1924-01-15-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
M s ^ 2 Tiistaiiia; tammikiiiiii 15 p. — Toe. Jan. 15 IM '-'I" %02«NI SAAEI " " ^ d^stsSs ajokariumm^ Siitä liaoliinstta ^ pitelee 8, G . N B H / - ToimitDMiaUaiaeB „ . , , V A P / T i r s \ ; ' ( L i b e r t y ^ ' \ . The mdy orgaa of FixmishWvt1tkn hiCankda. Ppl^ litbed in Suäbvry, QnU every Toesday. Thnrsday «nd , Satnrdsy. - - • ' taan j a valmistelee mqaän k o y l i a l l ^ n v i i m m ^ taxsr idttub. Adverddi» tates 40c per eoL (BckMfnimum char«e Jrinide insertlon 75c. Diieount on *tandlit(r advertise-nenL The Vapans is the best adrertisiof; mediam amonr tfie Piniiwh Feople in Canada. " Vapaaden konttori Ja toimifcos on; UbeHy Bondiosf X«orBeSt., Pobeiio 1088, Poftiosota: Box 69, Sndbnry. TILAUSHINNAT: Cänadaan-yksi vk. M.00« pooli vk. $2.25, kolme kk. '*'^Yi5jJwStolbin ja Suomeen, yksi vk," 15.50, puoli vk. 13.00 Ja kolme kk.f 1.76. ^ ^ ^ . , Tflaoksia, Joita ei seuraa raha, ei toUa^ lSfai|ttämaia< paHii ariamfcsten joilla on takaukset : TUsta^,. ** ^.r,^ . Jotot flmotukset pitää olla konttorisi'IaDaiii^-:^.. t^ihrt«In lehteen tiistaina Ja Janan tain lehteen torstaina kelto S/ ) Bfif^stered at 4he l^ost Office Department. Ottaw8 as seobnd class matter. , v Jos ette milloin tahansa saa vastausta jfensimaiseen kiijeeseenne, kirjottaka» tiodelleen liikkeenhoitajar per- BoonaUiseUa aimellS*' ^- .i^V'-,.;- KA^mABTO. liikkeenhoitaja. > Kalajan tOomio. Niinpä kun muutamassa porvarildidessa Kadotettu kunnia Peterhoron rkaupunki (btariosaa haki äskettäin itt selleen.mainetta omalla surkuteltavalla tavallaan: Kaupungin oikensTaxtc» tuonutsi eraan puolueemme jaso' nei^kafadekn Ja;puoleksi kmikauddcsi linnaan'aen Johdotta kun han oli puolueemme äänenkannattajassa Workerissa^|ulaissut selostdcsen Peterhoron tdtaissa ]a tyopaikpissä maksettavistik nalkapaUicoista. Kaupun-pn: tyonantaji^t painostavat' tuomion langettamista silla perusteella, etti holy^ikset^älhals» palkoista a£beut> tavat Siiriäiset J a munVtyoIaiset karttamaan kaupunkia j|i näinr olleft halpapalJbcaiMiBta tyovoinm voisi tulla loppu. . ' 1 kaikista puh|i9ta'utumisyriiyk8ista huolimatta PeterboroQ kaupungin paalia näkyy sittexdcin Jepaavän C ; . . ^ ^mmottavä kuUii , ^Virallisten iilastofen^ mukaan Canadassa 380 «ellaista henkilöS, >iden vuositulot nousevat 50,000 dollariin ja >iita ylöspäin. Naiden ohella on 8,61$ . ' ^ 4ienkil6ä, joiden Juloi nousevat vähintäin 10,000 dollariin vuodessa./'Suurimman osan väestöstä, eli se]- / / vemmin sanoen kotcokamtan vuositulot nousevat'ktjski-maarin vahan yli tuhannen dollaria cja valtaisa osa kuuluu siihen' jluokkaan, joiden vuositulot ,^vät ntm^ edes tilanteen' dotlariijn. " ^ , T 'NäroS vuositulot' kuvastavat' rikkauksien jalcaantu- ^ . * mistä.'- .Mitättömän pien? prdsenttT^^muutamissa aö^J doJssa luettava'joukko,' omistaa Canadan rikkaud^. l" / yatam ryhmän huippuna oyat sonnin luettavat raha-jateoHisuusruhtinaat, joiden määräämisvalta taloudet- , lisessa'ja valtiollisessa elämässä on hirvittävä. |a hei-däri valtaistuimensa juurella taistelevat niukasta toi-: j,ihe?Rtv|9?t8 ne,'^iotlc8,eivät omista milääo muuta kuin I - työvoimansa» - ' f V ' .^T^Sniä hirvittävä^rikkaidenVja köyhien välinen juopa dn:kapffalistts?n järtpstfelman työtä. Kaikki rikkaudet ' j ovat lyiJnluomaii, .TyoväenliHce opettaa riJstettyia työ- \ ' Iäisiä nousemaan .taisteluun oikeutetun osansa saami- '}. aeksi oman raadantansa tuloksista.' Snojelojänintalaisten rotoste^ Cana-dassa julaistaan jatkuvasti hallittdcsen virallisia tilastoja erinäiseen elintarpeiden hinnoista, eri kaupungeissa ympä ri Canadaa^ niin Peterboron kohdalle sattutr tuhka ti heään kaikkien mustin viiva. Viimeisessä tilastossa se taas voittaa kaikki Canadan jnuut kaupungit Nyt olisi Peterboron porvareilla taas syytä I^teä paikkaamaan loukattua kunnia&nsajSiUä' tiedot korkeista elinkustannuksista panevat työläiset karttamaan iätä pesää yhtä hyvin kuin; alhaiset palkatkin. Sen'B Poliisivoima^ei ole saanut paikkaansa pitkä^^n > aikaan, kun kaupungin ahneet «isät» eivät ole luovuttaneet/ tarpeeksi varoja poliisilaitoksen ylläpitämiseen.- Poliisit ovat päättäneet, vettä, ellei palkkoja ala pian -kuulua, nijn silloin täytyy turvautua tavallisten työläisten taistelukeinoon, lakkoon. f i Peterboron porvarit ovatkaikista päättäen saatta-- neetkaupuiikinsa'Sellaiseen mainee8een,\ että vaikka be taottaisivat oikeusmyllyissään yötä päivää mainettaan puhdistavia tuomiöitai 6i 'sen sisäine(i olemus sitv tenkään kirkastuisi. ' / ' Yenaläii rahäkaniiah vakiintumii^en ..t - . ' .Vtiineaikaisipsa uutisissa^^^n MrrAlU^ NeuvflSto-Ve- , ^>'ä»nn rahan asettamisesta kuUakannalle.' Näiden suun-, niteltnien, yhteydessä on muun taloudellisen nousin ohella ollut jo. havaittavissa myöskin Vlihakannan, va-y kUntumistä. Vuosjich kokeilujen ja taistelujen peräs-tä alkaa neuvostohaUitus selviytyä niin monia^ vaikea uksia. tttoUaneesta tafaapulmastai . K- Uusi». kttltÄannaile;»peinisttfvia^ seteUitä tullaan \laskemaan piakkoin