Vapaus, September 13, 1923

              ^Tsnrihnrysy»: Ont; joka tiJBto». toKta» js iaaaptai,
VAPAUS
(Liberty) . „
terin Sodbury. Oat,,OTcry Tnesday» TEursday and
AdvertiBing rates 40c pef col.inch. Mimmnm cnarge JbifflrSSn 75c. loiEOOiint on standing advertis» aenr YhrVapauB te the best «dvertfaing medium among
tfie Finnish Peonle in Canada
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Bnnding,
Lomejst.. Puhelin 1038. - Postmote: ^^^^^^
Boz «9»
Canadaan ykri vk. $4.00, puoli vii, $2.26, kolme.kk.
^ ' • % y Ä 5 i b Ä suomeen. yk«i vk. S5.50. puoli vk.
^'wiÄ%it; ei-Ieuraa raha. ei tulla lähettämään.
paitsi »siämie-iitgn ioill» cn takaulcset.
naita katsoen valtuutettuja avaamaan rantansa työläis^
ten luotettavaisunasioissa. Tulevaisuudessa on katsot­tava,
etteivät, toveruuden valtit joudu vääriin kasiin.
Ilmotushinta kerran julaistu.sta »'«'^'"''«'stf, i?^'
paUtatuum^lta. Suurista, ilmotuksista l^^^S^^^J^
Joiden tekstiä ei oka.kerta^mnnte a f«netäatt ttmtttva
ilcnnua; Kuoloilniardkset $2.ÖÖ Jerta jä 51)j. l i ^
JoitBlseltk^mUistövafsyta: ^^^^^^^^
' Joi ette milloin tahansa saa .vastausta ensimäiseet
«tjeedeenne. kii-iottakäa uudelleen liikkeehoitajan per
Boonallisellä-nimfel'! • .
:.: . X. V. KANNASTO. Liikkenhoitaia. f •
Tiistain lehteen äijotut itmotukset pitää ol!a,kont.
«orissa läuatitäina, torstain lehteen tiistaina Ja lauantain
lehteen torstaina kello 8. ' •
' • HeeisterH «t the P«<it Office Department, Ottawa, as
bffekind'clns» niflfter,/'» '
Ainoat oikeat valtit
Jokainen hiin Canadan kuin Suomenkin työläinen
«ietääj että jos Suomesta tulevat työläiset haluavat
nauttia järjestyneiden työläisten luottamaista tai päästä
valistuneiden ^ työläisten suosioon, siihen on ainoastaan
yksi pääsylippu — Suomen sosialistisen' Työväen­puolueen
antama todistus. '
Suomen luokkasodan tapahtumat ja suhteet ovat
juurtuneet syvälle, unohtumattomasti työläisten mie­liin.
Valkoisten ja punaisten välit ovat sovittamatto­mat.
Canadan jtyölainen, vaikkapa hän ei olisikaan
ollut missään käytännöllisessä kosketuksessa Suomen
luokkasodan kanssa, muistelee kuitenkin leppymättö-'
mällä vihalla ja katkeruudella saksalaisten Junkkeri-joukkojen
kanssa käsikädessä temmeltäneitä Suomen
valkoisia. Taas Suomesta Ganadaan siirtynyt 'välis-turtui
työläinen ei voi unohtaa toveriensa roistomaisia
Irääkkääjiä. i • ' .
Tyiiiäisten luonnollinen oikeude
ka, että .Canadan työläisten keskuudessa astui aivan
luonnostaan käytäntöön Suomesta tulevien tutkiminen.
' Minkä^ meidän toveripuolueemme, Suomen sosialistinen;
työväenpuolue päästää, se on oleva päästetty^ täällä­kin,
idinfeä se liylkää, sille ovat työväen toveriluoton
ovet kokonaan suletut. '
Me Canadan suomalaisen SosialisSijärjestÖrt ja
Hl^orkers Partyn jäsenet voimme ylpeydellä viitata sii-lieri,
että' Suoden kansan kireimmissä ' luokkataistelu-
: kyaymykslMä^-kykenee; JQ. on• oikeutettu .päättämään
>4overiluottoa koskevissa asioissja ainoastaan meidän
veljcspuolueemmej Suoihen Sosialistinen työväenpuo­lue.
