Vapaus, January 8, 1921

              i i
Vii •
V A P A U S
ns
kt
b
C
I
f
Ä suom. teOTäestön aäJicakan-ilmestyy
SudbnryEsa, Ont, jo-dviikkona
Ja lauantaina.
töji ylcissänestyksessa Kolmanteeo In ^ebvresta, hehkuvasta n u q ^ s runoi- vastaan. Mutta kcskostalaisaineksil-1 työväki. Siksi ovat kansanväliset teb !
temationaleen liittymisen vastustajatpi^sta ja luoktetaistelijasta: ie jäi vielä tavattomaa paljon tilaa) tä\^t hyvin tärkillä sijalla työväen-:
saavuttivat voiton. "Heti ensi hetkestä näin hänen kat- kaikennäköisille "selittelyille". Ne vallan probleroien joukossa. Uökari
Mutta joukkojen luokkatietoisuudenl^nsa traagillisen k o M o o ^ a k k o - " ^ ^ ^ olevansa K . "
kirkastaessa rehelliset proletaarivaj-1 «»^öksen. Hän paloi ohraushal usta.
. VAPAUS (Libert;^ i lankumoukselliset ainekset eivät e- Turhaan onnistuttiin kerran, kahdesti,
mly organ of FinrtishWorker8 nään siedä menshevikisiä johtajia työ k y " ^ hillitä häntä sankarilli-
Ja. Published in Sudbury,: väen joukkoliikkeessä, vaan s y ö v ä t seUa radallaan; ItohtaJonsa kytki hä-
/ery Wednesday and Satnrday. ^,^,.r6t. syrjään, vaUankumoakBellisen "«t ainauudeleen.
srtiang rates 50c per coL inch. joukkoliikkeen pettureina. Samoin M^t^a täJän kohtaloon ei sulkeutu-num
charge for sijigla insert-ion j Sahdgreninkin, ei enään otettu lu Jnjtään; apeutta. Se täytti häöet
f ^ L ^ . f ? f h ! w ^T' k u u n häiien entisiä ^ i o i t a a ^ IWW innostuksella j a flolla. TSmä kaunis
6oi)}e in Canada. I^okkatietoiset työläisjoukot vaativat P ^ t t u rikkmlla slelunommalsuuksil
,Alin hinta kertailjnotnksesta 75c. tajilta ja«un Sandgren ospttautnl pet «kasti intohimoisesti elämää. Että
lainen prof. V; In niitä käsitellyt
l a i kannalla, matta haluavansa oikea • kirjassaan "Profltaarisen diktatuurin •
den omassa massaan määritellä omat talouspoliitti?^ kysjinyksi^^^^^
ineiiettelytapansa Täten ne osottivat Hän hutfinauttaa, että eristetty työ-'
täydellisen tietämättömyytensä' K.
I:n tolelljsesta tarkotuksesta kuin
myöskin sen, että he eivät ole mitään
oppineet Toisen Intemationalen kohr
talosta. SentShden K. I:n toisen kong­ressin
velvollisuudeksi tijlikin selven­tää
ylempänä mainittuja rajaviivoja
ja lopettaa kaildii mahdollisuus samoin
ylempänä mainituilta "selityksiltä".
Siitä tulökisena K. I:n toisen kongres-laatimat
kuuluisat 21 iehtoa siihen
$2.00, oimenmuotosi
avioliittoilmotusten
kerta. — Avioeroil
kertaa $8.00. —
kerta. — Hplutaan
tnbset 11.00 kerta
Kaikista ilmot
Pimusta, tulee
/ i m r t n f p h t t i i n istueijt} iiumui, »«aBji>«*»*u i — -. liittyimselle.
Ö e s s ä s Sandgren lienee osittain ajanut edus- elämän ylenpalttisnutta, Joka miljoo- Kun nämä »1 ehtoa tulivat yleensä
'$2.00 kerta "(2 tamaanaa kantaa toimeenpanevan ko- nina helelmällisinä siemeninä hajaan- tunnetuksi, niin silloin alkoivat l ö i
tteto-itymäihn.
|2.00
to- j a osoteilmo-kertaa
92.00)—
joista ei ole so
seurata mukana.
TILAVSHINNAT:
Canadasi» $3.60 vuosikerta; $2.00
puoli?, j a n.25 ji kk.
Yhdysvalloissa. $555 vuosiL $2,75
puoliv. j a $L60 8 k L , I kk. 75c.
Suomeen: $6,25 vnosik. ja $2.75 6
kuukautta.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei
tull&Iähettäroään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
Vapauden konttori jä toimitus on
Jodouin Bbck Elm St. Eaat Kont­torin
j a toimituksen puhelin' 1038.
Postiosote: Box 69, Sudbury, Onf.
