivan rahatto­mia,
mieliiä. ei kuitenkaan kehoi-^.
teta tänne matkustamaan, sillä
valmistumattomina voisivat he
täällä kohdata liian suuria: vaike^
uk.sia yrittäessään: päästä alkuun.
]\lr Doherty tulee saamaan maa­kunnan
jokaisen asukkaan myö­tätuntoista
apua yrityksessään,
ja jos hän siinä onnistuisi, olisi
hän siinä täyttänyt Ontarion toi­vomukset
varatessaan maakun-n
a st a niin su u r e n o s a n kuin m a li-dollista
englanninkieltä : puhuvil­le
farmareille.
Tähän tapaan kirjoittavat mo­n
e t O n t a r i o n englanninkieliset
sanomalehdet itnaakuntamme
m a an vii j ely smi n i s t e r i n p u u liist a.
Luultavaa on, että hänen suunni­telmansa
tulee jossain määrin on-nistunuian.
Varmaankin tulee
englantilaisten siirtolaisten muut
tus ^htuu eanadan rahan (dis­kontosta
ja mahdollisesti siitä­kin,
että \Vinnipegiä pidetään e-dullisempana
myyntipaikkana
kuljetettae.ss|a viljaa rannikolle.
On ehkä i arpeetonta huöfnaut-taa
Canadan vehnänkasyatitajilie
sitä seikkaa, että Yhdysvaltain
vapaalla vehnäkaupalla ei ole ol­lut
pienintäkään vaikutusta Win-nipe^
in hinnan kohoamiseen ja
että pula-ajan tullitariffi ei ole
pystynyt sitä alentamaan.
Mieletöntä on myöskin ajatellaf^'
että kauppasuhteet Yhdysvaltaiit^
kanssa olisivat . vaikuttamassa
vehriähintoihin: Sen ovat' näyt­täneet
toteen vapaa velinäntuon-ti
Yhdysvaltoihin ja vehnälle sit­temmin
asetettu korkea-erikois
j a suojelustulli. Todellisuudessa
on asianlaita . siten, että ineidäii
vehnämyyntimme Yihdysvalloissa
eivät milloinkaan johtuneet Arne.
rikan kulutustarpeesta, vaan sii­tä,
että Yhdysvalloissa oli pula
eräänlaisesta vehnälajista, jota
tarvittiin myytäessä paikallista
alottamiseen ovat mitä parhaat
ja että Canada voisi tehdä suur­ta
liikettä bolshevikivaltakunnan
kanssa. Olettamuksensa he pe­rustavat
m. m. siihen, että tästä
Tmaasta olisi saatavissa koneistoa
j a muita tuotteita, jotka sopisi­vat
Venäjän oloihin j a joita: siel­lä
nykyään tarvittaisiin.
Ei liene epäilystäkään, etteikö
Venäjälle tällä hetkellä kelpaisi
miltei kaikki, mitä Canadassa
kyetään tuottamaan, mutta ko­kkonaan
toinen asia on, miten suu-,
rö^si täinä>1iil?e muodostuisi. Ve­näjä
tar^^itsee luottoa^ jota mo­netkaan
yksityiset ja hallitus di
milloinkaan olisi • halukas m y ö n ­tämään.
Venäjän kulta varastot
ovat melkpin lop])uun knlutetut.
jö*s raha-asia in erikoistimtijain
laskelmat pitävät paikkansa. Pa-perirupla
on taasen niin arvoton­ta,
ettil aivan jokapäiväistäkin
käytäntöä varten on täytynyt
painattaa yhdeui kahden, viiden
ja kymmenen iniljoonan ruplan
seteleitä, mikä setelirahain histo-vehnää
ulkomaille jauhojen muo-]riassa on saavutus alallaan ja
dossa.
Vehnästä maksettiin silloin sen
yleismaailmallinen niarkkiina-ar-
VO ja lisäksi .sille, mahdollisesti a-
.setettava tulli. Sitä ei voitu
myydä alemmasta eikä korkeam­masta
hinnasta-ja mikään tulli ei
voinut kauppaan vaikuttaa- mis­sään
suhteessa; Vllei" ollut kysV-myksessä
ostetun määrän suu^
ruus. Tästä seuraa, että Cana­dan
vehnä voi nytkin löytää tien­sä
maailman markkinoille aivan
samalla hinnalla kuin ennen Yh­dysvaltain
kautta."
toa Ganadaan jatkumaan .suu-matta^
va, että koko eteläisintä o-j ^,^,1,^,^^^,^ määrässä kuin ennen.
saa diarbinin—KuentshendsiniKoi,oi,.jan toinen asia on sitten,
radasta käsiteltiin, kuten eittä-
— ^luisto menneisyydestä on
ainoa paratiisi, josta meitä ei voi­da
ajaa ulos.
