1924-10-11-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VAPAUS tjy Sndbnry«s8. Ont, joka tiistai, t ^ t o J^Jjg»**»- vastaava. toiinitnsapulamen» Lauantaina, tokak 11 ii> — Sat, Oct life 1021 VAPAUS (Liberty) ^ ^ The only argaa of Fiimiah Work€r8 in Canada. Pol^ lished in Sodbnry, Ont, every Tuesday, Thnrsday and Satmnday. Adv«rtising rates 40e per coL inch. Himmom ehargre Tor single insertion 75c Disconnt on standing advertasc- • mcnt The Vapat/s is the best advertising medium ftnong the FinnJyh People in' Canada. TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. |4.00. paoU vk. $2.25, kolme kk. 11.50 ja yksi kk. 75c Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk. $3.00 ja kohne kk. $1.75. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, ^ i t f i i asiamiesten joilla on takaukset. Ilmoitushinta kerran julaistnista ilmoituksista 46c palstatuumalta. Suurista ilmoituksista sekä ilmoituksista, joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva alennus. Kuolonihnoitukset $2.00 kerta ja 60c lisää jokaiselta muistovärssyltä. Nimenmuuttoilmoituk- »et 50c kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitukset S2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset Sl.OO kerta. Halutaantieto- ja osoteilmoitukset 50c kerta. Sl.OO kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitää raha seurata mukana. . • Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehtee? torstaina kello 3. • Registered at the Post Office Department, Ottawa, as second class matter. - , Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome 8 t Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont. L. . =— • ... ~ Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitajaa persoonallisella nimellä. . J. V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja. Toveri Mäkelinin muistolle . Va6tikaän on vuosi vierähtänyt siitä, kun suoma* laista työtätekevää kansaa yllätti raskas surusanoma. Eräs sen etevinunistä etutaistelijoista, sen rakkaimmaksi käyneitä poikia oli Tuoni korjannut. Tämä isku tunr tui kymmenkertaisesti raskaammalta; sen takia, että -samaan aikaan leijaili synkän synkkä pilvi* SuomeU: ' taistelevan työväestön yllä. Työväen eturivin midiiä ja naisia oli sadottain raahattu vankilan komeroihin, työväen sanomalehdet lakkautetut ja kirjapainot suletut. Kaikkialla vallitsi epätoivoinen tilanne j ^ kaikessa toiminnassa oli tapahtunut pysähdys. SaoMan ; aikaan oli taistelevan työväestön rintamaa vastaan hyö* iätty myöskin ^vasemmalta, ja petturit alkoivat siellä täällä pistaa esiin päätänsä. ''Ainoana lohdutuksena työväestön rinnoissa oli toi* ;\'o parempien aikojen tulosta. Toivottiin, että. oikeus ei : olisi niin:tyystin väistynyt väkivallan tieltä, etteikö vie* lä valonpilkkukin voisi kaiken sumun keskeltä pilkahtaa. Suurimman toivonsa asetti yksikseen jäänyt työ* . väestö siihen, että sen paraat pojat taasen pääsisivät - • ja i kirvoittaisivat ne kahleet, joihinka työ* ' ;väeMö oli joutunut. Juuri tämän syvän epätoivon vai c vJitessf^^tuli utisi 'isku. Paras mies, juuri hän, jonka v';^voimaj kyky, teräksinen^ uhrautu* vaisuus oli pystynyt luomaan lujan työväen rintaman, antama^ sille oman itsensä» siten alituisesti vaikeim-ini$ 8akin olosuhteissa kyeten vuodattamaan taistelevaan työväkeen uutta innostusta, tämä taistelija oli kaatunut ^ K ohvat hänet lyöneet. Yksinään ahtaassa vankikomerossa kutsuttu Tuonelaan hetkellä, jolloin kaksinkertainen pi-iineys lyijynraskaana painoi hänen; sieluaiisa, eikä ketään ollut hänen luonansa, voidakseen auttaa' häntä viimeisessä .kauheassa kamppailussaan. ^adat, tuhannet ovat ennen häntä saaneet kuolFä sa manlaisen kuoleman.' Sokrates nautti myikkypikarinöav snestari kuolee ristinpuulla, Bruno r polttoroviolla, mut^: . ta kaikilla heillä on se etu, etta lähinnä heitä on rak* kaimpansa^lohduttamassa, vahvistamassa ja tukemassa sankareita viimeisen taistelun tapahtuessa. Hän kuoli •;ybin, vangittuna, hyljättynä, ilman apua, lohdutusta ja tdkeä. Hänen ympärillään ovat vain vartijansa, jotka eivät^ mitä tekevätkin, ainakaan lohduta eivätkä tue. ' Ja hän sanoi: «Minua janottaa.» Sil* : ^ loin sotamiehet ottivat sienen, kastoivat sen viinillä se* • koitettuun etikkaan ja pilkaten ojensivat sen hänelle Ulkona vallitsi syyskesän ^ harmaanvaloinen päivä ja tihkusade kasteli kaikki, tehden maailman vielä raskaammaksi, kuin mitä se muuten olisi ollut. Harmaassa syyspäivässä seisoi Suomen työtätdcevä luokka, m» sentuneena, lyötynä ja epätoivoisena, sillä yksi sen parhaimmista oli kaatunut pimeydessä ja vankilassa. Yrjö Mäkelin oli kuollut. Yrjö Esaias Mäkelin oli kaatuessaan vielä parhaimmassa miehuuden iässä. Syntyneenä kesäkuun ensi maisena päivänä 1875 oli hän kuolleessaan 48 vuoden .ikäinen. Isänsä, ollsn suutari, opetti ensiksi pojalleen V.ammattiaan, mutta jo aikaiseen näkyi pojassa sellaisia : luonnoulahjoja, jotka osoittivat, että suutarin työpöytä : ei ollut häntä varten; Palava halu tiedonaarteitten etsimiseeni paloi jo nuorena hänessä, ja siitä huolimatta, että köyhän kodin mahdollisuudet eivät riittäneet r pitemmälle : kuin' sen aikuisen kansakoulukurssm suo- ^••lirittamiseen« vhän kuitenkin herkeämättä hankki itselleen - ominpäin; tiedonalkeita. 