HBNEYPURO
toimitUija,
J . V. KANNASTO
'liikkeenhoitaja
f.Resistered at the Post Office De­partment,
Ottawa, as second class
liiatien
mitean luvalla, . j tuu avaruuteen kedoQ kukkaisista ja ken mailman oikeisto-ja keskustaso-
Saraallaista kantaa ori edustanut P«i«te« Uihrat^saan itsensj kuole- sialistit tavattoman hyökkäyksenä
IWW:h suomenkielisenäääneQkannat-malle, antoi hän itsensä elämälle — K. I:Iea yastaan. Tai eivät joukot
tajana esiintynyt Iridustrfalisti, jonka ^™wn"nalle j a ylevänmiälle elämälle niinkään paljon kuin heidän johtajan-toimtttajot
eivät vielä tiedän ainakin M^uin hänen omansa, onnelliselle ja va- sa. He selittivät kuinka kohtuuttomia
niin väittävät; että Venäjällä olisi en- Pawtetwl'© ihniiskunnalle. i ja mahdottomia ovat'riuo ehdot — n i i ;
sinkääri tapahtunut Vielä proletaarista Tietoisuus hänen salaperäisestä si- tä emme voi mitenkään täyttää. Sa-vallankumousta.
Italiassa he sen fii- jfiäisestä ilostaan haihduttakoon mei-moin sanottiin, että niiden kautta on
jaan ovat Väittäneet tapahtuneen vai- Uän surumme. Emme tietenkään voi K. I, kadottanut kaiken mahdollisuu-lankumouksen
— jopa prikiUleen hei- '•^^'^^'itua urhean ja uskollisen ys- tensa tulla todelliseksi työväailuokan
(iän reseptinsä mukaisesti, josta ei ku t^^änune, väsymättömän toverimme, intemationaleksi — siijiftl kun ei voi
kaau' muut tiedä mitään.- Industria- '"P^^an, kukoistuksessaan olevan mikään puolue liittyä,' Ennustettiin,
istin toimittajat sen sijaan saavat vie *^stelljan, runoilijan, josta olisi voi- että kaildcein maiden , sosialistipuoJa.
lä olla paikoillaan, mutta kovaa kapi- j kehittyä yksi* aikansa parhaimmis eet tulevat hylkäämään K I:n.
ta, menetyksen johdosta. Mutta vaik . Näin on taistelu jatkunut. Ja mitä
ka olemmekin varjossa, on hän valkeu onkaan ae meille osottanut? Se on
dessa. Hänhän sortui palatessaan u- selvästi osottMiutj että oikeistoläis-nelmainsa
Luvatulta Maalta. Päily- .sosialismi on kerta kaikkiaan tehnyt
köön hänen kuvansa symboolina sjlle vararikon. Keskustapuolueidenkin työ
vanhan mailman nuorisolle, joka uh- läisaines, huolimatta johtajäinsa K.
raotuiksen uudelle ristiretkelle". 1 Un parjauksista, on; taipuvainen, hy-
Tässä Rolandin muistosanat Hän väksymään' Kv-I:n sellaisenaan kuin
naa kuuluu • suomalaistenkin ivvw;-
läisten työläisten taholta mensheviki-siä
toimittajiaan 'vastaan.
X . ^
Ne kolme ranskalaista
väenv^Hio joutuu ympäröivien kapita -
listis^en valtioiden saartamaksi.' Se
m^kJt^ee talouden kannalta sitä, ett^j
täytyy itse koettaa tuottaa sellaisia |
hyödykkeitäi joita olisi edullisempi;
muualta vaihtaa. Mutta osaksi niitä;
.ei ehkä ole ollenkaan (mineraaleja, I
kumia,-puuvillaa, öljyäi-toisen ilman- j
alan kasveja jne,), osaksi puuttuu la>-
neita.tai kemikalioita, j o ^ n tuotta­mistapakin,
on toisessa maassa olevan-kapitalistiryhmän
iiikesalaisuutena.
Salakuljetuksellakin yoi - a s i ^ a ^ ^ i^
vaillinaisesti auttaa. —
On kyllä mahdollisuuiaia saada ai­kaan
kauppasuhteita kapitalististen
maiden kanssa. Se riippuu, paitsi pro
letaarivältion poliittisesta voimasta,
myös siifö, mitä tavaroita se voi tar­jota
vastikkeeksi. Jos ne ovat harvi­naisuuksia,
täytyy kapitalististen mai
den niitä vaihdalja hankkia. Luottoa
ei proletaarinen valtio, juuri saa,,sen i
paperiraha ei kelpaa. Hätätilassa voi j
se uhrata jonkun alueen vuokralle ka- j
pitalismilie, niin kuin se .rauhanteossa
on pakotettu suostumaan vpimasuh-teitten
määräämään poliittiseen ra-=
; TYÖMIEHEN JOULOT'
ovat edelleen sensorin kynsissä, eikä ole vannaa tietoa siitä milloin ne
saamme tai saammeko ollenkaan. Toi\-omme että tilaajat vielä .lietkcn
varttavat, silJä valtioi^-irastolta jo saiinme tiedon että heidän puoles-
• taan on alettu asiaa k i i r ^ t i m ^
P^aivaajan kalentereja, meiltä ?aa edelleen tilata ja%sk«nme ;iiitä
v-iel^ riittävän .oksikin aikaa Hinta $1.25.
^^uömen Työväen Kalenteri On loppunut, piutta meiJläon tilattuna
va-serpmistolaisten kalenteria, Punikin Joulua, ja kun sitä saapuu niin
tajtärame sillä ne tijau^tret mitä on jäänyt Suomen Työ^en Kalente­rista
täyttämättä'. '
Suonren nrallista Almanakkaa on meiltä-saatavissa hinta 25c kpl.
VAPAUS,
BoxJ9, Sudbury, Ont.
