Canadan uutiset, July 13, 1922

              Sv
einäk. 13, 1922 NUMERO 21
/ Perustettu 1872.
^IISIKYÄIMENTÄ' VUOTTA TOIMINNASSA.
SAXSTÖPANKKI-OSASTO.
Varmuu8-Säästö-Laatikoit&,
Jos teillä olisi tulipalo tai jos varas aikoisi varastaa
paperiiiiie, iriin eikö niiden joukossa olisi yhtäkiiän, mitä
'ette tahtoisi kadottaa. Jos on, niin sen pitäisi olla.ylidcssä
meidän varmuus-säästö-lokeroistanimey eikä piiornginlaati-kossa
kotonanne.
Suomen kurssi tänään—
40 Markkaa $1 Canadan rahaa.
— - — ^ «
Guiaberland Street-—Lome St. kulm.
Port Arthur.
UOMEN
\ UUTISIA
Ent. aliupseeri ampunut kersan­tin
ja-sitten itsensä.
- Tonkok. 28* p':nii klo puoli 9
aikaan illalla riiralintuivat Sorr
valissiv Viipurissa sotilaskasar-luiou
iähiiisellä l'atterikaitulla
krsivcniiiiu Polij. %iv()]i rykmen­tin
out, aliups(V(M'i Kikkonc^i ja
Savo n J äii kii r i ry kiif(mt in • ka pi tu-lanttikt'rsan1li
lluno Aksel Solh-
Inr^r sillä onnettonialla^ seurauk­sella,
etläedollrneu ampui jiilki-iniiistä
r(>v()lvorilhi: vatsaan niin
ett ii kuolema seur|si heti. Tä­m
ä n jälkeen • ampui ]?•. itseensä
koi 1)10 .luotia., hoit taen honkonsii
tunnin kuluttua soitilassairaalas-sa,
Itiinne hänet tapalvtumapai-kalta
kiiroimmiten toimitettiin;
K u n i ] t i l v i n toveruksista oli en­nen
voriniiytolmää nauttinut A ' ä -
kijuDmia. ---- Hiitc|an lienee ol,lui
syynä. SO. ottii toineji olisi halun­nut
yhdessä moutäväksi kaupun­gille,
toinen taas ollut, vastaista
mielipidettä.
V o n t a a n n ii h d e n su o r i 11 an ee t t e h-tävänsä.
Komitean puheenjohta­jaksi
on kutsuttu ylijoilta ja pro-fesori
jMikael Soinen sekä jäse­niksi
professorit R. Tif^erstedt, A.
Serlaehius ja V. A^oionmaa, so-sial
iministeriön raittiusosaston
johtajamaisteri N'iilo Ijiakka, (ri­ko
u s mi ui s ter i ön ti la sto 11 isen toi -
mistoii johtaja maisteri G. Lein-lieriT.
sosialihaliituksen tilastol-
Ivseu osaston johtaja tri Leo
Harmaja ja tilastolliscii päätoi­mi
s to n y 1 i j o h t a j a tr[M. 'KoVero.
Yhä rehentelee ryssäläisyys
armeijassa.
IMuutama päivä sitten kirjoitti
"Vil)(U'<rs Nyheter" otsakkeella:
'A rmei janime puhdistettava " m ,
m, seuraavaa :
' ' N i i n 1 uskomattoman yllättä-v
a a k u i n : s e u. i-a a v ai i . j u 1 k it u o m i -
11.0)1 irionelle lienoekin ei. sitä voi-
(hl kuitenkaan välttää, sillä vain
julkisuudessa voidaan sensuun-taisista
ilmiöis|tp tehdä loppu,
^likäli meille täysin luotettaval-
T a t ah oi t a on il m o i t e t tu, o n Iin n -
nikkotykij5t()rykmentti 2:seii'v. t.
kom,-'ntaja m a j u r i Yjjölä (ent^
Jegoroff) omana käsityksenään
lausunut.. • jääkäreittenime
] ä h t ö ..S a k s aan oi i isän ma a n p e t os,
ettei j ii ä ]\ ä r e i hi n i ly t k ä ä n v o i da
. lurittaa ja ettei :hän, iuiajuri Yr-jölji,.