Mikl^eelle' 10,000,000 dollarin ar- .vosta ja hiAtikuun alusta tullaan lyömään hopearahaa; jotka tulevat Icäytantöön nykyisten neuvostooiplien ti- > lail*; kertoo>iraUinen'Waa koÄev^ tiedonanto. - ' Nyt^onrjo kultakannalle perustuvia «taheyontseja», V^^jotka ovat yhdenarvoiset'Englannin punnan'kanssa - r ' vicläpa,-6^tai 7 |)fo5entUa parempiakin, kuudi^n kuu- >uden aikana iMkctttT liikkeelle kaikkiaan 140,000,- ' ' ' * 000 dollarin arvosta. Muuta paperirahkaa oh liikkeellä noin ^35,«fo0,000 dollarin arvosta. Huhulcuusta läh- ' tien ei Mta epää paineta, mutla^lailiisesti,tulee se ole- - „ maan käytännössä vuoden loppuun saakka. Vuoden 3924 lopussa ihnotetaan Venäjän olevan- palautuiiut ^ kultakannalle kokonaan. , / ^ * " ' .., «Se bn 'oltva meidän vastauksemme maailmaUe», / ' sanovat \yenajän^ rahaiasioiden^ johtajat, '«tCatsokaa Saksaa,' Ranskaa; lEnglantia' ja verratkaa niitä meihin.» f^if@8|if|j|iisii^ '''' Kapitalismin viimeinen aste - i l o meidän vanhat sosialistiset i^eorikmme opettivat, \ «tä kapitidismi «i- ole paikallaan pysyvä järjestelmä * , vaan se ,Äuuttuu muodoltaan ja 'olemuksellaan lakkaa matta. Ölevtit olot kaUdcialla osottavat^tamän Jtjorian ' paikkansapitäväisyyden. - . ' Niinpä esimerkiksi Saksan kapitallstil^pkka on so-dan aikana ja johdosta läpikäynyt"perinpphjaisen muu- / lokseö.. Ennen sotaa se eli pääasiassa, välittömästi tai Välillisesti, työväestön teollisesta riistannäeta, Tämä ,^ oli liiketoimintaa, joka vaati -rauhaa, järjestystä \a /Varmuutta sekä- voimakasia valtiovaltaa. Valtio oli ' ' heidän, kapitalistien valtio, he olrval siihen sydämensä ' pohjasta kiintyneitä.,^' ; • Tätä vanhaa kapitalistiluokkaa ei enää'ole olemas; «a. Sota, setelitulva ja^ elämän alituinen epävarmuus :&vat.yhä enemmän,hävittäneet omistavista luokista h ^ - fastukaen teollisuutta kohtaan, ja irinostaneet ne k^- nottelnun. ^ Kapitalistiluokassa eivät enSa .vallitse teol-ii mä mi i Siperia —: tulevaisuuden^ maa ' «Current Hislory» aikakausleliti kiijoittaa Siperiasta ja 'Sen tulevaisuudesta. I ^ t i käsittelee ^Siperiaa niiden' tietojen^ja kokemiacsien ? perusteella, mit^ am^ri-kalainen sotilasreddkunta sai viermllessaan st na^lQlB. Ennen sitä fei Siperiasta ja sen laajoista luonnonrikkauksista ja sijoitusmidid^^ sa tiedetty^juuri* nutäänit^^T^tta kun lisuudexAaijoiltajat, vaan^ keinottelijat, enimmäkseen]tä, jotka, siellä silloin retkeilivät, ovat hajaantuneet nousukkaat, jotka ovat=vailla sivistystä, vailla edes\'as- Junntunoetta, vailla'ymmärtämystä jä kunnioitusta työ-ta kohtaan. ^ ' • > Keinottelijat ovat ainoita^ jodca menestyvät vielä tc^pia? kauppoja , liksen paiva päivältä kasvavia voimia vastassa on pro- . letar5aatti,:Joka ori kaynyf fcohd<dtkoin vuosikymmenen, , . maailmasodanpuhkeamisesta^' 'saaÖca,', yhtämittaista ' ' taistelua' nälkää,' kurjuutta ja kuoleÄanvaaiua vaäTaan, Työväen valtiotllisen tteräämisen , suunta , Canadan työväenpuolueen taisteluiden ^ tulokseksi on, merkittävä taas yksi uusi huomattava voitto. Äskeisissä kunnallisvaaleissa Edmontonissa tuli valituksi entisten lisäksi kaksi työväenmiestä kaui)ungin neuvos-toou ja kaksi kouluhallintoon. .Jo entuudestaan on työläisillä kaksi miestä neuvostossa ja^ koulufaallin-^ nossa yksi. Työläiset ,^vat vielä vähemmistönä kummassakin. ' Työläisten .valtiollinen, herääminen ympäri iCana-daa^' on mitä suurimpia toiveita antavaa.. ^ Luottamus vanhoihin-porvaripuolueihin höltyy työläisten keskuudessa joka käänteessä- Porvarilliset politikoitsijät tlin-teyat maaperän luisuvan jalkainsa «alkali joka' jo: ilme^ nee .siinäkin, että heidän keskuudessaan tunkeu)uu itse-: pintais^na esille ajatus, uusien puoluemuod^stämien perustamisesta. Osa on pannut toivonsa jonkunlaiseen progressiivipuolueeseen. ^ Tfliän saakka wat vanhat pqolueet saaneet työläisten kannatuksen aivan kuin luonnostaan. , Nyt niidep täytyy ryhtyä miettimään erikoisia toimenpiteitä työläisten järkkyneen lu6ttamuk. sen takaisin voiUamiseksi. v . Mutta mitä enemmän porvaripuoluejdön politiikka saa tgman, luonteen, sitä selvenimin työläiset tulevit käyttämää];!, että meidän valtiollinen vaikutusvaltamme täytyy ilmetä työläisten oman luokkajiuolueen kautta., • ' ' \ ' Eras S o n t Ji PoreQp>in<^sa öle- Tjja siiöjelasktm-ftiatlaiiie » • JÄ- 1iett«jyt y aasa-lehdeiUe;„ j h y v i n • h u r t taibenkisen kitjpttdcseni; jonka ' 3^teydessä j u laistaan mySskin kohne kovaa, j ^ s i HoIIinger ' kai*' vokselta Ja toinen Domelcatvannol-ta; Jossa kovien vlähettäjä^^^^aanoo tyd;ricentelevän ctoista sataa fltelä- Fohjanmaan poikaa, Jotka kaikki a i kanaan oivat knolnaeetstfojeluskun-taah Suiunessa.» Eolmaimessa-kur vassa o » «Kaksi reilaa Hännän poikaa, »;' Jotka siis on tazicotetta esittämään Porcupinen alueilla majai-lerda : tobn^ kuvan kionssa onkina käynyt ten; - että toinen .kuvassaolijoista «reilniata Harmänpojista» onkin ^valistunut ^työläinen, jonka kuvaa tä- W suojelnskontalainen on • M y t - tänyt^ jfman asianomaisen henkilön tietämättä. ' Vaasa-Iehdessa julais-tujen