Kolmen jäämerelle hukkuneen rans
kalaisen kommunistin kohtalo saa
m IWW:n joukot sysäävät
mehshevikisiä johtajia
syrjään
1
IWW:lä{&istä sanomalehdistä ei ole
puuttunut Kolmatta Intennationalea
vastustavia, jopa pärjääviäkin kirjo-,
tuksia, joissa tuodaan esille samat
"pointit" ja "argumentit" kuin mitä
porvarilliset j a keltaset sosialistit e-eittävät.
Tässä suhteessa nämä ainek­set
palvelevat yhtäläisesti kapitaliste­ja.''
Että tämmöinen peli herätty pa­ino
kaksi muuta eivät ole vähimpiä | riippumattoil&n enemmistö hyyäk.s}n
I meidän kaatuneieta sankareistamme, K. I:n ehdot. Samoin Ruotsin vasem-
I jotka viskaavat Juokkaansa aikakau-fmistososialidemokratinen puolue ^ja
den eteenpäin. — M . Törmä.
köyhäirikortteleissa yhä suuremmatj puliuu profeetan suulla. Lefebvre ja j mitä se tärtlgäivänä esiintyy. Saksan
mittasuhteet. Ranskan köyhäliaton
ke.vkuudcs.';a on se tällä haavaa kaikki
muut päiväkysymykset vaijentava ta­paus,
Woida Kuban tapaturma kau­kana
pohjoisen napapiirin tuolla puo­len
valaLsee kuin häikäisevin pohjan­palo
koko köyhälistön onnettomuutta.
Mihin kurjuuteen ^ja mihin epätoivon-ponnistuksiin
hyökkäävä kapitalismi
onkaan köyhälistön ajanut!'- Köyhälis
tö on kaikissa maissa erikseen j a erito
ten kansainvälisesti saarrettu sellai­sen
parjauksen, vihan ja pistinten ke­likään,
että jokainen yritys murtaa aitä
sovinnollisilla entiskeinoilla on tuo-
Oikeistososiaiisniin vara­rikko
l i .
Kuinka «e nykyään ilmenee?
Norjan Työväenpuolue, Ranskan ."iosia
listipuolueen 200,000 jäsenestä näyt­tää
suui"in enemmis. olevan K. I:n kan
nalla, puhumattakaan Italian sosialis-tipuolueesta,
joka on aina seivönut jyr
kasti luokkataistelun kannalla ja on
oli iit alunpitäin K, I :lea perustamas-
Täten ovat oikeistososialistien väit­teet
ja ennustukset osottaUtuneet kO"
konaan paikkansa pitfimättömiksi. K,
I. Kaikesta huolimatta, kasvaa ja laa­jentua
ja sen rinnalla oikeistogosialis-
Edellisessä kirjotuksessani, josta e-pälvuomiossa
jäi järjestysnumero ja a-mittu
jo/etukäteen epäonnistumaan^ j larupriikki pois* käsiteltiin pääasiani-
. ^ kUn taas kokeet sen särkemiseksi taik sesti nUtä syitä, Jotka johtival Toisen ^^^^ pyrkimykset käyvät yhä väha-hek8nnil8talWWUitoi5>
proletaarisissa'ka kiertämiseksi seisomalla silmä sil- Intematonalen ja sen mukana oikeis- h"erkityksellisemmiksl Ne käyvät
joukoissa, on ollut tiettyä. Vastalau- mää vastaan vihollisen kanssa taikka tososialismin vararikkoon. Tämän kir suorastaan taantumuksellista porvans
pettämällä s i t ä . - merkitsee taistelu- jotuksen tarkotuksena on lyhyesti e-itoa auttaviksi ja palveleyiksi^_ Mutta
järjestymisen takia — toistaiseksi ai- sittää, kuinka tuo vararikko nykyään
na vapauden taikka hengen menettä-j ilmenee,
misvaai-aa. Mutta vaikka esim, Rans j Edellisessä kirjotuksessani jo mai
kassa lahtarimielivalta tätä nykyä re-.jrtitsin; siitä! tosiseikasta, että pitkin
toita alkaa Jo sadella-joukkojen ta­holta.
Butte Metal Mine Workers Indiistri-
. ai Union No. 210 piti joulukuun 9 p.
.kokouksen, jossa seuraavat ponnet hy-väksyttiin\
ja päätettiin lähettää kai­kille
rWW llitoij julkaisoOle: J }!.