sodan syttyessäqielkää saa­vansa
kuulaa edestäpäin, viliol-
] i s r i I) u o leit a. va a u taik a a^ j ä ä k ä -
rcitteu taholta, lisäten että 'Suo-mello
olisi itarasta, o|tä Jääkäri-
Lähetystyönjohtaja rovasti Matti
Tarkkanen kertoo tarkastusmat­koistaan
Amerikassapa
Kiina^^
Uuden Suonion liaastattelijalla
on ollut tilaisuus haastatella äs­kettäin
yli 9 kuukautta kestä-n
e eitä ma t ka 1 la a n k o tiu t u n u 11 a
Suomen Ijälietysseuraii .iolitajaa,
rovasti M. Tarkkasta.^ joka on
tehnyt pitkän matkan Amerikan
kautta Kiinaan ja samaa tielä
t a k a i s i n S u o m ei i; • lv < > v a s t i Ta r k -
kalien kertoi matkansa huomiois­ta
m, m. seuraavaa :
M a t k a kulki iMifjjianuin kantta
Amerikaaii ja: tahtoi rov. Tark-:
kaneu tutustua niin-Englannissa
k u i n Amerikassakin siirtolaisten
palitumassa. Länsimainen vaiku­tus
tunkeutuu kaikille aloille Ja
kristillisyys luo kansauy elämää
uudeksi. Evankelinen lähetystö
on nykyisin niin pitkällä, että
maassa on 'kastettu jo y l i 600^000
ihmistä: j a kristillisyyden vaiku­tus
koko kansaan on monin ver­roin
suuremmilla mitoilla merkit­tävä.
~ Kovasti Tarkkasen tarkastus-nra
tk a kohdistu i luonn oli iscst i
Suomen Lähetysseuran työhi^n
Luoteis-Hunan'issa. Tämän alu-een
n. 3 miljoonaisesta asukas-raäärästii
oli silloin 1,700 kristit­tyä
seurakunnan jäsentä. Sen
jälkeen vielä on kastettu yli 100.
Kuusi kiinalaista on jo Suomen
Lähetysseuran. tyiin hedelmänä
papiksi villitty. —- Pakanuus on
luhistumassa -— oli rov. Tarkka­sen
^ ^ h u o m io» ni at k a Ita. s i c 11 ä.
Temppolit ovat raunioitumassa.
Toisia niistä on muutettu kou-
111 i k s i tai k a sa r me i k s i ; o n p a j o l ­takin
annettn lähetyksenkin käy­tettäväksi.
Viimeisten .10 vuoden
ajalla ovat, epäjumalainkulkueei
j) ai j on lvii vin nec^ sam o in py h iin -
vaellukset korkeilla vuorilla si­jaitseviin
temppeleihin. Uhripal­veluksia
epäjumalille tosin teh-dääu,
vä rsinkin uudenvuoden ai-kana,
unitta sivistyneiminät hä­peävät
jo niitä, ja miehet miclel-
1 ii ä n .) ä 11 ii \' ii t n e n a i s t e n s u o r i t e t-taviksi.*
^
.'Kristityissä kouluissa, joilla on
liyvämaine, on oppilaita tulva­naan,
vaikka valtion pakanalli­sissa
Ikouluissaon vapaa opetus,
kristillisissä sen sijaan koulu-maksut.
Taha vain, että suoma­laisten
lähettien koulut ovat ul­konaisesti
aivan kurjassa kun­nossa,
kun varojen puutteessa ef
voida parempia rakentaa eikä
riinsistyneitä kunnollisesti kor-^
j a i l l a . ^ Ivristinusko tunnuste­taan
yleensii jo hyväksi opiksi ja
myönnetiiän että sen uudeksi
luova voima on vaikuttanut vain
hyvää hedelmää. Viime: aikoina
o n 1 n o n t a k u n t i e n l u o 11 a m u s h e n -
k il i Vä n lvi k u m i e s t ii 1 i i 11 y ny t s e u-rakuntaan.
Pakanuuden liäviämiseen ei yk-henkilöä
vastaan, joita syytetäiin
siitä, että hc; ovat johtajina ot­taneet
osaa karjalaisten kansan­nousuun
neuvostovaltaa vastaan.
Syytteeseen pantujen . joukossa
on kaksi Karjalan hallituksen
jäsentä.
ka teki mahdolliseksi selkkauk­sien
scjivittämisenrauhallisia
keinoin, m i k ä nyt on tapahtunut
rajojen koskemattomuutta kos­kevan
sopimuksen solmiainisella.
