Vapaus, October 10, 1922

              f f ö L Ä l S I L L Ä ONs YKSIVfflOLUNEN! YKSI TAISTELU! -SIKSI; YKSI PUOLUE! YKSIUNIO! YKSI RINTAMA! YKSI PMMmA!
alal.
isestL
Oat
jjrövaen n
tnu sen itsensä kautta!
Vain järjestyneenä voi
työväenluokka voittaa!
Tiistaina, lokakuun 10 p. — Tuesday^Oct. 10. VI Vuosikerta-VoL YI
QNT.
LAAN
neita
taikka
kellaiaia
ia sekä
suoma-tä
eaat-y.
Oat.
CO.
sto
a. H(
ehdoilla.
rookrat-likenlai*
ita.
O East-uskone!-
;arpeita.
inne ja
ia eeli-
1 5^000 ib™'»*" Jo'»»'"'«t kodiltomak-li.
Tähänastiiten tietojen mu-kuoIleittCB
lukumäärä yli 50.
• jvvustusjunasta, Cobaltista. —
Voin 6,000 ihmistä Temiskaming
4 .Vorthern Ontarion rautatien var­alla
o l e v i e n kauppaloitten ja kyli­en
asukasta on joutunut koditto­maksi
kauhean tulipalon kautta, T.
i jj. 0 . rautatien presidentin G. W.
l^en antamien arvioiden mukaan,
presidentti Lee antoi seuraavan lis­tan
tulen aiheuttamista tuhoista:
North Cobalt, täydellisesti tuhou-iiinflt,
1000 koditonta.
Haile.vbury, miltei kokonaan tu-koutunut,
3,000 koditonta.
Kew Liskard, läntinen osa tulen
levittämä, 200 koditonta.
Thoraloe, täysin tuhoutunut, 300
loditonta.
Heaslip, täysin tuhottu, 100. ko­ditonta.
South Englehart, osittain hävi­tetty,
300 koditonta.
Cbarlton, kokonaan tuhottu, 500
ioditonta, • .
Näiden kaupunkien lisäksi sanoi
Hr. Lee noin sata farmia palaneen.
iTällä alueella ei ole ollut milloin­kaan
niin monta tuhoisaa tulipaloa
b i n viime viikolla. Katsokaas,
farmareilla on lupa polttaa kaski­aan
sjTsk. 15 p:n jälkeen. Noin
200 valA-eaa on sytytetty alueella
Tiime p ä i v i n ä .»
.«Ei ole mitään kritiseerattavaa
siinä, e t t ä tulipalovahdit poistettiin
liian aikaisin. Täällä ei ole ollut
tolipalovahteja, he eivät ole näillä
alueilla lainkaan edes kesäsydännä»,
laujui M r . Lee.
Fiäminieteri Drury hävitetyllä alu­eella.
Pääministeri Drury ja president­ti
Lee ottivat vastaan Torontosta
tulevan avustusjunan North Bayssa.
Jutan lähetessä pääministeri Dru­ry
heilutti innostuneen tervetullees-ti
kättään. Sitten hän ja president­ti
Lee astuivat junaan, joka matkus­ti
tulen hävittämälle alueelle.
Ibishenkien hukka vielä tietämä-
T ä h ä n a s t i s t e n arvioiden .mukaan
jli^ 50 i h m i s t ä on saanut sur-
Eansa, mutta useitten arvioiden
aiikaan kuolleitten lukumäärä nou­see
k o r k e a m m a k s i . Lukuisia etsis-lelyjoukkoja
on järjestetty, jotka
Mtkustavat kautta tulen hävittä­män
alueen, etsiäkseen ylös kaikki
iiaiidollisesti tulen liekkeihin jää­net
onnettomuusuhrit.
Ontario.
.adigeo,
täija.
PA
AAN
)BUBY
ToitU!-'
, käyt-:
iti 800-:
ileppis.
uolelli-
ILLIO,
a 5,000,000 dollarin omaisuus
tuhoutunut.
"^ulen hävittämä omaisuus arvi-äan
noin $5,000,000; Hailteybu-
• !a $2,000,000, Temiskaming rau-t-'
ien omaisuus . $500,000, North
f baltissa $500,00]), muilla alueilla
J'50O,O»O.
Hätääkärsiviä avustetaan.