'Juuri nämä olosuhteet kään-rsivätkin;. hänen nousevaan työväenliikkee- ::seem'i Seurauksena ol^^^^^^ Mäkelin saapuessaan } Poriin liittyi sikäläiseen tyS^ jo vuonna 1891.^ Siitä' lähtien alkaa liän^yhä nousevalla innostuksella suorittaa sita tföta työväenliikkeessä, joka ^«iltemmin tulr iOlemaan^^ m Suomen työtätekevälle luokalle, vjallfe^ palattuaan Tampereelle kutsuttiin hänet v. 1900 Kansan Lehden päätoimittajaksi saloin hänelle avautui tilaisuus käyttää ja kehittää rikkaita luonnonlahjojaan seka niitä runsaita tietomääriä, mitkä hän itseopiskelun kautta oli itselleen hankkinut. Tampereelta siirtyi hän myöhemmin v. 1917 Ouluun, jossa astui Kansan Tahdon toimitukseen. Täällä toimikin hän siUemmin koko loppuikänsä. VtäUHn nousi nopeasti työväenluokan eturivin mieheksi. Siihen vaikuttivat ennenkaikkea ne rikkaat luon-nonlahjat, mitkä hän oli asettanut työväenluokan palvelukseen. Sujuva kynä ja loistava, juhlallinen tyyli tekivät hänestä sanomalehtimiehen, jonka veroista vain harvoin tapaa. Toisenlaisissa olosuhteissa, jos hän olisi luovuUanut kynänsä porvarispuolueitten palvelukseen, olisi hän, varmaankin noussut Suomen korkeimmille huippupaikoille. Myöskin puhujana oli hän ensiluokkainen. Selvä, loogillinen ajatuksenjuoksu yhdistettynä purevaan ja iskevään sanontaan on puhujan ensimäisiä ehtoja. Tämä olikin Mäkelinin puhetyylin perusominaisuubia, ja ne puheet, jotka hän pitkäaikaisen eduskuntatyönsä aikana on eduskunnan pöytäkirjoihin sanellut, tulevat aina olemaan helmiä kaunopuheisuudessa niin sisältöön kuin muotoonkin nähden. Känen poliittisen toimintansa käyräviiva näyttää kyllä pintapuolisesta katsojasta hyvin kouruiselta, mutta syventyen siihen, huomaa tutkija, että siinä sittenkin aina on ollut pettämätön johdonmukaisuus. Häntä on poliittisena toimihenkilönä arvosteltu puolelta jos toi-* seitakin, ja vastustajansa ovat yrittäneet tehdä, hänestä persoonan, jota enemmän johti tunteensa ja miel-teensä kuin selvän harkinnan tulokset Näin ei ole asian laita. Työväenluokan etutaistelijana näkee jo lieti ensi silmäykseltä, kuinka jokaista Mäkelinin aseelta johtaa tahto työväenluokan voittoon, viemisestä. Väemme sen sellaisissa tilaisuuksissa, jolloin vallan cumouslaineet lyövät Suomessa korkealle. Jdca ker ralla hän empimättä astuu rintaman eteen, viedäkseen työläisten taistelevan armeijan niin pitkälle kuin suin cin uusiin asemiin. Suomen vapautustaistelu Venäjän tsaarivallan ikeestä saa hänestä loistavan ja tarmokkaan taistelijan. Siihen hän tempautuu mukaan innol a mutta tällöinkin voi huomata, kuinka työväenluokan etu ensimäisenä on määräämässä hänen toimiaan. Ensiksi Suomen vapautus Venäjän tsaarin pistinten pai nostuksesta ja sen jälkeen. taistelu omaa porvaristoa vastaan työväenluokan lopulliseksi vapauttamiseesi, se on aina perusajatuksena ,joka alati määrää kaikki hänen tekonsa. Hän tiesi varsin hyvin, että itsenäisyystaistelu oli vain etappi työväenluokan omassa vapaustaistelussa, mutta juuri sen tähden tekeekin hän kaik (^sa voidakseen valloittaa tämän ensimäisen etapin uoldcataistelun tiellä. Ja monta kertaa saivat venäläi set santarmit, n|in kerran sai itse venäläisen tsaarival an mahtava käskynhaltijakin tuta, kuinka heidän edessään seisoi peloton suomalainen työväenjohtaja, oka ei karttanut sanoa totuutta vaarallisempanakaan letkenä. Juuri tanjiä hänen suuri rohkeutensa ja miehekkyytensä erottaakin : hänet niin silmaänpistävästi niistä, jotka vaaran hetkellä laskeutuivat pimentoihin ja kellareihin, tai elleivät juuri sitä tehneet, niin ai-nakih passiivisuudellaan koettivat viimei hetkellä porvaristolta tinkiä itselleen sen armahdusta. Kuvaavaa hänen suuremmoiselle ja rohkealle luoi^ n<fl|een oli, että hän vankilasta päästyään uudelleen tavattoman;, vaikeitten olosuhteitten vallitessa jälleen astuu taistelevana työväestön eturintamalle. Tällöinkin hän tiesi varsin hyvin vaaransa suuruuden.' Suuri vai naja ei ollenkaan peitellyt itseltään niitä vaikeuksia; joita hän tulisi tiellään kohtaamaan, enempää kuin niitä ajatuksiakaan, jotka hänen mieltään sillä kerralla askarruttivat' ' • Ne, .jotka taistelijan kuoltua