Canadan uutiset, October 11, 1923

              ^ u ^ M ^ ^ ^ ^ ^
«Tl
NUMEROII
euomaläiiaeni veanoinal<ebti €anadasSa.
ilmestyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canadfer N©w8 P^ubllshlr^^ Co;
Brlck J. Korte, Liikkeenhoitaja. :
Lauri Maunu, Toimittaja.
i
i
•ri •
klm i,'^v5'>:'--
TILAUSHINNAT:
Canadöan: 1 $2.50 koko vuodolta,
|1.5a piiöleltal vuodelta, 75c. 8 kuu­kaudelta
ja 25 Benttlä kuukaudelta.
Ylidy 8 vai töihini ja Suomeen: 18.60
koko vuodelta jä $2.00 puolelta vuo-dölta.
skan meäte tl eilo k-^^
siiyinen., se Qdottaa alkua ei
turhia liätäile, vaan pysyy rau-haliiseiia.
Hakkaus yuimiiL*tiili ja
sen vuoksi se odott aa.
ILMOITUSHINNAT.'
«O senttiä palstatuumalta kerran Jtt
lalfltuna. Pitempiaikaisille tlmöltukoiv
ie kohtuullinen alennus. Halutaantte^
to- ja nlmenrauuttollmotukset 75 Bent­tlä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-ilmöituksbt
$2.00 kerta, $3.00 kolme
Ker+ii; ÄTndliitto- ja kihlaus-ilmol-vukset
60c palstatuumalta. Kuolonll-moitukset
$2.50. mulstovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avipeioll-moltukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, kerftyB.
luettelot, luetitb-ilmoitukset y: m; 30
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aljotulsta Ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
, Plenlmmänkln ilmoituksen hinta on
60 sentt.i Postissa tulevia IlmpUukBia
; el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­balta,
•••^r'^^^
Kaikki liikkeelle aijotut kirjeet, ti-taukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella: , • .
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, . Ont., Canada
— Vapaa on vain se, ken r i u -
t a a nsa kii t ke e '\ el iiv iin ti etoisuU-den
inhiuiilliseslii arvostaan ken
itsessäiin siiilyttää todellista ja-losukuisuuden
lienkeii, ei kos­kaan
kad ota arvok k uu 1 ia an; ,j a.
on-a n ka ra i tse ii ii li kohtaan to is-ten:
ja onian ifscnsii cdessii. : Va­paa
un vain se, ken itse, omalla
päiilläiin luo ajatuksen.sa, t'i kos­kaan
toista, sitii, niitii ei yiiiniär-r
i i tai niisi ii hiin (Hi e pii va i;uia,
keii tuntee lait, jotka •)innala on
p i i r t ä n y t häneii siehiunsa ja pe­to
Ita py r k ii tiiy t l i i u\iiii n n i i t ä.
Auei"bech,
käiseUicr, :ki'ni A-ain iiiimah t a i -
kustaan pidiltaa.
: Canadan tiimiin edellisissii
' ' ihii V i ssä " in a a k unn i ssa,, Qucbe-eissa
ja Britis-h Coluuibiassa, sa­notaan
laittoman . kaupan suu­resti
kukoistavan, vaikka edelli-sessil
luaa kunnassa ostorajoi tn iv-;
set ovat miltei olemattomat ,"ja
hinnat kohtuulliset. Tulevaisuus
osoittaa, mitenkä Manitoba ky­kenee
siinä suhtee.s.sa selviyty-niiiän.
dos • \- ii k i juo i hakoni i ss io­nin
ha i-j oi tt a nm liike todella
voidaan pysyttiiii sen yksinoike-uttVna
ja luvaton' myynti sen
vaikutukse.sta kukista?! oii xMani-toha
Queheeia ja.'Jiritish Oolrim-l)
iaa onnelliseiiiiiiassa aseiiias.sa.
M u t ta se n ii hdiiii n vasta tuon­nempana.
Syiiii epiiilyksille on
kuitenkin sanjren runsaasti.
!d«ii'
distiimiseen,
Canadan Uutlsfsta lainattaessa on
lähde malf^lttaya; V '
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin ^ekä vanha että uu­si
osoite. •
CANADAN UXJTISEf
(The Canada News) .
The Finnish. Newspaper In Canada.
Published everjf Thursday hy
The Canada News Publishing Co.
' Erick J. Korte, Manager, \
Lauri Maunu, Edltor.
Daily New8 Bldg., Port Arthur, Ont.