Koska mailman vallanlounoUsliike
j / on saanut"^ suunnattoman sysäyksen ja
r,^.r/, , sisällön Venäjän sankarillisen typvä
j\ j\ cnluokön taistelun kautta vapautensa
' ' puolesta^aatfelevintajverenhimoisbta
j a julmintahirviot^, mailmari,yhdisty
;nyfctä imperialismia vastaan^ mikä 'kos
; käan ihmiskufttaa on häväissyt; ja ]
"koska koko mailman työväenluok-k|
Evonkaiken kykynsä mukaan autta-
; nntV^Sjän vallankmnoujBta^
sekin osa; j(4ca ei ole ollut yksimieli^
Jiertkäyteti^taktiikkaaV nähden
- ^ ' k o s k a meidän täytyy tunRustäai
et& suunöattomien^vastuksieni s^^
nyitaroä epätoivoisuus luonnostaan jöh
taa usein tekoihini jotka normaali­oloissa
eivät olisi tarpeellisia; ja^
"koska Venäjän työväenluokka edel
ieen taistelee kalliin olemassaolonsa
puolesta; nun
"päätettäköön, että me jyrkästi ja
lievennyksittä tuomitsenune^^One Big
.Union Monthlyn" joulukuim' numeros-m
i ^ selvemmin oikeistososialis. näyt-
I tää oikean luonteensa, sitä varmem­min
kääntävät työläisjoukot sille sel-
^ ^v»,.uw«„o«., v v i » p. v u . i '^«sä., Lopuksi^
hoitaa ennentuntemattomasMi' lois-1 matkaa" kuuluT^fdsTnTiterl^^^ 1 talistiluokah työläiäinutna^^^^
tossa, vaikka melkein kaikki köyhäUs piiriin sen lievennettyä, marxilaisutt^-'^®"*^^^^^^^^ """^"^^ ^^^^^^^
tön tietoiset johtajat parajkaa viruvat desta luopumispolitiikkaa vastustava heillä on vielä joltihenkip kannatus -
vankiloissa, tarvittiin jokin' '* sysäys, oppositaioni ryhmä. Tämä ryhmä kai hätäkös silloin on rehkiä; mutta kun
tarvittiin viimeinen lisäpisara Mrmu- kesta vastustuksesta ja ivailusta huo- kovin pieneksi, niin
vallan täyteen kalkkin, jotta ränska- limatta koetti pitöä yllä eri maissa ^»^^^
ssä todel- vallankumouksellisen sosialismin ijp. kmen edustus ^iaitte;"syrjään^^^^^^^
:itsevä: pi- pua." Kun Toinen Interiiätionale gjii^ltymirienV;.. J a sitä tila™^
i s ; ; , A . ; A i f , i lKi,i--::^::l::Ä:<i-^^':'^jLi-,-y^:'':„ yji- i l l o l l a a n kaikkialla nöbeasti kulkemasi
Mailmantalöus
l i i ' :
t r
tetuksi kapitialistien taistelu Venäjän
työväenluokkaa'vastaan, ja me vaa­dimme,
että Yleinen Toimeenpaneva
komitea estää tuollaisten kirjotusten
julkaisemisen tulevaisuudessa; vaikka
pa sentälxden täytyisi erottaa One Big
Union Montlyn toimittaja». (Viikai-lijain
allekirjetukset).
iTämänluontoisia vastalauseita on
tulvinut IWW:n Yleiselle Tofaneenpa-nevalle
komitealle siinä määr^, että
Toimeenpaneva Komitea oli pakotettu
••Silidiari^"'joulukuun 18 p:n nume­rossa
ihnottamaan:
"One B i g Union Mon^iilyssä ilmesty
neiden artikkelien johdosta, joissa teh
daän hyökkäyksiä tämän ja muiden
maiden vallankumouksellisia järjestö­jä
vastaan tavalla, joka on vastoin Y -
leisen Tomecnpanevan Komitean en^
tisissäiistnnnoissa viitottamaä_ohjel-
ID8E^ ja lokäisien sentahden saapunei-ifcn
valitusten johdosta," Yleinen Toi­meenpaneva
Komitea on katsonut tar­peelliseksi
erottaa Joimittajaj, John
Sandgreninj sopusoinnun ja järjestö-kurin
säilyttämiseksi järjestössä",
hauen ansionaan surueksi osaksi voi-
John Sandgren On ollut yksi rw^-
W:n vaikutusvaltaisimpia johtajia. J a
hänen ansionaan suureksi osaksi voi­daan
pitää sitä seikkaa, että hän o l ­lessaan
liiton yhden huomatumman ja
enimmän leviävän lehden toimittaja,
l&yttt siinä kaiken. Vaikutusvaltansa
vastustaessaan Venäjän vallankumous
laiset toverit huomasivat, missä
la olivat. Tämä paljon mierkitsevä
sara roiska-hti Pohjoiselta Jäämereltä, 1 icyi, niin tämä ryhinä se oli, joka sa.[<>Waan ,kail{Walla;n^
kolmen heidän kelpo toverinsa hyisil-nomattoman Vaikeissa olosuhteissa te- ' ^ ^ " ^ ^- ^*
tä haudoilta. ki yrityksen jälleen koota vallankumo-
Ja nyt näyttää Ranskan työväestö i^ksellinen proletariaatti eri ^naista
vasta oikein saavan silmänsä auki niin yhtenäiseen järjestöön. Tässä tarko-kotimaisellcisaarrolle
- ja terrorille j tuksessa pidettim ZSmmervaltin kon-1 Ennen sotaa oli olemassa jonkinlai-kum
ulkoisellekin saarrolle ja terro- j j^erenssi: • Mutta sielläkään ei päästy nen mailmantalöus. Ei se ollut tie-rille.