«kä federaalihallitus että On-
'''ion maakuntahallitus ovat ryh-
• eet tarmokkaisiin toimenpiteisiin
ääkärsivien avustamiseksi. Lu-
> sat eri avustusjärjestöt ovat ryh-eet
myöskin tarmokkaisiin t^i-npiteisiin
hädänalaisten avusta-
' e k s i vaatteilla ja ravinnolla.
1'ornaina ja perjantaina Toron-
'"^a lähteneissä avustusjunissa
i^tkasti tulipaloalueelle useita toh-
^f^ita ja sairaanhoitajattarelta, öl-
^~ heillä runsas määrä lääkkeitä
Monaan.
Ei halua lapella kreik­kalaisten
puolesta
Lontoo. — Loordi Beaverbrook-in
lehti. Daily Express lausuu toimi-tusartikkelissaan,
että Britannian
kansa on kärsimätön sen johdosta,
ettei se saa todellisia tietoja Lä­heisen
Idän kysymyksestä. Kansan
mielipide on selvä. Vaikkakin se
on sodasta väsynyt ja verorasitus­ten
taakoittama, se on valmis tais­telemaan
Dardanellein vapuden puo­lesta.
Mutta salmien vapauden ul­kopuolelle
et se välitä sekaantua
Balkanin politiikkaan.
«Britannia ei voi pitää poliisivoi­maa
kautta maan», jatkaa lehti.
«Me emme kykene ratkaisemaan Lä
heisen Idän kansallisuus- ja rotu­kysymystä,
enempi kuin me kyke­nemme
hävittämään bolshevismia
Venäjältä ja levottomuuksia Ir­lannista.
Britannian kansa joutuu
viimekädessä ajattelemaan omaa
kohtaloaan. Kaikki mitä kansa nyt
haluaa on, säästää poikansa ja myy­dä
puuvillatuotteitaan.
«Jos Turkki kunnioittaa salmien
vapautta, antaen siitä riittävät ta­keet,
ei Britannian kansa voi kiel­tää
sitä takaa-ajamasta kreikkalai­sia
Itä-Traakiassä ja aiheuttamaan
Kreikan armeijalle lopullisen 'hävi­ön,
jos Turkki siihen kykenee.
Emme me myöskään voi ehkäistä
Kreikkaa lyömästä turkkilaisia, jos
se siihen kykenee.
«Britannian kansa on valmis an­tamaan
verensä ja varallisuutensa
salmien vapauden puolesta, mutta
he lausuvat yhteen ääneen: «Ei yh­tään
sotilaita, ei kanuunaa eikä
senttiäkään Kreikan armeijan puo­lustamiseksi
Itä-Traakiassa.»
o—-—
f ladivostok ehli p-tuu
punaisille
Vladivostok. — K o m m u nistit
täällä ennustavat, että neuvosto­joukot
tulevat ottamaan Vladivos­tokin
käsiinsä tämän kuun puolivä­lin
tienoilla. Neuvostojoukkoja
keskitetään iparaikaa pohjoisrajalle
ollakseen valmiit ottamaan kaupun­gin
haltuunsa sitten kun jaapani-laiset
miehitysjoukot ovat poistetut.
Viime päivinä on kaupungissa ta­pahtunut
useita yhteenottoja pu­naisten
ja valkoisten välillä. Anka­ra
sensuuri voimassa.
Vladivostok on täynnä niiltä alu­eilta
saapuneita pakolaisia, joilta
jaapaniläiset miehitysjoukot on pois
kuletettu. .
Porcupinen suuren tulipalon
[''^"'ilta oleva avustuskomitea jon-
^ li inet vielä kaikki ovat saata-on
herätetty-uudestaan toimin-ja
mainitulla komitealla on
i(
'^'''ävänään.
^oli tehnyt tuhoja Wanupissa.
S^dburyn lähellä, Torontoon me-
'•'aa rautatien varressa olevalla
'••^aalaiseUa farmikontrilla Wanu-on
tuli hävittänyt kolmen
l^r^fflalaisen omaisuuden ja Wanu-osaston
talon, jota on myöskin
Mtty kouluna. Laakson, Tai-ja
Pellon omaisuudet ovat ko-tulen
hävittämät. Tämä oa
vahinko vastaalkaville uutis-
Ford autot ja traktorit
haluttuja Venäjällä
Detroit. — Henry Ford on saa­nut
tuhansien autojen ja traktori­en
tilauksen Venäjältä, jotka pi­täisi
lähettää niin pian kuin kulje-tuskeinot
lälietyksen sallivat. Ve­näläiset
liikemiehet ja maanvilje­lijät
ovat tehneet tilauksen ja va­kuuttaneet,
että Fordilla tulee ole­maan
säännölliset markkinat Ve­näjällä.