— Ei ole mitään sijoitu.sta, jo­ka
. antaisi. edulli.seiÄman vöittö-osingon
kuin iloinen hymyily ja
ystävälliset sanat. ,
— Jos kukin tyytyisi omiin pa-h
eisii n sa,. n i in • ha r va t olis i va t ii i i n
paheellisia, kuin he ovat. — Ches.
terfield.
: —: Jokaisella. on oma onnensa
kä.sissä, kuten taitelijalla on se
raaka-aine, josta hän tahtoo muo­dostaa
kuvan.
— Osoita Jninulle, että voit hil­litä,
itseäsi, niin sanon sinulle, o-letko
saanut kasvatusta; ilman
sitä' kaikki kasvatus on tyhjän
arvoinen. — Orisön Swett Mar-den.
' ^
— E i mikään paha ole niin suu­ri,
ettei pelko siitä olisi Suurempi
pahuus j a usein katkerampi kuin
onnettomuus itse. jota uskottelit
itsellesi edellä. Jokaisella ihmi.
sellä, onnellisimmallakin on mur­heensa.
I
• -^Naiset ovat vieläkin kaukar
na jälessä ihmisoikeuksissaan ja
heidän täytyy päästä niissä mies­ten
tasolle ennenkuin sukupuoli­ero
poistetaan politiikasta ja
maail ma saadaan humaniseksi. —
Anne Martin. ^y
niältömästi Japanin ••: etupiiriin
kuuluvana. Yleiseen politiikkaan
nähden Kiinassa jndettiin väittä­ni
ä t te mä n ä . ma h d o 11 is u u d e n ni u -
kaan välttää ristiriitaisuuksia A-merikan
kanssa. Siksi päätettiin
m. m. iS h an t un gi n l u o vu tu s t eh d ä
inahdolliseksi. : Samaa kompro-inissipolitiikkaa
päätv-^ttiin nou­dattaa,
myöskin kysymyksessä
Kiinan . finanssioimisesta "varsin-
Isin koska .nlkomai.set lainat he­rättävät
vastenmieli.syytlä vielä­pä,
kiinalaisissa liikem icspiireis-sii.
Erittäin sum-i merkitys Japa­niin
nlkopolitiikassa on: Venäjän
' ysymyksellä. Onhan Itä-Siperia
Japanin luonnollinen laajenemis­in
i kun se sen sijaan kaikkialla
•niiualla. kohtaa yksinomaan sul­je
Itu ja ovia. On myöskin epäile»
jiiätöntä, että Koltshakin viimei­sestä
retkestä lähtien on ollut o-lemassa
ystävällinen suhde toi-seita
puolelta vaikutusvaltaisten
yenäiäisten- sotapäällikköjen ja
politiikkojen,- toiselta puolen Ja­panin
hallituksen ja erittäinkin
Japanin sotapuolueen välillä.
Kieltää ei. myöskään voida, että
-näillä on yhteisiä etuja bolshevis^
mia vastaan taisteltaessa , koska
bolshevikit käyttävät hyväkseen
kielitaitoisia korealaisia lietsoäk-
.^•cen kansallisvihaa aasialaisten
kansojen välillä. Taistelu holshe-visitiia
vastaan on välttämättö­mässä
yhteyde.ssä japanilaisen
laajenemispolitiikan kanssa Itä-
Europassa, ja Japani on käyttä­nyt
hyväkseen Siperiassa vallin­nutta
sekamelskaa valloittaak-seen
koko Baikalintakaisen alu­een.