kuvien lähettäjän hulttiomai-sen menettelyn : Johdosta halua, asianomainen toveriihnie huomauttaa seuraavaa: ,•' «Jalmari Ollila on käyttänyt kirjotuiksensa yhteydesesä' minun kuvaani Ja i maininnut minoa. reiluksi Hännän pojaksi. Härmän poika minä kyllä olen, vaan en ole lafatarij en- Suomessa lenkä tässä m^aassa. Vaadin >: sinun peruuttamaan 'Valheellisen kirjotiikseksi, mikäli se koskee Vninua. J a peruutus on - tehtävä samassa, Vaasa-lebdessä, Jossa nestääa miljoonakai^anginr:. elämäin fottoneena.' -Välillä pistäydyin Suomen konso^ laatissa' 312 §L Catharine S t West, miasä matkalainen sai erinomalsiji Lieblcnecbt^n—Tj«xemburgin , mmstojuMa ^ Nuorison Inlemationalen päätöksen mukaisesti tul-laän tänäkin vuonna kaikissa maissa viejämaan tun- ^nettuji^ saksalaisten "esitaistelijoiden ja porvariston raasti-surmaamien maindiikkaiden toverien Karl tieb-knechttn ja Rosa Luxemburgin muistojuhlaa. Canadan Nuorten TlÖläistcn liitto on yhdenmukaisesti muiden nijaiden nuorten työläisten kanssa' päättänyt pyhit tää tammikuun ^20 p. siksi päiväksi, jölloiii kaikkialla liiton osastot ja sille sympatiseeraavat ainekset kokoontuvat jtdilimaan näiden marttyyrien muistoksi.- Meidän oloissamme sopii osastojen tässä asiassa toimia yhv dessä' nuorten kanssa, "joten kokonaisvoimilla järjestettynä tilaisuus voidaan^/eri'paikkakunnilla järjestää mahdollisimman taikoluksen. mukaiseksi. teollisuus^ j a jiike-elämään Amerik^sa, on huomio' kiintynyt Siperian hutkimiseen ja niihin mahdollisuuksiini mitä'tuötulevaisuudenrmarsaÄBstajillevoi^^^l^^^ ta- ' Kaikessa hiljaisuudessa seuraa^amerikalainaa kaukonäköinen kapitalisti nyt mitä taloudellisia' Ja poliittisia muutoksia tapätuu' tuolla maapdlon -kolkkia Ja pidetään selviöuäii että seuraavan kÄdentoisla^^^^^^k^ kauden kuluttua ^erinäisissä toiveissa Siperian Idiittä-misdo^ i on pääsky aimo taival eteenpäin. Se merkitsee yhdysvaltain imperialisösen pol^plkan laajentumista. minut panet «urhoollisten' iahta-rien Joulddoon. Ellet sitä tee, katson sinut kurjaksi: olennioksi, joka ei haikaile tekojaan. , , Tinbiinsissä, Matti . T y n i. Pyydän toisiakin tyoväenlehtiä tässä maassa ja Suomes^ Julkaisemaan tämän.t • , K u n nyt näin olemme tutustu-neetjtämän suojeluskuntalaisen-kir-jetttksen kuvitukseen, joka tuli suoritettua ' n^m'>kovin; suojeliiskonta-lais- viheliäisellä tavalla, niin' voimme silmäiatä itse kirjotusta ja' tu-' tustiia ' minkälaisia värejä oikein kauluuntunut^^flirojelija käyttää hettäessään täältä -selostuksia vanhaan biashan.'::Kyse'essaolävakir-jotus kuuluu liokonaisttudessaan seuraavasti: - i * » «E!telä'<P(>l^'ainQaa^ antaa - vuosittain suuren' määrän siirtolaisia Amerika^n. Viime aikoina on siir^ tolaisv{rta< alkanut yhä suuremmassa määrässä phjautua Canadan puoi^ lelle, kun -YhdyivallaV eivät^ t a h - do j>ttaa vastaan koko, sitä siirtolais-määrää, v mikä ^vuosittain Euroopasta, vanliasta maailmasta,' Atlantin tuolle puolelle suuntautuu. AUekirJoittaTiOit sai muiden mukana tuiman': Amerikan kuumeen> ja niinpä valmistaudttn lähtemään / tän-'. he luvattuun maahan. Canadaan saafvuin- heinäkuun '1 ^inä^ tänä Vuonna. Englannista tulin ~ V a l k o i sen Tähden komealla valtam^rikyn-täjällä, jonka mmi o l i Begina^^ l^tai^ va öli 16,500 tonnin kaHtoinen. ^^h-i-koisesti v pisti suomalaisen matkustajan ^silmääni se huoi^aavaisuus,:Jo^ ta la^vaäsa, osoitettiin meidänikin maamme kans8lai8ta;^:ko1itafin>iS^^ kaikki laivassa olevat taulukot y.m. ilmoitukset oli varustettu myöskin suomenkielisellä: tekstillä; Maalin noususme Queb^ckissä. Asianoma&etvi-tarkastukset läpikäytyämme Jouduimme junaan. Olin päättänyt jäädä Montrealiin, ^ k a on Canadan suurin'kaiipunkt-ja Jos^ sa on lähes mBjoona asukasta. (Montrealissa viivyin useita p^ viä. Pian kuitenkin uteliaisuus . a j oi liikkeelle katselemaan kaupunkia. Kaupunki on S t Lawrence-Joen mutkassa j a Canadian Pacific-radan j a Canadan^: - i ^ ^ lähtS-paikka. St. Lsnrrfence^okei^ mjrö-ten> nivat kaupunkiin suuret valta-merihöyryt. Näistä mainioista kulkuneuvoista , Johtuu, ittä^ Montrealin rkauppaoiirerinom^ennuditava. Noin. 3 0% koko Canadan ulkomaan-kaut> asta käy Montrealin kautta. Kaupnnld on^ täynnäi vjättiläismäisiä pa*n]&e3a j a suörliiläceitä. ^ Päätä pyörryttää siirtolusella nä-nen tutustuessaan ensi päivinä tähän suurena ina^baan elämään. T i m - tuu suorastaan toivottomalta saada ijostidn työ{>aitic8. > Teen ^huomioita j a laskelmia. Montrealiin en voi mitenkään' jäädä.'f Itfistä. '^rystä? Qffinä syön, juon Ja h u v i t t a e n ' Ja j ( ^ penni menee sitä. « ^ o t e n Inm on t u l l u U ^ l^män t e « ^ IjO; en-r. nenvoifä J a ystävällisiä objeita; B d p - paalla mieleilä Ja kiitollisena saamistani opastuksista lähdin Montrealista. Matkalla kuulin; että seen-alnminlnmitehtaaseen haluttiin ftySvSceä. Tehdas on 'Sawinigan Falls-nimisessä . palkassa lähdlä Montrealia. Värvääjät ilmoittivat iebtaan maksavan Iqrjrtin - työmaalle Ja kohtuullisen paDcan. ; — Mitä minun, siellä on tAtävä? Olei&o tottunut ~ siellä tehtävääp