/ .
Yllämainitun lausunnon antoi Al-lied
American Corporationin, Mr.
Mitchell, joka tuli suoraan Mos­kovasta
neuvottelemaan Fordin
kanssa, oltuaan täällä ennemmin
puolitoista vuotta.
Fordin traktorit, lausui mainit­tu
asiamies, tulevat olemaan suu-resta
arvosta Venäjän maatalouden
ja kaupan elvyttämisessä. Liike­miehet
ja maanviljelijät pitävät
Fordia ihmeitten miehenä. He ovat
tilanneet suuret määrät Fordin
tuotteita. Ensimäinen lähetys For-
^'•iä ku:ien, määrä varojakin käy-'din tuotteita, 300 autoa ja tro-kia
sekä 100 traktoria saapui Ve­näjälle
' elokuussa. Tämä. tapahtu­ma
oli vaikutukseltaan ääretön. Ih­miset
kokoontuivat Moskovan ka­duille
suurin joukoin kun koneita
vietiin varastohuoneisiin. Maanvil­jelijöitä
saapui pitlkien matkojen ta-kaa
tutustumaan traktoreihin. Nilj
tä näyteltiin lähellä Moskovaa si­jaitsevassa
maanviljelysopistossa.
Traktorien näyttelemistä varten ju
listettiin erikoinen juhlapäivä, mikä
muodostui suureramoiseksi kuin jät-tiläismartkinat.
ikanaii offen-siiit
Mustat kynnet tuntuvat aina Ruot'
aissa asti.
Tukholma 20-9; — Eilen levitti­vät
täkäläiset lehdet Helsingin ta­vanmukaisesta
likalähteestä saapu­nutta
lennätintietoa, että Suomes­sa
on jälleen (keksitty uusi (jälleen
uusi!) punainen salaliitto, jonka
langat johtivat Ruotsiin asti. Täimä
tietyllä tarkoituksella lähetetty säh­kösanoma
näyttää jälleen langen­neen
hyvään maahan päättäen siitä
että Suomen ohranan ystävät
«Svenska Dagbladetissa» teTcevät
jäilleen kerran raivoisan hyökkäyk­sen
Ruotsissa vielä mehdiollisesti oles
kelevia valkoista vainovaltaa pa
koon lähteneitä suomalaisia työläi
siä vastaaii. Mainitulla ikiukuQ pur­kauksella,
jolla pyritään saamaan
vaikkapa nyt vähäistäkin hyvitys­tä
sille pettymykselle, minkä por­varillinen,
maailma koki tunnetun
«valtiopetosjutun» surkean päätty­misen
johdosta, ei tietysti ole pie-nintäikään
totuuden pohjaa. «Svens­ka
Dagbladet» näet väittää, että
Ruotsissa oleskelisi jopa 4,000 suo­malaista
paikolaista, vaikkei niitä
koskaan li^ne ollut niin paljon, ja
nyt tuskin joitakin kymmeniä. Tuk­holmassa
pitäisi heillä lehden väit­teen
muijaan olla päämajansa, jos­ta
vuorostaan käy langat Ruotsin
kommunistipuolueen keskukseen ja
tietysti Moskovaan. Yksistään vii­me
vuonna on tämä olematon pää­maja
saanut venäläisten bolshevi-kien
välityksellä 400,000 kruunua!
Näistä railoista on ainakin osa käytet
ty pienempien liikeyritysten rahas­tamiseen,
j'oiden varjossa suomalai.
set muka harjoittavat propagan­daansa.
«Svenska Dagbladetin» mu­kaan
on näiden runsaasti rahastet­tujen
punapakolaisten erikoistehtä­vänä
maMollisen kapinan puh'je-tessa
Suomessa häVittää rautatie-ja
laivayhteys Skandinavian ja Suo­men
välillä ja siten estää valkois­ten
apujoukkojen' läbettäminen
Suomeen. Erittäinkin raivoo lehti
sen johdosta, että eräiden suoma­laisten,
jotka sekoitettiin mainit­tuun
«valtiopetosjuttuun», anne­taan
edelleenkin oleskella Ruotsis­sa
ja tähtää lebti siihen, että kaik­ki
pakolaiset karicoitettaisiini tääl­tä.