Tämä sopimus on laadittu vii­meisistä
hyökkäyksistä saadun
kokemuksen pohjalla ja se eh­käisee
tällaisten tapahtumain
uusiintuinisen tulevaisuudessa.
Ennen kaikkea on tärkeää tar­kastus
vyöhy k keen mää rä ä m i ii en
jnolemmin puolin rajaa, jolla
vyöhykkeellä järjestetäiin erikoi­nen
hallinto. Suomen puoleiseen ^
vyöhykkeen, osaan sai Neuvosto-1
Venäjän halllitus sisällytetyksi
Laivalukenne Pietariin
vaarallista.
\Vaba Maan" mukaan on me­ri
Suursaaren ja Krohstadtin
välillä täynnä miinoja. Kansain­välinen
trallauskomitea onkin
miinakenttäkartallaan merkin­nyt
tämän osan merta laivaku-lulle
vaaralliseksi. Kuinka tihe-ässii
ja m i t e n laajalla alalla mii- Inielkein kaikki ne kohdat, jotka
noja on, sitä el komitea varmuu-della
tiedä, mutta sodan aikana
on niitä sinne paljon asetettu.
Laivojen lähettäminen Pietariin
tulee sangen kalliiksi, sillä va­kuutuslaitokset
vaativat tällaisil­ta
laivoilta 7 pros. vakuutuksen,
kun vakuutus muihin satamiin
on vain vähän yli 1 prosentin.
Joitakuita laivoja on läiitenyi
Tallinnasta' Pietariin, jolloin yk­sinomaan
kuljetusmaksu on ko­honnut
15 Viron markkaan puu-dalta.
Satamamaksutkin ovat
Pietarissa kalliit. Ei siis kanna­ta
l ä h e t t ä ä - Pietariin laivoja.
D O L L A R I S T A
NYKYISEN KORKEIMMAN KURSSIN
Maksamme RAHALÄHETYKSISTÄ SUOMEEN. Rahojen
pikaisesta ulosmaksusta huolehtivat Polijoismaiden Yhdys­pankki
ja Helsingin Osake Pankki.
NIELSEN |& LUNDBECK,
Vanhin ja Suurin Suomalainen Pankkiliike Amerikassa.
21-24 STATE ST. NEW YORK.
kuljet ukseen ja kohteluun.: Ame- »sin vaikuta evankeliumin julis-
Painokanne Kansan Tahtoa
vastaan.
Oikeusministeriön niääräykses-t
ä on n ost e t tu pa in o k a n n e Ou ^
lussa ilmestyvää sosialidemo­kraattista
Kansan Tahto-lehtcä
vastaan jossa lehdessii viime tou-kolc.
1S p -nä ollut kirjoitus
' • S u o m e n < li k e u s l a i t o s, 1 uo k k a 1 a i-tos,'•
on katsottu olevan oikeus­laitostamme
halventavan.
. Lehden vastaavan toimittajan
Korka kankaan pyynnöstä siir-i'ettiiji
juttu kirjallisen vastineen
antamistä varten heinäk. 18 päi-vään.
r.itto ha joit
Tä.män
!tiaisiin," •
) a 1 j a s t u k ii e n : j o h d o s t a
011 iTuolustusminilsteri Svenska
Press ^nin tiedusteluuni vastannut
kehoittaneensa armeijan päällik­köä
heti toimittamaan tutkimuk­sen
asiassa. Kirjelmään on puo-lustuministeri
liittänyt kaksi
vnlaohtoista todistusta siitä, että
m a j u r i J e g o ro f f - öl ä o n t o d el -
lakin; lausunut niitä: V. N. ker­too.
Jos asia tulee; toteennäy- kirkkoja ja uusia tehdään. Onpa
rikkaan., tultua .oli ensin syys­kuun
ja lokakuun . vaihteessa
toista viikkoa kestävä Lake .Ma-honk'in
kokous, jonka jälkeen
alkoi kiertely- ja viera:ilumalka
" ) : SS ii. (11' i suomalaisten as n m a s s a
t i h e i m 11 lii ssii \' ä e s t ö k e s k u k se ssa,
mi^sä myiiskin lähelysliari'astus-ta
tahdottiin herättää ja kohot­taa.