työhön?" ^ — S p o t t ^ a n / s a n o i värvääjä m i nulle. J a niin min» koetteeksi suostuin Ja otin «sipin». iMutta kylläipä sSmät rävähtivät selälleen, kun saavuttiin tehtaalle. Ifiitt valtavan snnri se o l i Työ-paikakseniv* osoitettiin suuri - sali. Jossa x>li 100 kahden metrin pituista Ja l i metrin levyistä kattilaa. Niissä alumiini sulatettiin sälikön avulla. : Työnäni- odi 5 muun miehen 'kanssa särkeä kattilain päälle syntynyt koya. kerros rautakangilla. Sattui usein, että tämä kerrostuma piti - «hengen» Ja kun sitten rautakangella iski reiän, niin syöksyi kie huva alumiini uloa.' Tässä työssä täytyi siis olla äärimmäisen varovainen- Kuumuus oli ^niin hirvittävä, .että tavaliisiasa "kengissä ei voinut olla kattilain/ läheisyydessä. Kengät täytyi''pääHystää topilla, käsivarret j a rintaan etupuolelle asettaa tulenkestävä, suojustin.- Tämä työpaikka näkjri olevan kuin suoranainen heHvetti. Ulkona oleara kuumuus oli 40 astetta, mutta sisällä se kohosi 50—^00 asteeseen. Päätin olla työssä iltaan asti. Seuraavana aamuna ilmoitin poistuvani J a maksoin - tehtaalle kyytini; asuntoni ja ruokani. jAsuin tehtaan hotellissa yhdessä erään englantilaiseen' l^nssa. YöHä pistäytyi varas huoneeseen j a vei minulta kengät j a 3iv dollaria r a - Ihaa sekä n a t u r i l t a kellon. ja'5>dol-l a r i a : - Olin. tyytyväinen, että täJlä pääsin. Masentuneena palasin takaisin Montrealiin. , Seuraavana päivänä lähdin raui-tdtien rakennustyöhön Sudburyyn., Tämäkään työ - ei ihinua mielly.ttär nyt. Toisinaan., o l i . auringonpaiste tukahduttava, toisinaan sator tavattomasti ja- niinpä kolmantena päi-^ vänä jo jätin työmaan. Tämä^ kerta oli 'kuitenkin tuottoisampi kuin ensimmäinen,^ sillä sain jo vähän palkkaalkin. j a varas aai äitilastaan eo senttiä, mikä oli unohtunut H i ivin- taskuun./" npienin Sudburyyn j a Gopper C l i f f i i n . / Molemmissa näissä paikoissa on hyvin' paljon suomalaisia. Mutta en viiihtynyt täälläkään. Seuraavana päivänä lähdin matkalle; suunnaten tieni Pohjois-rOntarion kultakaivoksille. Siellä onnistuin pääsemään heti työhön j a tämä työ oli kaikkein paras, mitä olen tehnyt. 'Kaivos ei ole niin. vaarallinen kuin usein luullaan. Kivestä on täällä seinät, lattia j a katto, kyUä ne kestävät. V<Ji olla, että irtopaiset k i lvet:: putoanrat Ja aiheuttavat onnettomuuksia, mutta työhön merievää «Jcehoitetaan: aina "varomaan ; itseän-; sä j a katsomaany ettei irtokiviäv ole; Tähän työmaalle päätin toistaiseksi pysähtyä. ;.Canadan kultakaivokset ovat sangen huomatulta. ^ Täällä on kolme jättiläiskultakai-vosta, jotka ovat maailman ensimmäisiä. Yksi näistä kolmesta on sellaisella kunniasijalla, ,eittä sitä mainitaan maailman > suurimmaksi. iSuomalaisia tapaa t i ^ ä Joka paikassa, missä tehdään raskasta ruu-miiilista työtä. Mutta jkävällä on mainittava, että .^suomdaiset eivät ole yksimielisiä, vaan ovat he tuoneet^, riitansa; j a kinastttksensa vanhasta maasta mukanaan tänne^Varf sinaisesti on täällä havaittavissa kaksi ryhmää. Toisetu ovat vapaus-' olevista on Härmästä^. Kyröstä, K a u ; hajoelta Ja I^as^^iajänreltä. ' Tanilan maan pojat tääSä viettävät .^iHtoJansa kaivosyhtiön asunnoin sa ,eivatkä lähde huveihm tai kotf ratoiifpiin.- rKoiratorpiJcä mmntayn täällä salakapakapoita, vioita onldn runsaasti. On tosin sellaisiakin; jotka ; koiratormssa kulkevat^ mutta heitä on vähäni ^ ' Mutta vanhat e o n n b y ^ a t ! ~ K as ne. 'Osaavat - nauttia koiratorppien Uoista. Siitä johtuu, etä heidän ^taloiftensakin on- vielä vnosäymme-' fiien jälkeen J^J(een heidän saavuttuaan täime kuin vasta alussa. On kuitenkin . arilajsiakin :eountry-mie-hiä. Jotka asuvat vakavina farmeillaan, mutta heitä el näe koskaan näissä raskaissa työpaikoissa. : Selfeiset-rtulevat täällä h y v i n ' a i -i kaan j a he voivat .^aaada kauniita, säästöjälnn. iKovaDa, reheaiisellä työllä täälläkin "toimeen tulee. ' Mutta Joka paikassa täytyy muistaa olevansa suomalainen, jolla on sisua' j a tarmoa. Se antaa .voimia j a kestävyytr .tä. Siksi suomalainen työmies etäällä on yleensä suojuttu j a tunnustettu.^ . ' - Jalmar Ollila, South POrcjopine Ont, Canada. ~- (Dome Mine) ei ole den. vaan ^ ^ ^ ^ ^oli «äästä Ja iuolemasta. &*^J^ 1 auttaa pe^öonS 'jvaiauudet, aivan ^ " ^ ^ faH» ffi»- Englannissa, « i | ^ dan aikana^väestö h o p n i ^ ^ vapauksistaan j a S " ' taan. Kun nyt V e n ä j i i S S t ' vomiakas, niin avohnesti laan erimielisyyksistäkin. Mikäli noista porvarileitie, ^ 1 ^^«^^i»*» selctubSstar' tolldcua, mm' nykyinan snnaUiS on leimahtanut siitä että , bpuolueen keskuselin, «unalla ^ kum se ilmotti kannattavanaT Mn verran kansanyaltaiseiSpaj J ^ , hieen asiain johtoa, kielsi mxLJ laisten ryhmien mHodösfamisett W j lueen sisälle,, vaatien että puola» on toimittava yhtenäisesti Tioi,' fcansanvaltaistuttamismyönnytyfaa * sanotaan lisänneen' tuulta p«rie.