On helppo huomata, mistä lehti
on saanut «erikoisen pätevät tie­tonsa
». Miljoonilla rasvattu suo­malainen
ohrana kutsumukselleen
uskollisena lähettää Skandinaviaan
aika ajoin ohjeita ja hälytyksiä
jotta pakolaisvaino täällä aina py­syisi
hiljaisessa käynnissä, ja tuka­lissa
oloissa eläväin paikolaisten tur­vallisuus
pysyisi niin apolkryyffise-nä
kuin suinkin. Tosin on tämä uusi
ajojahti ja sen hyväksi esitetjt ar­gumentit
jälleen niin tökeröä laa­tua,
että jarjillaan oleva osa porva­ristostakaan
tuskin ottaa sitä täy­destä,
mutta ainahan Suomen oh­ranan
tälkäläiset ystävät ja ammat­tiveljet
täten saavat Jiutta vettä
myllyynsä.
«Svenska Dagbladetin» paljastus­ten
johdosta kirjoittaa muuten tä­käläinen
toverilehti, että «on to­della
julkeuden huippu vaatia, että
ne suomalaiset toverit jotka provo-katooristen
ilmiantojen perusteella
olivat seOcaantuneet «valtiopetosjut­tuun
», mutta jotka jopa porvaril-listen
oikeusistuinten oli pakko va­pauttaa,
karkoitettaisiin maasta.
Miic^^i? Sen. vuoksi että ovat syyt­tömästi
istuneet vangittuina kuii-kausia
(ja jopa toista vuottakin)!
Sen sijaan pitäisi työväenjärjestö­jen
taholta kaikella vaöcavuudella
esittää vaatimus vabingonkorvauk-sesta
vapauden menetyksestä, jonka
he ovat kärsineet, ja vääristä syy­töksistä,
joiden alaiseksi he ovat
joutuneet. Tätä näTcökantaa suosit­telemme,
hallituksenkin halittavak­si.
»
Tämän yhteydessä lienee paikal­laan
vieläkin kerran huomauttaa sii­tä,
kuinka tärkeätä olisi, että luok-katietoisten
järjestökeskusten taik-
'ka sanomalehtien toimesta huoleh­dittaisiin
tarpeellisen vastamyrkyn
toimittamisesta sekä Ruotsiin että
muualle maailmaa, jotta ei Suo­men
asioiden selostaminen jäisi yk­sistään
ohranan ja sen kätyrien;
valkoisten uutistoimistojen ja lehti­en
varaan. Erittäinkin pitäbi ul­komailla
juurta jaksain selost«
miten Suomen valkoinen porvaristo
valmistelee «valtiopetosjuttuja» ja
mitä menetteljrtapoja ohrana käyt­tää
viedäScseen ne «onnelliseen lop
puuo».^
Tanskalais-ranskalai
Uhka Saksaa vastaan.
Köpenhamina, 13-9. — Tanskan
agraarfhallituksen muutamien ääni­en
enemmistöllä läipiajama sotilas-ehdotus,
jonka mukaan Tanskan
sotavoimat siirretään .Sjellannista
Jyllantiin osoittaa niiö av<)inTesti
ja kyynillisesti vastaisen sodan uh­kaa
Sak:saa vastaan, etteivät sota-kiihkoilijat
kats^oneet tarpeelliseksi
edes mitenlkään verhota, sitä, vaan
puhuivat varsin avoimesti siitL Sen
sijaan ei oltu selvillä, mikä se ys-tävällistnielinen
yoiraakft? merival'
ta oli, joka tulisi Sa^tsan «näh-dollisesti
uhkaaman Tanskan avuk­si,
kunhan Tanskassa vain pystyt­täisiin
ottamaan vaataan,- ensi isku.
Yleisenä käsityksenä ; oli, että
Englanti oli tämän ehdotuksen- ta­ikana.
Mutta nyt on; toverilehti
«klasselcampen» julkaissut sen huo­miotaherättävän
tiedon,-ettei Eng­lanti
vaan 'Ranska on tässä veh-keilevänä
valtana. LeJitJ; mainitsee
tietävänsä, että Tanskan ja Rans­kan
välillä on jo tehty sotilaalli-nenT
sopimus taikka että sellainen
on ainakin tekeillä. Sopimus sisäl­täisi
sotilasalliansin. Lehti kehoit-taa
tämän vuoksi sosialidemokrati-sia
valtiopäivämiehiä ottamaan Ky­symyksen
käsittelyn aidseiksi val­tiopäivillä
ja vaatimaan' valtiopäi­viä
kontrolloimaan tämän salaisen
sopimuksen.