Tämä puolue edustaa Suomen työläisten valti­ollista
liikettä, kuteutsuomalainen sosialistijärjestö ja
,sen emäiärjesti). täallär^^^^^^S^^ tunnettu Kolmannen
Kansainvälisen lipun kantajana ja yleensä vasemmis­tolaisen
työväenliikkeen edustajana. ^
y Mitä kohtalon ivaa, että nekin työväen järjestöjen
nimen suojassa toimivat liikkeet, jotka työkseen tais­televat
kolmatta kansainvälistä ja yleensä - työläisten
valtiollisia puolueita vastaanj joutuvat nyt^ puhtaimpia
ja parhaimpia toveriluottoja hankkiessaan kääntymään
Suomen sosialistisen työväenpuolueen puoleen. Kun
Yhdysvaltain LW.W. liitto tai Canadan O.B.U. ha-luavat
erotkaa kunnon luokkaitaistelijan lahtareista, ta­pahtuu
se meikäläisen valtiollisen puolueen antamalla
lausunnolla. Vain meikäläisten kasissa ovat heikä­läistenkin
tarvitsemat toveruuden ja luoteitaväisuuden
.valtit.
\ : Samalla diis kun o.b.u:iaiset parjaavat meidän jär
jestöjämme ja valtiollisia puolueitamme, ne kuitenkin
käytännössä joutuvat turvautumaan meidän s/ariaamme.
Kun joku Q.B.U. unitli- ojentaa sen tutkimustoimiin ek­syneelle
työläiselle Suomen sosialistiselta työväenpuo­lueelta
saapuneen todistuksen; täytyy sen tunnustaa
käsittelevänsä kultaisirita, luotettavaisiuta todistusta i mi:
tä ikinä työväen luokkataistelukysymyksissä voidaan
antaa.
Moraalisesti alasvajonnut ja lurjusmaisen periaat­teeton
on sellaini&n liike, joka parjaamaltaan järjes­töltä
kääntyy hankkimaan luotettavaisuifötodistuksia.
Kun me tuomitsemme i.vv.vrläiset syndikalistiset j ^ - -
jestöt ja niiden edesvastuuttomat virkailijat ja laitok­set,
^ me teemme sen ,^na, inielessä, että sinä ilmoisna
ikuiä enune me ole. heikäläisten todistusten' vaivaisia.
MeiKlä on toyeriluotlpa, jakavia joukkojarjestojä; ilman
heitäkin. Ja me tiedämme, että j os missä vallankumo­ustaisteluja
käydään joko suuremmassa taikka pie-nemmässä
mittakaavassa, luokkataistelun logiikka ja
vallankumouksellisten työllisten kypsyys on aina joh­tava
asiat niin, etta joku I.W.W. liiton tai O.BIp. sai-
Vaalia hengellä täytetty' järjestö 'el .ole ikinä tilaisuu­dessa
ratkaisemaan työläisten toveriluotosttt.
Ön mieltä yleintavaa j f p^rlaatteeTRsestl Tolik
vaaVmainita siitä osasta, joka on langennut ;$uojha-laisen
veljespuolueemme osalle luolettaväisuus^odistus-;
ten antamisessa Canadaan saapuneiden suoinalaist^n:
^suhteen. On valitettavaa, että näitä todistuksia. Suo­men
toverien huomaamaiton^uuden takia, on jaettu sel­laisten
järjestöjen kautta, jotka eivät omasta kohdas­taan
ole oikeutettuja eikä yleisen työväenliikkeen kan-1
Työväenpuolueen lupaava tule­vaisuus
«
Englannin kaivostyöläisten järjestön sihteeri Frank
Hodges, joka on paraikaa vierailulla Canadassa, lau­sui
Torontossa pitämässään puheessaan, että Työväen­puolue
tulee kymmenen vuoden päästä ottamaan hal-litusohj^
kset käsiinsä Englannissa. Puhuja viittasi
Englannin nykyiseen sekavaan asemaaij ei ainoastaan
ulkoppiiittisessa, vaan myöskin sisäisessä suhteessa.
Kun muut yhteiskunnan kerrokset käyvät neuvottomiksi
niin taloudellisten kuin valtiollistenkin vaikeuksien
edessä, käy Englannfn järjestynyt työväestö yhä tietoi­semmaksi
tehtävistään ja varmemmaksi tulevaisuiides-^
taan. Työväestö kulkee nopein askelin kohti voitto­ansa.,^-
•
Englannin Labor Party on viime aikoina muodos-ituntit
yhä keskeisimmäksi tekijäksi Englannin työväen­liikkeessä.