Ja se sanoo Ranskan kapitalis-j toivottuihin tuloksiin; sillä kosferens- 'toisesti jäi-jestetty, kaukana siitä. Sö-teille
-suoraan: olette murhaajia, hy- sin enemmistönä olivat Toisen Intpr- keat kilpailuvoimat olivat sen luo­vat
herrat! Ette vain työmme riistä- nationalen henkisen johtajan Kari neet. - Ja ylen huonosti se täytti teh-jia,
ette vain nälkiinnyttäjiämme, j Kautskym kannattajat. Leninin johta- tävänsä: toimittaa työn jalost niat
vaan murhaajia Olette vikapäät koi-j ma vähemmistö näki jo silloin kyllin luonnontuotteet •ihmisten nautitt'.vik-men
toverimme kuolemaan, olette vi-1 selvästi i tämän keskustalaisainekseri si. Lopulta sen sisäiset ristiriidat
kapäät satojentuhanten venäläisten j luopuruuden j^, horjuvalsuuden. Siitä purkautuivat imperialistiseksi sodak-toveriemme
kuolemaan, ja vartootte j syystä ei Zimmervaltin konferenssi si, joka tuhosi senkin vaivaiseii mail-vain
tilaisuutta, milloin saisitte tehdä saanut mitään yleispätevää mesettely mantalouden.
selvän meistä. Mutta entäpä jos pu-j tapaa aikaan. Se tyytyi vain tuomit- Nyt tuntevat eräät porvarit, että
dotamme aseen kourastanne, entäpä jsemaan sosiali-chauvinismin, jättäen jos ei sitä maiimantaloutta'^saada ra-joa
noudatamme teidän omaa. osviit-jsen henkisen synnyttäjän, opportunis- kennetUksi ennalleen, seuraa romah­dus;
He ehdottelevat varsin radikaa-mjÄn?
i : Vasemmistolaiset jättivät Zimmer- lisiä keino jakin: j^.sotia^^^^
Niin: Jäämeren tapaus hapatti valtin .tyytymättöminä. Ja siitä syys- pyyhkimistä, Saksan kapitalismin pi-
Ranskan petturisosialistien vatkaa- tä alkoivat he erikoisen kiivaan agi- kaista jaloilleen auttamistaj hiilen ja
man taikinan. Ranskan köyhälistö oa {tationin käsitteidensä puolesta. He | raudan yhteensaattamista s.o. kone-
:vsa painetun.toimituskirjotuksenotsi- ^taanne: polvi rinnalle ja peykalo sil- min, rauhaan
kojla: Wrängelja!bolshevikit"kerras'»""«^ ' I xr
sään tarpeettomana ja pimittävänä
' kirjotuksena, jonka tahallisena tarko-
'vvtuksena ainoastaan on osottaa oikeu-rajussa
käymistilassa. Se tekee pa- {eivät tyytyneet enään tuomitsemaan {teollisuuden nopeaa' nostamista huoli-raikaa
viimeistä lopputiliä oman itsen ainoastaan sosiali-chauvinisteja, vaan matta "vihollis"^uhteista jne.
sä kanssa ja se on pikemmin kuin kohdistivat arvostelun myöskin häily- Mutta imperialistiset ristiriidat ei-luuUaankaan
valmis puhtaan luokka^ viin keskastalaisaineksiin. Tapahtui vät salli — ja vain naivit liberaalit
taistelulipun johdossa käymääg kampjsitten Venäjän vallankumous, jonka (naivimjpina niistä sosialidemokraatit)
pailuun maansa toilaajaluokan kans; ensi. asteilla oikeistolaissosialistit ja uskovat, että kaptalismia enää voisi
sa. jkeskustalaisainekset pakottivat näyt- olla'iimah imperialismia. E i Rans
se ei voi enään pidättäytyä. Sitä Itämään; oikean karvansa— työväen-(vain ilkeyt^n_Saksalle kosta; sen
kannustaa tällä haavaa yle)^ kannus-1 luokan ^^'^ petturuuden. Se selven-tin:
suru. jsi asemaa. Kun sitte V e n ä ^ prole-
"äfAjattelemme heifö", kirjottaa hei-j tariaatti bolahevikien "johdolla pani toi
d^n valpas äänenkannattajansa, La j meen työväenluokan diktatuurin, niin
VieQuvriere. "Lepetit, Lefebvre, Ver j asema oli täysin selvinnyt Ziramer-geat,
ne ovat meidän vallankuraouk-| valtin konferenssin v^emmistön hy-senune
ensimäiset kuolleet. Heidän Ivaksi. Kävi selväksii että vain ääri-ajatuksensa
elää meissä. Se seuraa j mainen vasemmisto on kelvollinen uu-meitä
taistelussa. Se sanoo meille, et 1 dclleen kohottamaan ilmoille köyhä-tä
on annettava kaikki yhteisen asi-J listönkansamvälisen lipun, sentähden,
amme puolesta: kaikki — henkikin. j että .se ei ollut sjtä lippua koskaan
Tätä kehoitusta ei ranskalainen vai-(pettänyt.-
lonkumoulsSfillin|n
kaan".
unohda milloiii^ Venäjän bolshevikit, jotka tapahtu-main~
Eulu6ssa olivat tulleet työnne-
Ja kuolleille annetut lupaukset ovat 1 tjiksi mailman proletariaatin etuvar-pyliät.