vielä pelkäävät hänen henkjeäänkin, yrittävät heitiää lokaa Vainajan muistolle, selittämällä, kuinka hän ei olisi muka kannattanut sitä aatetta, minkä edestä hän uhrasi vielä henkensäkin. Nämä mudassa matelevat eivät huomaa ottaa lukuun edes sitä, että ihminen, joka vailla vakaumusta, ilman lujempaa luottoa asiaansa ryhtyy taistelemaan jonkin sian puolesta sellaisissa olosuhteissa, kuin vainajamme sen teki, auia suuremman vaaran hetkellä kieltää mestarinsa. Se nähtiin jo parituhatta vuotta sitten, jolloin Pietari kahdennellatoista hetkellä julistaa, että häh ei tunne Jeesusta, joka kapinoitsijana oli tuotu tuomittavaksi, ja saman olemme saaneet kokea monen monta kertaa. Mäkelin ei kuulunut näihin. Hänellä oli juuri se vakaumus ja tieto, jonka puutteessa vihamiehensä sanovat hänen olleen. Keskustelussa hän selvin sanoin osoitti, kuinka ei ainoastaan hänen mennyt toimintansa, vaan myös hy kyinen johdonmukaisesti sopeutuvat omistamaansa maailmankatsomukseen. Ja totisesti voi vakuuttaa, että marxilainen käsitys historiasta ja taloustieteestä olivat syöpyneet taistelijaan niin syvälle, että monet niistä; jotka nyt tahtovat jonkinlaisina marxilaisuuden puka reina riistää häneltä tätä tietoisiiutta, olisivat saaneet kääntyä hänen puoleensa saadakseen hiukan valistusta. Vain harvassa ovat ne vanhat työväenrivien etumie-het jotka jaksavat käsittää nykyaikaa. Se «n mahta-v^ lla aallonpyyhkäyksellä työntänyt työväenliikettä hiin voimakkaasti eteenpäin, että vanhat vastustamattomasti ovat jääneet ajastaan jälelle ja toivottamana hakevat itselleen sitä pohjaa, minkä tuntevat luisuneen aitansa pois. Yrjö Esaias Mäkelin ei ollut sellainen. Harien rohkeutensa oli liian suuri, sielunsa tarpeeksi voimakas säilyäkseen tästä häpeästä. Hän eli ja kuoli sekä kaatui täysmittaisena miehenä, jossa ei likapilkkua ollut^ Siitä sy2^tä voidaan sanoa, että hän oli niitä aniharvoja, jotka osaavat elää omana aikanaan, niin että muistonsa häipymättä elää kautta vuosisatojen. Vielä sil-loinkin kun nykyajan suuret ja pienet ovat häipyneet menneisyyteen, tulee Mäkelinm muisto elähyttämaän jokaista, jolle ihmiskunnan menneisyys ja tulevaisuus on kdllista. Seuratkaamme häntä! Betojee Sanotaan: Tieto on valtaa. Tämä väite on kuitenkin yksipuolinen. Siinä sanotaan ainoastaan puoli totuutta. Tieto sellaisena ei merkitse vielä mitään, ellei sitä kykene käytännössä toteuttamaan. Eikä kaikki tietokaan sinänsä, vaikka sen kykenisi käytännölliseen elämään sovelluttamaan, merkitse harjoittajalleen hyötyä. Ja sitten vielä- Kaikki sieltä täältä järjestelemättö-mästi hankitut pikkutiedot eivät ole samaa kuin tietäminen. Sattuu usein - elämän tien varrella kohtaamaan henkilöitä, jotka ovat ahmineet itsensä täyteen jos jonkinlaista tietoa. Aikakauslehdistä, sanomalehtien palstoilta, käsiin joutuneista kirjoista tai sattumalta silmäillyistä kansantajuisista vihkosista ovat he poimineet itselleen ja hyvän mubtin avulla säilyttäneet tajunnassaan kappaleita tähtitieteestä, historiasta, .eläintieteestä ja Jumala ties mistä kaikesta, iputta ehjää kokonaisuutta he eivät ole koskaan mistään' erikoisesta aineesta itselleen luoneet. Useimmissa tapauksissa juuri tällaiset tahtovat esiintyä tavattoman tietoviisaina. Usein kuulee heidän väittelevän jos niin-kalaisista aineista, kuitenkin silE seurauksella, että jos heitä alkaa ahdistella, he eivät kykenekään puolustamaan itseään. Heiltä puuttuu tarpeellinen kaikkia tietoja yhdistävä pohja, jonka perustalle he kykeneisivät valottamaan' j a järjestelemään hankkimainsa yksityiskohtaisemmat tietojen saavutukset. Tietojen hankkiminen on hyodyl. Iistä j a tarpeellista, mutta vain sillä edellytyksellä, että niitten avulla voi hyödyttää itseään ja'toisia. Työ- Iäisen, joka lähtee tiedon lähteeltä hankkimaan haluamaansa: juomaa henkensä janon sammuttamiseksi, tulee ensi kädessä ajatella minkälaisen tiedon tarpeessa hän on. Toiseksi on hänen myöskin, selvitettävä itselleen, mitkä tiedot hänen kauttaan taottavat . h y y t y ä .hänen luokalleen. Työläinen voi vain anl-harvassa tapauksessa hankkia Itselleen 3»ytännonisessä »IsmaiBig tain suuren tietomäärän, efiä hän sen avulla kykenisi kilpailemaan n. kouluutettujen insinöörien tai xnuit-ten käytännöllistä tiedettä varten kouluutettujen kanssa. Ja ryhtyä harjoittamaan saavutetun tietomaa, rän nojalla jotakin ammattia. Hänen .toimintansa tietojen j a sivistyksen hankldmisessa täytyy siis rajoittua sellaisten tieteitten tutkimiseen, joitten avulla hän kykenee nostamaan itseään j a toisiaan korkeammalle tasolle. Ja koska häne lä kuitenkin ei koskaan ole riittävää aikaa syventsräkseen kymmenii eri kysymyksiin, joutuu hän pakostakin täydentämään