— On oleainssa eriis alkuvoin ia
joka -lial]) t see ky 1 mii ii jiirkeii. on,
lo{,'iikan voiltosin vihollinen, joka
tyrannisoi kuninkaita ja kanso­ja,
antaa ja riistiiii eliiiniiii, syn­nyt
Iiiiiliiii>eiilä. ja. hyveelli.syyttii
t il n t e 111 a 11 a e ro i 11 is ta h i i < 1 ei i A' i i ' i 1 •
lii. aiknvoiniii. joka k e r iOD nollai;
nollalla ja saa tuloksen, joka on•
eneiniiiiin kuiu kaikki, alkuvoima
jo 11e viikevyys ('i ole inikäiiU inaii
ti eikii oikeudeiimukai.suus mi-kiiiin
laki. Tiimiin nuiailman y l ­lä
lii t ii vii n ja ui ii a i l n ui a 1 uho av a' i
voi 11) a n hi in i on ^ ra k ka us. ^ , M.
V. — Erinehv suursodan :puhkea-nii
s tH.; laskettiin Kuropassa >ol­l
e e n asukkaita 4()7.ö niijJoonaa,
CANADAN |UUTISET ;
is Tvelcomed and read in every Finnish
home in the, Dorainlon-. It is the bnly
dlrect advertislng medium for those
manufacturers and merchants who
wi8h to cpeate and build a pröfitable
ahd pernianent demand för thelr prod-ucts
and merchandise by the 1 arge and
ever growlng Finnish populatlon vesld-
I n g in Canada. Place your trial ad-vertiserhent
and get results.
Advertislng rates 50c per inch. ;
Polltlcal advs. $1.00 per lncii< •
Advertlsements must reach our of-flc
© Wednosdäy noon to appear on
Thursday's issue. 1
Subsciiption . price In Canada $2.50
per year, United States and öther
countrles $3.60 per year in advance.
: — Lolidnttoman kuvaii motsii-l^
alojen Vaiheiittainista 1 uhoista
Canada.ssa antaa tieto, jonka
i i i U k a a i i palot vuosina 1018—
Entered as second class mail mat-ter,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontarlo,„ Canada.
THE AIM OF T H E CANADAN
UUTISET.
Tp help preserye the Ideala and
<acred traditlpns of this, pur adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe its lavys and.insplre others to
respect and obey them: To strlve
iinceaslngly to quicken the publ!c'8
»ense of civlc duty: In ali ways to aid
In maklng'this country greater and
better than we fpund It
- .Ve
.la j i i j i i k s e n teot --^-eiv;
le l u r v t i i.
j < )i 1.1a oh I ei joi lan ii i i n i
ö ne o-Äespeare.
Miksi puhui|ime vain itses-tiimme,
kiiii maailma.ssa on niin
paljon mielenkiintoisia puheen­aiheita
f .O'-.5': -l;. ^ • V: •[
— suurenmoisia omata jiit-tiUiisen,
voi ma, .1111111 a lyraniii-maista
kilyttiiii si lä. jiitliUi ise n
ta voin. .Shakespeare. •
— Vhtäsunri osui.is ystäviilli.stii
Ien tullut •havait.semaan, ettii ra-
• haa hiinaam a l l a . s a atte ' yiliamie-miin
merta purjehtiessamme;
— Älä sano kaikkea mitä • tie­dät,
; mut ta tiedii äina, mitä sa­not.
— (!laudiu.s. •
— Sunrmieliet asuvat vinttika-mareissa
ja narrit^ palatseissa. ~ -
0. B. Mabiy.
arvonimet luo loistet­ta
ihmisiin, vaan ihmiset arvoni-miin.
— N . Maceina v e l l i . ^
— E i p.idä millinkään pitiiä it-
^ e ä ä h liian vähäpiitöisenä. —
Lielitenhe rg;";^ • -
., — Ken ei mitään n.skalla, h ä ­nen
ei pidil mitään toivoa. —
; 'ftehiller. ^ '
i .
Sielunyoima ilman sielun
suuruutta
luonteita.
'muodostaa. huonoja
K. Wehei'.
—• Joka tahtoo pysyä henkises­ti
ja . siten rnumiillisestikin ter
veenä, hänellä täytyy olla jona­kin
vakavana hetkellä tehtynä
luja päätös tulla itsensä valti­aaksi
3a — pysyä tälle aikomuk-
; selle uskollisena läpi elämän. .
