Vapaus, July 10, 1924

              Shra6 Torstaina, hefnäkuim 10 p. — Thar>, Joly 10
Imistuksfessa. Heillä oli ruokaa ar-
Nuorisoliike lä o}i s&kerja,; puutavaraa j a he voi-
• vat valmistaa kymmeniä tuhansia
koneita, maailman parhaiten varus-
, jtetuisEa konepajoissa. Ja tärkeintä
ir«:i^JlIz» M T ilf/in tovereille, että he voivat n»hin tu-1 ^^jj,^ he voivat antaa rajatonta
KaiKlUe i>. pystyä j a kykenevät niiden mukaan;j^^^^^^
taan äyräiden. Eräänä päivänä kun
imeijalle ja öyjyä sotalaivoiUe. Heil- ihmiset saapuivat työfconsä, Eanoiva^
osastoille
TO
<
Hyvät toverit-—
MiHtariitiv»»t«mea YJikko beinäk.
27 päivättä elblc. 4 päiviä»
puhumaan joukkokokouksissa.
Tämä on yli maailman ylettyvä
toimenpide, jota johtaa Kommunis­tinen
Kansainvälinen ja jonka to-jj^yjj «odan kauhut antoivat tjlan
teuttavat erimaitlen Kommunisti-^^yjj^n mukana tuleville pelottaville
Niin heistä tulikin luoton mahta­via
mestareita, keräten itselleen
maailman iinanssiasiain kontrollin.
puolueet. Huolimatta meidän jouk- olosuhteille oli Yhdysvalloista muo-
Kansainvälineni kojemme heikkoudesta meidän täy »(jf^jtunuj maailman velkoja ja tä-kapitalistit:
— Istukaahan ja levätkää. N'äet-i
tehän, että allas tulvii y l i . N i i n kau­an
kuin altaan vesi on käyttämättä
ette te saa kantaa uutta vettä.
Kansa lakkasi tällöin työstä, mut­ta
kun se ei enää kantanut vettä
altaaseen, eivät k^ipitalistit liioin
maksaneet sille mitään palkkaa, ja
kun ei heiliä ollut palkkaa, eivät he
voineet ostaa vettäkään juodakseen
N>t alkoi jano uudelleen vaivata
Kommunistmen kansaa. Oli myös turha lähteä hake-
<,rj julai-ssut ohjeita joukkokokous tyy käydä tähän toimenpiteeseen i^nän suunnattoman valtavan luotto-1maan vettä muualta, sillä kapitalistit
yi mielerif-sotuKviikon toimeenpane- käsiksi kaikella käytettävissämme järje.stelmän keskukse.ssa oli New olivat vallanneet joka ainoan vesl-
• • ' ' " ' " ' ' • - •=•-- Y^,rkin National City pankki.
Ne suunnattoman suuret voitot,
rni.-^esta imperialismia ja fascismia' olevalla energialla. Jokaisen jä.se-vastaan.
Canadan K. N. Liiton j a ; nen tulee täyttää tehtävänsä. P i -
Kommunistipuolueen t. p. komiteat, takää huoli siitä, että jokainen tyÖ-; joita oil kasaantunut ampumavaro-tvöi-
kentelevät yhdessä tämän mie-1 lainen paikkakunnallanne tulee kuu-'
It-nosotu-s-.-iikon onnistumiseksi, ja i lemaan kommunistien mielipiteet
rnvöskin koetetaan saada kaikki työ-' militarismista. Alkakaa heti työhön
väen järjestöt ottamaan osaa näihin, järjestämään militaristivastaista
joukkokokouksiin. .Semmoisissa tapa-'viikkoa.
uk-iswi kuin Kommunistipuolue ot­taa
alkuaskeleet kutsuen työväen­järjestöt
koolle suunnittelemaan
joukkokokous ja mielenosotusviikon
käytännölli.si.stä toimenpiteistä, tu-1 tonne kokous ja keskustelkaa pe-
Kaikki K. N. Liiton osastot vel-votetaan
toteuttamaan seuraavat
ohjeet heti:
1. Kutsukaa heti koolle osas-lv
«^ K. N. Liiton ottaa niihin koko­uksiin
osaa lähettämällä edustajia.
K. -N'. Liiton tulee pitää huolta
siitä, että kaikissa tämän viikon
aikana toimeenpannuissa joukko- ja
inielenosoluskokouksi.ssa tulee Lii­ton
puhujia esiintymään. Puhuja-toimeen
kaikkein kykenevimmät to
verit tulee heti määrätä tekemään
valmisteluja sitä varten.