tietovarastoaan juuri yhteiskunnallisten tieteitten alalta. Ne ovat tärkeimpiä, silla työläisten ja hänen luokkansa leoko tulevaisuus riippuu siitä, kuinka selvillä hän on omasta yhteiskunnallisesta asemastaan. Näemme siis, kuinka työläisen tietomäärän hankkiminen rajoittuu hyvin supistettuun alaan. Tässäkin on kylliksi Yhteiskunnalliset tie teet ovat kaikkein raskaimma hankkia. Talousoppi, historia, yhteiskuntaoppi, kaikki nämä eivät vaadi ainoastaan järjestelmällistä työtä, vaan myöskin verrattain suurta tarmoa. \ Suurin vaikeus on sen lisäksi siinä, että juuri näitten oppiaineitten opettamisessa tulee aineen sisältö täysin riippuvaiseksi opettajasta. Tällainen ote on otettava lukuun mutta siitä huolimatta on kuitenkin' näitä tietoja hankittava ja samalla saatoava ne sellaisiksi, että> niitten pohjalle rakentuu maailmankatsomus, - joka kykenee varmistamaan jokaisen luokkataistelijan työtä j saattamaan hänen valmiiksi uhraamaan kaikkensa työväestön vapauttamiseksi. - Juuri yhteiskunnallisen tiedon heikkous se luo meille ka kenlaisia "kahden käden . miehiä"^ jotka eivät osaa sanoa^ missä leirissä heidän, oikeastaan pitäisi -oUa;^ snn maailinan-kuvailee Bernard Shaw satttivaan tapaansti, seuraavasti: "Häneltä ei koskaan puutu vankkaa moraalista pohjaa. Ollen va-pauden ja kansojen itsenäisyyden mahtava esitaistelija, hän valtaa haltuunsa puolen maailmaa ja nimittää tätä asuttamiseksi. Tarvitessaan . uutta v.;markkina-alu-etta arvottomille' Manchesterin tuotteilleen, hän IlUiettää sinne lähe-tyssaamaajan -lopettamaan: sikäläi-' sille alkuasukkaille: 'rauhan > evankeliumia.! i Alkuasukkaat tappavat lähetyssaarnaajan: • silloin .tarttuu hän aseisiin kristinuskon": puolesta; tappelee sen eteen; voittaa sen» hyväksi; ja sen ottaa tuon markkina-alueen taivaasta tulleena p^kkio-n a . . . Hänen ainaisena tunnussananaan on 'velvollisuus'; eikä hän koskaan unhota, että onneton se kansakunta, joksi antaa velvollisuuden asettua le." poikkipuolin etujensa tiiel- Niin uskollisesti kuin MacDonal-din . "työväenhaUitus" koettaakin palvella brittiläistä imperialismia, e i sen nykyinen varustelu-into kuitenkaan tyydyttää kiihkehnpiä militaristeja. Se ei — vielä — ole ryhtynyt rakentamaan Singaporen laivastoasemaa, selittäen tuon toimenpiteen olevan omiansa rkiihottamaah toisia Tyynenmeren valtoja ylivoimaiseen varustelukilpailuun, josta ei selviydytä muulla kuin: uudella, entistä tuhansin verroin hurjemmalla maailmansodalla. Tähän v i i t teeseen vastaa Lontoossav ilmestyvä patavanhoillinen i Morning Post" mielestään kai hyvinkin murjovalla tavalla: "Rauhan vartijat Mikään. ulkomaa ei pidä Kuninkaallista Laivastoamme rauhaa uhkaavana. Päinvastoin: kaikki kansat, päit»'^^ «brittiläinen kansa, tai oikeammin osa siitä, pitävät Brittiläistä Laivastoa' maailman väkevimpänä rauha^ säilyttävänä voimana. Maailnianrauhä tulee olemaan uhattuna ainoastaan niin kauan kuin se vaarallinen harhaluulo on vallalla, että Laivasto muka olisi ketään kiihottava ase. Tämä viisaus on erityisenä makupalana lainattu Canadan porvarillisiin lehtiin, joten se on tullut minunkin nähtävilleni. En-M}le7mi. kään sotilasasrain, vielä väheminän laivastotilastojen erikoistuntija, vaan brittiläisen sotalaivaston suhdetta muun maailman merivoimiin olen ylimalkaisesti seuraillut vn-meisten 50 vuoden ajan. -flyvin muistan vielä, kuinka hrittiläineh aivasto aikoinaan , oli niin mahtavassa maineessa, ett» yleisesti mySh nettiin sen voivan helposti nujeri taa kaikkien muiden muden yhdis- Ä u « s ä - lyyusia yir-aieau^ jtyneet laivastot; kaikilla muilla K- noughteja. Toiset seurasivat^^^ puilla Iculkevain laivojen täytyi merillä ensin tervehtiä brittiläistä alusta, jos tahtoi välttäp pahempia seurauksia, ja jonkunlaisen äänet, tömän kansainvälisen sopimuksen nojalla pidettiin brittiläisen meri väen etuoikeutena mielin määrin mellastaa j a elämöidä kaiken maailman satamakaupungeissa. : Kulu sitte muutama vuosikymmen,, pari kiri, jolloin brittiläisen jaiyaston ehdottomasta' ylivoimaisuudesta e puhuttu aivan niin paljo kuin eri' nen. T^sin virisi tuo vanha virsi uudelleen; kun parikymmentä vuotr; ta takaperin Venäjän^apanin so dasta saatujen^ kokemusten perusteella, 'rakennettiin ensimäinen britti tilainen greadribught-hirviö. Mutta ei aikaakaan, niin oli samoja, vielä pä joissakin suhteissa, tehokkaampia, taistelulaivoja toisillakin mW ilmanmarkkinoista^ kilpaileviin meri valloilla. \ Tuo^dreadnought-tyyppi, jonka p i ti ikiajoiksi taata merien herruus brittiläiselle laivastolle, osottautui-kin pitemmän päälle sangen epäedulliseksi keksinnöksi, kaikkein vaarallisimmaksi sille itselleen; Brittiläisessä laivastossa oli alustai jos minkälaista, joihin aikojen ku.