/ . ~ Rakkaus , on kärsiväilinen.
se noi^maalisessa muodos-
1022 pyy h kii isi viii i>aljaaksi <^.-
0115,000 : (lekkeriä kau|)alli.se.sti
arvokasta ; melsiiii valtion . omi.<-
t-a mii la- : niai 11 a., v ;T u 1 loutiihee ir
ji uuta vai;an : . ar v o, la s k el t un a
pystyssä olevien rpuiden 111arkki-nahitinan
mukaan, : teki y l i Hfi
m il j 0011 a a (J o l l a r i a . Tiim iin suun­nat
toiiian paloalueen lisiiksi tli­hotit
ui. yli neljii mi I Joona a e e k-k
e r i i i ' : nuorta, kasvavaa metsiiii,
arvoit :ian .$17.,;)21,000. Jlaka-t
iii Ha ;; ma il la, joil 1 a: 'k. ii .s il etiiäii
sellaisia . ^ n etsii ii, j osta iii y s i k äs-vuiset
puut o n poistettu, multa
silti kasit t ii ii huoiiiatfavitn p t \ -
jon nuoria, kasvua, , hiivit ti kulo
2,5 tuiljoohaa. eekkeriii. mikä
kolli uiillisen arvioir mu k a au te­k
e e . >i:2.70(),O0(i. ii)omin ioni n niet-siiosasi
o laskee hii vii iityii ahteen
yhteissinnmaksi y l i 10 miljoonaa
eekkeriii ja arvoksi liihes f)! inil-
.joonaa dollaria. Xii id en tapjuoi-den
lisiiksi tulee hiivitetyn ojuai-siniden
arvo yli IM m i l j o o n a a , ja
s a 1 n m u t u s t (3 i h i: n k ii y t e t y t kuluii-i
t 1 1 0 in : 2,5 mii jo o 11 a a. (• 1 i k a i k-kiaan
lähes 7:5 iniljoonaa dolla-r.
ia viiden. VI i od en aikana. V
Niiideii numeroi de 11 vai pssa ei
ole kohtuutont a ennlistaa, .ett il
sa m a a j: huoli matoilta me t s ä n h ol­ioa
ja tarmotonta su o j el u a-edel­leen
jatkatnalla ollaan menossa
koht i iierikatoa.. mikiili maan
inetsiirikkaude n tulevaisuus on
kysythy ksessa.': •
U l l i t t a l i i I i i i piiivänii on se vii lien­tynyt
422..") m i l j o o n a a n . Berli-nissii
julkaistujen tilastojen mu -r'" .'.'T'
k aan johtaa Veniijii,: kuten ai­kaisemminkin,
viikilukua iK5.-
1 liujOOOdia ja pinta-alaa 4,131 ,-
tJOO neliökilometr... Hanskasaon
asukkaita :U),.4()2,000 ja i)inta-ala
'):n,()00 neliiikilometriii. !^ak-.
s assa on viVk eii 20 m iljooiiaa . e -
ne mm iin. ; j ota vastoin : pin t a-ala
kiisi t tii i i vain 450,000 neliiik ilo­in
e t r i ä . ,'.Muiden ; ; suurempiei 1
ma i d en asu k a sl u k 11 on seu ra a va
(• miljoonissa mainittuna) • S u u r -
B r i t a n n i a n 44, Italian 38, Puolan
27, Kspaujan 21. -Kumanian Ib,
Tshekko-Slovakian lö*, Ktelii-
.Sl a vian 12, Un k a r in ja Belj?ian
7 kummankin', Hollannin, Itii-
: -rr^:- Ontarion päiiministeri Fer­guson
on palannut pitemmältii
tarkastusmatkalta. James-lahden
r a n n a lM .ja päässyt silien tulok­seen,
että 'htdlituksen rautatien
jatkaminen sen nykyisestä pää­t
e p i s t e e s t ä ' pohjoiseen ei tiiliä
hetl^ellä. ole tarkoitustaan ;vas-taava
yrity.s. Piiiiministeri kiin-uittiia
huomiota Bohjois-Oiitari-ossa
n y k y ä ä n käynnissil olevaan
suurisuuntaiseen \ ' uudisuiai^en
i*aiväami.seen • johon hallituksen
oh täytynyt j ä yhä edelleen tiiy-tyy
uhrata suuria summia. Tiil-löin
tulee "ensikiidessä kysymyk­seen
uutisviljelijäin tarpeita
t y y d y t t ä v ä niaantieverkko, jon­ka,
avulla asutusta voidaan !<'-
ho k kaammin edistiiä k u i n raken-t
a 1 nai la suu r ia uhr auk s i a ja. e 1 >ii -
mii ii rii ist ii. : hyötyä tuottava ran -
ta tie. Kusin tulee kysymykse
h y vii t in a a n ti et ka ivossehd ui 11 e
j a. 111a a n vii j el y sa sutuksiHe. : Vas­ta
niitii seuraa rautatie ,jbs se
mviiliemmin osoittautuisi t a r-peen
vaa t i nia ksi. Sellaista, j a
epäi I emät tii varsin viisasta poli­t
i i k k a a j niiy ti ii ä Ferguson in hal­litus
: ryhtyneen toteuttamaan
koko P()hjois-Onta]-ipon, ei yk­sinomaan
James Bayn seutuihin
niihden.