Tämä valtaus on kuitenkin
herättänyt mitä kiihkeintä vasta­rintaa
japanilaisen oppositsionin
taholta. Heidän laskujensa mu-
Puhuessaan sy.vskuun 27 p :nä
Portage >la Prairiessä suurelle
kuulijakunnalle, johon kutiini
kauppalan asukkaita ja farmarei­ta,
eritti pääministeri: Arth.uiv
Meighen ' suunnitelmansa Uuden
vehnähnryyntijärjestelmäii . 'käy-t
äiit ö ö no 11 a mi s es t a : Ca nad a ssa;
Sen. mukaan tulisi: perustettayak-si.
n, k. vehnälautakunta (wheat
board) joka rnuodosteltaisi .enti
sen Canada Wlieat Board 'in mal­lin
oviiiukäisesti; ja: joella: Olisi täysi
valta ostaa ja myvYflä vehnää jä
muita pääviljalajeja, käsitellä
viljan elevaattorei.Sisa ja; varasto-
JiuOneissa, käyttää ;;.eleyaa,ttoreita
j a to ini i a samalta inyyj än ä, va -
rastonhoitajäna, laivaa jana ja
viljan, markkinoille .toimittajana.
•Se oikeutettaisiin .ostamaan itsel­leen
kulloinkin tarjVitsemansa e-leyaattorit
ja yleensä niiissä asi­oissa
toimimaan siten, että tuot­tajille
"taataan mahdollisimman
suuret tulokset työstään. Se ta­kaisi
tuottajat kaikilta mahdolli-silta
väärinkäytöksiltä, joiden a-vullä
miuitamat' yksityiset eleva-toriyhtiÖt
ovat keninneet suun­nattomia
voittoja. Sen avustuk­sella
olisi tuottajan mahdollista
saada osansa kaikista lajisekoi­tuksen
• tuottamista eduista. Sa-
Suur-Britanniassa on lähes kak-1 "^^»^^^ «^^«i tuottajilla tilaisuus
miten he pääsevät maanviljelijöi­nä
alkuun Ontariossa. Maanvilje-lysolot
ovat täällä kokonaan toi­senlaiset
kuin Brittein Saarilla.
Valmiille ja puolivalmiille far-nieiile
asettuminen on helppoa,
jos on tarpeeksi pääomaa käytet­tävissä,
m u t t a uutisasukkaan e-lämä
Uuden Ontarion korvissa on
kovaa ponnistelua, johon britti­läiset
tuskin ovat kotioloissaan
tottuneet. Suuri osa. tänne far-m
are i n a sa a pu visl a en n en p i t kä ä
poistunee farmeilta ja .<?iirtynee
kaupunkeihin muuta ammattia
harjoittamaan. Nykyisenä työri
tömänä aikana ei se vähimmässä-kään
määrässä oli.si suotavaa.
kaari tulee valtau.sjoukkojen ylläJ Kotimaahan jäiäneet ovat-yhä lu
si miljoonaa enemmän naisia
kuin miehiä. >:5yynä tällaiseen
asiantilaan ei ole yksinomaan so­ta.
Jos menemme ajassa taakse­päin
vuoteen 1831 niin näemme,
että jo silloin oli tuhatta asukas­ta
kohti naisia neljäkymmentä-viisi
enemmän kuin miehiä. E-roitus
oli yhä suurempi vuosina
1871 ja 1901. Nykyään on ero­tus
93. "Epäilemättä on sodalla­kin
siihen vaikutuksensa, vaan ei
niin suuressa määrässä kuin voi^
si otaksua.
Mihin nämä 3,000,000 naista
joutuvat? Siinä on brittiläisillä
vaikea kysymys ratkaistavana-
Pitää kö heidän yksinänsä vaeltaa
elämänsä läpi eli muuttaa muihin
maihin, joissa on enemmän mie­hiä!
Viimemainittuun keinoon
ovat monet naiset jo turvautu-:
neetkin. Suurin joukoin on her^
tä lähtenyt Anstraliaan, Etelä-
Afrikaan,^ Yftidysvaltoihin ja
myöskin Ganadaan, joissa maissa
aviopuolison saannin mahdolli­suus
vielä .on paljon suurempi.-
pito maksamaan, vuosittain 100
Lokakuun 1 p\ktä lähtien miljoonaa yeniä." Hallituspuolue-astui
Canadassa voimaan korote- 'kin on sitä mieltä, että täliainen
tut postimaksut, jotka etupässä
toskevat brittiläisen ' valtakun­nan,
Yhdysvaltain ja Meksikon
ulkopuolisia maita. Maksu yksin­kertaisesta
kirjeestä . Suur Bri­tanniaan
ja sen alusmaihin, Yh-
•dysvaltoihin ja Meksikoon on. c-
'delleen kolme senttiä unssilta Ja
' ikaikkiin. imjihin ^maiJiiöJ^ymme^
uhraus on oikeutettu ainoastaan
siinä tapauksessa, että koko n. k,
venäläinen merialue liitetään Ja­paniin,
jota Amerika taas puoles
taan ei tule sallimaan. Juuri
tässä kysymyksessä teki japani­lainen
sotilaspuolue mitä kiivain­ta
vastarintaa, perääntyen vain
pala palalta, josta .t^häiii agti^ep:
kuisammin - . antautuneet . liike­alalle
ja siten varanneet itselleen
toimeentulomahdollisuuden.