- luessa oli sijoitettu suunnattomat rahasummat, mutta joilla' nyt, dreadnoughtien ilmestyttyä maailman merille, ei ollut oikeastaan m i i tään merkitystä. SääU niitä silt oli ihan romuksikaan pännä, sillä kaikkia sopukoitakierte]tevillä brittiläisillä kauppateinä saattoi niitä toki käyttää johonkin tarkoitukseen, esim. kauppalaivojen suojelemiseen semmoisilta "vihollisilta'^ kuin kiinalaisilta merirosvoilta, tahi brittiläistä kapitalismia vastaan nis^ kottelevain työläisten pelöttamis^en siirtomaissa. Mutta töon tomuko koelman ylläpito, miehitys j ä - t ä i s - telukuntoisena (taikka odes sellai sen näköisenä) - pitäminen nieli vuö* sittain raskaita miljoonia. Jotka kipeästi olisi tarvittu yhä uusien j a uheampien dreadnoughtien rdcenta. miseen. Merien valtiriden kannalta ainoastaan dreadnoughtit tuli vat kuuloon, j a niiden rakentamiseen saattoivat: nouremmat kilpailijat iihrata'kaikki varansa ja tarmonsa, heillä kun ei oHut varihaa enemn^än ; historiallisesta kuin Iray-tännöllisestä * arvostät^^olevaa painolastia perässään vedettävänä; Niinpä täytyi brittiläisen laivasi ton peräytyä ensmnä sille asteelle, e t t ä se vastaisi k a ^ läMnnä voimakkainta sotalaivastoa.^^^^^^ mänkään aseman säuiyttämlseksi täytyi sivuuttaa, vanha dreadnou^^ tyyppi Ja ruveta rakentamaanvlier-kules- y. m. tyylisa" "yii"iiiic€ad-lisestS kmteeeilfiL Koden tarvitd vain hiiOora viljenli& sonrtykkien reikSä j a ssmalla lisätä niiden kas-tsvontta, niin Jopa oli taas brifcöläi-nm merivaltias nhittnna. Ne ovat koin akat 'anksoonissa. Jotka tuhannen ddlarin huotoihiii lisäävät "kymmenen senttiä"-—ja voittavat Nyt on brittinaisten täytynyt perääntjrä-tästakitt 'Takaavalta" asemastaan, selittäen mielellään tyytyvänsä siihen. Jos voivat pysyt-täjrtyä tasaväkisinä Yhdjrannaltain sotalaivaston kanssa. Wvhhigtonin laivastokonferenssissa neiHe .se asema virallisesti vahvistettiin. ' Mutta ainoastaan teoriassa. Käytännössä on yhdysvaltalaisten Jo onnistunut, laivatykkien kokoa. suurentamatta, vain niiden asentoa muuttamalla, lisätä sovittua kantavuusrajaa, niin e t t ä ne voivat ampua brittiläisen merihirviön upoksiin, tarvitsematta joutua sen tykkien, ulottuville^oi-lenkaan,. vaikka molempien tykit virallisesti ovat yhtä voimakkaat. Eikä brittiläinen. mahda muuta kuin panna vaisun vastalauseensa tätä sopimuksen "hengen" loukkaamista vastaan : j a miettiä, millä keii^oin saisi omat tykkinsä neuvotelluksi vielä pitemmälle kantavaan asen. toon. Yhdysvaltain laivasto alkaa, näet, oUa jq siksi vpimdcas, että se uskaltaa haastaa brittiläisen laivaston koettelemaan, kumpiko niistä pn vä-keväihpi "maailmanrauhan säilyttäj ä . " Sillä puolen ei enää välitetä edes peitelir hyökkäysaikeita, joi-den tarkotuksena on maailmankaupan valtaaminen yhdysvaltalaisten kapitalistien käsiin. Brittiläisen laivaston edustaja käväsi äsken meitä canadalaisia rohkasemassa, näyttämällä kädestä pitäen> että onhan sillä "emämaalla" sentään vielä hirveän näköisiä astioita, jotka iysy. vät veden päällä; kun niitä ei kukaan hätyytä. Samalla kehoitetaan meitäkin ryhtymään perustamaan omaa laivastoamme, hankkimalla aluksi kaksi risteilijää sekä Atlan^ nin että Tyynenmeren -puolelle. Ke-hoitus ei kuitenkaan ole t ä ^ l ä herättänyt erittäin suurta vastakaikua, vsillä pöhlömpikin sen ymmärtää, että on melkein yhdentekevää^ olipa meillä kaksi tai kaksikymmentä ; risteilijää n molemmilla rannikoillamme. Muutama laukaus e-nemmän taikka vähemmän yhdys, valtalaisesta taistelulaivasta, niin olemme'samassa missä nytkin: meillä ei ole yhtään risteilijää kummaltakaan valtamerellä. Brittiläinen haluaisi: vain saada meille i myydyka muutamia vanhoja romujaan,vettä saisi niittenkin hinnalla hankituksi tselleen ajanmukaisempia sotavälineitä. Sillä nyt on" otettava lukuun myös viime sodan antamat opetukset'; Sen aikana brittiläinen laivasi to -teoriassa vielä oli "kaks'valta"- asemassa, ja sitä avustivat, kukin haarallaan, Yhdysvaltain, ^Ranskan ja Japanin : laivastot Mutta / olipa työ j a tuska, että se sittenkään piti pdoliaan Saksan sotalaivastolle. Jos Saksa ,vei, syrjävaikuttimien: takia olisi keskön hellittänyt vedenalais-saartoaan^ olisi ^Brittien saarilla pian tullut auttamaton nälkä, Ja olisi-pa ollut epätietoista^ kenen voitolla sota vihdoin olisi päättynyt. Se myönnetään njrt sodan Jälkeen avoimesti. Samaten myönnetään ilina-aivastq; tulevissa sodissa monin ver- •iroin tärkeimmäksi tekijäksi kuin merilaivasto. - Ranska näyttää näistä seikoista olevan selvillä paremmin kuin toiset Sekä vedenalaiseen että ilmasotaan varustautuneisuuden alalla se on Jättänyt brittiläisen kauas jalolleen. , Niinpä iRanskakin, vaikea se