| siin: tyytymättömille aineksille. ~ Työmiev sodan Jälkeen tänne saapuneita Ja he haluavat Koota' itselleen 2—3,- 000 dollaria j a sitten palata Suomeen. He ovat miltei poikkeukset^ ta säästeliäitä Ja ahkeria. Toiseen sakBin kuuluvat vanhat «conntry»- miehet, Jot3ca ovat äärimmäisiä kom-muniste5a. 7' Heillä «n suomalais-paikoilla omat tutldJako<nuteansa, jonlca eteen koetetaan, ^ i ^ t t a a jö^ k m n e n ' v a d l i a s t a ; maasta: saapuva: Yritepiän selvittää, onko t i ^ a - o t - tanut osaa vapaussotaan valkoisten puolella. Tämän kirjoittajaa o n usein koetettu saada ttttl&ikomiteaan etee.,^ 'Mutta olen vastannut^ että ^os haluatte tutkia, n i i n antakaa haaste», ^ e l ä olen ihnoittannt, että Jos.' h e i ^ n ' komiteansa tulen, niin otan poliisin mukaanL Meitä on ^äilä Soudi Porei^lnes-isä yli 100 etelä-pohjälmstk Ja tämä näkyy, olevan^sangen - p ^ i a ^ seSckd kommunisteille. ~Smirin < ^ täällä Suunt^ldiiast^liua Ve- ' näjän, komi^unii^- . puolueessa v ' , Yhdysvaltain suurten porvarileh-tien kirjeenvaihtajien / lähettämien tietojen, mukaan on parasta aikaa Venäjän k<o m m u n i s tipuolueessa käynnissä koko kameraksi kehittyn y t ; suuntataistelu.. Kysymyksessä on suuremman kansanvallan toteutr taminen puolueen* asioissa. : ^; Puolueen virallinen johto on puolestaan jo myöntänyt suuremman kansany^Uan"^ toteuttamiseA \välttä-mättömyyden, mutta tästä huolimatta Trotski, IBelobomov, Preopra-jenski, Piaktov ja Saproiiov ovat vielä sotajalalla johtoa vastaan. Si-novjev, »Stalin Ja Kamenejev. ovbt Trotskia vastaani BeloboroinoV^^^^qn sisäasiain -; kansankomi8aari,;gäapror nov on neuvostojen toimeenpanfevan; komitean kirjuri ja Piakatov on,; uir k o t i l a i s e n ; kon'sesaionik6mJi£B..;: pur. heenjohtaja,, siis • hyvin ^vaiklrtusval* taisia henkilöitä. . ^ '^K'pmmunistipuoIueenv virallisessa, lehdessä Moskovan Pravdas^a^ viime viikojla sanottiin, että suuntakinai: lun voi katsoa päättyneeksi, mutta lauantaina ilmestyneessä .numerossa" oli Trotskilta pitkä; artikkeli, missä hän menee ^arvostelussaan kauemmas kuin 1 ennea.;:jS»xi sanoo, et^ tä;rryhmien muodostaminen:-..puolueen sisällä JohtuuVirkavaltaisuude^v ta. Hän v a a t i i , että puolueen Johdossa' olevat suhtautuvat. jäsenistöön Bvomielisemmästi j a sovittavammas- Artikkelissaan Trotski' mainitsee, että V, 1917 k u n - L e n i n lähes yksin kannatti häpeällisillä ehdoilla rauhantekoa'^ksan^i kanssa, niin Buharin j a toiset olivat vangita Ler ninin. < - / « Pravda - katkerasaivy&ea^^' toimitiis^ kirjotuksessa •vastaa' Trotskillej; mis-^ sä Isanotaan väettä jokaisessa •; puoluf eensisMlä: tapahtuneessa .entise^^^ suuntataistelussa Trotski on^ ollut väärällä puolen -ja että; hän.; vasta 1917 : l i i t t y i -kommunistipuolueeseen j a häntä :epäiltiin muutamien- 'vuosien-: aikana vmenshevikisistä' taipumuksista, rpravda'sanoo, että-Trots-' ki: on utopisti j a ' ' että hän ei" ymmärrä kansaa. Tammik. 1 p. lähetetyssä tiedos-sarsanotaan että suuntariita Jatkuu j a että lehdet laveasti lainaavat asi-^ alle huomiota,Yinihinkä on ',yleinen-ldn.\ mielenkiinto *kohdistpnuti--Y^^ nen käsitys o^ että riita päättyy kompromissiin ja;- että• -puolueen ti-» ukka:^-keskitej^S / johtos tulee imuut- ^tumaan :,kansanvaltaisemniak8i.-i Nykyistä v.suuntariitaa^ sanoo i T r o t s k i puolueen neljänneksi?'Mstorialliseksi tapaukseksi. Trotski*^ vaatii, että komnmnistipuotoeenyveteraaidtj joiden käsiin! on valta- keskittynyt,., aal' liVat nuorempien voimien astua v a i - kutusvaltuseen neuvostoon. - y ^äXL satiirisesti kieltää että kaildd i e n^ knöt. Jotka ovat nykyisin puolueen Johdosta olisivat: autiaii^attomiaitre sev^tiaita. Useimmat toimitsijat puolueen: johdosta kuljettuaan läpi ^nykyisen kriitillisen: lajankohdan-Ja ymmärtäenxsen: merMtyksenvtolevat hylkäämään nseita^^^heitään;; sanoo; TrotskL Virkavaltaismi» rikkoo pi?o-^ ' ItiaAvi *• nnnTr^n«w.'''i^i*«mMMM''-- bS^.' - • ^ • . • . 7 ^ i - ^ ' Pooheen ja färjestiic asioita lueen'eheyden;lsanoo hän.: Trotskin ja^Jiäneä,^ ryhmänsä vastustajat syyttävät että itse Trots- 1d haluaa safida monopdiia pnohiees-sa, k o ^ puolue-iOn ' J o ^ r i i p p u^ Trotskista ryhtynyt sitä kansanval-taistuttamaaoL; ' . J, ^ ' Eräs kommnnfstTpnohieen' johtaj a on -sanonut että, nylcyötä Venäjän ^ kommunistipuolueen sisäisiS smmtariitäa -väärin ' ymmärretään tdkomaHla. Nykyinen snuntakina Pöytäkirja : i*;.teäity Canadan Työläispuoiueea j Suom.- Järj. toimeenpanema : komitean kokouksesta joolitl 31 p. 1923. igaapuvilla olivat kaikki toime«ii-| panevan komitean jäsenet ja sihttt-1 ri. /Puhetta johti tov. Latva. -Vernullioa Ri^erin osaston brjt,! koskien myyjäisten»» pitoa, jätettia] sihteerin selostettavaksi. Sioux Lookotttin osaston valit>j seman haali'komitean pyytäessä paa keräyksen järjestämisdle jf i järjestön, päätettiin lupa myöntEJ myöhemmällä kevättalvella. St. Catharinen osaston kirje, koskien jäsenhakemuskaavakkeidea sao- \ menkielellä kustantamista ja keri-, -yslistain leimaamista, ei antapat aihetta toimenpiteisiin. Port Arthurin osaston kirjetaääa oirt^suuskysymyksen suhteen hjnil-] setiin sihteerin vastaus, r >^£räaII Mlaaimellä cTietoa yoi-. iva» Industrialistissa No. 301 tsle-i