« « «
Canadan ja Yhdysvaltain veh-nämarkkinpiden
suhteesta ja sii­tä
merkityksestä, mikä niillä on
maailman markkinoihin, kirjoi­tetaan
Winnipegin ^'Tribunessa'^
seuraavasti: '
* * Vehnän ^ hinta; on säännpUises;
ti pysytellyt. .Wmnipegi8sä 23
saada viljansa markkinoille mah­dollisen
edullisena aikana, jolloin
muiden maiden kilpailu, ei ole
myyntiä häiritsemässä. Tämä on
pääpiirteissään se suunnitelma,
jonka Mr, Meigh-2n on luvannut
toimeenpanna siinä tapauksessa^
että hänen hallituksensa pääsee
valtaan tulevissa Dominionin
vaaleissa.
Mr. Meighen huomautti, että
liittohallituksella ei nykyään ole
voimaa viljakaupan tehokkaa­seen
ylivalvontaan. Hallituksen
velvollisuus on saada perustusla­kiin
: lisäys, jossa sille tällainen
valta myönnetään. Siten hänen
mielestään poistettaisiin ne syyt,
jotka pitkän aikaa ovat tuottajil­le
antaneet valituksen aihetta.
Vaikkakaan- 'viljänmyyntisuunni-telman
tarkoituksena ei ole se­kaantua
yksityinen) liikkeeseen,
on sillä siksi suuri kilpailiikyky
koko viljakaupan^ alalla, että yk­sityisen
viljaiimyyntiliikkeen tai
yhtiön: täytyyjioudattaa'mitä vil-pittömintä"
menettelyä voidak­seen
jatkaa liikettään, 'Kun ote-taan
huomioon kaikki, etuisuudet,
joita uudella myyntijärjestöllä
olisi käytettävänään, olisi sen
palvelustehokkuus .paljon suu­rempi,
kuin mitä yksityinen tai
joku kansakunta kykenisi tarjoa­maan.
. ;
Pari canadalaista liikemiestä,
joilta on tiedusteltu' Canadan ja
Yenäjän kauppavaibdoir \taahdol^'
lisuuksia brittiläisrvenäläiseit • so-kerrassaan
ennen kuulumatonta.
Neuvostohallitus on yrittänyt
määrätä rukiin arvoperustaksi
tavarain vaihdo.ssa ja laatinut
luettelon, jossa ruispuudan arvo
toisiin tavaroihin verrattuna i l ­moitetaan.
Siten va.staa yksi
puuta ' (36 paunaa) ruista yhtä
sirppiä, ka ksi puu ta a viikat et ta,
kolme puntaa kirvestä, viisitois­ta
puntaa auraa j.n.e. Ajan o-loon
tulee neu vost oh allit us var­masti
havaitsemaan, että kulu-tustavarain
pysyttäminen arvo­perustana'
on tuiki mahdotonta
j a e 11 ii 1 o p u ksi ku i t e n k i n on p a -
lattava arvoihin, jotka: käytän­nössä
on havaittu paikkansa pi­täviksi
ja mahdollisimman tyy­dyttäväksi.
Kulta ei elintarpoe-,
na ole kopeekankaan arvoinen
paunalta, mutta kansainvälisellä
suostumuksella on se otettu vaih-tovälineeksi
kaikkialla kauppa-maailmassa.
Venäjän ei ole syy­tä
mennä tätä parhaimmaksi ha­vaittua
järjestelmää .muuttele­maan,
niin porvarilliselta kuiji se
bolshevikivaltakunnassa tuntu-neekin.
y-
* -S
Suonien. kommunistit olivat
.syyskuun 3 p :nä loppuvan viikon
järjestäneet: erikoiseksi yllyty.s-ja
kiilioitusajaksi.ja sunnuntaina:
syyskuun 4 p -nä aiottiin aikaan­saada
jotakin oikein repai.sevää.