Siellä missä se on mahdollista
tulee K. N, Liiton järjestää kulku­eita
ja ulkoilmakokouksita. Kulku-ei-
ssa tulee kantaa asianmukaisilla
voimalauseilla varustettuja lippu­ja.
Mielenosotuksille kapitalistista mi­litarismia
vastaan ei ole mitään
yhteistä tavanmukaisten pasifistien
(rauhan ystäväin) kokousten kans­sa,
joita porvarilliset rauhanysdis-tykset
toimeenpanevat joka vuosi
elokuun 4 päivänä. Meidän mie-lenosotuksemme
eivät tule olemaan
pasifismin puolesta, mutta me tah­domme
saada työläiset taisteluun
imperialismia vastaan ja hävittä­mään
koko kapitalistisen järjestel­män.
Propagandamme ja agitat-sionimme
tällä mielenosotusviikolla
tulee keskittyä seuraavan voimalau-seen
ympärille: " E i muuta sotaa
kuin työväenluokan sota kapitalis­min
kukistamiseksi."
Young Workerin elokuun numero
tulee olemaan erikoinen . militaris-miyastalnen
numero. Se tullaan
julkaisemaan niin aikasin, että s(
ehtii jokaiselle osastolle mielen-oBotusviikoksi.
Siitä löytävät K
N. Liiton Jäsenet kylliksi aineistoa,
joka on heille avuksi valmistautu-
_^ , essa mielenosotus j a joukkokokouk­siin.
Samoissa tilaisuuksissa tulee
levittää lehteämme ja hankkia sille
^ tilauksia. Kansallis t. p. komitea
' tulee lähettämään kalliille osastoille
ohjeita siitä, minkä sisältöisiä pu­heita
meidän puhu jäimme tulee pi
tää näissä tilaisuuksissa. Niin pian
kun nämä ohjeet saapuvat osas­toille
tulee ne antaa, määrätyille
rinpohjaisesti näistä ohjeista siten,
että jokainen jäsen tulee ymmär­tämään
niiden toteuttamisen tärke­yden.
2. Valitkaa komitea, joka edus­taa
teidän osastoanne tai kaikkia
paikkakunnallanne olevia osastoja,
valmistamaan K. N. Liiton toimesta
pidettävää joukkokokousta, jossa
tulee esiintymään ainoastaan K. N .
Liiton ja Kommunistipuolueen pu­hujia.
3. Pyrkikää heti kosketukseen
paikkakunnallanne olevan K. P. o-saston
johtavan komitean kanssa
ja alkakaa heidän kanssaan yhteis­työhön
kokouksien ja mielenoso-tuksien
järjestämisessä militaristi-vastaisen
viikon ajaksi. Pitäkää
huoli/^ siitä, että kaikissa mielen­osotus
ja joukkokokouksissa K. N .
Liiton puhujilla tulee olemaan e-siintymistilaisuus.
4. Kaikissa tämän viikon aika­na
toimeenpannuissa kokouksessa
K. N. Liiton puhujain tulee puheis­saan
vaikuttaa siihen suuntaan et­tä
Liiton jäsenmäärä kohoaisi.
5. Kaikissa tämän viikon aika­na
toimeenpannuissa kokouksissa
tulee myydä Yoiing Workeria ja
toisia Liiton julkaisuja, erikoisem­min
painostamme "International of
Youth' ja «Young Communiati In.
terniiUonal Review" nimisten julkai­sujen
I lievittämistä, joita voidaan
saada'K. N . Liiton keskusvirastosta.
6. Missä suinkin mahdollista tu­lee
Liiton panna toimeen kulkueita
yhdessä toisten työväenluokan nuo­risojärjestöjen
kanssa, jotka ovat
halukkanta yhtymään Liittomme
taisteluun imperialismia ja fascis-mia,
vastaan.
Nuorisoosastojen sihteereille tul­laan
lähettämään aiheistoa puhei­ta,
voimalauseita y. m. varten.
Siihen mennessä ryhtykää valmiste»
luihin edellä esitettyä tehtävää var­ten.