Kansalaistemme keskinidossa
A m eil k a ssa on vii lu e ai k o in a vai -
linnut liuono ansioaika.. Tai)aa-l)
a paijon kansalaisia; jotka vuo­denkin,
ajan ovat olleet työttömi­nä.
Varsinaista puuteitä ei sen­tään
heidän keskuudessaan — ai-n
a ka a 11 suu r e m ma ssa, m ä ä r ä ssä—
ole^ sillä sodan aikana .ja muul­loinkin
ovat useimmat saaneet
jotakin säästetyksi sodan lakat­tua
seurannutia hiljaista ja la­mautunutta
liikeaikaa varten.
Jos kaa n su u ri a ri kk auksia ei ole-kaan,
o n sittenkin toimeentulo
Amerikan suomalaisilla yleensä'
hyvä. — Useilla kansalaisillanrme
on omat siistit ja kauniit kodit
ja: verratessa heidän olojaan-n.
20 vuotta sitten nykyisiin, on
suuria edistysaskeleita huomatta­vissa.
Erittäinkin kirkollisella
alalla; on vi Ikas- n ousu kä y n n issä.
»Suonialaisilhi: on useita kaun'uta
tetyksi aikoo puoliustusministeri
es'ttää tasaväliä]! presidentille,
ett ii in a j u ri Yrjölä on erotettava
palyeluks'\sta.
: Ku n mn istaa kuinka lujassa is­tui
hra. (Jajevski vielä., äskettäin
• araicijassa hra puolustusmlniste-rin
toimenpiteistä huolimatta ja
•tietää ni:kä ero saattaa olla tut-lanaik.
silla ja tutkimuksilla, ei
juuri saata panna suuria toiveir^
ta 11 ra ' pu oliistusm in isterin mai-nitsemaan
lopputulokseen. ; Täy­tyne
ö k ö ' t ä SS ii ki n, a sia ss a j u 1 k ise n
.sa n fi.n ry h ty ä sei v it te lem ään ' j a
p-^nkomaan puolustuslaitoksen
'henkilökysymyksiä. On valitet­tavaa,;
jos .niin täytyy^ tapahtua,
-laiisuu " I l k k a ."
Kieltolain vaikutuksen
tutkiminen.
Valtioneuvosto on päättänyt a-fettaa
komitean toimittamaan
tutkimuksen ..allcoholikulutuksen
ja sitä koskevan lainsäädännön
yhteiskunnallisista \^aikutuksis-sa
imaassa^^ sekä siitä, mitenkä
viranomaiset' fiVj&Jj Kiätfiliiö lal-niiden
yhteydessä usein pappiloi­takin
ja kaikki on vapaaehtoisen
uhrautumisen tulosta.
Sosialismi, joka ainakin ja var­sinkin
viime aikoina on niin pal­jon
amerikkalaisten silmissä suo­malaisten/
arvoa ja suosiota pi­lannut,
tuntuu olevan pysähdyk­sissä;
maltillisemmat ainekset sa­noutuvat,
i r t i punaisimmista, jot­ka
sitä. enemmän katkeroitunei­na
koettavat riehua.
Olosuhteet Kiinassa •Su^)men
Lähetysseuran työmaalla olivat
kauan jo olleet puhunrassa lähe­tysjohtajan
tarkastusmatkah tar­peellisuudesta,
jopa välttämättÖ-myydestäkim
Kun nyt rov. Tark­kanen
oli Amerikassa, oli matkan
ulottaminen JKiinaanlielpompiv
va rsin ki n It un jo t k u t hy vä t ystä­vät
järjestivät matlcan kulut niin
ettei siihen "tarvinnut
1 us va an inyiiski n kai k'kialla tun-tuva
liinsimaisen sivistyksen suur
ri painostus. Valitettavaa vain
on, ettii ne kiinalaiset, .jotka hyl-kiiäviil
epäjumalisiiud. liittymät­tä
kvirstinuskoon ovat elämässään
pilaantuneet (Entisestään heiltä
kun katoavat kaikki siveellisen
elämän jierustukset. Tämä tosi^
as ia va a t i i k in n y ky isi n n i van er i r
koista liuomiota, sillä ellei evan­keliumi
pääse voimalla uudenai­kaisiin
pakanoihin vaikuttamaan,
tuo uskonnoton; uusi sivistys vain
turmeluksoji Kiinan kansalle. —
Nyt ovat työnvaluloUisuudet ar­vaamattoman:
suuret. Voimista
vain on suuri puute. Erittäinkin
työ naisten: keskuudessa kärsii
tekijäin vähälukuisuudesta.