Hiuksistaan K a r j a l a n "ijiämieyli.< liike! aiheutti:, l i ä n e l l e . r a s i t u s t a.
xMalidollisesti ci h ä n ollut kävel­l
y t u.seämpaan. vuoteen, oli vain
ajanut talosta toiseen. Mutta ol­tu
aan kuukauden leirillä, otettu­aan
siellä osaa k a i k k i i n harjoi­t
u k s i i n j a pitkiin marsseihin, oli
iiuuitos silmJiiipistävä. \ Jlio ka­dotti
kellertävyytensä, liika liha
hävisi ja mies .näytti joka suh­teessa
terveemmältä.
te.isknnnassa", lausuen tä iiiiin
seuraavaa : \ - ; •'
'Olen niin onnellinen päästes­säni
taasen kotiin perheeni luok­se;
yhdysvaltoihin. Olen tyyty­vä
ineii enkä enää toista kertaa
tule; t ä s t ä maasta lähtemäiin.,
.. Olosuhteet ko'j? • - Ne • olivat ker­rassaan
kamalat. Ihniiset asu­vat
siellä aivan kuin siat. l^aik-k
i ruoka oli hiiri eri laista hen­k
i i ölle, joka n i i n k i n kauan kuin
miniv : oli asunut tässä maassa.
U ihii ykin k ertaiscsl i en voinut
sitii. kestää. Pttakaa h.uoiiiid011,
e t t ä mi n ii en .p u h 11 toi s te n 1 hi o-lesta.
\ Puhun ainoastaan omasta
puolestani >: ja oinista kokemuk-s
is ta n i. Si i r tolan C to isiin jäsen iin
en talido kajota.
O l i n täällä seppänä j a niihulla
oli hyvä liike, kun Karjalaan
p ä ä t i n toisten niukanä liihteä.
Siellä; .sain vanhan ammattini ja
toiset panti i i i selläiseeu i y i i h l H i,
jota ku k i n ky k en i v tekeniiiän.
Se il ai n en o li ym ihär ry s, e t t ä ra­kennettaisiin
.V kanniitusiaitos.
mut 1 a : vi.eJii lähtiessanikään ei
oltu m i t ä ä n teiity ja näytti sil­tä
,että laitoksen rakentaminen
oli kovin etäällä :; •.
5n kurssimme rahalait
tyksille SUOMEEN ^
Saksassa ' Vallitsevasta ääri-vallan
j a Portugalin b kunkin
j a .jälellä olevii-n lOuropaii mai­den
• viidestä 111 i l Joonasi a i)5 1 u^
11 a i i t e e n . P ien in m a a on 1 s l ani i.
Iva n s k a h v a i k e i i u i uin r a 1 kai sV a -
vana ky.syinykseiiii on \'iikiluvun
nopea viiheneminen, joi a nli h a ­vaittavissa
j o kauan ennen s o ­t
a a . S a m o i n 011 laita Saksassa,
joskaan e i y h t ä huolestuttavas­s
a miiärässä. Amerikan mante­reen
väestötiheyteen katsoen voi­daan
Europaa vielii n y t k i n pitää
•köhivinllisesii, el 1 ei l i i a l l i s e s t i k in
kansoitettuna. J o s uhkaa vat t i i -
1 ev ai snuden s odat voi l a i s i in vijlt
tää ja nykyisiä elinehtoja korja­ta,
o l i s i tiilevaisiuis verrattain
Va i o i s a . Tpineii vuo.kien.1914:—
18 : j ä 1 1 rläiskaiirppailu inerkitsisi
varm asti ; e u ropa laisen si yi s
sen tuhoa.
P it k än a ikVia sulje ituina ol­tuaan
ovat \y innipegin väki juo.
maliikkeef liiasen. alottaneet
' • bisneksensä." Sänom älelid i.ssä
on .toinen toistaan komeampia
ilinoituksia,: joissa; yi('i.sÖlle käij--
pataan mii loin katajan inar ja vii­na
a , u) il loin hyväksi tunnettuja
k oh j ak k il a a tn ja t a i kuu 1 u isä a-
S kotia n n in : viskyii; j.n .e. \ - Katri 1-:
•j)a kuuluu käyvän iiyviii, vaikka
hinnat onkin määrätty verrat­ta
in korkeiksi ja erinäisiä rajoi­tuksia
ostoon nähden on olemas­sa.