Kommunistisen tervehdyksin
Leslie Morris, siht.
tm
l i i -
: .,
Maailman sodan alkaessa hiiöma-
Bivat liittovallat, että vaikea maail­man:
kauppa nielaisi liiankin "hitaasti
tuotetut tarvikkeet, niin että ky­syntä
kulki aina hitain askelin tuo­tannon
jälessä, nieli eota, suunnat­tomalla
ruokahalulla^ tuotteliäimpi-en
koneitten runsaimmat valpiisteet.
Ampumavaroja valmistettiin miljoo­nittain,,
mutta sota himoitsi niitä
biljoonittain. Huolimatta siitä vaik^
ka teollisuus on valvonnan alainen,
vaikka miehiä j a naisia otettiin yhä
lisää työpajoihin ja koneisto kiiruh­dettiin
nopeampaan toimintaan ei
tuotanto vöinuV pysyä kysynnän ta­salla.
Oli välttämätöntä saada viivytte­lemättä
ampumavarQJa. Tällä het­kellä
juuri astuikin pankkiiri Moi--
gan neuvottomien liittovaltojen
avuksi.
On aivan luonnollista että Eng­lannin
sotaherrat kääntäisivät huo­mionsa
Amerikaan. Tuossa merien
takana olevassa, kaikkivaltiaan'^ d-ol-larin
maassa tarjoutui heille suun­nattomia
vilja-aarteita, vaatetava-j
a parhaimtnat konepajat. Ja tärkein
taminen ^Suur-Britannialle. Sodan
tä kaikista oli että Amerikassa oli
tavattoman paljon rahaa.
Niinpä valitsivat brittiläiset sota-herrat
Morganin virallisexsl agentik­si
ja hänen kauttaan ryhtyivät os­tamaan
hirmuisen suuria määriä
ruokatavaroita, vaatteita, ampuma-aineita
j a joita tarvittiin joukko­lahtauksessa.
kun tuli kysymys maksusta
ei Suur-Britannian pankkiireilla ol­lut
kylliksi kultaa maksaakseen kä­teisellä.
Öli olemassa vain y k a kei­no,-
j ä ' s e oli että maJcsettlln ampu-mavaroista
myymällä Yhdysyaltiuin
kapitalisteille Morganin kautta brit­tiläisten
kapitalistien arvopäi>ereita.
: 1922 iopaUa äiryioitiiri et­tä
Suur-Britannian velka Yhd^ysval-
JoiHe «U $4,716,044,401, sun taas
Sanskan velka oli ?3,844,132,250.
Erinäiset Europan maat ovat noin
kaksitoista biljoonaa dollaria tarvik­keista
joita annettiin velaksi suu­ren
sodan aikana.
Täten tuli ajan mittaan Yhdys^
valtain velka Suur-Britannialle mak­setuksi
j a Morganin ystävällisen val­vonnan
alaisena alettiin luoton an-taininen
suur-Britannialle. Sodan
ahnas :kita vaati enemmän j a enem­män
ampumavaroja enemmän ja
enemmän luottoa. Ja se oli tämä
lakkaamaton teräksen, kuparin, vaa­tetavaran,
viljan ja sen semmoisen
tarve, joka saattoi näyttämölle uu­den
ja voimakkaan rahamiesten jou­kon,
joka keskittyi New Yorkin N a ­tional
City pankin ympärille.
Tämän voimakkaan finanssilaitok­sen
ympärille kokoontui , Amerikan
suurin finanssi- ja teollinen voima.
Siellä oli Standard öUy korporatsi-oni.
Sen yhteydessä olivat Harri-manin
rautatiet, International Här-vester
yhtiö, jota johti McCormick,
Chicagon suuret pankkilaitokset, sa-keri
j a tupakkatrustit, Chas. M . Sch-
\vabin Bethlehem terästehtaat, ku-paritrusti
jota johti Ryan, Kuhn,
Loeb & Co. pankkilaitokset, se teol­lisuuslaitoksien
paljous, jota johti
Mellon — josta ättemmin tuli Y h ­dysvaltain
rahaministeri.
Sellainen oli se mahtava amerika-lainen
finanssi- j a teollisuuspomo­jen
joukko joita Morgan brittiläise­nä
agenttia tilaa terästä, "kuparia,
sokeria, lihaa j a paljon maita tar­vikkeita.