Yleinen : vaikutelma Suomen
Liilietysseuran työstii Kiinassa o-l
i vakuuttamassa rov, Tarkkasel­le
ettei, työ ole ollut hedelmätön­tä.
Sitii todistaa sikäläisten kris­tittyjenkin
suuri kiitollisuus Suo­men
kristikansaa kohtaan, se kun
on lähettänyt heille evankeliu­min
julistajia ja siten pelastanut
lieidät tosivalkeuteen.
Koko matkan oli rov. Tarkka­nen
saanut olla terveenä ja vaik­ka
paljon . oli ollut; vaikeutta ja
.vlenniäiirin työtä alituisissa mat­kustamisessa
ja monissa puhuma-tilaisuuksissa,
oli haastateltava
reipas ja valmis matkastaan tie­toja
antamaan.
; Karjalan kansan kohtalo,
Äskettäin lähti muutamia Kar-j
ala n i>a k oi aisia Ka j aan i^ta y
tämään päästä kotiseiidulleen.
Joukossa oli sekä miehiä että:
naisia.. Päästyään jonkun tnat-k
a a ra j an t u o lie puol en j j outU i-vat
' k a i k k i vangeiksi, vain parin
miehen, onnistui p a e t a . N ä mä
saivat kuulla ,että naiset ori vie­ty
vangittuina Petroskoihin,
mutta miehiä ei enää ollut van­gittujen
mukana, joten on luul­tavaa,
että heidiit heti ammut­tiin.
Pakqon päässeet ovat nyt
tulleet takaisin Suomen puolelle
j a varoittavat toisja pakolaisia
käyttää yrittämästä vielä lähteä" kotiseu-
Lähetysseuran hyväksi kertynei-! duilleeii.
tä kolehti- ja lahjavaroja. Kii-j Sevodnja kertoo ^loskovasta^
naan saapui hän jouluksi ja v i i - . saapuneitten tietojen mukaan,
pyi siellä maaliskuun 25 päivään, että Petroskoin vallankumoiistri-
: Kiinassa huomaa jo ulkonäi-.^
sesti suuria muutoksia olevan tar
bunaali oii toukokuun 30 pnä ot­tanut
käsiteliäväkseen jutun 35
Helsinki lainaa 50 miljoonaa.
Helsingin .kaupungin valtuus­miehet
päättivät viime toukok.
•'11 p :nä pitämässään kokoukses­sa
periaatteessa hyväksyii sopi­muksen
öO,miljoonan markan
siiaruisen kuoletuslainan ottami­sesta,
liainan välittävät ivohjois-inaiden
neljän pääkaupungin
pankit. TTelsingissii lioitaa neu­votteluja
yhtymä, jonka niuodos^
tavat Pohjoismaiden"Ylidyspank-ki
ja Osakepankki ullcomaan-kauppaa
varten. Lainasta m a k ­setaan
korkoa 7 pros. ja se on
Ivuoletettava 30 vuodessa. Laina­ehtoja,
kuten emissioonikursseja,
ei vielä ole tiedos,sa. Lainasopi­mus
allekirjoitetaan näinä päi^
vma.
'' Metsänpuhdistusta.''
Toisena iielluntaipäivänii toi-meenjiani
poliisi yllättävän tar­kastuksen
ratsutallin takaisessa
mäessä, . Vaasassa, jossa ilmain
lämmittyä on nähtymiesjoukko-j
a kortinpeluussa ja juopottelu-hommissa.
Poliisin tullessa pai­kalle,
tuli mäkeen vilkasta elä­mää;
Joka puolella alkoi näkyä
pakoon pyrkiviä ;miehiä. Vaa-oi-tuslaudtauksista
huolimatta osa
päiisi karkuun, mutta parikym-.
mentä joutui: poliisin haltuun.