Ohjeet tätä "vallankumousviik-koa"
varten lähetettiin kommu^
nistien päämajasta Helsingin Sil­tasaarelta,
kuten vuoden 1918.
kapinajulistuskin. Sunnuntai o-l
i pyhitetty erikoisesti ''kommu­nistiselle
vallankumoukselliselle
nuorisolle," jolla sanottuna päi­vänä
kerrottiin olleen jotakin
"suurta'^ : tekeillä. Pilkin viikr
koa ; pidettiin kiihoittavia palo­puheita,
joissa rä ikein sanoin
h yö k ii ttii n 1 aillisu u d e n kimp­puun
ja muutainissa ta pa uksissa
yllytettiin suoranaisiin rikoksiin
,'Suomen laillista yhteiskuntajär­jestystä
vastaan. Alku siis näyt­ti
peräti lullaavalta, todelliselta
punaisen kapinan alkusoitolta,
mutta loppu sai kokonaan toisen­laisen
käänteen.
. Viranomaisten taholta oli ajois­sa
ryhdytty toimenpiteisiin kaik;:
kien kommunistimielenosoitusten
tukahuttamiseksi alkuunsa. Pää­kaupungissa
oli mi-3lenosoittajia
koolla noin tuhatkunta, Tampe­reella
ja Viipurissa vain muuta­mia
satoja ja muualla ani harvo­ja
(Jyväskylässä 6 henkeä, polii­sit
mukaanluettuina). Kokoontu­neet
bolshevikijoukot hajoitet-tiin
järjestysviranomaisten toi­mesta
ja mielenosoitusten pitä­minen
keskeytettiin kerrassaan. .
OSIommunistien lellittelemisessä
on kotimaassamme jo menty tar­peeksi
; pitkälle ja nyt e h kä vi Ii­doin
; tiiltu huomaamaan, että
kommunisteja suoran toiminnan
ja häikäilemättömyyden kannat­tajina
ei voida taltuttaa ja saat­taa
järkiinsä muuten kuin anta-maljla
heidän kouraantuntuvastij
käsittää että lainalaisessa yhteis­kunnassa
heidän on lakien
mukaan elettävä. Viranomais­ten
taholta olisi sellaineJi
viittaus ollut annettava jo aikai­semmin
»ja järkähtämättömästä
aina ja joka paikassa osoitefta-vaf
että. kommunismin elinkausi
Suomessa supistuu sangen lyhy­eksi.
(iSmeriVÄn suomenkielinen komi-saa
t. k. 17 p :nä' oikeudessa vas­tata
Minnesotan valtion lakien
rikkomisesta, johon se on telmyt
itsensä syypääksi kannattamalhv
I. W. W.-järjestön syndikalisti-oppeja
ja kiihoittamalla vallan­kumoukseen.
Paitsi" lehden kufj-tannusyhtiötä'
on persoona 11 isesi;i
asetettu syytteeseen sen toimitta­jat
ja toimihenkilöt John Salo,'
A. A. Toivonen ja John Saila.
.,. Kauan on mainit tu s an oraa 1 o 11 -
tl jo saanut vuodattaa :.myrkky-ään
Amerikan^, siirtokaiisaamme;
Sen h a rjo ittama kiihoitus on ol­lut
niin julkeata ja lehden kok)
rakenne ja toimitustapa niin al­haisen
tympäisevällä tasolla, et ta
ainoastaan kansallisuutemme ym­märtämättömin
aines on sitä va­paaehtoisesti
kannattanut. Se on
seura n nu t tiismall eeri>sa ni oja pe­riaatteita
kuin sen hengcnheimo-.
laincn Suomcssa^^Snomen Työ-mies'\
joka tänne saapuneen tie­don
mu k a a n o n yhte Isk n n t a va s-taisen
- sisältönsä vuoksi kielletty
ilmestymästä.
Y:h(lysvaitäin hallitus ei kanan
voi .sallia "Industrialistin"-ta^
p a i s en k lihoitta j an to i m i n t aa. J s
se tällä kerralla pääsisikin sillä
tekopnolustuksella, että siinä il­mennyit
. V a 11 a n k u u 1 o u k' s (' 11 i s n n s
muka tarkoittaa ''jviuliallista';,
vailankaimousta 'toollisuusaloi.) n'i
kuten;. 1 eli d en pu oliist u.«^a s iaii a j a -
jan kerrotaan sanoneen, joulun
se k uite n k i n tilille on ne mm in 1 a i
myöhemmin. A meri ka n va pa ii s,
ei koskaan ole tarkoittanut kom­munistien
rauhoittiimi-^ta,, ol­koonpa
sitten ky.symylcsessä suo-nialaisct,:
ryssä t ta i mitkä. m n ii t
kumousainekset;,. tahansa.;
L. j .
tyksille SUOMEEN" ' '
Postin, kautta jä
sähköteitse on
Dollarilta.