Tehdessään tälauksia oli
hän myös pakotettu antamaan pal­jon
arv-opaperdta. Pian tuTi Rocke­feller,
Schwab, Mellon Jrhdistelroa
tärkeäksi ja saavutti tavattoman
vallan, ^
Näillä Yhdysvaltain kruunaamat-torailla
kuninkailla oK tc;rästä j a k u ­paria
-— valtämättöniiä tarvikkeita
kuulien^ torpedojen ja muiden sa-manhrontoisten
mtirbavälineiden -vsil-jen
ja kaikenlaisten sotatarpeitien
valmistuksessa, saattoivat vallan kal­listumaan
Rockefeller, Mellon &
Co.-n puolelle — brittiläisen kunin­kaan
ystävän, Morganin suureksi
harmiksi. Heistä tuli maailman vel­koja
ja kapitalistisen sivistyksen
valtaistuin muuttui Lontoosta Wall-kadulle,
New Yorkiin.
Jokaisella maailman kolkalla näh­tiin
.\'ew Yorkin pankkirein kasvava
voima. Nopeassa tahdissa he ku­rottivat
kätensä Etelä-Amerikaan,
pyyhkäisten pois 'Britannian raha-asiain
näyttämöltä. He johtivat
suuren suurta liittoa,, joka tunnet­tiin
nimeltä International Banking
Corporation, joka hetimiten alotti
laajan toimintansa Kiinassa j a Jaa-panissa,
ryhtyi tekemään pankkilii-kettä
Lontoossa ja Pariisissa, hankki­maan
brittiläistä j a intialaista kaup­paa,
julkaisemaan lyhytaikaisia pank
kivekseleitä nahan ostamista varten
suuressa mittakaavassa Aasiasta ja
luoman yhteyttä Russian Corpora­tion
Ltd. kanssa Venäjältä, tuossa
satumaisten mahdollisuuksien maas­sa.
Schwabin johdannon alaisena, ryh­tyi
Yhdysvaltain kapitalistit kilpai­luun
ylivallasta suurilla merillä ja
alkoi pystyttämään laivaveistämöjä
sellaisessa mittakaavassa^ jollaista ei
oltu kuulta ennehimin teollisuuden
historiassa. Hyvin pian he valmisti­vat
maailman ykantavimpia aluksia.
Butta tämä ei vielä riittänyt vaan
ostivat he brittiläisiä laivayhtiöitä
kuten Valkean tähden, Lelahd ja
Amerikan yhtiöt, vielpä mennen
niinkin pitkälle etä ostivat Hartlan-din
ja Wolf en suuret laivaveistämöt
Belfastissa. Sen jälkeen he ulotti­vat
toimintansa Saksaan ja hankivat
itselleen tuon mahtavan laivaston
joka oli ollut niin hyvin tunntetullla
yhtiöillä kuin ova^ Hamburfe-Ameri-can
ja Nord Deutcher Lloyd yhtiöt,
niin että tänä päivänä he omistavat
j a kontroUeeraavat Saksan kaikki
meriä kulkevat alukset.
Standard ÖH yhtiö, joka ei halun­nut
joutua alakynteen, alkoi huuta­maan
«pienten kansojen oikeuksista»
Mexicossa ja otti asiain johdon o-miin
käsiinsä Persiassa. Ennen suu­ren
sodan alkua olivat he yrittäneet
kehittää viimemainitun tulolähteitä
kuuluisan Schusterin johdannon alai­sena,
tullakseen pysähdytettyä brit­tiläisen
imperialismin toimesta. Mut­ta
Britannian rahalliset velvoitukset
antoivat New Yorkin öljykuninkallle
tilaisuuden sillä tuloksella, että huo­limatta
englantilais-persialaisten öl-jypomojen
vimmatuista vastaväit­teistä
on heidän edustajansa nyt
tuon maan raha-asiain neuvonanta
jana.
Alhs
K i r j . CJssi Belshaw Abbot.
O l i kerran kuiva, ylen kuiva maa.
Ihmisillä ei ollut lainkaan vettä ja
he kiersivät päivästä toiseen maa­kuntaa
löytääkseen sitä. Monet kuo-livÄt,
kun eivät tavanneet mitään
lähdettä. Oli kyllä tavattu yesisuo-nia
mutta eräät yksilöt olivat vallan­neet
ne j a keränneet kaiken veder
valtaiseen altaaseen. Altaan herroja
kutsuttiin kapitalisteiksi. Mutta Var­sinainen
kansa, janosi, j a kun se sä
kuulla, että altaassa oli vettä ylen
määrin, riensi se kapitalistien luo ja
sanoi: ,
— Antakaa meille vettä juodak
semme, sillä me olemme menehty-hiäisillämme
janoon. ,
Muta kapitalistit vastasivat:
— Antakaa meidän olla rauhassa
tyhmiköt. Miksi antajsimme teille
vettä minkä olemme laillisesti va.
lanneet? Mutta olkoon menneeksi
jos tahdotte palvella meitä, niin
saatte vetä.