Heidät — kaikki tunnettuja huli-kaane
ja ——vietiin poliisilaitok­selle
kuulusteltaviksi. Jokainen
heistä oli tä.ysin .syytön, • ei ollut
koskenut kortteihin eikä muu­hunkaan
! — Kuulustelun jälkeen
laskettiin miehet vapaiksi.
olivat rosvojoukkojen järjeslii-misen
..tukikohtia ja joissa Kar­jalan
hyökkäyksen aikana näitä
joukikoita varustettiin—, joten
t ä t ä . vyöliykcttä silmiillä pitä­mällä
tulee kaikki mahdollisuus
h yö k kii yks e n . v a 1 m is t oi e mi s e en j a
suorittamiseen niistä käsin tule­vaisuudessa
elikäistyksi. :
Edelleen:sopimuksessa määrä-"
tään, että rajojen suojelua toi­mittavat
ainoastaan siiännölliset
jou k ko-osast ot eikä m issään
muodossa ole sallittua käyttää
ra j (j j en su o j e 1 o m i s(^e n , s u o j el u s-kuntalaisia,
mikä myöskin pois­taa
1 n a h d 0-11 i s 11 u d e . s e n; t i 1 a n t e e n
t o i st u m isee n," jo k a v a 11 i t s i Iva r j a -
lan tapahtumain aikana, jolloin
suojeluskuntalaiset. - yksin varti­oivat
rajaa ja toisia joukkueita
k u l k i . sen yli hyökkäysaikeissa.
Sopimus kieltiiä myöskin suoje­luskuntalaisia
missään muodossa
oi e s k el e m a s t a . a 1 u e e 11 a r a j ; i s ta ; >
km.' {läiihän ja muussa puolueet­toman
vyöli^ykkeeu osassa saavat:
suojeluskuntajärjovStöt toimia ai­noa
s ta a n , ra j o i t e t u s sa m i ii i r ii ssii,
minkä oliossa Suomen itallitus.
k a n t a a ) 1 i i( 1 e n t o i m i n n a s t a e tl e s -
vastuun. Täten eivät suojelus­kuntalaiset
tulevaisuudessa voi
esittää järjestiijän osaa aseelli­sissa
hyökkäyksissä Venäjäii vas-:
taan. — i\lyöskiiän ei Suomen a-lueella
soi)iniuksen mukaan ole
sallittua osastojen tai ryhmien
muodostaminen, - joiden tarkoi-tuksena
on liyiikkiiiimiivon Venä-jän
alueelle. eikä. Suomen saa;
j>äästää aikaisemjiiin hyökkäyk-siin
osaaottaneita . osastoja tai
henkilöitä, juissämuodossa ne ai-;
k a isenii) i i 11 hy ö kk iiy k s i i n lie no-'
vätkin-' ottaneet osaa. —. Samat
velvollisuudet kuin Suomella o-va
t m y ös k i n Ve 11 ä j ii 11 ii a s o e 1 li s e n ^
hyökkäyksen., valmisteluuii näh-i
den Suomea vastaan. Hra h'rank-furt
lausui sopimuksen olevan
tuloksen molenii)ien . Valtuuskun-t
ien 1) i t k äl 1 i sest ii j a v a i \' a 1 o is es ta
työstä ja sen lopullisosti s(dvittii­neen
-selkkauksen Veniijän ja
Suonien välillä,, Kiiytännöllises^
t i : k a t SO e n o n . ^ S\i om e n . h a 11 i t us-'
in y ös k i n s i t o u t un u t . lä h e 11 ä m ä ii n
ra ja vyöhykkeeltä vähäisin poik-'
keuksin pois kaikki asekuntoiset
karjalaiset pakolaiset.
MAKSAVAT
& CO.
5 State St., New York, TH.Y.
Suomeen Dollarista raha-lä,
hetyksistä
FINLAND STEAMSHIP CO. AGENCY
5 State Street, NeW York, N. Y.
myy pilettejä kaikilla linjoilla
SUOMEEN ja SUOMESTA
Kuinka ryssä lukee
sopimusta.
Rostan avustaja on haastatel^
lut suomalais-venäläisen sekako­mitean
venäläisen valtuuskunnan
puheenjohtajaa Frankfurtia Suo­men
ja Venäjän välillä solnöitun;
rajarauhaa koskevan sopimuksen
johdosta, r Haastattelussa esitti
hra Frankfurt m. m. seuraavaa:
Aseelliset hyökkäykset Karja­lan
työkommuunia; vastaan vuo­sina,
1921 j a 1922 kohtasivat pii-:
naisen armeijamme taholta an­karaa
vastarintaa. Rosvojoukot,
työnnettiin takaisin Suomeen ja
niille annettiin esimerkil-linen o-petus.