. '"/.•r--^:'^-^:':-:-^
Manitöban maakunta meni,
kuten hyvä.sti niuistetaah, mä-riiksi
"kansan tahdosta's, o.
viinamie.sten puoli piuisi ääne.s-tyksessä
voitolle. Mutta 'epäilyk­sen
alaiseksi saattaa silti, asettaa
kysymyk.sen, onko iiuffi asetus;
laadittu sellaisille peru-Sateille, et­tä
väkijuomain salalf.uljettajat
ja luvattoman kaupan* har,|oitta-jat
ovat täydellisesti pelistä pois
suljetut. Väkijuoma^omissioni on
nimittäin hinnah nVäärännyt sel­laiseksi,
että kiusaus laittoman
''huusin'' myym.'iseen ja halli­tuksen
./kauppoje?a kanssa kilpai­lemiseen
on yiela sangen suuri.
HaUitukseri iny7ymaloista ei saa
ostaa koska talVansa,ja kuka hy­vänsä,
30 tav^stoiii ' 'köirator-pät'?
ottavat; asiakkaansa vas­taan
• kaikkinaf. vuorokauden ai-
~- . Y k s i n V a l l ai n eii diktaattori-i
i a l l i t u s niiyttää voittavan yhä
suurem pa a ja la nsij a a m a ai lm an
eri • kulmilla. . Vanliemuiista ja
tuoreimmista esimerkeistä mai­nittakoon
: vain Venäjä, Italia,
Espanja j a Saksa. Venäjällä 011
moiiivhotinen.; . tyrannimainen.
1) (> 1 s h e V j lei d i k t a tu n r i . (ei kiiyliä-
1 i s t ön d i k t a t u u r i ) , joka ön kaik­kein
yksinyaltaisih. ja j ä r k ä h t ää
mättömin. Italiassa on kaikki
1 iiä ii rä ii m is vai ta fn.sc i s ti en j oi 1 ta -
jallaMuSsoUnilla, joka mielensä
m uk aan n äy t tää mniit tel e van jo­ka
.valtakunnan, pefustnsläkoja-kin
ilman että kenelläkään olisi
sanan- 'sanottavaa. Espanjassa
pitelee hallitus ohjaksia 3aree-lonah
entinen' kenraalikapteeni
(komendantti) Primo de Rivera,
sangen vaikutusvaltainen mies,
jonka, edessä kuninkaankin täy­tyy
po kk u r o i da. S a ksa ssa on
toimeenpaneva . valta annettu
puol u st ns m i n ist., . kenraali Gess-lei'in
käsiin. Hänen määräämis­vallassaan
on; kaikki sotilas^ jä
ipoliisijoukot. V / s • • •
Kuuluisa englantilainen valtio­mies,
entinen pääministeri Lloyd
George lausuu, että demokratial­lakin
(kansa n vai Iällä) on omat
virheensä • .jä puutteellisuutensa.
Se pitää paikkansa ainakin sel­laisissa
tapauksissa,' milloin kan­sanvalta
ei ole todellista demo­kratiaa
Viimeaikai.sten myller­rysten
. vuoksi epävakaiseen si­säpoliittiseen
aspm^an joutuneis­sa
maissa, kuten esim. Saksassa,
voisivat radikaaliset ainekset
kansanvallan varjolla toimeen­panna
valtiokaappauksen mosko­valaiseen
palliin. V Niiissä mäis­sä
on diktaattorihallitus väliai­kaisesti
paikallaan, koska bol­shevismi
yleisesti tunnustetaan
'kansanvallan vaarallisimmaksi
viholliseksi ;• Toiselta puolen vi­hattu;
.diktatuuri tule
kä^tet^ksKtansak^^ pa
maisesta kurjuudesta ja asukas­ten
epiitoivoisesta asemasta kir-j
oi tetaan n y ky iiii n ; sa nomaleh dis-sii
paljon. Buki,iasta saattanee
tuntua mel k ei n uskoi hat to 1 naita,
et tä tiio ennen m a a i l m a n mahta-vinipiin
kuulunut valtakunta oh
sei laiseen M11 i Inu n va jo n 1 u it 1111-
'lut • Iliaaksi, jossa en 1 ise n hyvän
j ä r j e s t y k s e n ; j ä / ku koista viiui: o-,
lojeii sijalle on tullut alitiiiset
: rauha 1 toi n uu d e t, su unn at on Cl iji-t.