sotalaivastoon nähden on tus kin toisen luokan .valta, uskaltaa otäkuinkin avoimesti uhmata: B r i aniaa joka "käänteessä. Jos Rans; kan raha.asiat olisivat paremmassa kunnossa, se epäilemättä olisi val-näs huomispäivänä näyttämään brit; tiläiseUe laivastolle, /kuka tässä on' Voimakkaampi "maailmanrauhan säilyttäjiä' Brittiläisten j a muittenkin — jos elää aikovat ja fedes jonkunlaista Itsenäisyyttä- .näytellä . ^ ^ täytyy viimeisilläkin voimillaan yrittää k i l - I^aiUa Yhdysvaltain . j a Ranskan varustelujen kanssa. Ja isitte knn näkevät <i enää jaksavansa kilpaillai ei ole muuta neuvoa kuin epätoivossaan turvautua sotaonnen ratkaisuun. Se pakotti Saksan viime sotaan :: ratJciusu mirikälamen hyvänsä o l i ' saksalaisten mielestä parempi kuinxnääntyä ylivoimaisen j a yhä ; ylivoimaisemmaksi paisuvan ^ varusr ! elukuorman alle. - J a -ratkaisu tuli. Jos mikä on viimeisen^.vuosisadan ajan ollut'^variiriaisenä kiihöttajana ^ e n , varustejukilpailuun, j o k a v ä lt tämättömästi^ j % t i ^ äskeiseen maa- Imansotaan; ^on Tse ollut^rittiläinen tn Singaporen «»yttiä «lWa jHäUT W ovat ransM^Jr^» «Disimpina ^ S ? ^ ? t merihirviöfflS?^ ^aalaisillaaa j T ^ - Ne vuorostaan veir54 Oivallisia «-V^Utt* lyttäjiä", n i i n " ^ Toverissa Pooheen ja $rjes| asio^ K«ki- j& UuuiOntarioa ToT. A. T. HiUjffllinn Ia paikkakunnilla KedL • Ontariossa LokalcanOf ' Creighton Mlne n l ' vi Sudbury 12 p. Beaver Lake 13 p S&nlt Ste Marie 14 p: Nipigon. 16 p. ' J Fort Wiliiam 18 p. Port Arthur 19 p. :; • Kanitistikwia 20 p. Conmee 21 p, Fort Frances 22 p. Kuten tunnettua otttsT juuri palannut Neuvostcvl^ jossa hän oli läsnä Kolmjij sainvälisen. Punaisen Talsji Kansainvälisen sekä Ko^ sen Nuoriso-Intemationalei gresseissa. Näiden ko ten .maailmankongresaen pien päätöksien selostanuMj' Neuvosto-Venäjällä tekembtäa' vainnoista kertominen taimi' maan tov. Hill'in puheiden ^ Toimeenpaneva l^omitea «i järjestää tov. HiU'ille pa ta Jokaiseen Keski- ja rion osastoon, joten «n toir» että niiden osastojen jäsene', ei ole tilaisuutta kuulla omalla paikkakunnalla&n, mahdollisimman runsaslulääi kuulemaan puheita jollaa fll nituista paikoista. Mainituilla paikkakunnilla vien osastojen, tulee ilmottaa suuksista hyvin, jotta puheita lemaan saadaan mahdoU paljon paikkakunnalla ja ristöllä olevia järjestön jäseäi työläisiä. Toimikaa «is ri-näiden puhetilaisuuksien onni seksi! Toverillisesti, Canadan K. S. Järjestön-T~ paneva komitea, k:ttä S. G. NEIL, siirteai^ aivasto. -VÄÄka se ei olisi tehnyt-kääri kaikkEa' niitä ylimielisiä r väki-vallantöitä Ja anastuksia, Joita^sc tällä ^^*alla on tehnyt, niin- Jo sen p d k i a olema[ssaolooli^> toisia,: kaupr iakansojfi kiihottava uhka. Se o l i sit^ siihen asti kuiri brittiläisen'»ve- Qnmtdssajan kiäckaro kesti: viime sÄaari' asti. - Se oli8i.:ri^ Tyieläkin, •os kukkaro k e s ^ ^ Mutta se ei cestä t ä t ä nykyä. Siksi ei nskalleti f k M • • • • • ,M» Pimjarjestfip aaoita Pojrtäkirja, V tehty K. O. Piiritoin kokouksessa syyskuun .15- 1924. Kokouksessa ' olivat K. Nurmi, K. Mali ga Asiala, W. Lehti j« ku-joittanut 1 pyk. Kokouksen avasi K. mi. Edellisen kokouksen pö. ja ei ollut saapuvilla, lukea seuraavassa kokouksessa.' 2 pyk. Luettiin tupaa." rin asiassa syntynyt kirjeenr^. Hyväksyttiin pienen keskog perästä T. Holmin esitys niatW alkamisesta. Asian lähempi | jestely jäi sihteerin ja HolmmJ kinaiseksi huoleksi. SamalU ti sihteeri että tov. D. H^J myöskin saatu tupa-agi^tt^ tähän piiriin samoilla fsSski^ la kuin Holmikin. J 3 pyk. Soon osaston m päätettiin kääntyä kirjcellaB^ mitenkä heidän on onnistunut kia kämpille asiamiehiä vapu^ ^'•4 pyk. Luettiin Vapand^l me puolen vuoden tihpaato^ * antaisit aihetta keskustein^ ^ nvk Luettiin tp. 1^ ta^uKt kirje . l « > s k e ^ - ^ sien Järjestämiste t a ^ ^ Asiasta keskusteltua »«"»P»^ ti ja päätettiin kääntyä . tean pnoleen esit>'kse^ dettäisiin yhden ^ kurssit Sudburyssa set kurssit Soossa. . ««ottÄiien kayaa j " , I knrssien opettajien sa osastosa. 6 pyk. K. «ur«" Otsonissa siasta kirjoittaa lane»-- mitealle. . t j r k^ 7 pyk. Pöytäkirja^ ^ ^ si valittua J»^ Kokous ToPet^^eds: pöytäkirjan ja SSp-:] • V. LehtL
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 11, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-10-11 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus241011 |
Description
Title | 1924-10-11-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
VAPAUS
tjy Sndbnry«s8. Ont, joka tiistai, t ^ t o J^Jjg»**»-
vastaava. toiinitnsapulamen»
Lauantaina, tokak 11 ii> — Sat, Oct life 1021
VAPAUS (Liberty) ^ ^
The only argaa of Fiimiah Work€r8 in Canada. Pol^
lished in Sodbnry, Ont, every Tuesday, Thnrsday and
Satmnday.