Ja ihmiset vastasivat:
— Kunhan vain saamme vettä
niin palvelemme teitä ja teemme
työtä teille.
Tällöin jakoivat kapitalistit heidäl
eri ryhmiin: osa lähetettiin kanta­maan
vettä,: toiset saivat tehtäväk­seen
etsiä tiQsia lähteitä, kolmannet
taas olivat päällysniieljjnä. Ja kapl-tafigfit
sanoivat: .
Sötinnitelmamme m tämä: jo­kaiselta
sangolta, minkä "te kannat­te
altaaseen, maksamme me teille ko-likon,
mutta jokaiselta . sangolta
minkä annamme teille juodaksenne
maksatte te meille -katKsi; kolikkoa
"ylijäämä 'on meidän liikevoittoamme
Sa «ttnenpifkää ^ I v i veä .'yli ;äl-suonen
maassa. Ja kansa oli kuolla
janoon. Mutta kapitalistienkin ase
ma oli pitämätön, sillä kun ei ku
kaan ostanut vettä, eivät hekään
saaneet liikevoittoaan. Ja he kutsut
tivat luokseen poppamiehiä ja sanoi­vat
näille:,
— Sanokaahan, miten me voisim­me
selviytyä tästä tilanteesta. Mis­tä
johtuu, ettemme me enää saa lii­kevoittoa?
aliksi ei kansa osta enää
vettä?
J a poppamiehet puhuivat mlta
sylki suuhun toi. Toiset sanoivat
«Se riippuu siitä, että vettä on lii­aksi.
» Toiset taas: <Ei, se riippuu
auringonpilkuista.»
Ja heidän puhua paukuttaessaan ve­telivät
kapitalistit suloisia unia. He­rättyään
sanoivat he:
— Tepä viisaita miehiä. Menkää-pä
nyt j a tarinoikaa kansalle samal­la
tavoin, ehkäpä ihmiset sitten tu­levat
j a ostavat jälleen vettä.
J a «viisaat' miehet menivät kan­san
keskeen ja sanoivat:
— Katsokaas, tämä onnettomuuj
on tullut päällemme auringonpilkku­jen
vuoksi. Ei ole kylliksi vettä sen
vuoksi, että sitä on liiaksi, j a te ette
saa juodaksenne, koska allas on kuk­kurallaan.
. . ,
Mutta kansa sai kyllikseen moises­ta
hullutuksesta ja hääsi «viisaat»
kivisateella. Sitten ryntäsivät ihmi­set
allasta kohti ottaakseen itse vet­tä.
.
Kapitalistit olivat kuitenkin va­ruillaan.
He menivät kansan voi-maihmisten
luo j a sanoivat näille:
— Saatte perheinenne niin paljon
vettä kuin haluatte, . kunhan vam
suojelette ällästämme kalvallanne.
Vpimamiehistä ei ollut niinkään
mieluista kapitalistien tahdon täyt­täminen,
mutta heillä ei ollut miiu-takaan
keinoa, sillä he olivat itse
kin kuolla janoon. Ja niin tarttui­vat
he säilään ja hääsivät kansan
altaalta. Tällöin alkoivat ihmisel
kuolla janoon j a kärsimyksiin.
Lopuksi onnistuivat kapitalistit
kuitenkin keksimään keinon liikave­den
käyttämisesi. He -rakennuttivat
kylpylöitä uima-altaineen itselleen
j a perheilleen. He kaivauttivat puis­toihinsa
ihania suihkukaivoja J a lam-mikoita,
joiden partailla heidän las
tensa kävi laatuun leikkiä. Ja kur
altaan vesi täten laski, kytsuttiyal
he kansan uudelleen työhön. Mutta
ennepitkää tulvahti vesi jälleen yli
altaanreunojen ja ihmisten' oli uu­delleen
lakattava työstä; taaskaan e
saatu mitään palkkaa j a ihmisten oi
kärsittävä janoa, kunnes kapitalistit
olivat käyttäneet vesiylimäärän. 'Viik-kojen
kurjuuden jälkeen vasta sai-vat
ihmiset uudelleen' tarttua työhön
j a vainientaa janöaan.