Vaikka tässä puolueessa, varsinkin sen joh­dossa,
ön vielä vahva annos pikkuporvarillista hen­keä,
on v.puoliie kuitenkiii kokonaisuudessaan jo suu-remmöinen
tekijä työväen luokkataisteluliikkeessä. Vii­meisen
parin vuoden tajalla on se saavuttanut lois­tavia
voittoja parlamenttivaaleissa ja suorittaa se työ­läisten
valtiollisena elimenä niin tärkeää osaa, että yk-sirtpä
komrhunistit ovat muutamissa viimeisissä vaali­taisteluissa-
olleet yhteistoiminnassa Labor Partyn
kanssa, asettuen kannattamaan sen ehdokkaita/Peri­aatteellisessa
suhteessa osottaa työväenpuolue jatkuvaa
kypsymistä. Samalla kertaa oppositsionipjuolueena käy
se suurimerkityksellistä käytännöllisen' politiikan kou­lua..
Labor Party sanalla sanoen on sekä edistysmieli­nen
että edelleen edistysmahdoUinen puolue.
Sen' sijaan vapaamieliset ja kansallismieliset ko­konaisuudessaan
katsottuna ovat pysyneet entisellä kan­nalla.
Porvarillisen järjestelmän umpikuja pitää ne
luonnonpakolla taantumuslilassa. Uudestaanfakenta-misliike
on niiden näköjään suurista ponnistuksista
huolimatta lamassa. Sen sijaan Labor Partyn kes­kuudessa
kypsyvät yhä selvemmäksi sosialistisia teo­rioita
vastaavat katsomukset; ' ^ Puolueen j ohtomiehen
Snovdenin^ äskettäin' läpiajama vaatimus suuromai-suuksien
yhteiskunnallistuttamisesta on merkitsevä
edistysaskel Englannin työväen valtiollisessa liikkeessä.
Tosin puolueen keskijudessa on eri vivahduksia ja 6ri-ilaisia
mielipiteitä yhteiskunnallistutt^mista koskevan
ohjelman käytännöllisestä puolesta. Seuraavien vaalien
jälkeen, jolloin taas on syytä odottaa puolueen saavan
entistä loistavimpia voittoja, jonka kautta: poliittinen
tilanne yhä vaan'kärjistyy, tulee olemaan erittäin mie­lenkiintoista
nähdä; minkälaiseksi puolueen ohjelma ja
suunta edelleen kehittyy ja mitkä käytännöliiset' taiV
telukysymykset tullaan asettamaan etutilalle. Siihen
mennessä puolueen politiikka r^ijottuu vain tavailisi
oppositsionipuolueen taisteluksi. Mutta tämä ^taistelu
on samalla luonnollinen tila Englannin työväenluokan
kypsymisessä y)iä korWmpia vallankumouksellisia
vaatimuksia vastaavaksi.'
Incfiistrialisti tämmää
ääntään kansojen
liiton nuottiin
' Äskettäin kerroimme näissä Vil­kaisuissa
eräästä «"Maailman kan­salaisesta
», jonka kansallisuus- oli
niin- mbhimut!kainen, että Montrea­lin'
passien tarkastajakaan ei voi­nut
ratkaista minkä maan kansa­lainen
hän oikeastaan oli ja niin
ollen arveli, että-olisi parasta mer­kitä
mies kuuluvaksi feansojen liit­toon.
Mutta mies puolestaan selit­ti,
että «kun hänkin tässä on vain
tavallinen työläinen, niin kyllä se
I hänen .paikkansa on kolmannessa
kansainvälisessä».
Mutta miehemme selitys ei saa­nutkaan,
jäädä sokaroimatta. Kun
Industrialisti lainasi tuon paikinam-me,
karsi se siitä pois sea kohdan,
jossa mies selitti kuuluvansa jär­jestyneisiin
typläisiin ja jätti jälel-le
vain siirtolaisvirkailijan selityk­sen,
että miehen paikka on kanso­jen
liitossa. Industrialisti siis-.kii-^
kutti valistuneisiin työläisiin lukeu­tuvan!
miehen imperialistien, kan­sainväliseen
santarmiliittoon.
Kuten tiedetään painetaan Indus­trialisti
kansojen liiton kannalla
olevan suomalaisten kamasaksain
äänenkannattajan Päivälehden pai­nossa,
joten tuplajuun lehdessä toi­mitettu
karsiminen on hyvin ym­märrettävää.