mään kysymykseen^ päätettiin IBO-mauttak että 'aikaisemmin pmnor-pOjen hyväksi suoritetun keiäyM määräpaikkaanisa tilittämisen n i teen on julmstu aikoinaan.raportit j a myöskin kirjelmä Suomen Sos. Työväenpuolueen» puoluehallinnolta,- is^ä Neuvosto-Venäjän orpojen n-hastoä on tilitetty kuukausittain C»- •nadian iFreindg of Soviet Bussia yi-distykselle, sekä lehdessä jallais-: tuista Väosi- ja puolivnositilikertt- 'mtrksista-on jatkuvasti selvinnyt en rahastojen asema, kuin myösMn näi-. nä päivinä jnlkaistatvalsi tderas» •viime vuosipuoliskon: tilikertomnk-sessa ilmenee tilien asema vuoden loppuun 'asti. SointUlan otaston Jdrjelmään, j koikien Saksan avustustyöh järjes- j telyä, "hyväksyttiin sihteerin rasU-1 us. f ^ Mondin o»a«ton tiedusteluun, josko voivat lainata rahaa White Fe- , hin osastolle, hyväksyttiin sihteeriä vastaus tiedottaen ettei toimeenpa-, nevalla*.komitealla ole mitään sti vastaan. „ j KustannMluUceiden irälistä K - , jeenvailitoa luettiin ja 1^'^^^ kustannettavaksi «Historiikki Sno-inen Luokkasodasta», KeittofarS»' Vapaudelle lähetetyn osuuden sas- Tuus ei antanut aihetta toimenjo-sjitt, «Amerikan Suomalaisia. J ^ ; tiin Vapauden liikkeelle varten, samoin Vapun. Tasknöle^ terin j a Työmiehen Joulun <«a»- den suuruus jätettiin Vajjc^ett määriteltäväksi menekin snuksien perustedla. / Vn^uden- lUkk^n tiU-ote ^ ' raskuulta ei antanot aihetta toimenpiteisiin. %Hrie« 1,2, 3, 4 ja 7 ^ Jat^ luettiin. E i antaneet aihetta ti»- Trtehpiteisiin. ,jLJi^ Luettiin Otto Mellerin to^*^ jv^Titoa Etelä-Venäjältä, S « ^ « ^ aihetta muihin toimenpiteisnn si lähetetään Vapauden Z^^^ Taksi «tarkoitettu osa. Vapauden johtokunnan pöytäni Iuettimra1»yväksyttiinseB«5e^ patfeväU^ komitean pöytäkirja öin ja. pantun failiin. . . ^ r Wirra-h kirjottama k a ^ ^ näytdmä päätettnn oto» l e aikaisemmin sovitmlls e o * - - sekä' vuokrata osastoille^ ?3.00.^ Krjbttama n l y t to tiin iarkastajain ViVSuA^^ palautto.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 15, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-01-15 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus240115 |
Description
Title | 1924-01-15-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
M s
^ 2 Tiistaiiia; tammikiiiiii 15 p. — Toe. Jan. 15 IM
'-'I"
%02«NI SAAEI " " ^
d^stsSs ajokariumm^ Siitä liaoliinstta ^ pitelee
8, G . N B H / -
ToimitDMiaUaiaeB
„ . , , V A P / T i r s \ ; '
( L i b e r t y ^ ' \
. The mdy orgaa of FixmishWvt1tkn hiCankda. Ppl^
litbed in Suäbvry, QnU every Toesday. Thnrsday «nd
, Satnrdsy. - - • '
taan j a valmistelee mqaän k o y l i a l l ^ n v i i m m ^ taxsr
idttub.
Adverddi» tates 40c per eoL (BckMfnimum char«e
Jrinide insertlon 75c. Diieount on *tandlit(r advertise-nenL
The Vapans is the best adrertisiof; mediam amonr
tfie Piniiwh Feople in Canada. "
Vapaaden konttori Ja toimifcos on; UbeHy Bondiosf
X«orBeSt., Pobeiio 1088, Poftiosota: Box 69, Sndbnry.
TILAUSHINNAT:
Cänadaan-yksi vk. M.00« pooli vk. $2.25, kolme kk.
'*'^Yi5jJwStolbin ja Suomeen, yksi vk," 15.50, puoli vk.
13.00 Ja kolme kk.f 1.76. ^ ^ ^ . ,
Tflaoksia, Joita ei seuraa raha, ei toUa^ lSfai|ttämaia<
paHii ariamfcsten joilla on takaukset :
TUsta^,. ** ^.r,^ . Jotot flmotukset pitää olla konttorisi'IaDaiii^-:^..
t^ihrt«In lehteen tiistaina Ja Janan
tain lehteen torstaina kelto S/
)
Bfif^stered at 4he l^ost Office Department. Ottaw8
as seobnd class matter. , v
Jos ette milloin tahansa saa vastausta jfensimaiseen
kiijeeseenne, kirjottaka» tiodelleen liikkeenhoitajar per-
BoonaUiseUa aimellS*' ^- .i^V'-,.;-
KA^mABTO. liikkeenhoitaja. > Kalajan tOomio. Niinpä kun muutamassa porvarildidessa
Kadotettu kunnia
Peterhoron rkaupunki (btariosaa haki äskettäin itt
selleen.mainetta omalla surkuteltavalla tavallaan: Kaupungin
oikensTaxtc» tuonutsi eraan puolueemme jaso'
nei^kafadekn Ja;puoleksi kmikauddcsi linnaan'aen Johdotta
kun han oli puolueemme äänenkannattajassa
Workerissa^|ulaissut selostdcsen Peterhoron tdtaissa
]a tyopaikpissä maksettavistik nalkapaUicoista. Kaupun-pn:
tyonantaji^t painostavat' tuomion langettamista silla
perusteella, etti holy^ikset^älhals» palkoista a£beut>
tavat Siiriäiset J a munVtyoIaiset karttamaan kaupunkia
j|i näinr olleft halpapalJbcaiMiBta tyovoinm voisi tulla
loppu. . ' 1
kaikista puh|i9ta'utumisyriiyk8ista huolimatta
PeterboroQ kaupungin paalia näkyy sittexdcin Jepaavän
C ; . . ^ ^mmottavä kuUii
, ^Virallisten iilastofen^ mukaan Canadassa 380
«ellaista henkilöS, >iden vuositulot nousevat 50,000
dollariin ja >iita ylöspäin. Naiden ohella on 8,61$
. ' ^ 4ienkil6ä, joiden Juloi nousevat vähintäin 10,000 dollariin
vuodessa./'Suurimman osan väestöstä, eli se]-
/ / vemmin sanoen kotcokamtan vuositulot nousevat'ktjski-maarin
vahan yli tuhannen dollaria cja valtaisa osa
kuuluu siihen' jluokkaan, joiden vuositulot ,^vät ntm^
edes tilanteen' dotlariijn. " ^ , T
'NäroS vuositulot' kuvastavat' rikkauksien jalcaantu-
^ . * mistä.'- .Mitättömän pien? prdsenttT^^muutamissa aö^J
doJssa luettava'joukko,' omistaa Canadan rikkaud^.