Sitä pyhemmät, kuta kunnioin I tiöjoukoksi, ynunarsivät tässä suh-tettavampia
vainajat ovat.-nFa^s-jos[teessä asemansa ja kutsuivat koolle
vainajainpalvelus koskaan on-ollut oi- Kolmannen Inteniationalen perusta-keutettua,-
on se sitä tässä tapaukses- J v:m kokoidtsen; "^Kutsua noudattikin
huomattava määrä eri maitten sosia­listisia
ja k(nnmianistisia puol
ryhmiä. Niin laskettiin perustus Kolr
r.ianndle Internationalelle maalis-sa,
jolloin kuolleiden muisto on uu-den
mailman luomisjoustin. —
Suotta ei olekaan yksi aikakautem­me
mainehikkaimmista luovista hen­gistä,
ranskalaisen porvariston vihaa-1 kuulla v. 1919.
vi'-
ma mestarikirjailija, Roman Rolland, j Tämä ensimäinen K. I:n kongressi
tarttunut kjnäänsä hänkin puoles-j veti rajaviivat kumouksellisen työvä-taan
ikuistuttaakseen yhden näistä jenliikkeen* ja taantumuksellisen oppor
i ennen aikaansa kaatuneista kommu-j tunismin välille ja saattoi käjinisti-ta
ja Kolmanteen InternationaleenJiit nisteista. I !nan eri maitten työväenpuolueet. AI-tymistäi'että
äskeisesi liiton jasems- I£as tässä hänen muistosanansa Le- koi taistelu K. I:n puolesta j a sitö,
kapitalismi koettaa pelastua rosvosaa
liilla, viimeisellä keinollaan. Sama
henki - kaikkialla: kapitalistikoplat
(kansallisvaltioiden ja niidön ryhmi­tysten
turvin) pyrkijät pelastumaan
noudattamalla kilpaili&apitalismin
vanhaa periaatetta: rohkea ro&an syö.
Ne syövät toisiaan voimatta edes kS-sittgä
että saiiialla kaatavat koko jär-jeistelmänsä.
Ei sitä kaa5a yksin
Versaillesin rauhan politiikka — sil­loinhan
todella voisi pelastua siitä luo
pjimalla — :vaan on se,vairi yksi sen
kaatumisen^ilmaus. •; _
Eivät kapitalistit voi ajatuksissaan-kaan
nousta oniaV järjestelmänsä ylä­puolelle
ja sieltä käsin nähdä sen to-dellista^
tilaa. Sillä, silloinhan he ko­hoaisivat^
sosialistiseen ajatteluuni kä­sittäisivät
että heidän jäijesfelmänsä
on tuhoon tuömittuT Eivätkä he^ sit­ten
"enää jaksaisi sitä puolustaakaan
(sellainen tietoisuus voi olla Vain har­voilla
"viimeisillä mohikaaneilla", jot­ka
hautautuvat järj^stehnänsä rauni­oihin).
, Mutta mailmantalöus - r sen pystyt-jaan.
• Vaihtopei-usteeksi proletaarisen j a;
kapitalistisen valtion välillä kiertyy
kapitalistinen markkinahinta, olojen
mukaan sovellutettuna. Määräävänä
oh kapitalistisella puofella liike voitto,
proletaarisella yleistä hyötyä. Työ-väenvaltib
ostaakin ^ksi vain tarpeel­lisia
tavaroita, kapitalisteille kelpaa
ylellisyyskin (kulta- ja hopea-esineet,
jalokivetj ylcllisyyshuonekaiut, ma­tot,
koristeet). Proletaarivaltiossa o-levat
ulkolaiset arvopaperit, jotka o-^
vat joutuneet valtion haltuun, tulevat
tällöin myps käytäntöön.
Mutta selvää on, että tällaiset vaih­tosuhteet
ovat vain väliaikaisia. Kun
syntyy useilta-'prole'/arisia valtioita,
pyrkivät ne tietenkin taloudellisiin
suliteisiin. Vaihtavat erikoistuottei­taan.
Luonnollisena vaifatoperusteena
olisi tällöin tuotteisiin sisältyrä 'työ­aika.
Mutta kun työn taöflavaisuus
on eri maissa erilainen, täytyy vaih-toliyödykkeitä
arvioidessa aluksi sovi-tena.'
Myös säilyvät vielä tbistäisdcsi
valtioitten rajat aluejaon perusteena.
Vasta' kun työväenvalta op useissa
maissa vakiintunut, muodostuu niistä
yhtenäinen taloudellinen alue piirei-neen
(jolloin kansallisuuäcysyniykset
vasta ratkeavat todellisten kielisuhtei
d% perustalla). Taloudelliselle alue-laolle
on ratkaisevana n.s. standarti-paikat:
eri hyödykkeiden .tuottarairten
valtiinttiu edullisimmille: piaikoiUö, si-;
vUseikkain (.valtiollisten, kansallisten)'
häiritsemättä^ Mitä kapitalismi siinä
ViLlitcefsa.sai alkaaii.'— johon senkin,
talquspiirit;. järjestyivät.' valtiorajoista
huolimatta T ^ , sita jatkaa ja %&i toteut
•tää • nyt' sosiälisnli; •. 'Kaivokset, met­sät,
vesivoimat,vviljavuus\y.m.^^
delliset seikat määrääjät, mitä missä'-
kin tuotetaan. Ja liikennesuhteista
taas riippuu, mitkä standarttipaikat
mitäikin teollisuus- tai asuinaluetta va
mstavat. Tämä e^dellyttää tietenkin
kansainvälisiä taloudellisia elimiä:
neuvostoja, teknillisiä ja^ tilastdcont-toreita,
teollisuus- ja varastokesKhk-sia
yms. - .