ten yhteiskuntaelämä on ihmeelli­nen
ja että he noudattavat tarkoin
omia yhteiskunnallisia lakiaan,
mutta kukaan ei olisi u^onut, että
he seuraavat myöskin nykyaikaisä
ta. politiikkaa ja diplomatiaa sekä
että he tarpeentuHen ovat valmiit
myöskin harjoittamaan «sabotaas-hia>
ja panemaan toimeen joukko-siirtymisiä
sen vallan hyväT^si, jon-k
§ alamaisiksi he itsensä 'tunnus­tavat
Tosin sota-aikana jo kerrot­tiin,
että saksalaisilla olisi ollut
harjoitettuja jnehiläisiä, joita he
lähettivät suuria parvia vihollisten
puolelle ja nämä harjaantuneet so­tilaat
«ampuivat» vihollista silmiin
telhden idten kokonaisia rykmentte-ijä
hetkeksi.sokeiksi, mutta pidettiin
näitä tietoja ememinän tai va'hem-män
tekaistuina. Mutta nyt tulee
uusia tietoja, jotka vakuuttavat,
että mehiläisiä voidaan menestyk­sellä
käyttää sekä sodan että rau­han
toimiin. Onko tällä mehiläisten
lakolla ja joukkosiirtymisellä mi­tään
vaikutusta Ruhrin kysymyk­sen
ratkaisuun, sen ^on tulevaisuus
osoittava.
PorVarisntaailman eräs kehitys­suunta
Viime sodan vaikutuksesta on sodankäyntilaito
suuressa määrin teknillisessä suhteessa kehittynyt. On
ilmalaivasto, 130 km. kauas kantavat kanuunat ja
luyrkkykaasiit. Viime maailmansota antoi Ranskalle
rohkeutta mustaihoisen armeijan muodostamiseen ja
sotajalalle asettamiseen. Tiedätkö ,sinä, kuinka paljon
uhreja se on nyt vaatinut? Liittovaltojen puolelta
6 milj. kuollutta taistelutantereilla, 4,150,000 kuollut­ta
rauhallisista siviliihenkilöistä yleisen kuolevaisuu­den
lisääntymisen ' johdosta, syntyneiden lukumäärän
alentumisen; joka lasketaan 13,200,000 eli kaiken
kaiickiaan 2S,300,00Q tuhoutunutta ihmishenkeä.' Kes-kuvaltöjen
ihmishukka ön laskettu 4,200,000 kaatuneis­sa
taistelulcentilläi 1,750,000 tuhoutuneeksi siviilihen-kiloksi
seka syntyneiden lukumäärä vähentyneeics
7,050,000 ihmishengettä. Keskusvaltojen \ ihmishukka
kokonaisuudessaan on 13,000,000'henkeä. Kaiken kaik­kiaan
menetti ihmiskunta maailmansodan johdosta 37,^
1)00,000 ihmishenkeä eli yhtä paljon kuin Ranskassa
on asukkaita, johon vielä ön lisättävä Keski-,ja Itä-
Europan perinpohjainen rappeutuminen. Jonakin huo
menpäivänä alkava uusi maailmansota tulee olemaan
vielä :verisempi, jollemme me sitä estä. Pääesikunnissa
puhellaan yhä vielä vain sodankäynnistä käyttämällä
aseina kemiallisia myrkkykaasuja ja ruttobasilleja kuo­lettavien
kulkutautien keinotekoiseksi levittämiseksi
kokonaisten kansojen keskuuteen, käyttämällä aseina
sähköllä maastakasin ohjattavia ilmalaivoja vihollis-kaupunkien
tuhoamiselt^l' s(^'ä ^ti^stä enemiiuassa mRä-rin
käyttämällä musta- ja^lceltaäiöisfac kanuutianVuo
kah^ vallcoisten «kaDuunanniuati!» 'tulioamiseen».
Kysymyksiä ja vasta­uksia
— Hevosvoimaksi voimakoneessa
määritellään sitä voimaa, joka nofc
;aa 75 kilon, painon yhdessä se­kunnissa
metrin korkeuteen. Ame-riJcalaisilla
mitoilla määriteltynä he­vosvoima
on se voima, joka tar-r
I vitaan; 33,000 jAunan nostamisek­si
y^hden jalan korkeuteen yhdessä
minuutit. ^ .
' ' ••. ,>•••.*• . .••
~ Canadan väkiluku on lisään-^
ynyt, viimeisen ^ kymmenen vuoden
aikana, eli Vuodesta 1911 kaikki­aan
1,581^840 hengellä, eli 21,95
prosentilla vuoteen 1922 mennessä.
r-":;i*sin,;ya/mistw oir tun­nettua
muinaisten egyptiläisten kes­kuudessa.
Hautakammioissa tehdyt
iöydöt .osottavat, että, egyptiläiset
ovat valmisianeef aasia jo niin ai-kasin
kuin 4,000 vuotta ennen
Kristusta.-
• * »
— Kuuluisat 'Babylonian riippu­vat
puutariiat rakennutti Nebukad-nesar.