l" / yatam ryhmän huippuna oyat sonnin luettavat raha-jateoHisuusruhtinaat,
joiden määräämisvalta taloudet-
, lisessa'ja valtiollisessa elämässä on hirvittävä. |a hei-däri
valtaistuimensa juurella taistelevat niukasta toi-:
j,ihe?Rtv|9?t8 ne,'^iotlc8,eivät omista milääo muuta kuin
I - työvoimansa» - ' f
V ' .^T^Sniä hirvittävä^rikkaidenVja köyhien välinen juopa
dn:kapffalistts?n järtpstfelman työtä. Kaikki rikkaudet
' j ovat lyiJnluomaii, .TyoväenliHce opettaa riJstettyia työ-
\ ' Iäisiä nousemaan .taisteluun oikeutetun osansa saami-
'}. aeksi oman raadantansa tuloksista.'
Snojelojänintalaisten
rotoste^ Cana-dassa
julaistaan jatkuvasti hallittdcsen virallisia tilastoja erinäiseen
elintarpeiden hinnoista, eri kaupungeissa ympä
ri Canadaa^ niin Peterboron kohdalle sattutr tuhka ti
heään kaikkien mustin viiva. Viimeisessä tilastossa
se taas voittaa kaikki Canadan jnuut kaupungit
Nyt olisi Peterboron porvareilla taas syytä I^teä
paikkaamaan loukattua kunnia&nsajSiUä' tiedot korkeista
elinkustannuksista panevat työläiset karttamaan
iätä pesää yhtä hyvin kuin; alhaiset palkatkin.
Sen'B
Poliisivoima^ei ole saanut paikkaansa pitkä^^n > aikaan,
kun kaupungin ahneet «isät» eivät ole luovuttaneet/
tarpeeksi varoja poliisilaitoksen ylläpitämiseen.- Poliisit
ovat päättäneet, vettä, ellei palkkoja ala pian -kuulua,
nijn silloin täytyy turvautua tavallisten työläisten
taistelukeinoon, lakkoon. f
i Peterboron porvarit ovatkaikista päättäen saatta--
neetkaupuiikinsa'Sellaiseen mainee8een,\ että vaikka
be taottaisivat oikeusmyllyissään yötä päivää mainettaan
puhdistavia tuomiöitai 6i 'sen sisäine(i olemus sitv
tenkään kirkastuisi. ' / '
Yenaläii rahäkaniiah vakiintumii^en
..t - . ' .Vtiineaikaisipsa uutisissa^^^n MrrAlU^ NeuvflSto-Ve-
, ^>'ä»nn rahan asettamisesta kuUakannalle.' Näiden suun-,
niteltnien, yhteydessä on muun taloudellisen nousin
ohella ollut jo. havaittavissa myöskin Vlihakannan, va-y
kUntumistä. Vuosjich kokeilujen ja taistelujen peräs-tä
alkaa neuvostohaUitus selviytyä niin monia^ vaikea
uksia. tttoUaneesta tafaapulmastai
. K- Uusi». kttltÄannaile;»peinisttfvia^ seteUitä tullaan
\laskemaan piakkoin Mikl^eelle' 10,000,000 dollarin ar-
.vosta ja hiAtikuun alusta tullaan lyömään hopearahaa;
jotka tulevat Icäytantöön nykyisten neuvostooiplien ti-
> lail*; kertoo>iraUinen'Waa koÄev^ tiedonanto. -
' Nyt^onrjo kultakannalle perustuvia «taheyontseja»,
V^^jotka ovat yhdenarvoiset'Englannin punnan'kanssa - r
' vicläpa,-6^tai 7 |)fo5entUa parempiakin, kuudi^n kuu-
>uden aikana iMkctttT liikkeelle kaikkiaan 140,000,-
' ' ' * 000 dollarin arvosta. Muuta paperirahkaa oh liikkeellä
noin ^35,«fo0,000 dollarin arvosta. Huhulcuusta läh-
' tien ei Mta epää paineta, mutla^lailiisesti,tulee se ole-
- „ maan käytännössä vuoden loppuun saakka. Vuoden
3924 lopussa ihnotetaan Venäjän olevan- palautuiiut
^ kultakannalle kokonaan. , / ^ * "
' .., «Se bn 'oltva meidän vastauksemme maailmaUe»,
/ ' sanovat \yenajän^ rahaiasioiden^ johtajat, '«tCatsokaa
Saksaa,' Ranskaa; lEnglantia' ja verratkaa niitä meihin.»
f^if@8|if|j|iisii^ ''''
Kapitalismin viimeinen aste
- i l o meidän vanhat sosialistiset i^eorikmme opettivat,
\ «tä kapitidismi «i- ole paikallaan pysyvä järjestelmä
* , vaan se ,Äuuttuu muodoltaan ja 'olemuksellaan lakkaa
matta. Ölevtit olot kaUdcialla osottavat^tamän Jtjorian
' paikkansapitäväisyyden. - .
' Niinpä esimerkiksi Saksan kapitallstil^pkka on so-dan
aikana ja johdosta läpikäynyt"perinpphjaisen muu-
/ lokseö.. Ennen sotaa se eli pääasiassa, välittömästi tai
Välillisesti, työväestön teollisesta riistannäeta, Tämä
,^ oli liiketoimintaa, joka vaati -rauhaa, järjestystä \a
/Varmuutta sekä- voimakasia valtiovaltaa. Valtio oli
' ' heidän, kapitalistien valtio, he olrval siihen sydämensä
' pohjasta kiintyneitä.,^'
; • Tätä vanhaa kapitalistiluokkaa ei enää'ole olemas;
«a. Sota, setelitulva ja^ elämän alituinen epävarmuus
:&vat.yhä enemmän,hävittäneet omistavista luokista h ^ -
fastukaen teollisuutta kohtaan, ja irinostaneet ne k^-
nottelnun. ^ Kapitalistiluokassa eivät enSa .vallitse teol-ii
mä
mi
i
Siperia —: tulevaisuuden^ maa
' «Current Hislory» aikakausleliti kiijoittaa Siperiasta
ja 'Sen tulevaisuudesta. I ^ t i käsittelee ^Siperiaa
niiden' tietojen^ja kokemiacsien ? perusteella, mit^ am^ri-kalainen
sotilasreddkunta sai viermllessaan st
na^lQlB. Ennen sitä fei Siperiasta ja sen laajoista luonnonrikkauksista
ja sijoitusmidid^^
sa tiedetty^juuri* nutäänit^^T^tta kun
lisuudexAaijoiltajat, vaan^ keinottelijat, enimmäkseen]tä, jotka, siellä silloin retkeilivät, ovat hajaantuneet
nousukkaat, jotka ovat=vailla sivistystä, vailla edes\'as-
Junntunoetta, vailla'ymmärtämystä jä kunnioitusta työ-ta
kohtaan. ^ ' • >
Keinottelijat ovat ainoita^ jodca menestyvät vielä
tc^pia? kauppoja
, liksen paiva päivältä kasvavia voimia vastassa on pro-
. letar5aatti,:Joka ori kaynyf fcohd l^'ainQaa^ antaa - vuosittain
suuren' määrän siirtolaisia
Amerika^n. Viime aikoina on siir^
tolaisv{rta< alkanut yhä suuremmassa
määrässä phjautua Canadan puoi^
lelle, kun -YhdyivallaV eivät^ t a h -
do j>ttaa vastaan koko, sitä siirtolais-määrää,
v mikä ^vuosittain Euroopasta,
vanliasta maailmasta,' Atlantin
tuolle puolelle suuntautuu.