Adv«rtising rates 40e per coL inch. Himmom ehargre
Tor single insertion 75c Disconnt on standing advertasc-
• mcnt The Vapat/s is the best advertising medium
ftnong the FinnJyh People in' Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. |4.00. paoU vk. $2.25, kolme kk.
11.50 ja yksi kk. 75c
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
$3.00 ja kohne kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
^ i t f i i asiamiesten joilla on takaukset.
Ilmoitushinta kerran julaistnista ilmoituksista 46c
palstatuumalta. Suurista ilmoituksista sekä ilmoituksista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan
tuntuva alennus. Kuolonihnoitukset $2.00 kerta ja 60c
lisää jokaiselta muistovärssyltä. Nimenmuuttoilmoituk-
»et 50c kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitukset
S2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
Sl.OO kerta. Halutaantieto- ja osoteilmoitukset 50c
kerta. Sl.OO kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitää
raha seurata mukana. . •
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehtee? torstaina kello 3. •
Registered at the Post Office Department, Ottawa,
as second class matter. - ,
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
8 t Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
L. . =— • ... ~
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitajaa
persoonallisella nimellä.
. J. V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
Toveri Mäkelinin
muistolle
. Va6tikaän on vuosi vierähtänyt siitä, kun suoma*
laista työtätekevää kansaa yllätti raskas surusanoma.
Eräs sen etevinunistä etutaistelijoista, sen rakkaimmaksi
käyneitä poikia oli Tuoni korjannut. Tämä isku tunr
tui kymmenkertaisesti raskaammalta; sen takia, että
-samaan aikaan leijaili synkän synkkä pilvi* SuomeU:
' taistelevan työväestön yllä. Työväen eturivin midiiä
ja naisia oli sadottain raahattu vankilan komeroihin,
työväen sanomalehdet lakkautetut ja kirjapainot suletut.
Kaikkialla vallitsi epätoivoinen tilanne j ^ kaikessa
toiminnassa oli tapahtunut pysähdys. SaoMan
; aikaan oli taistelevan työväestön rintamaa vastaan hyö*
iätty myöskin ^vasemmalta, ja petturit alkoivat siellä
täällä pistaa esiin päätänsä.
''Ainoana lohdutuksena työväestön rinnoissa oli toi*
;\'o parempien aikojen tulosta. Toivottiin, että. oikeus ei
: olisi niin:tyystin väistynyt väkivallan tieltä, etteikö vie*
lä valonpilkkukin voisi kaiken sumun keskeltä pilkahtaa.
Suurimman toivonsa asetti yksikseen jäänyt työ*
. väestö siihen, että sen paraat pojat taasen pääsisivät
- • ja i kirvoittaisivat ne kahleet, joihinka työ*
' ;väeMö oli joutunut. Juuri tämän syvän epätoivon vai
c vJitessf^^tuli utisi 'isku. Paras mies, juuri hän, jonka
v';^voimaj kyky, teräksinen^ uhrautu*
vaisuus oli pystynyt luomaan lujan työväen rintaman,
antama^ sille oman itsensä» siten alituisesti vaikeim-ini$
8akin olosuhteissa kyeten vuodattamaan taistelevaan
työväkeen uutta innostusta, tämä taistelija oli kaatunut
^ K ohvat
hänet lyöneet. Yksinään ahtaassa vankikomerossa kutsuttu
Tuonelaan hetkellä, jolloin kaksinkertainen pi-iineys
lyijynraskaana painoi hänen; sieluaiisa, eikä ketään
ollut hänen luonansa, voidakseen auttaa' häntä
viimeisessä .kauheassa kamppailussaan.
^adat, tuhannet ovat ennen häntä saaneet kuolFä sa
manlaisen kuoleman.' Sokrates nautti myikkypikarinöav
snestari kuolee ristinpuulla, Bruno r polttoroviolla, mut^:
. ta kaikilla heillä on se etu, etta lähinnä heitä on rak*
kaimpansa^lohduttamassa, vahvistamassa ja tukemassa
sankareita viimeisen taistelun tapahtuessa. Hän kuoli
•;ybin, vangittuna, hyljättynä, ilman apua, lohdutusta
ja tdkeä. Hänen ympärillään ovat vain vartijansa,
jotka eivät^ mitä tekevätkin, ainakaan lohduta eivätkä
tue. '
Ja hän sanoi: «Minua janottaa.» Sil*
: ^ loin sotamiehet ottivat sienen, kastoivat sen viinillä se*
• koitettuun etikkaan ja pilkaten ojensivat sen hänelle
Ulkona vallitsi syyskesän ^ harmaanvaloinen päivä
ja tihkusade kasteli kaikki, tehden maailman vielä raskaammaksi,
kuin mitä se muuten olisi ollut. Harmaassa
syyspäivässä seisoi Suomen työtätdcevä luokka, m»
sentuneena, lyötynä ja epätoivoisena, sillä yksi sen
parhaimmista oli kaatunut pimeydessä ja vankilassa.