Nämä puutarhat käsittivät
noin neljän eeKkprih. pinta-alan ja
olivat puutarhat 75 :stä aina 300
jalan . kprkuiseljp. '
— Työväenluokka ei tarvitse porvarillisten sosio-loösfien
mvöhään tulevaa havaintoa, että ihminen on
henkisessäkin elämässään yhteiskunnallisesta yhdys­kunnastaan,
(valtiosta, luokasta) riippuvainen. Me to­teamme
vain, ettöi. sekään tiede voi enää niin ilmeistä
totuutta kieltää. Hyvä on, jos se auttaa meitä todista­maan,
että 6sim. pappi yhä opettaa vanhaiitestamentil-lisiä
raakalaiskatsomuksia ja porvarillinen talousoppi­nut
puhuu ,p'alttua kertoessaan tarinoita pääoman nyn­nystä/
alkuihmisen csäästäväisyyden» kautta. Ja että
porvarin henkinen elämä on varsin lähellä raakalais-aikaa,
jopa sitä alempana, sitä ei tarvitse työväenkö-kan
enää todistellai-Se on sen Jj^okenut. - ^
— Canadassa on nykyään kaik­kiaan
12,247 postikonttooria, jonka
lisäkf 3i748.aia maaseutupostirei-tillä
kannetaan posti 120,000 pos­tilaatikkoon.
'
Uti^a kysymyksiä
—- Kuiflfck monta juutalaista on
nykyään^ Capada^al
— Minkä-vuoksi erästä aikakaut­ta
.'ihmiäkumian historiassa nimite­tään
kivikaudeksi?.
- i . Kuinka pitkä on kärpäsen
elinikä? , ^
V —• Kuinka monta luuta on ih-misrmimiissa?
Jos äskettäin . Yhdysvaltain
presidentin Hardin^n kuoltua vir-kaanastunut
vMapresidentti Coolid-ge
kxiölisi, niin kuka tulisi hänen
jälkeensä pr.e5identiksi?
Saksalaisten mehiläis­ten
yaltioTiisaus
\ftanslcälaiset -mehiläfshoitajat'.Sak­satta'-
vallatulla'alSe^lla' ivat lähet-^
ISne^t ; raiiskälaisilh sanqmalelitun
herkeän Vairttikäeh /siita, etta Saksa­laisilta
vallatut iirtefiii(aj&et ova^ al­kaneet
jliukkosuiftylnlsen Saksaan,
jättäen entiset pesänsä tyhjinä;
I ranskalaisten kasiin. Samalla he
väittävät, että tällainen mehiläis­ten
jöUjrkosiirtyminen' ranskalaisten
valtaamilta alueilta on ihneisesti
ristiriidassa Versaillesin rauhanso>
pimuksen. kanssa. .
Mehiläisten, elämästä ja vaelluk­sesta
on kirjoitettu^ monta hauskaa
ja opettavaista ; idrjaa, mutta jos
ranskalaisten valituksessa on osak­sikaan
perää, tuskin mirkään tähan-asti
sattuneista tapauksesta kuvaa
niin selvästi mehiläisten suurta
valtioviisautta tuin edellämainittu,
i le k]dlä tiedämme, että mehiläis-
Amerikalaista oikeu­denkäyntiä
iLos ^ngelesin liitto-oikeudessa
oli ääkettäiii ' «hyvien kauppojen»
päivä. iVäkijuomajuttuja oli ka­sautunut
! oikeudelle nj.* paljon,
että jos niitä olisi käsitelty tavalli­sessa
järjestyksessä, olisi aikaa ku­lunut
tutkimiseen ja tuomitsemi­seen
ainakin kymmenen vuotta, ja
uusia juttuja oli säännöllisesti ja
yhtämittaisesti tulossa. ' Niinpä
päätti oikeus ottaa käytäntöön ihan
uudenaikaisen • tavan- Oikeus ni­mittäin
julisti, että kaikki kielto­lain
rikkomisesta .;syytetyt pääsisi­vät
sillä, että tunnustaisivat syyl­lisyytensä
ja maksaisivat sakot.
Tarjous otettiin auliisti vastaan.
Toistatuhatta väkijuomien laitto­masta
valmistamisesta myymisestä
ja kuljettamisesta syytöttyä henki­löä
tunnusti syyllisyytensä, mat-saen
sakkoja yhteensä 80,000 dol­laria.
Kaikilla ei ollut rahaa niin
paljon, että olisivat voineet mak­saa
«lunnaat» yhdellä kertaa, mut­ta
oikeus oli heille armollinen,
suostuen ottamaan vissin määrän
käteisesti ja niin ja niin paljon jo­kaisen
seuraavan viikon aikana,
kunnes kaikki oli maksettu, siis lii­kemiesten
tavallisen vähittäismak-sujärjestelman
mukaan. «Sakot
vaihtelivat 50 dollarista 4000 dolla­riin,
kakkojen maksajien/joukossa
oli naisiakin, nuoria ja komeita nai­sia.