Näiden hyökkäysten ai-;,
kana Tshitsherin nooteillaan
Suonien hallitukselle osoitti ta-palitumain
oikean luonteen ja
vaati Suomen hallitusta ryhty--
mään toimenpiteisiin rauhansopi­muksen
Io>ukkauksien lopettami-.
seen. Ainoastaan Neuvosto-Ve^
näjän. raukaarakastjvä
Karttuvalla talletustilillä
hyvittää
HELSINGläSÄ
7 prosentin koron^
joka liitetään pääomaan puolivuosittain.
..Ilman irtisanomista"eli korkoliävi/iitii toimitetaan tililtä
maksuja., kaliloonkymmoiicen Iuhauieen markkaair asti
kuukausittain.
Tiliänne Luotto-Pankissa voitte täydellisesti
hallita postitse.'
Joka kiisittelyii varten on kir­ves
kumiioniiettavn aivan hehku­vaksi.
Valmis kirvn^s lahotaan
si tten
Tämä
Sakeasta, .Muu puu valmi.sJotaau
lohtaan omassa sahalaitoksessa.
Pinta-ala ön 4,000 neliömetriä.
kuivana morkelikoneissa. 1 i^ahal, h(')yliit, ja purasimet ovat
tahkoaminen tekee kaiso- tavallisia uuden aikaisia sähköllä
ERÄS SUOMALAINEN
SUrUHPAJA.
' Billnäsin (Pinjaisten) tehdas
sijaitsee Pohjanpitäjässä luonnon
kauniilla paikalla, • 1 kiloiuetriä
B i Iin ii s i n a se m a 11 a 1 anteen p ä i n.
Karjanjoki muodostaa sen koh­dalla
7 metrin putouksen, johon
tehdasta varten on hiljattain ra­kennettu
suurenmoinen voima­laitos,
käsittäen 3 turpiinia:a TOO
hv. Billnäsin tehtaan perusti v,
1641 Carolus Billsten, josta nimi
Billnäs on johdettu. Aluksi sc o-
11 rautaruukki, niuttä vähitellen
on toiminta muodostunut raudan-jalostukseksi
ja käsittjiä valmis­tus
nylcyjääii kirveet, lapiot, ta­likot,--
kuokat ja kivityökalut'se­kä
joukon^ kaikenlaisia pienem­piä,
työkaluja ja sitäpaitsi tammi­set
konttorihuonekalut. KonttOr
rihuonekalujen . valmistus ; nousi
1920 yli 6 milj. markan ja on
suurempi kuin minkään muun
tehtaan Pohjoismaissa. Kirves-tehdas
on Euroopan suurin. Sen
valmistus nousee 2 vuorossa 4,000
kpL^ päivässä, jo^ta myydään 1-6
kotimaassa ja - loput ulkomaille,
etupäässä Venäjälle ;ja Itämeren
maihin.
Mitä valmistustapaan tulee, ta-pahtuu
kaikki: pajatyö koneelli­sesti
lukuunottamatta, suomalais-mallisia
piiluja, jotka taotaan kä­sin;-
Kirveet, esim, muovaillaan
raudasta ensimmäisessä koneessa
aineksiksi, toisessa tehdään lapa,
johon .seuraavassa.,koneessa iske-jaan
hyvin juhlallisen vaikutuk­sen
varoinkin' hämärässä, sillii
kyiumonistä konoosista liihtoe
kustakin pitkä, tulikieleke, jotka
yhdessä muodostavat loistavan
tu.lituksen, . Mutta tiissii osastossa
011 ilma varsin kamala ja hyvin c-
{)äterveellinen, l^alkkaa mal-cse-taan
kuitenkin eiiempi kuin mis­sään
muussa osastossa, jonka
vuoksi tälliin katkuisoen paik­kaan
kuuluu "olevan runsaasti
pyrkijöitä. Tahkoani isen jälkeen
j o u t u u k i r V o s le a r a i s t u s 1 a it o ks e ei i,
joka on ]\vörivii uuni, sisältävj:
joko suolavettä tai öljyä riippu­en
siitä,: mitä karaistaan. Päii-piirteissiiäu
samanlainen on val­mistus
tehtaan tn Ukko- ja lapio-
; pajoissa. Ensin muovaillaan rau­dasta
tai teräksestä aines, josta
sitten ihmeteltävän kätevät ja
ahkerat sepät erilaisten puristi­mien
ja ilmavasaroiden avulla
\' ai m i st a va t k ii y 11 ök e 1 p öisen ty ö-
Ivalun.