Niin kauan kuin' taistelu kestää,
määräävät sen vaatimukset puhtaasti
taloudellisten seikkain edellä. Mutta
vähitellen ne väistyvät. Maa toisensa
jälkeen kiertyy uuteen liittoon. Enti­set
siirtomaat eivät enää oie riistoval-tioiden
kapitalistikoplain kilpailupe-räisiä
nylkyalueita, vaan esiintyy pro­letaarinen
mailma niihin nähden en­si
kerrian todellisena auttajana, talou­dellisena
kehittäjänä, korkeamman tuo
tantokulttuurin tuojana, sivistäjänä.
Varga sanoo; "Koko maiknan a i ­neellisen
rUdcauden tuotanto on harp-pa-
askelin lisääntyvä kansanopetuk­sen
nopean leviämisen, kulttuurin y-leisen
kohoamisen, taloudellisen anar­kian
lakkaamisen, kaikkien luonnon­voimien
järjestelmällisen käytön ja
tuotteiden kansainvälinen mailmanta-loudeilisen
peruspaikkain mukaisen
jaon, sanalla sanoen maibhantalouden
suunnitelmallisen järjestymisen kaut­ta;
LjThyessä ajassa saavutetaan sel­lainen
tuotannon kehitys^ että se ta­kaa
kaikille kansoille, kaikille prole-taarikerrol^
sille sellaisen elintason, jo
hon ennen sotaa oli päässyt vam työ­väen
ylimystö. Samalla tasaantuvat
taloussuhteet kansainvälisesti. Tälle
»ohjalle rakentuu sitten uusi, yleinen,
joka ihmisen saatavissa oleva inail-maiJculttuurir
aineellisista huolista
vapautuneen ihmiskunn. vapaa valta­kunta."
— I—i. - 1- - w.
Smk. 25;00 - Canadan Dollarista
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT.
.40c. lähetyksistä alle ?30.00; 5()<^JähetyfoistT
60c lähetyksistä $40.00-§60.00; 75c lähetyksistä $60.00-$100.00, Yli
?100.00 2äc. jokaiselta alkavalta sadalta hsää.
VAPAUS,
Box 69,
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan tov. -P. Katainen,
laide St. West. ,. ' .
Sudbury, Ont.
214-Ade-iheLmin:
äänenkannattajilla oli puheva­paus.
Tätä. kuolemanhiljaisuutta ryhtyi
Viesti katkaisemaan. Se lahti Suomen
suurelle työväenhautäusmaalle vie­mään
ensimäistä elämänsanomaa. Sen
tehtäväksi jäi piilopirteillä ja vankilei
reillä viruvaan toyereiden elähyttämi-
'iien, heidän sanomattoman vaivansa-tulkitseminen,
uuden uran etsiminen
j a avaaminen. Tässä työssään on sil­l
i ollut oppaana.^ Veimjän taistelva
köyhälistö, Kommunistmen Interna­tionale.
Ja jo,s Viesti oii tullut tU.kin
neeksi proletariaatin sisimpiä ajatuk-vsia,
jos se*on onnistunut lierättämään
syväfl vastakaikua suomalai-sissa työ-väehpiireissä
niin molemmin puolin
Pohjanlahtea kuin Atlannin takanakin
— ja eritotenkin sieiiä — niin jftlxtuu
tämä siitä, että Viesti ön pyrkinyt
vilpittömästi seuraamaan suuren neu­vostovallan
ahtamia; esimerkkejä^ ö-petuksiaja
uraa;: -.... •
' .Mutta sen .iTinsäah; kahdien .ja puo^
•leii vuoden: aikana, minkä Viesti 0^
mestynyt, ovat qlosuhteet /Suomessa,
jonne, jevitettäyäfcsi l^ihteä ötu^des-..
inoii pi-oletariaatti On päässyt jaloil­leen,
on konttaamalla.kontannut jul­kisen
elämän näyttämölle, tuonut ää-nosHä
kuuluville. Sillä on jo melkoi-
.seii suuri sanomalehdistö, sillä on jo­kapäiväiset
lehtensä, o;i aikakausjul-kai.
sunsa. VaikkaT siis lahtariviran-oniaiset
saiHsivätkin Viestin levittä­misen
Suomessa, mikä tietysti ei koko
ilmestymisaikana ole tullut kysy­mykseenkään,
ei lehti kuitenkaM, vie­raassa
maasisa ilmestyen, enään ole
välttämättömän tarpeen vaatima. Sii-'
tä syystä on,katsottu parhaaksi sen
.i.opettammen, joten joulukuun nume­ro
On oleva sen viimeinen.
Mutta samalla kun toimitus täten
kiittää lukijakuntaa lehden saamasta
runsaasta luottamuksesta ja hyvästä
yhteisymmärryksestä, keholtamme me
Viestin lukijoita korvaamaan lehden
jättäiiiän aukon tilaiamaila muita; hor-jumattoraäri
luokkataistelun hengessä
toimitöttavia äänenlcannattajia.- Siina :
•siiiiiteessa auosittelemme etukäde-ssa •
Sosialisti.sta Aikakauslehteä . Heisin:
gissä;- Mutta, ei myöskään p^
taa Luleassa kahdesti- viikossa ilmes-fiä
aijpttiin, suuresti muuttunut.. Suo- tyvejä Reyohtulet-lehteä., •.