Eräs heistä, toisia soreampi,
oli, nähty ajelevan-^^komealla autol­laan
kaupungin rikasten osastossa.
Viranomaisten huomio oli- kiinty­nyt
tähän amatsoniin ja olivat he
saaneet selville} että kaunotar oli
säännöllisesti pitänyt huolen hie­noston'
yiinatarpeista. Hän menet­ti
autonsa Ja maksoi '60 dollarii
sakkoa.
Samaa mentelmää on sikäläises­sä
poliisioikeudessa noudatettu lii­an
nopeasta autöajosta sjrytettyi-hin
henkilöihin nähden. Näitä täl­laisia
vauhdinrikköjia bli ollut niin
Dalion,: että vankilassa ei ollut enä^
tilaa uusille,, jonka vuoksi oikeus
täätti vapautua heistä yhdellä ker­ralla,
tarjoten kaikille vaoauden,
kun vain maksaisivat vaaditut sau­kot,
vaikkapa vain vähän kerral­laan.
Suomesta. Karl Uuno Ahde esitti
Viipurin läänin maaherran anta­man
ulkomaapassin ja vankilapas-sin,
joka osoitti, että on tullut iuo-mituksi
valtiopetoksesta 2:si vuo­deksi
kuritushuoneeseen Viipurin
vankileirillä. Tämä vankilapassi on
annettu heinäk. 30 p., 1918. Hä­nelle
myönnettiin myöskin väliai­kainen
toveriluotto siksi kun todis­tukset
saapuvat. Hannes Ed. {Mai­janen,
Lautiosaari, Kemi, Oulun
lääni, hänellä ei ollut mitään to­distuksia
ja on niitä kysyttävä Lou-tiosaaren.^
työv. Yhd. Omien pu­heittensa
mukaan on mennyt jää-kärikouluun
Saksaan v. 1917 ja
väittää olleensa kapinan ajan työ-armeijassa
Saksassa ja Ranuassa.
(Maijaselle ei myönnetty minkään­laista
luottoa niin kauan kun saam­me
varmat todistukset hänestä ja
hänen toimistaan Suomen luokkaso­dan
aikana.
Tuonen viikatemies on kävässyt
joukossamme kaataen joukostamme
yhden toimeliaiihman osastomme
jäsenen, Matti Albert Saastamoisen,
Hän taisteli urheasti tuota kavala.'}'
ti hiipivää tautia, luumätää, vas­taan,
mutta tauti oli hänessä ke-hittynjht
jo niin pitkälle, ettei leik­kauskaan,
joka hänessä' toimitettiin,
voinut häntä pelastaa ja niin hän
oltuaan noin 7 kuukautta Vancou­verin
yleisessä sairaalassa, nukkui
ikuiseen uneen. Osastomme otti
huolehtiakseen toverimme viimei­seen
leposijaa^n saattamisesta ja, va­littiin
"^-henkinen hautauskomitea,
joka' huolehti tähän kuuluvista asi­oista
ja tapahtui hautaus elok. 28
p. kello 2 jpp. Tilaisuuteen oli saa­punut
lukuisa joukko tuttavia joka
oli omiaan osottamaan, että toveri-vainaja
oli saanut unhottumattomari
sijan Vancouverin toverien sydä-m^
ra. Hautaustoimistolla toveri
»Emil Ihaksi muutamin sanoin
vaili' vainajan elämänvaiheita \
laulettiin^ ^ «Haudalla* ja albi u*:
tue kulkea haustausmaata koM-?»
Haudalla piti toveri An'o Vaaialii^
kuttavan puheen, jossa kuvaili vä.
najan toiminltea osastossamnie jn^
Laulettiin »Toverin haudalla» jj
laskettiin haudalle yhteinen .seppsjj
ja viimeksi laulettiin «KansainTai.
nen» ja niin lähdettiin suDoahj.
sellfr haalille, jonne toverittaret oH-vat
hommanneet virvokkeita ja 25.
tä nautittua pantiin toimeen K
räys hautauskulujen korvaamis^
ja tuotti se $74.70, Ennemmin oli
tätä-taAoitusta varten saatu säj^.
tolta $25.00, muutamilta vainaja
tuttavilta yht. $51.00, yhteetä
$150,70. Menoja: hautaus llOö.öO,
seppele lapsille $3.50, nauha yMii.
seen seppeleeseen: $1.00, yht. ^104..