AUekirJoittaTiOit sai muiden mukana
tuiman': Amerikan kuumeen> ja
niinpä valmistaudttn lähtemään / tän-'.
he luvattuun maahan. Canadaan
saafvuin- heinäkuun '1 ^inä^ tänä
Vuonna. Englannista tulin ~ V a l k o i sen
Tähden komealla valtam^rikyn-täjällä,
jonka mmi o l i Begina^^ l^tai^
va öli 16,500 tonnin kaHtoinen. ^^h-i-koisesti
v pisti suomalaisen matkustajan
^silmääni se huoi^aavaisuus,:Jo^
ta la^vaäsa, osoitettiin meidänikin
maamme kans8lai8ta;^:ko1itafin>iS^^
kaikki laivassa olevat taulukot y.m.
ilmoitukset oli varustettu myöskin
suomenkielisellä: tekstillä;
Maalin noususme Queb^ckissä.
Asianoma&etvi-tarkastukset läpikäytyämme
Jouduimme junaan. Olin
päättänyt jäädä Montrealiin, ^ k a
on Canadan suurin'kaiipunkt-ja Jos^
sa on lähes mBjoona asukasta.
(Montrealissa viivyin useita p^
viä. Pian kuitenkin uteliaisuus . a j oi
liikkeelle katselemaan kaupunkia.
Kaupunki on S t Lawrence-Joen
mutkassa j a Canadian Pacific-radan
j a Canadan^: - i ^ ^ lähtS-paikka.
St. Lsnrrfence^okei^ mjrö-ten>
nivat kaupunkiin suuret valta-merihöyryt.
Näistä mainioista kulkuneuvoista
, Johtuu, ittä^ Montrealin
rkauppaoiirerinom^ennuditava.
Noin. 3 0% koko Canadan ulkomaan-kaut>
asta käy Montrealin kautta.
Kaupnnld on^ täynnäi vjättiläismäisiä
pa*n]&e3a j a suörliiläceitä. ^
Päätä pyörryttää siirtolusella nä-nen
tutustuessaan ensi päivinä tähän
suurena ina^baan elämään. T i m -
tuu suorastaan toivottomalta saada
ijostidn työ{>aitic8. > Teen ^huomioita
j a laskelmia. Montrealiin en voi
mitenkään' jäädä.'f Itfistä. '^rystä?
Qffinä syön, juon Ja h u v i t t a e n ' Ja
j ( ^ penni menee sitä. « ^ o t e n Inm
on t u l l u U ^ l^män t e « ^ IjO; en-r.
nenvoifä J a ystävällisiä objeita; B d p -
paalla mieleilä Ja kiitollisena saamistani
opastuksista lähdin Montrealista.
Matkalla kuulin; että
seen-alnminlnmitehtaaseen haluttiin
ftySvSceä. Tehdas on 'Sawinigan
Falls-nimisessä . palkassa lähdlä
Montrealia. Värvääjät ilmoittivat
iebtaan maksavan Iqrjrtin - työmaalle
Ja kohtuullisen paDcan. ;
— Mitä minun, siellä on tAtävä?
Olei&o tottunut ~ siellä tehtävääp
työhön?" ^
— S p o t t ^ a n / s a n o i värvääjä m i nulle.
J a niin min» koetteeksi suostuin
Ja otin «sipin».
iMutta kylläipä sSmät rävähtivät
selälleen, kun saavuttiin tehtaalle.
Ifiitt valtavan snnri se o l i Työ-paikakseniv*
osoitettiin suuri - sali.
Jossa x>li 100 kahden metrin pituista
Ja l i metrin levyistä kattilaa. Niissä
alumiini sulatettiin sälikön avulla.
: Työnäni- odi 5 muun miehen
'kanssa särkeä kattilain päälle syntynyt
koya. kerros rautakangilla.
Sattui usein, että tämä kerrostuma
piti - «hengen» Ja kun sitten rautakangella
iski reiän, niin syöksyi kie
huva alumiini uloa.' Tässä työssä
täytyi siis olla äärimmäisen varovainen-
Kuumuus oli ^niin hirvittävä,
.että tavaliisiasa "kengissä ei voinut
olla kattilain/ läheisyydessä.
Kengät täytyi''pääHystää topilla, käsivarret
j a rintaan etupuolelle asettaa
tulenkestävä, suojustin.- Tämä
työpaikka näkjri olevan kuin suoranainen
heHvetti. Ulkona oleara kuumuus
oli 40 astetta, mutta sisällä
se kohosi 50—^00 asteeseen. Päätin
olla työssä iltaan asti. Seuraavana
aamuna ilmoitin poistuvani J a maksoin
- tehtaalle kyytini; asuntoni ja
ruokani.
jAsuin tehtaan hotellissa yhdessä
erään englantilaiseen' l^nssa. YöHä
pistäytyi varas huoneeseen j a vei
minulta kengät j a 3iv dollaria r a -
Ihaa sekä n a t u r i l t a kellon. ja'5>dol-l
a r i a : - Olin. tyytyväinen, että täJlä
pääsin. Masentuneena palasin takaisin
Montrealiin. ,
Seuraavana päivänä lähdin raui-tdtien
rakennustyöhön Sudburyyn.,
Tämäkään työ - ei ihinua mielly.ttär
nyt. Toisinaan., o l i . auringonpaiste
tukahduttava, toisinaan sator tavattomasti
ja- niinpä kolmantena päi-^
vänä jo jätin työmaan. Tämä^ kerta
oli 'kuitenkin tuottoisampi kuin
ensimmäinen,^ sillä sain jo vähän
palkkaalkin. j a varas aai äitilastaan
eo senttiä, mikä oli unohtunut H i ivin-
taskuun./"
npienin Sudburyyn j a Gopper
C l i f f i i n . / Molemmissa näissä paikoissa
on hyvin' paljon suomalaisia.
Mutta en viiihtynyt täälläkään. Seuraavana
päivänä lähdin matkalle;
suunnaten tieni Pohjois-rOntarion
kultakaivoksille. Siellä onnistuin
pääsemään heti työhön j a tämä työ
oli kaikkein paras, mitä olen tehnyt.
'Kaivos ei ole niin. vaarallinen kuin
usein luullaan. Kivestä on täällä
seinät, lattia j a katto, kyUä ne kestävät.
V |