«Socialdemokraten» puuttui tä­män
jälkeen puheeseen ja sanoi:
«Tämä on valhetta. On mahdollis­ta,
että jokin pieni kiihkokansallis­ten
piiri vaatii tällaisJta ulkopoli-tiikfkaa,
mutta varsin ylivoimainen
osa Tanskan kansaa toivoo saavansa
elää rauhassa ja sovussa^': eteläisten
naapuriensa kanssa.»
On paljon mahdollista,. että so­sialidemokraatit
pysyVät tällä kat­santokannalla
ja lyövät laimin ottaa
asian esille valtiopäivillä, siellä kun
ei istu' ainoatakaan kommunistia.,
joka voisi tuoda valaistusta asiaan,
mutta tämä ei estä, että «fKlasse-kampenin
» väitteellä on monia to-dellisuusyitä.
Niinpä on eivtinen ui-koministeri
ScaVenius juuri jossa-kin
ko'kou'ksessa protesteerannut
«(kiihkofkansallista agitatsionia» vas­taan,
jota tanskalaiset harjottavat
Etelä- ja Keski-Slesvigissä rajan
siirtämiseksi kauas etelään käsin.
Hän syyttää varsin aVoiraesti hal­litusta
siitä, että se tukee tätä yi-tiöisänmaallisuutta
ja vaatii sei-vyyttä
kysymyksessä, jolta ko.^ee
koko Tanskan kansan tulevaa koh­taloa.
Kuten näkyy, ei tämä por­varillinen
politikoitsija käsittele
«Socialdemokratenin» fliainitsemaa
«pientä kiihkolkansallista piiriä» niin
ylimieliseni 'kuin mainittu lehti.
Ja on selvää, että jos Tanskan haU
litus on kytkeytynyt Ranskan po­litiikkaan
sotilassopimuksella, niin
on tässä ollut ratlcaiseraassa Ete^
lä-Jyllannin kysytays.
Ranska on tanskalaisten kiihiko-isänmaalliSten
Silmissä juuri se ys­tävä,
joka antoi Tanskdle takai­sin
Pohjois-Slesvigin ja antaisi mie-lellS&
n enemmänkin, ellei ilkeä
Englanti vastustaisi tätä, ystävä,
joka auttaisi tanAaltSsh «isän­maanystäviä
» toteuttamaan ra­jan
siirtämisestä aina Ejderniin as­ti.
J^ kiihkokansallisten intoa on
omiaan suuressa määrin lisäämään
se, että tämä ystävä omaa ehdot­toman
sotilaallisen ja poliittisen
ylivallan Europan mantereella...,
Tanskan ulkoministeristön joh­dossa
on Harald Scavenius, mies,
joka on tunnettu vahvoista rans­kalaisista
sympatioistaan ja taantu­muksellista
mittaa oleva patavan-hoillisen
politiikan johtaja. Tans­kan
ja Ranskan väliset pertoonal-liset
suhteet ovat viime vuosina ol­leet
varsin vilkkaat, ja eiäissä pii­reissä
asetetaan myös viimeiset ku-ningasvierailut
(Italian ja Hollan-ninj
koko sen saartopolitiikan yh­teyteen,
jota Ranskan taholta har­joitetaan
Saksaa kohtaan tämän
eristämiseksi ja Ranskan j'ohtavan
aseman lujittamiseksi mantereella.
Sosialidemokraattien ja radikaa­lisen
puoltieen pakottavana velvol­lisuutena
siis olisi, nämä puolueet
kun propageeraavat sovintopolitiik-kaa
Saksaa vastaan ja sotilaallisissa
•kysymyksissä kannattavat ehdoton­ta
puolueettomuutta Tanakan ta­holta,
hankkia selvyyttä näihin
<Klass0kampenin> mainit eemilni
Taas uiisi tehokas mur­hakone
keksitty
Viimeisin kuolemankone murskaa
26 mailin etäisyydestä 16-tuumai'
sen terässeinän.