50, jäännös $46i20, jolta tuilaaj
käyttämään lapsien hyväksi. Täiiäa
tarkotukseen on ennenkin ke^tty
varoja ja tämän lisän kanssa teiee
summa njfkyään noin $450.00 vai-heille.
Osaston johtokunta ja Fin­nish
Soo. johtokunta yhteisesti tu­levat
pitämään huolta toveri-vaina­jan
lapsista ja. valitsivat ne '«5-
kuudestaaii kaksi henkilöä valvo-'
maan tätä asiaa.
Osastomme naisjaosto toimeenpa­nee
iltaman "Suomessa ilmestyvän
«työiäisnainenvlehden hyväksi, jos­sa
• iltamassa tullaan näyttelemään
^Turkkilainen unelma» ja mitä
ikaikkea muuta; ohjelmaa lieneeiään.
KaiM tietysti silloin ollaan sid-lä
näkemässä ja kuulemassa. Osas­tomme
jäsenmäärä on taasen li­sääntynyt
kahdella, liittyen siihen
jäseneksi toverittaret. Ida Streng ja
Sigrid Bunderberg. Tervetuloa rin­tamaan.
— J. A. M.
-Tietäkää huutia, amen'
Eraäissä ^ ^maaiaisseurakunnas-sa'
Ruotsissa oli pappi joka van­huudestaan
huolimatta tahtoi itse
hoitaa virkaansa — niin vanhuuden
tylsä kuin olikin. Hermostuneena
tästä valittivat . seprakuntalaiset
konsistoriin, joka antoi papille an­karan,
varoituksena Kun ukko tämän
jällceen ensi kerran esiintyi saarnas­tuolissa,-
lopetti hän saarnansa lau­malleen:
• «sHoitakaa itse omat asianne se­kä
sisään että töoskaydessänne ja
lantakaavänlian miehen olla rauhas­sa,
lietakää .Wui3ä, aamen».
tiolisia
Osaston johtokunnan kokoukses­sa
eloL ^4 p. x)li m.m. tutkittavana
Suomesta tänne-'saapuneiden henki­löiden
passeja"ja todistuksia, Eino
/Nlenii, TEeti Niemi, Yrjö Niemi ja
Einari Hanhtonem NäUIä henkilöil­lä
oli Maringaisten työv. yhdistyk­sen
jäsenkortit. (Suom.: Sofc dem.
puolue), Lohtaja. Toivo Pelttari ja
Emil Hirvi samoin 'Lohtajalta.''Näil­le
> kahdella viime^i' mainitullk 'ei
ollut minkäänlaisia todistuksia, rnint-ta
haluavat ne saada Suomesta^
Päätettiin aptaa toveriluotto väli-
Työväenliikkeen historia on työ­tätekevien
kansaiyöiikkojen taiste­lujen
historiaa. Niin pitkälle kuin
historiaa tunnetaan, on., ihminen
syönyt leipäänsä otsansa hiessä j^
raatanut raskaassa työssä saadak­seen
jokapäiväisen leipänsä.. Ei ole
vielä ollut sellaista ^ultaista aikaa,
jolioin kansanjoukot olisivat voineet
tulla toimeen ilman työtä tai jol­loin
ihminen olisi voinut niittää il­man
kylvämättä. Kaikki saavutuk­set
mitä ihminen *on saanut elin­ehtojensa
parantamisessa ja sivis­tyksellisessä
suhteessa, on hän saa­vuttanut
.yhtämittaisen, . ankaran
työn kautta.
Työn siunaus ;ei ole koskaan koi­tunut
kokonaan itse työntekijäin
Ihyödyksi. Toiset ovat tehneet työ­tä
ja toiset korjanneet työn hedel­mät.
Työläiset ovat^: aina käsittä­neet
valtavan osan kuninn aika­kauden
ihmiskuimasta.
Nykyaika ön työväenliikkeen' ja
työväen'^ taistelujen aikakautta. Työ­väenluokan
taistelu oman itsensä
kohottamiseksi- ja kontrolleeraami-seksi
- sekä raatajajoUkkojen olöti-
|lan parantamiseksi on hidasta, mut­ta
kuitenkin ' alati- kehittyvää ja
eteenpäin menevää. Työväenliik­keen
voittoja ei saavuteta jöHaMn
yhdellä lakkotaistelulla taikka tila­päisellä
kuohahduksella, vaan jat­kuvalla
järjestelmällisellä työllä
työväenluokan ? voimien kokoamisek­si
jä järjestämiseksi kaikessa koko-nAisuudessaaii.