ar.vehätii ja niilii seuraavat
k ä r s i m y k s e t . .M ei Ile Saksa.st a
sapaiineessa yksityiskirjeessii ku­va
iU aa n sikiiliiisiä (iloja sen raa­vaan
tai)aaii:
;; • - K a i k ist a tä 1 lähast isist ä; t a kä -
hiisistä levottomuuksista, meila-k
o ist a, lakoisti\;- y. m. jiiiätellen
e i t il an ne oi e pa ra utu maan |)ä i n;
Saksan markka on jo melkein
arvot on; kuten. huomaa raiitatie-ma
tko ist a k in (kirjoit t a j a mai­nitsee
rauta.liei)iletin Mynelie-h
is tä 1 AMp/ i g i i n niäksa n e e n lal ies
43 miljoonaa iiiarkkaä !),.. vaikka
ne c i vii t suinkaan vielii ole iiiui-den
hintojei^ tasalla.
ijehdissii näkyy kyllä vielii jon­kun
verran toivon kijuniläOlevan
asian parantumiseen, mutta jos
rikas Anierika ei ojenna autta­vaa
kiittään, anna aIkua. ja liy-viiä
esi m ei- kk iii Ku ro pah : raha-n
i h t i nai lie yhteisymmärryksen
•syntymiseksi, on Saksa" varhiaS-ti
luhistuva ja laitiinainen kur­juus
pääsee silloin jaloilleen..
M i t i i sellaisissa olosuhteissa ta­pahtuu,
on vaikea e t u k ä t e e n sa­noa,
mutta selviiä on, e t t ä se ei
rajoitu ja supistu .vksin Sak­saan.
Se tempaa monet niunt
vallat mukaansa ja silloin voi
l^juropan asiohssa tapahtua odot­tamattomia
; k ä ä n t e i t ä . Väkisin
häissä olosuhtei.ssa t ä y t y y oppia
vihaamaan sellaista sotilasvaltaa
k u i n Ranskassa on ja jota , se
harjoittaa voitettuja aseettomia
ihmisiä kohtaan.
Vielä olisi joka paikassa hyvä
tilaisuus voittaa n ä i d e n maan ta­salle
ma.sennettujen asukkaiden
suosio j a niy ötiitunt o, ra uh oit taa
nällkää näkeviä ihmisiä, karkoit-taa
.sodan vaarat j a rakentaa
parempi, onnellisempi yhteis­kunta.
Mutta "kenen jumalat
tahtovat h ä v i t t ä ä , sen lyövät he
sokeudella." Se on historialli­nen
totuus j a pitiiä ja tulee pi­t
ä m ä ä n paikkansa tulevaisuu­dessa
k i n. Tätä asiaa pitäisi
ranskalaisten 'mahtimiesten ja
kenraalien enemmän ajatella,
s i l lä nykyisellä politiikallaan he
kokoavat turmiota, tuottavia
mustia; piilvia tulevaisuutensa
t a i v a a l l e . " -^V^-:
Ken tie s tied ät te, että; veniil ii i -
ön hyvin omituisia tapoja.
Ilo ' ^ p i t ä v ä t : karjansa saiiioissa
huoneissa, missä iliniiset asuvat,
Minä en voin ut sitä si et iiä.Sai n i ­i
n e . verrattain hyvää ruokaa,
mutta se oli hyvin kallista ja
:kovasti t ä y t y i touhuta, jos mieli
elää'. r.Meille maksettiin kappa-^
letyiin pohjalla ja mitä kovem-min
• 1 eki tyiitä, sitä , enemmän
.sai ;paikkaa. • -Virkailijat kohte­l
i v a t nieitii hyvin. Loukkasin
j a Ikä n i . j a sain , h y v ä n ; iu)id on.
Tiissii . siihtee.ssa ; ei minulla'"; ole
mitäiin ' valittamista.
M e i t i i : ()li 70, kiin sieltä .Jäli-dimme.
. mutta sen j ä l k e e n oh; 11-
seita toisia palannut kot iin, ku­ten
:minäkin, j a ovat iloisia piiäs-tessäiin:
tiinne takaisin. M inä
isihmisct saapuvat lisein
iä ä k a ri l i ka ns.sa. ne uv oi t olemaan,
kun ovat lihavia ja haluavat
lai I i.t u a. l i e non da t l avat. mäii r ä t -
1 y ä : ru okaj ä rjest ys t i i ; {jättä e 11
•pois sellaisia i*uokäIajeja, joista
e ivat . erikoiseni ini n v äl itä)., •; k o -
k ei I e v a i ka ike Ha isillä mal 1 tl oi I i -
s i I la j a iiiälid otto mii I a viienettely-ta
vailla, m u t t a vi haavat kä vele­in
ist ii kuin syntiä. Kun heila
s i i h en ke ho iletaan^ se 1 i tl ii vii t ' li e
: o 1 e\'a n s a siihen ky ke n e 111 ii t; t ii m i ii,
k o s k a hejdiin jalkansa o v a t . k i ­peät.