Tällaisten olosuhteiden yhä uudel­leen
toistuessa, tulivat kansan terä;
väpäisimmät siihen käsitykseen, että
oli aika saada aikaan muutos/ Ensin
pohtivat he tätä vain itsekseen mut­ta
sitten alkoivat he puhua muille­kin
tästä. Aluksi ei kansa suures­tikaan
piitannut siitä mitä nämä ih­miset
puhuivat. iMutta agitaattorit
•— heitä alettiin kutsua sillä nimel­lä
— eivät .hellittäneet, j a lopuks
alkoi osa kansasta tarkata heidän
sanojaan. Heidän ympärilleen ryh­mittyi
vähitellen' yhä enempi ja
enempi ihmisiä. Ja nuo älyniekal
sanoivat:
— Voitte aivan hyvin selviytyä
ilman kapitalistejakin. Teidän e:
tarvitse koskaan kärsiä, janoa; ot­takaa
vain haltuunne allas!
Mutta kansa oli janon tylsistyttä-mää
ja ihmiset sanoivat vain:
— Jos voitte sanoa meille, miten
meidän on meneteltävä, niin totte­lemme
me teitä, mutta ellette te
itsekään tiedä, miten voisimme teh­dä
lopun kurjuudestamme Ja valmis­taa
itsellemme paremman olemassa­olon,
niin luopukaa suunsoitostanne
Mutta agitaattorit sanoivat:
—Tiedämme yhden tavan. Näh-kääs:
kapitalistit kurjistuttavat tei­dän
olemassaolonne. Miksi teillä oi-keastaan
on kapitalistit niskassanne?
Mitä hyötyä on heistä? He kytkevät
teidät j a teettävät työtä teillä omak­si
hyyäkseen. He maksavat teille
kolikon, ämpäristä, mutta itse saatte
te maksaa kaksi kolikkoa vedestä
minkä olette itse kantaneet. Sanom
me teille, mitä on tehtävä. Valit­kaa
itsellenne luottamnsnuehiä, jot­ka
hoitavat allasta teidän lukuunne
A-settamalla omat miehenne veden-jakjajiksi
vapaTjdutte te kaikesta voi-ton
maksamisesta, sinä ^afitsemanne
luottamusnjiebet eivät käytä ' s en
enempää vettä, kuin tekään. Ja k un
sitten allas uHkaa täyttyä tii äyräi­den,
voitte te kunnostaa kylpylöitä
j a suihkukaivoja itsenne, vaimojen-
Tae j a lastenne varaksi.
Kaleva Suomalainen Aotepyj
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeemme ovat M ^ ^ - ^
Suomen yliopistossa käytännössä olevain oppikirkii^^^f^
sekä JL a K Nymanin erikoiskatsannon a l f f l M e Ä
me amoastaan parhaita rohtoja vabnistukseemme.
KUMMITAVAROITA
Kuomavesipussia, binta |1.25.
^2.00, 13.00. 14.00 j a (5.00.
KuumavesipnsBin letkuja, hin-t*
........Tn $1.00
Boitkuja naisille, hinta 18.59
Ruiskuja miehille, binta $1.00
B«iskuj« lapsille, kinta .36
Korvaruiskuja, hinta .... .35
Nenärui^uja, . hinta .... .3S
Varmuusesineitä naisille, l i n -
ta 13.50
. Vamrausesineitä miehille, hin­ta
$3.00 t u i .
Kääreitä, plaastaria y.in.
Haavapompnlta 25c, 40e, 76e,
$1.50.
Haavakääreiti IV 20c, 2' 25e
ExiemasalTäa, hinta 76
Hof f männin tippoja, sydän-alnskipuua
.60 ja $1.00
Selkipkutftam
R i n t a p U a s t am -.
Munuaisplaastaria ..... ;..
Eetteritärpättii, T B k i io
beneencfadistakseen ^.
Hslvaosvettär^ hinta
•SS
.M
>
.60
.50
Hiusöljyä. hinta , .. _
Haramastippo:i, • hinta .26
Hammaskittia, hinta .10
Hammasharjoja, hinta t&e.
40c, Mc jä;76«.