Työväestön': täytyy
kasvattaa; luottamus oniaaii itseensä
ja omaf^ii liikkeeseensä pitkien, ^ipo-nipu'olist4n
• talsteiujjeni föutta. Työ­väen
veljeys on raddän. yhteisten
Inäämäärienime ja taistelujemiiine tff-'
los.
Yksi työväenliikkeen ,oleelIiSim-;
pia muoto fa on työväen unio. Yk­sinään
työläinen on heikko, ^ mutta
uniossa, yhteisesi järjestössä on
I hänen" vöinÄansa. 'Jokaisen kunnoi-lisen'
työväen un?on ; rtäytyy olla
ti?öväenIuokan puolesta, "eikä inis­ijään
tapauksessa sitä vastaan. Uni-lorf
'föyllyy seisoa tyovätfnliÄkon puo­l
e t sen vdbksi, k6ska .tämä luok­ka'>
bh olemassa ja koska sen edut
t>Wyhteisiä; '
' TySyäenluokaA etu vaatiij että'
satti^fta kuri työläiset ovat iärjesty-neet^
ejoKkön -Äaäi^tyri', ty^alaii" tmi-oon,
heidän on samalla dllava -jär­jestönsä
kantta elimellisesi yhtey­dessä
koko teollisuusalansa ja edel-töjen-
kanssa. --Entiset ammattiani-ot
hajottivat työläiset eri työaloi­hin
rajottuviin karsinoihin, saat­taen
siten työläiset taistelemaan'
toisiaan vastaan. Ammattiunionis-min
aika on ohitse. Kaikkien va-
Hstuneiden työläisten tunnussana­na
on industrialististinen unioiiisniL
|.Se on inykyaikaisen yhteiskuntajär­jestelmän
vaatima, Nykyalkant
pieninkin 'lakko, tai mikä hyväisi
työtaistelu tekee v ä l t t ä m ä ttä-mäksi
muidenkin työläisten
yhteistoiminnan ja solidaarisuuden
•kussakin taistelussa mukana ,ol^
vien työläisten puolesta.
, Unionistinen, liike : niin Canadas­sa
kuin muissakin maissa on väte-;
vässä käymistilassa. Edistysmieli­set
voimat ovat toimessa vanhoills-.
ten periaatteiden ja menettelytapo­jen
karsimiseksi vanhoista arnmat-;
tiunioista ja niiden kehittämiseesi
teollisuusunionismin pohjalle. Työ-,
väestö, joka on rakentanut uniot;
ja muodostaa niiden jo verrattain
suuret jäsenjöukot, or- kykenevä ie-hittämään
järjestönsä nykyaikaisen
luokkataistelun vaatimuksia vastaa-laiksi,
. J a sen mitä ei voida kehit-
,tää^ kääntää • työväenliikkeen niali-tava
joukkovoima aura armotti
nurmen alle.
•Luokkatietoisen työväestön yi^
tämän päivän, tärkeimmistä tehtä­vistä
on industrialistisen unioms-min
rakentaminen.
aikaisesti kaikille näille henkilöille, .
siksi kunnes todistukset saapuvat .leenkaildnen alojen tyovaenjärjes*
Kcfhitys tekee työtään
unioissa
New Yorkissa on juuri pideöf
viiden neulomoalalla toimivan s!»-^
ren jäirjeston konferenssi, Jossa »'
tehty päätös näiden järjestöjen yV
teenliittämisestä. Nämä uniot od
Amalffamated Clothing Woricers,
pukutyöläisten unio, I^adies Gai:
ment Worikers. eli naisten puint:[5-
läisten: järjestö, Fur Workers ei'
•turkkurien' unio, räätälien Unio sc^
ka Amerikan lakki- ja vaatehatto-tyoläfstenx
järjestö. Näiden jäflf^
töjen jäsenmäärä iäsittsiä
sanoin 400,000 henkeä,
Uiiioiden yhteenliittäminen on^'.
pahtmiut niiden jäsenten luoi^
fsiteitten: pohjalla. Vaikka tuDof
säilyttavätfliin entiset muotonsa, i^f
levät ne kuitenkin käytännölliset
toiminnassa olemaan yhtä liiiafl
vef^. -fjLalckö^isteliiissa ja raässi
malidoliisissä työretteloissä tnettf"
iaiiiä&ny ilndetfa iiitolia fi <^
Itoftttieehpanevia' komiteaa ;
'yhteiset' eliiiet, joiden kaat£3 ^
öiden toiminta järjestetäin nsahä»^
lisimman tivfun vuorovaifa**^^
iia yhtenäJsyyden pohjalle.