Washington. — Viimeisin kuo­lemankone
mikä on keksitty Yh­dysvalloissa
on tykki, joka 26 mai­lin
etäisyydestä ampuu tonnin pai­navan
luodin, mikä työntyy 16 tuu­maisen
teräslevyn lävitse ja sen
jälkeen räjähtää. Tämä tykki on
valmistettu pääasiallisesti rannikko­puolustusta
varten taistelulaivoja
vastaan.
iSamanlainen tykki, neljä tuumaa
läpimitaten, 50 jalan pituinen, voi­daan
asettaa uautatievaunuun. Tä
mä tykki kantaa 23 mailia, käyttä­en
1560 paiinan painoista ammuk-mettä.
Tämä ammuko voidaan am­pua
menemään mailman korkeimpi-enkin
vuorien ylitse. Päästyään
•maan pinnalle, tämä luoti repii
maata noin 30—40 jalan syvyydel
tä ja sitten räjähtää, tehden 60
jalkaa leveän ja 30 jalkaa syvän
kraatterin. Tämän ammukkeen ulos-amipumiseen
tarvitaan noin 500
paunaa ruutia.
Samoin on Yhdysvaltain armei
jan käytettävänä keksintö jonka mu­kaan
2,000 paunan painoinen pom­mi
voidaan pudottaa 8,000 korkeu­delta
ilmalaivasta, joka ehtii maa-haan
noin 23 sekuntissa, päästyään
maan pinnalle, se kaivautuu noin
40 jalan syvyyteen »aiheuttaen 50
jalan läpimittaisen kraatterin.
Washingtonin aseistariisumiskon-ferenssin
päätöksien toteuttamista
kai ovat nämäkin toimenpiteet,
Markiisi Curzon ja Poincaro pääs'
seet yksimielisyyteen. Liittolaiset
miehittävät Traakian.
Englanti pelki Indian
levottomuuksia
Kapinallisuus tavattoman laajalle le'
vinnyt. Sotaväkikin epäluotetta­vaa.
.
Loiitoo. — AUahabadi Daily News
Indiassa, Reuterin toimiston anta­man
tiedon mukaan sanoo päivit­täisten
raporttien Pun jäbistä osoit­tavan
agitationin kasvavan vakavak
si ja voimakkaaksi vallankumous­liikkeeksi.
Vallankumouspropagan­dan
vakavuutta on lisännyt laaja­kantoisen
salaisen progandan ulot­taminen
kautta maan, myöskin ar­meijan
keskuuteen.
Muhamettilaiset, r a d i k a a 1 i s -
ten hindujen johtamina ja britti-läisvastaisen
sanomalehdistön kii-hoittamana
muodostavat vakavan
vaaran Englannin auktoriteetille.
Edellämainittu ' lehti tietää ker­toa,
että Yleisindialaisen Kaliffaa-tin
Keskuskomitea on kutsunut An­goran,
Konstantinopolin, Irakin
Egyptin, Persian ja Afganistanin
sekä kaikkien muhamettilaisten
maitten hallitukset lähettämään
edustajan Kaliffaalnn konferenssiin,
joka pidetään Gayassa, Bengalin
maakunnas.sa joulukuulla.
o—
Uusi kone vallankumo-uksellisentaa
auto­teollisuuden
Pariisi. — Matin lehti ennustaa
vallankumousta autoteollisuudessa
sen johdosta, tetä torstaina täällä
uusi moottori suoritti 1000-mailin
koematkan, käyttämättä pisaraa­kaan'-^
Jjgsoliinia. Kone joka teki
matkan keskimäärin 48 kilometrin
nopeudtella tunnissa, ilman pienintä­kään
häiriötä, käytti raakaa öljyä
kautta matkan.
Tämä uusi kone ei ole ainoastaan
ensimäinen jota on käytetty autos­sa,
mutta se on myöskin ensimäi­nen,
joka käyttää menestyksellisesti
kasoliinia, riiakaa öljyä, paloöljyä
tai kasvisöljyä yhtä hyvin.
Matkan todistajina ovat «paitsi
viisi matkustajaa, eri kaupunkien
virkailijat, joiden kautta auto mat­kasi.
Kone käytti matkallaan kes­kimäärin
16 litraa öljyä kutakin
100 kilometriä kohti,
Pariisissa ollaan tapahtuman joh­dosta
suuresti innostuneita ja en­nustetaan
että tämä keksintö rat­kaisee
kasoliinipulman.
Tanskalle niin vaarallisiin suhtei­siin.
— Marie Nielsen, Köpenhami-na.