Hemoroidesalvaa, Unta .Ti
Hajupihkaa, hinta 25e oassi
Intinlinjameattia, hinta .... .60
Snellmannin koliiickitippoja .50
Kamferttiviinaa. hinta . . . .60
Kamferttiöljyä. b i n U ........ .60
Emätippoja, koliikiin j a sydän-aluskipuun,
hinta ........ .50
Hammaspolreria, .25 J« SOe.
Ihosalvaa, kjat.
KuaniiplÄMtaria — -M
Kolmenlaisia tippöK"^^ "H
Luulinjtmenttia . f»
Mikstura Simplek*"" -f!
Nervm tippoja ' -S»
Parranajosaipuoiti" ^
Paänkivi«tyspulTerU "fJ
Prkjöljvä —- -50
Pnunöljyä "" *
PuMasta N Ä " " i ^
^ 5 b y a , hinta 50e i ^ * * "
PPrrienssesrivneteirpapaovjai» tioi:r~- H
Riigabalsamia - -f"
Silmävettä "
SQmäsalvaa «»
Suu- ja hammMv;ttä'~"~" jj
TtlatlcM l a e i l t i l M f c « l « M t $ « l ( » . Ifeilli M M a t a v a n a kaikltia Suomea, Canada. ]. A •
kia liikkolti, kummit»T«roit«, i n » » k « e r * n « « a a l e j « y.m. Me m « i w m i B e iK^Urak.» i.
$5.00 U J «Itä i * o m n i i « U »aaiA»Ut«. _ ErikeisUikeluettelot a M k m i e l i i l l e . " f^kuit
168 So. Algoma St
W. A. C A R L E T,
Omiatiga ja apteekkari.
Port Arthur, Ont
K. C X j m f A N , Suomessa ja CnadaJs*
talkinnon taonttaout apteekkari.
C A N A D A L A I S E T HUOMATKAA!
Linderin ValokuvauMuurennus-
' liikkeen edustaja Chicasotta
Jokainen joka haluaa saada tyy­dyttävän
suurennetun kuvan maa­laamalla,
niin kysykää meiltä.
Aaro Linder
Box 393 Port Arthur,
Ont.
Maktoa ei oteta jos kuva ei teitä
tyydytä.
J a kansa' pakisi keskenään:
— Ehdotus tuntuu järkevältä.
Mutta kapitalisteilla on puolellaan
meidän voimamiehemme.
Tällöin vastasivat valveutuneet:
— Eikö teidän lukunne ole kuin
meren hiekan verrattuna kapitalisti­en
ja heidän miestensä lukuun?
Silloin huusi kansa korkealla ää­nellä:
— Olette oikeassa. Olemme suun­naton
enemraistö. Teemme; kuten
sanotte!
Kuullessaan tämän huudon vapisi­vat
kapitalistit, poppamiehet j a voi-mauiroot
j a sanoivat:
— Valtamme, on lopussa. .
Siten kävikin. Tiukan tullen yh­tyivät
voimamiehet kansaansa Ji
kaikki hyökkäsivät suljettuna jouk­kona
valtaamaan allasta huutaen
Se kuuluu meille! Ja he valitsiva'»
luottamusmiehiä, jotka jakoivat hei­dät,
kapitalistit j a poppamiehet työ­kuntiin.
Täten joutuivat voitonkiih.
koiset kapitalistit, jotka tähän ast
olivat kurjistuttaneet kansaa, hyö­dylliseen
työhön.
J a kun kapitalistit kerran voitet­tiin,
ei maassa enää kohta ollut mi­tään
k\irjuutta eikä kenenkään tar­vinnut
menehtyä janoon. Aikuiset
ammensivat elämänsä vettä pulppua­vista
lähteistä j a solisevain suihku­kaivojen
äärellä ilakoivat lapset. '
SUOMEN UUTISIA
UPSEERISEaLKKAUS A L K AA
• SELVITÄ
Joku aika sitten jätti suurempi
joukko armeijan upseereja eron­pyyntönsä
tyytymättömyytensä joh­dosta
eräiden päällystöön kuuluvien
heiikilöiden luulotellun passiivisuu­den
takia armeijan varustamista
koskevassa kysymyksessä. KaJkSv
nämä upseerit ovat. kuitenkin kes-keytymättä
pysyneet toimissaan ja
nyttemmin poikkeuksetta peruutta­neet
eionpyyntönsä. Täten on asi­assa
syntynyt selkkaus selvitetty
Puolustusministeri eversti Malm
herg, on ilmoittanut, että upseeri-selkkaus
on nyttemmin saatu onnel­lisesti
selvitetyksi, Samalla^on puo-lustnsministeri
maini\inut, että puo-histyslaitoksessa
vallinneiden, epä­kohtien
korjaamiseksi on saatava
aikaan erinäisiä muutoksia sekä
asiain järjestelyyn että henkilökun­taan
nähden.