Yrjö Mäkelin oli kuollut.
Yrjö Esaias Mäkelin oli kaatuessaan vielä parhaimmassa
miehuuden iässä. Syntyneenä kesäkuun ensi
maisena päivänä 1875 oli hän kuolleessaan 48 vuoden
.ikäinen. Isänsä, ollsn suutari, opetti ensiksi pojalleen
V.ammattiaan, mutta jo aikaiseen näkyi pojassa sellaisia
: luonnoulahjoja, jotka osoittivat, että suutarin työpöytä
: ei ollut häntä varten; Palava halu tiedonaarteitten etsimiseeni
paloi jo nuorena hänessä, ja siitä huolimatta,
että köyhän kodin mahdollisuudet eivät riittäneet
r pitemmälle : kuin' sen aikuisen kansakoulukurssm suo-
^••lirittamiseen« vhän kuitenkin herkeämättä hankki itselleen
- ominpäin; tiedonalkeita. 'Juuri nämä olosuhteet kään-rsivätkin;.
hänen nousevaan työväenliikkee-
::seem'i Seurauksena ol^^^^^^ Mäkelin saapuessaan
} Poriin liittyi sikäläiseen tyS^ jo vuonna
1891.^ Siitä' lähtien alkaa liän^yhä nousevalla innostuksella
suorittaa sita tföta työväenliikkeessä, joka
^«iltemmin tulr iOlemaan^^ m Suomen
työtätekevälle luokalle, vjallfe^ palattuaan Tampereelle
kutsuttiin hänet v. 1900 Kansan Lehden päätoimittajaksi
saloin hänelle avautui tilaisuus käyttää
ja kehittää rikkaita luonnonlahjojaan seka niitä
runsaita tietomääriä, mitkä hän itseopiskelun kautta
oli itselleen hankkinut. Tampereelta siirtyi hän myöhemmin
v. 1917 Ouluun, jossa astui Kansan Tahdon
toimitukseen. Täällä toimikin hän siUemmin koko loppuikänsä.
VtäUHn nousi nopeasti työväenluokan eturivin mieheksi.
Siihen vaikuttivat ennenkaikkea ne rikkaat luon-nonlahjat,
mitkä hän oli asettanut työväenluokan palvelukseen.
Sujuva kynä ja loistava, juhlallinen tyyli
tekivät hänestä sanomalehtimiehen, jonka veroista vain
harvoin tapaa. Toisenlaisissa olosuhteissa, jos hän olisi
luovuUanut kynänsä porvarispuolueitten palvelukseen,
olisi hän, varmaankin noussut Suomen korkeimmille
huippupaikoille. Myöskin puhujana oli hän
ensiluokkainen. Selvä, loogillinen ajatuksenjuoksu yhdistettynä
purevaan ja iskevään sanontaan on puhujan
ensimäisiä ehtoja. Tämä olikin Mäkelinin puhetyylin
perusominaisuubia, ja ne puheet, jotka hän pitkäaikaisen
eduskuntatyönsä aikana on eduskunnan pöytäkirjoihin
sanellut, tulevat aina olemaan helmiä kaunopuheisuudessa
niin sisältöön kuin muotoonkin nähden.
Känen poliittisen toimintansa käyräviiva näyttää
kyllä pintapuolisesta katsojasta hyvin kouruiselta, mutta
syventyen siihen, huomaa tutkija, että siinä sittenkin
aina on ollut pettämätön johdonmukaisuus. Häntä on
poliittisena toimihenkilönä arvosteltu puolelta jos toi-*
seitakin, ja vastustajansa ovat yrittäneet tehdä, hänestä
persoonan, jota enemmän johti tunteensa ja miel-teensä
kuin selvän harkinnan tulokset Näin ei ole
asian laita. Työväenluokan etutaistelijana näkee jo
lieti ensi silmäykseltä, kuinka jokaista Mäkelinin aseelta
johtaa tahto työväenluokan voittoon, viemisestä.
Väemme sen sellaisissa tilaisuuksissa, jolloin vallan
cumouslaineet lyövät Suomessa korkealle. Jdca ker
ralla hän empimättä astuu rintaman eteen, viedäkseen
työläisten taistelevan armeijan niin pitkälle kuin suin
cin uusiin asemiin. Suomen vapautustaistelu Venäjän
tsaarivallan ikeestä saa hänestä loistavan ja tarmokkaan
taistelijan. Siihen hän tempautuu mukaan innol
a mutta tällöinkin voi huomata, kuinka työväenluokan
etu ensimäisenä on määräämässä hänen toimiaan. Ensiksi
Suomen vapautus Venäjän tsaarin pistinten pai
nostuksesta ja sen jälkeen. taistelu omaa porvaristoa
vastaan työväenluokan lopulliseksi vapauttamiseesi, se
on aina perusajatuksena ,joka alati määrää kaikki hänen
tekonsa. Hän tiesi varsin hyvin, että itsenäisyystaistelu
oli vain etappi työväenluokan omassa vapaustaistelussa,
mutta juuri sen tähden tekeekin hän kaik
(^sa voidakseen valloittaa tämän ensimäisen etapin
uoldcataistelun tiellä. Ja monta kertaa saivat venäläi
set santarmit, n|in kerran sai itse venäläisen tsaarival
an mahtava käskynhaltijakin tuta, kuinka heidän
edessään seisoi peloton suomalainen työväenjohtaja,
oka ei karttanut sanoa totuutta vaarallisempanakaan
letkenä. Juuri tanjiä hänen suuri rohkeutensa ja miehekkyytensä
erottaakin : hänet niin silmaänpistävästi
niistä, jotka vaaran hetkellä laskeutuivat pimentoihin
ja kellareihin, tai elleivät juuri sitä tehneet, niin ai-nakih
passiivisuudellaan koettivat viimei hetkellä porvaristolta
tinkiä itselleen sen armahdusta.
Kuvaavaa hänen suuremmoiselle ja rohkealle luoi^
n |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-10-11-02