/ Nyky a j an ä idit k e rt o \ ' at
lapsilleen vanhanajan kiinälai-sista
naisista, joi ka lahallaaii pu-i'is1
iya 1 jalkansa muodot 1 omiksi,
m u ti a si i tii liiiol i ma tta it se: kiiyt-täviit
ahdistavia, -suip pokiir k isiä
ja. » ma 11 d o 1 li s iiii m an ; e piirmi k a via
k en k iii.' Onko ihme, .eitä. jalat,
.silloin luntuvat kipeiltä ja vä­li
ii n k- i n ]") i t e m p i kii \' e 1 y aiheuttaa
tus k il l l i s t a kärsimystä ?"
'Myös Bjyömme-pänkki-eaoituk*
sia (ahekkejä) markoissa ; y l l^
mainijt. kurssin jälkeen ja erikoi" .,,
sia, kolmen prosentin korkoa vo.
tavjä iHÄtkusiajien sh
lareissa, jotka. Suomessa lunas ^
taan siellä voimassa-olevan dol^
rin kurssin jälkeen.
V, Lähetyskulut rahalähetyksilla.
postin kautta oh 15c. summillf;
alle ^20.60; sitä suiiremmilta 8U1J>"
miltä mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut ^ähkoteitse öa
kuikilta summilta. ' .
Kaikki lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä^
Osoittakaa Isketyksenne ya»'
taanottajan ja lähettäjän ösoife^
teella, varhstettuna osoitteella/
n Department
Parisin olympialaiset v. 1924.
P ar i s in' oly m pi 11 la isien si hieeri
on ilmoittanut et tii tälliin iiien-tii
essii odot et a a n o.sa no t taj i a seu­raavista
.maista : Belgia. Sveitsi,
Tanslca, Tshek'kosioyakia. Suomi,
T u r k k i , I x u o t s i , lVirtiigali, dlol-
1 ai Iti," Ihigl anti, Xo rja,' Ame ri k-ka.
Viro, Capada, P>ulgarja, A r ­gon
ti na. f n k a r i . Australia, K i i -
inaniii, l'ii.si-Seehinti. Haiti, In­tia.
. Kielii-A Tri ka, lOgypti ja
Ranska.
. I^aiiskaii hallitus on ollut sitä
m i e l i p i d e t t ä , ettii Sak.sä. ei saa
HANCOCK M
f ^Perustettu v. 1874.— '' ^fl^ •/
Varat y l i . . . . . . . . ; . .$3.000,000.00.
Kirjoittakaa snomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm-ai.
om. tuot, ,t aa. .,p erh,e eni,. si.n ne, jos ..'o; ttaa. os, aa. R, a%n s.k ala,i s. iss,a . arhei-
- -1 -/ " ... , ' lulehdissii. on kuitenkin liuoiiiaii-paikasta
jutaisin. 'in-utta huoma­sin
ettii se ei ollut heille iiiikiiiin
.sovelias ; pai k ka.: Py ,vs in k- o 1 p a-ni
rahaa ja tuiin kohta takaisjn.
Olen Amerikan; kansalainen , eikä
.miniilla • olint m i t ä ä n vaikeutta
päiist ii ta k a is in. K n tulee e n iiä
toist a k e. rt aa t iiä Itä lähteinä äh;
Aion pysyä tii iil lä - VI i dys vai loi s-sa,
j on ka tied ii n, ole v an par h aan
maan ;maailmassa." .. .•..^•'••'•.„
' Voit aneenpa: jokseenkin var­masi
i saiioa, ettii Setit Samuli
on Vietor J ä r v i s e s t i i saanut lo­jaaliseni
ma n kansalaisen, kuin
niitä hän o l i ennen seikkaiiuret-kelle
liihtöään.;; " K y l l ä routa
porsaan kotiin- tuo," sanotaan.
S y y t ä olisi tämän Karj ai <i li-sei k-k
a i l u n k i n johdosta toivoa, tttii.
se monien muiden ohella olisi
varoittavana esimerkkinä ' ' K u s -
basean" ja sensemmoisten hnl-
] ut lelujen suhteen, joilla herk­k
ä u s k o i s t a suomalaisjoukkoa y-hä
vieläkin näytäiln; narratta­van.
•
me.
—• Jokainen päivii on pieni e-iimii
: jokainen herääminen ja y-irisnoiiseminen
pieni syniyminen,
jokainen raike..s aamu pieni nno-rii
u s j il j o kai ne n m ä k u lill e in eno
ja..nukkuminen pieni; kuolema.—
lopenliauer. •.