ta
S A U L T S T E M A R I E N SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄ1<NE^
MGILAN UilPURILIlKKEESTA
27 A L B E R T ST. E A ^ T . P H O N E 1230-J.
Filaukaet toimitetaan n o p e a a n . — ^ i r j e o s o t e (FINNISH BAE£RY
SUOMALAINEN KAUPPA
Kengille j a vaatetukselle. Suosittelee kannatusta heimolai.
«iltaan. Kauppa sijaitsee:
W. N . J A N A K KA
371 Albert St. W. v — Soo, OnUriiK
Te voitte saada hyvän kuumavesipussin
$1.00 ylös $2.50. Taattuja. meilU.
Nutsons Drug Store,
Gore & Albert St. . <——- Soo, Ont.
j a leivoksia tarjoamme summissa ja
vähittäin kovaa leipää j a korp^tuja
lähetetään pyydettäessä.
STEELTON BAKERY
Puhelin 739 J .
- M a t t i Ketola.
304 Wellingtqa St W. Soo» Ont.
ERIKOINEN HUOMIO ANNE.
TAAN SUOMALAISILLE'
Dr. A. B. WEST
SeUnratdcatöhtori
Tarkastetaan X-säbkösädekoBeella.-
217 Gioucester St. Soo, Ont.
~ Phbne 1306 —
Kymttenen vuoden kokemus «uo-malaisten
keskuudessa.
ilili
113 HUDSON ST.- S O a ONTARIO
Tarjo^kan fsnsUuokkaisista ainefs^
ta valmistettoa pihdasta jä ravitse­vaa
ruokaa kohtahinnoilla.
Huoneita vuokrattavana.
K. AABNIO.
ILMOITTAKAA
VAPAUDESSA
Gore St Apteekki
Lääkkeitä, toilettitorpeiU» sibuuraja
j » tigaretteJB.
Lääkäri ; palveluksessa.
Me valmistamme Je kehitämme fil­mejä
24 tunnin sisällfi.
Suomalainen kaoppä-apuläinen.
H. S. Boehmer ;
Kemisti ja Apteekkari.
S A U L T S T E . M A R I E , ONTAÄIO
J . A . Maelnnes, B . A . . W ^ - C . B n er
MaclNNES & , B R I EN
LakimielMt, Asianajajat, NoCoYiöt
. 363 Queen'Str.,
SanIt Ste. MarieV Ontario.:
Konttori vastapäätä Sault Streettfä
Rahaa' lainataan halvimtnalla korolla
100 pros. Terveyttä; okjeillani.
Auringonparannus.. 30c. .Hedelmät
j a Kasvikset lääkkeinä 30cy-luonnol­linen
ravintojärjestelms 50c, - K o t i
Kironraktiikka ohjeet 50c^ mnpir
tauti j a sen parannus $1. Tilatkaa
osotteella: T r i J . Koski'8 H E A L TH
S E R V I C E , Dep. 2. Box 1197, San
Francisco, CaL
BARNES DRUG CO.
Suenelainen Ulkolähetyi aptNUi
Canadan Soossa
Ainoa Soofta oletra «pttekld. lo­ka
ilmottaa Vapaudetta.
Aiianajajat, laklmiditt, BoUriot
-y. m.
Konttori:
SAULT STE. MARIE. ONT.
Uriäh McFadden. t C
E. V. McMillan.
Vi
(iharlie Häyrinen
AUTONAJURILIIKE
Phone 1157
354 Albert St. W. Soo. 0.t
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT
saatte meiltä
Finnith BottUng Worfa
V . Lähde, 326 Bloor St-H.
Puhelin 1123 W Soo, Ont
SAULT STE MARIEN
Suomalainen Osuus­kauppa
»enlaista en»
katavaraa sekä l ^ « ! ? f ^ ^^
v^ttää iaikenlaisU^en^;»^^^
sekä l^«^ff..r^ ten rehua. UnjaUaoiliatteM».
toksenne osuu^apasta^^^ ^
360 WeIKnghtoii St-
C n . - Telefooni 1810 f*
Sam MaUom^f^
SAULT STE MAR»*»