Billnäsin teokset ovat.Pohjan­maallakin
sekä yleisesti käytän­nössä,
että yleertsä hyvässä mai­neessa,
mutta tuskin koskaan tul­laan
ajatelleeksi kuinka paljon
teknill istä: ke hi ty stä, kä t e vyy 11 ä,
huolta ja hikistii työtä sisältyy-kään
jokaiseen työkjiiiin . histori-a
an ennen k u i n so nio it tee t to ma n a
muodoltaan ja tyydyttäviinä laa-'
dultaan ehtii hyödylliseen käy­täntöön.
Tämä »historia on kui­tenkin
kappale Suomen kansan
historiaa, ja häpeä sille suomalaiv
selle, joka sen unhoittaa aiheetto­masti
hylkien kotimaista työka­lua
ja antaen etusijan ulkolaisel-le.
. ^ '
Huonekalutehdas 011 myös täy­sin
koneellinen. Toisesta päästä
menevät sisään tammi y; m. lau-i
kut ja laudat' ja toisesta tulevat
valmiit liuonkalut ulos aivan kuin
•Chicagon kuuluisissa teurasti-moissa
e l ä i m e t n i u u t t u v a t makka­tään
teräsi*; Lopullisen muotonsa roiksi. - Tammi tuo.daan laivalas-saa
•kiryes tomuisess^ä lieijarissa.itittain liiettuasta, Latviasta. - ja
kii y 1.) iijl k on oi t a, .M u 11 a p u I e ora u s - .
kone ou harvinainen siinä suh^
teessä ettii puleeraus käy hiekal­la
ja vedellä : ta f m y ö s k i n savella
ja.: vedellä: Savi tuotiin; ennen
I*>i,iilannista, mutta Jiyt on kelvol- .•
lista savea hiydetty oman tilan
alueelta, Val/mistuksen suuruut­ta
kuvaa m. m, lovistuskone, joka
loveaa :;300: tuolin istuintaminuu- •
tissa. Kysytään siinä tuolin osta- '
jia, jos vuodenkin aika sillii sii­volla
istuimia laitetaan!
. l^illnäsiu tehdaslaitokset ovat
situret,: luutta yhtiö-on .myös suur-viljelijä.
Peltoa on SOO t, a, ja
metsä y. m, maita 4.^1:00 t. a. Lyp­säviä
lehmiä on 100 ja nuorta ,
karjaa. 40. Työlievosia oii 32 ja^
1 traktpri. Tila on hyvässä kuiif
nossa, salaojitettu melkein kaik- .
kialta, Maauviljelystuotanto me- .
Jiee pääasiassa työväestölle:
Tehtaan 400 lukuinen työväki :
asuu tehtaan rakennuksissa, jot­ka
muodosta vat huomattavan yh­teiskunnan
kansa- j a .yhteiskou-luineeu,^
jotka tehdas kustantaa.
Työviien olot ovat hyvällä kan­nalla.
Paitsi sitä, että jokainen 10
V, paivellut työmies on osallinen
yhtiön voittoon, pitää yhtiö hy- •
vän liuolen tyciväestään yleensä,
kustantaen sairaalaan, paranto­laan,
— viciäpä kylpylaitokseen­kin
taudin tai onnettomuuden
sattuessa. Samoin kuin koko
Billfiäs uhkuu vuosisataista kult­tuuria,
samoii|i tuntuu työväkikin
olevan vanliaa Billnäsissä kasva-nutta:
työaatelia. Polvi polvelta
on: ammatti isältä pojalle periy-
'tynyt 1600-luvulta nykypäiviin
saakka ja näyttäii tämiv kehitys
yhä jatkavan.
Billnäsinj yhtiön omistaa nyky­jään
von| Julin-suku, sama kuin
Fiskarsin ja Teijon-tehtaat sekä
m. m. Inhan tehtaan Ätsärissä!
Päämies ,on Vuori-insinööri Lin-say
von' Julirf^ Toimitusjohtaja
on hra Collan ja teknillinen joh-i
ta ja iusiuööri ööreuson,
'pm