Astorlassa ilmestyvä
ning Astorian'' lehti, kertoo e-räässä
numerossaan hastattelus-ta,
joka lehden edustajalla oli
ollut Neuvosto-Karjalassa Astori-aan
takaisin palanneen suoma­laisen
miehen Victor Järvisen
'•kanssa. Kohta, Astöriaah saavut-
"luaan, suostui i Järvinen tulkin
Jsautta iyhiyesti.kertakaan kö^ •
— Automobiilien hyödyll isyy-:
•destil ei voi"olla kysymystäkään,
sanoo' muuan kirjoittaja aineri-kalaise.
ssa "The .Medieal Review
pf Review'ssa;-', eikä' myös siitä,
ettii monet henkilöt näitä n.yky-jijän
kulkuvälineitä k ä y t t ä v ä ei
'sentähden, että keillä oi isi kiir e
tai pitkä matka kuljettavana,
vaan yksinkertaisesti siitä sy,ys-tä,
että he ovat laiskoja. He mie­luummin
ajavat mukavasti au­tolla
kuin vaivautuvat kävele­mään.
Hän kysyy: ''Onko meis-tä
tullut fyysillisesti laiska kan­sa,
jolle liikunnon puutteessa
muodostuu suhteettoman suuri
Vatsa ja pienet jalat?" ja .jat­kaa:
^'Käveleminen on yksi kaik­kein
edullisimpia fyysillisen har­joituksen
muotoja, yksi pär-liaimmista
keinoista terveyden
säilyttämiseen. Sen avulla hy­vin
usein estetään luonnoton
lihavuus ja poistetaan huono
ruuansulatus. Kävelemällä voi -
daän painoa pienessä ajassa vä­hentää
viidellii tai kymmenellä
paunalla. Täivittäirien, o—10
mailin pituirien kävelymatka tu­lisi
olla j okaisen henkii ön tei'vc-ysolijeenia.'
Sota-aikana, jpllcin
miehiä lähetettiin harjoitusleiril­le,
oli helppo erottaa uusi tulo­kas
'häiieri uflkonäkönsä perus-teella.
Hätien ihonsa oli keller/
tävä, Tatöa. njipp^uva ja pienilan
tettu, ettii kun olympialaisten. on
oltava . iniolueettomat 11 rheiliiHi-set,
tulisi Saksa myiis kutsua,
i.viiii' kerraii saksalaiset ja rans­kalaiset
liikemiehet o vai koske-,
tuksissa; toisteiisa kanssa, niiksi,
c i vii t ui-Il ei I i ja t saisi sitä tehd ä;
;NeIItj-äalisien maitIen olisi pitä-nyt
esittää puolueet romiiiiskan-tansa
: . v oin i a kk a ami 1 lalhi t a va 1.1 a.
Toi saa Ita; - on saksa la ist en kaht a
alusi a aika en oi liit liyvi n k ie Hei­ne
n. Ile ovat useasti : i l m o i t t a ­neet,
etteivät he . tule: olla maan
osaa Parisin olympialaisiin. Hei­d
ä n päinvastainen pelkkii kan-hanottokin
olisi auttanut
teen ratkaisua. ; /
; — Klikkaus, niinkauan kuin so
on 1 i'usi, ku o 11 uu kuin nuor i v i i - :;
lii. Mitii vanhemmak.si ja k i r k ­kaammaksi
se tulee, sitä l i i l j a i -
sei 11 m a ksi se käy. —• Silesius. ; ;v
/ — J r . s olisi erehtynyt ja ereh-
• dys m a k s a i s i elämäsi onnen ja
ioiveil tesi loieutumisen. etkö
oi il u ti a isi j otäk in el ii mässäsi, et- : :
ki") [lalaisi; takaisin, jos -siten - v o i '
sit kor/jäta edehdykse.si?
— Onneton on se, joka ei osaa
laskea leikkiä, mutta vielii. on- i
iiettomampi on seV joka ei osaa
iViu u ta- k uin 1 a s ke a le i k k i ä . — F .
'kert.. :•;---;'::••;;•'•;""; ;• -•,-:2 ;'•
Mahdollisimman pikainen toiminta.
4= rsSf
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kur0sin rahalähetyksista.
SUOMEN MAIKKAA CANADAN DOUJ^
KaDdri l ä h e n e t osoUeta^^
kösanomalähetystä ei erikoisesti vaadita, Sähkötys-maksu
on $3.75 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 60c Bummille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaisielta seuraavalta sa­dalta
25c. '
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille iähötyksillöi
Läneuaessanno rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyVintar-
-S.
kasti.