*
Pariisi. — Englannin ulkominis­terin
markiisi Curzonin ja Ranskan
pääministeri Poincaren velisissä neu­votteluissa
On päästy yksimielisyy­teen
siitä, ettei Turkin sallita mie-
'hittää Traakiaa ennen kuin rauha
on solmittu. •L, ' i ' - l»"-'
. •••'»1 ^-''t.ii*»*^-
Kreikan on alettava heti tyihjen*
tämään joukkojaan Traakiasta ja
liittolaisjoukot seuraavat kreikka­laisien
kintereillä. Yksi kuukausi
sen jälkeen kun kreikkalaiset ovat
tykkänään poistuneet, turkkilaisilla
on oikeus perustaa siviilihallinto
Träakiaan. Toistaiseksi ei Turkin
armeijan äallita astua sinne.
Italia kannattaa Turkin vaati'
muksia.
Konstantinopolista tiedotetaan ^
että Italian hallitus on määrännyt
edustajansa kannattamaan Turkin
vaatimuksia aserauhakonventionissa.
Tiedot ristiriitaisia.
Samalla kun edelläoleva uutinen
kertoo liittolaisten päättäneen yh­teisesti
miebittää Traakian, tiedote­taan
toiselta puolen, että Ranska
tulee neuvottelujen uudestaan alka­essa
painostamaan, että ranskalaiset
joukot miehittävät Traakian mer­kittävimmät
ja tärkeimmät seudut
ja siten takaamaan Turkille, että
Traakia todella luovutetaan sille.
Liittolaisten yhteinen sopimus.
Sikäli kuin Curzonin ja Poinca­ren
neuvotteluissa (On päätetty, si­sältyy
liittolaisten sopimukseen esi­tys,
että
1. Kreikan armeijan ja niiden
kreikkalaisten, jotka haluavat pois
tua Traakiasta, on ryhdyttävä vii­vyttelemättä
poistumaan.
2. Traäkiaan perustetaan Turkiri
siviilihallinto, samalla kun liittolais-sotajoukot
tulevat ylläpitämäiin jär­jestystä,
3. Turkin armeijan sallitaan kul­kevan
salmien ylitse ja ottavan
Traakian haltuunsa vasta kun rau­ha
on solmittu, jolloin Traakia an­netaan
täysin Turkin haltuun.
Neuvottelut alettu uudestaan,
Mudania, ~ Lauantaina aamulla
kello 8 alettiin täällä aserauha-neuvottelu
uudestaan, oltuaan per­jantai
päivän keskeytyksissä.
Neuvottelut alettiin toivehikkaal-la
mielialalla. Turkin edustaji.ston
johtaja Ismet Pasha oli sovinnolli­sella
mielialalla, ilmoittaen ettei hä­nellä
ollut vielä tiedossaan Ango­ran
hallituksen liittolaisille lähet­tämä
yastaus neuvottelujen hajo­tessa.
Turkki lähettänyt ultimaatpmin liit­tolaisille.
Konstantinopoli, - r ^ Perjantaina
lähettämässään ultimaatumissa Turk
ki vaatii liittolaisia myöntymään
Traakian miehittämiseen turkkilai­sille
sotilaille klo 2:80 iltajiäivällä;
mutta myöhemmin jatkettiin liitto­laisille
vastaiuksen antoaikaa klo
6:30:een.
Ismet Pasha, Turkin nationalis­tien
edustaja Mudanian aserauha-neuvotteluissa
jyrkästi ihyljäsi liit­tolaisten
esityksen, että Traakia
miehittäisi 1,000 :Ila liittolaissoti-laalla.
Hän myöskin kieltäytyi
suostumasta että liittolais-kontrolli-komissioni
asetettaisiin Traäkiaan.
Turkki vaatii «pikaista Traakian mie-hittämisoikeutta,
ilman ulkomaista
sekaantumista.
Turkin täytyy saada Traakia heti.
TraaTjian miehityskysymys on
juuri se ,mikä on aiheuttanut kon­ferenssissa
vakavimman riidan.
Ismet Pasba julisti perjantain is­tunnossa
kiivaassa ja painostavassa
äänilajissa, että Turkin armeijan
täytyy saada miehittää Traakia he­ti,
sävy millä hän tämän lausui, oli
päättävä ja uhkaava.
Kenraali Harrington yritti so­vitella
hänen kanssaan, mutta Is­met
pysyi ehdottoman taipumatto­mana.