m Puutayaratyöläisten
Dfepärtementin IW Frances piiri-
Fort Frances piirin konventioni p i ­dettiin
Webster Kaalissa, Fort\ Fran-sessä,
Ont.; jouluk. 28 p., Konveritio-nin
kutsui koolle klo 1 päivällä piiri­sihteeri
Oscar Wickström. Työläisto-v^
ri John Pesola valittiin puheenjoli-ta'
5aksi. Veljesedustajina Port kstCm
miiviimipalkkaan saakka ja työskente­lee
.8-tuntista työpäivää, ja ne työläi­set
jotka työskentelevät enempi urak­ka-,
kappale- tai honustyössä, erote­taan
järjestöstä^. Hyväksyttiin,
4. Iveskusteltiin ratapölkky-, lial-ko-,
paperipuu-" ja aitapostien katka-rin
piiristä olivat Bryan ja Ursin ja supalkasta, ja päätettiin yksunielises-
„ - . - _ : - . L . . . / - I T> / - I . . — - ti, että koSKa me asetumme jyrkäi ti
vastustavalle kannalle urakkatyöhön^
Wiimipegin piiristä G. B, Currie.
Virkailijain nimitys
Virkailijoiksi nimitettiin;
• Sihteeriksi: Oscar Wickström. .
Piirin Toimeenpanevaan komite­aan:
Andy Björk, George Hillman.
Nick Sawchuck, Lewis Widing, Alev
Mideön, Fred ,Newhiory, Ivar Katai­nen,
ATvid Björk ja Andy Anderson.
Valinta toimitetaan jäsenistön yleis-äänestyksellä.
Sihteerin on hankittava $500 persoo
nällmen takaus.-
•-• Urakka- ja kappaletyö
Keskusteltiin kappale-, bonus- ia u-rakkatyöstä.
Sen jälkeen^ kuin työläis
toverit Bryan, Currie ja muut olivat
käjttäneet puheenvuoroja asiasta, kon
vehtioni yksimielisesti päätti asettua
vastustamaan näitä turmiollisia riis-tomuotoja
ja pyrkiä ne hävittämään
niin nopeaan kuin mahdollista.
Konventionin piiätöslauselmia
Viesti lakkaa ilmest5Tnästä
Viesti itse kertoo: — \(
Tämä Tneidän Viesti-julkaisumme
lähti ilmestymään meille suomalaisille:
sanomattoman raskaana vaihekaiite-na.
Suomen työväenluokka, sen etu­joukot;
oii silvottuna viskattu koirah-
1. Että työpäivä^tulee olla kahdek
san-tuntinen kämpät kämppä ja
ettei yhdenkin, uniön niiehen säUiST
työskentelevän^ ^^mpäa -työpäivää.
Hyväksyttiin.
Että viiden dollarin miniimi-palkka
päivältä ja ruoka, kafenker-talnen
aika sunnuntai ja juhlapäiviltä
On saatava aikaan tässä piirissä. Hy­väksyttiin.
:
3. Että samalla kuin on taistelta­kuoppiin,
osa virui nälkSleireillä^ lop­va
kappale-, bonus- ja urakkatyön
puja jahdattiin kuin vimpetoja. Koko i poistaniseksi, edelleen'i^tetää^^^
täminen on ihmiskumian nousun, elä- j Suomen työväenliike oli lyhyeksi to- {tä jokainen joka tekee urSka-, bonus
maan heräämisen edellytys. Ja kun. vifcn tukahutettu. ' Sen suu tukittu, tai kappaletyötä, tekee sitä ymmär-sitä
ei tee porvaristo, niin tekee sen Vain pyövelilehdistöllä, vain Manner- ryksellä, että työskentelee ainoastaan
nähden, niin tämä kysymys on t>^
maalla ratkaistava, ja kaikille-union
miehille olkoon siinä ohjeena päätös­lauselma
no. 3, — Hyväksyttiin.
5. *^ Käsittäen että ainoa, toim ta
mikä merkitsee jotain on työmaal «i-nnnta.
Me kannatamme tätä'taist ii
muotoa, me pysymme työmaalla, a i
taen tuotantoa niin alhaalle kuin mah­dollista,
ja että me alamme myös) i
kappaletyön määrän niin että me tuo­tamme
ainoastaan kulut, —- Hyväk­syttiin.
.
6. Jpkaiijen tämän piirin virkai
ja tai jäsen, joka esiintyy yleisillä pai
koilla juopuneena, voidaan todistusten
nojalla heti erottaa piirin toimeenpa­nevan
koiaitean tai jäsenistön työk
kouksessAai piirikonventionissa tci
niest. ja ön kelpaaiaton union virki-:
toimiin kaksivuottasen jälestä; ja jii '••
sen joka huomataan syyjfiäksi viinai
myyntiin tai kämpläykseien, voidaan e-rottaa
union' jäsenyydestä. — Hyyäl
syttiin. ; '
Konventioni^ istunto päättyi klo 6
SOlllallä.' " —
-r ^Toinen konventionij^ivä
Konventionin kutsui ;prjestyksi
klo 10-a.p. sihteeri Widcström. Ty
iläistovefi Andy Björk valittiin pTihe
johtajaksi,'
Yhteys Puntavaratyöläistra teol
snus-Departementin kanssa
Alkoi pitkä keskustein piirin yhl
den säilyttämisestä Puutavartyöl \
ten teollisuus-Departementm Fää
jan kanssa.
Työläistoveri Bryan Port Arthi