Myös myömme pankki-osoituk
sia (shekkejä) markoissa yllä
mainit, kurssin jälkeen ja erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa ve­täviä
matkustajien shekkejä dol-lareis.
sa, jotka- Suomessa lunaste­taan
siellä voimassa-olevan dolla­rin
kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksilla
postin kautta on 150. summille
alle .'1>20.00; sitä suuremmiltasura-.'
miltä mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse on
$3.56 kaikilta summilta. v
Kaikki lähetykset osoitetaan
poatjn kaiitta, jos sähkösanoma- ;
lähetystä ei erikoisesti pyydetä.
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna osoitteella:
Foreign Department
First NatioDal Bank
HANCOCK :: MICK
—Perustettu v. 1874.—
Varat yli $3,000,000.00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
Jf:i.i
maan y il jelijä t eivät m i ssää n
maanosassa viljelleet maataan:
ONKO KUIVUUS SYYNÄ VE-, Koko tuossa suuressa viljarik-
NÄJÄN NYKYISEEN I ka assa ia hedelmällisessä maassa
PUUTTEESEEN?
Ka t s e 11 e SS a m me m e n n e id e n. a i
ei yksikään talonpoika tai maan­viljelijä
kasvattanut eloa enem­pää
kuin -hädintuskin omiksi tar-kojen
tapauk.sia. Venäjällä hiio-' peikscen. Syy tähän.. leväperäi-maamme
ettei nykyinen . kuivuus_ syyteen ei liene maanmiehen, sil-ole
ensimmäinen laatuaan tuossa | lä ansiotoiveet sadostansa olivat
suuressa itäisessä valtakunnassa., miltei olemattomat. Veroina oli
Useita kertoja kautta aikojen on hänen näet maksettava liallituk-yhtä.
kuivia ke.siä ilmestynyt .selle •kaksikolmatta osaa sado.s-kuin
tämä viimeinenkin. .. Nämä tan.4a ja. jälelle jäänyt kolmas-.
kumminkaan eivät aiheuttaneet osa oli hänen miltei mahdoton
maassa yleistä hätää, siltä toisis-'saada kaupaksi teitten ja kulku-sa.
maan osissa. saatiin .viljaa kyl-,'i]euvoje'n puutteessa. Ottaen huo-mioon
tuollaiset .suhteet, ei 'voi
kummak.sua, jos maanviljelijät
olivat haluttomia viljelemään
liksi poistamaan puute kuivilta
seu du i Ita. Ei ny k y i n e n k ä ii n ka -
to tai kuivuus ole kautta maan.
Se rasittaa ainoastaan: osaa Ve-imaitaan. Täst^ä oli luonnollinen
näjän maasta ja puute voitaisiin
helposti . poistaa liihettämällii
ruokatavaroita katoseuduille
nvuista osista maata.
Vaan Venäjällä on nykyään ka­to
yleinen, ei kuivuuden takia
tai, muista epäsuotuisista ilmas-
.seuraus, että viljaa el riittänyt
kodin ulkopuolelle ja kun kato
kohtasi Volgan laaksomaita, ei
Tn iss ii ä n o s a ssa. t ä t ä s u u r t a v a It a -
kuntaa ollut varastoja lähettää
iiiilkää ;l<,lär.sivien avuksi. Puute
siis katoseuduilla kasvoi hädäksi
tosuhteista, vaan si.itä syystii ettii i ja kun tämän lisäksi tauti ja rut-
Suora yhteys Suomen suurimman
Mahdollisimman pikainen toiminta
Suomeen
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä, tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MARKKAA CANADAN DOLLARISTA;
Kaikki lähfetylraet osoitetaan postin kautta, jos säh-l^
kösanomalähetystä ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-
|;'; maksu on $4.30. Lahet^sM"* rahaiähetyksille, on
40c summille $40:00 asiCöOc summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti." Jokaiset ta seuraavalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille;
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa, hyvin tar­kasti.
I . I i
POBT ABTHUR,
IV
.•i.-ii
f?»
-.1
»iif - — -
((•.••.il, «'-.».ji.; •