«Turkki on päättänyt ottaa Traa­kian
ja meidän täytyy saada se he­ti
», lausui Ismet Pasha. «Me otam­me
sen rauhallisesti, jos mahdollis-
Tulipaloavustuskomite
aUa $90,000 enti'^
sia varoja 1
'Komissionerl R. C- Harria tie­dotti
(perjantaina Toronton ikau-puiigin
valtuuston kokouksen, et­tä
Porcupinen suureu tulipalon ai­kana
järjestetyllä avustuskomiteal­la
on jälellä silloin kerättyjä yarp-ja
$90,000, jotka oikeuslaitos an­tamallaan
päätöksellä on valtuutta­nut
säilyttämään samanlaiser?\ ta­pahtuman
varalta. Harria ifmoitti
komitean jäsenten myöskin kaikkien
olevan vielä saatavilla. t^:^
1916 tapahtuneen Porcupinen pa­lon
aikana lahjoitti Toronton kau­punki
hädänalaisille $50,000, nyt
uskotaan että Toronto tulee mah­dollisesti
lahjoittamaan kaksinker­taisesti
tuon summan. '
• " o •••
Vastustaa Kreikan armeijan lähet­tämistä
Traäkiaan.
Pariisi. — Ranskan hallitus on
määrännyt ministerinsä Ateenassa
jättämään Ranskan protestin Krei­kan
hallitukselle sen johdosta, että
Kreikka on lähettänyt uusia sota­joukkoja
Traäkiaan, minkä liittoläi-seti
ovat luvanneet Turkille.
ta», lausui turkkilainen kenrraali, pi­täen
pienen paussin »antaakseen mi­tä
suurimman painokkuuden seuraa­valle
lausunnolle: «Mutta ellemme
me saa sitä rauhallisin keinoin,
ineillä on keinoja ajaaksemme vaa­timuksemme
lävitse. Ja meidän tu­lee
käyttää niitä ja me tulemme
käyttämään niitä,»
Kenraali Harrington selitti että
Ismet Pasha ei ole sopusoinnussa
liittolaisten nootin kanssa. Italian
edustaja kenraali Mobelli Icannatti
Englannin näkökantaa, kun taas
Ranskan edustaja kenraali Gharpy
.sanoi hallituksensa evästäneen hänet
kannattamaan Turkin vaatimuksia.
Ranskan erikoislähetti Franklin
Bouillon kannatti myöskin voimak­kaasti
Turkin vaatimuksia, lausu­en
merkitsevästi: «Ranska selittää
liittolaisten nootin termejä toisella
tavalla kuin Britannian edustaja.»
Näin jakaantuivat liittolaiset täs­sä
kysymyksessä. Tämän jälkeen
Britannian ja Italian edustajat anoi-vat
konferenssin keskeyttämistä
voidakseen neuvotella hallitustensa
kanssa. Heti konferenssin jälkeen
läksivät liittolaisedustajat kukin so­talaivoillaan
Konstantinopoliin neu­vottelemaan
liittolaisten ylikomis-sionerien
kanssa.
Kenraali Harington selitti Asso.
ciated Pressin kirjeenvaihtajalle, et­tä
Ranskan edustajalla on laajem­mat
valtuudet hallitukseltaan kuin
Britannian ja Italian edustajilla:
joten viimemainittujen täytyy saa­da
aikaa neuvotellakseen hallitus­tensa
kanssa.
Lontoo kehoittaa Harringtonia odot­tamaan.
Lontoo. — Kenraali Haringtonin
hallitukselle antamien tietojen joh­dosta
riitaisuuksista Mudanian kon­ferenssissa,
on hallitus kehoittanut
Haringtonia odottamaan siksi kun­nes
ministeristö ehtii asian käsitel­lä
perinpohjaisesti, jolloin Britan­nian
edustajalle annetaan täydet
ohjeet.
Turkki vaatii Venäjälle osanotto-oikeutta.
Pariisi. — Angoran hallitus on
lähettänyt liittolaishallituksille noo­tin,
jossa se ilmoittaa yleispiirteis­sään
hyväksyvänsä, liittolaisten syys»
kuun 23 p. lähettämän nootin rau­hanneuvotteluista.
Mutta Turkk:
Vaatii myösTtin Venäjälle,' Ukrainal­le
ja . Georgialle osanotto-oikeutta
varsinaiseen rauhan- kopferenssiin;
ja sen sijaan'että liittolaiset esittä­vät
koiitfererissipaikaksi Veniceä;
esittää Turkki Smymaa.
[