Canadan uutiset, January 12, 1922

              C A N A D A N UUTISET
suomalainen sanomalehti Canadfissa,
ilmestyy jokaisena Torstaina; 1 '
Kustantaja
The Canada News Publishing Co.
Erick J. Korte, Liikkeenhoitaja.
Lauri Maunu, Toimittaja'.
TILAUSHINNAT:
• Ganadaan: $2.50 koko vuodelta,
$1.50 puolelta vuodelta, T5c. U kuu­kaudelta
ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $3.50
koko vuodelta ja v$2.00 puolelta vuo­delta.
*
t a in Imllitiikselle esittämään: y l i -
distynoen kowii?si<uun lanstiuto
>St. JjawrcHcen syvävesik^iiiavas­ta.
l'.y^rtii viikkoja sitten valmis­tui
i kana vakomissioniu iiisiTiööri-cn
lausuuto yrityksestii ja oli se
kana vahan k keon totcutlaniiscou
nälvdon nvitii suosiollisin. Sen niu-
Icaan on kanavan nikojit a niinen
helposti aikaansaatavissa • sekä
la i V a k u 1 kn a,: e t t ä vo i lu a t a »• k oi t us­ta
siluiälläpitäeu. Kaikesta |)äät-l
i i e n ylulistyneen koniissioiiin ;lau-sunnossa
voimakkaasti puolle­taan
suunnitelman toteiitta.nvi.sta.
•M
ILMOITUSHINNAT: I
50 senttiä palstatuumalta kerran ju-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksU
Te kohtuullinen alennus. H^ilutaantie'
to- ja nimenmuuttoilmotukset T5 sent- j^^^ ^^-^^ tai)ahtun, tulee senaatto-tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima- . ' ' .
ilmoitukset i^2.00 lierta. $3.00 kolme n Nielson \N iseonsinista esitta-kertaa.
Avioliitto^ ja kihlaus-ilmoi­tukset,;
GOc palstatuumalta. Kuolonil-möituksot
$2.50, muistovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moituksct
$2.00. i
Pöytäkirjat, tiliselvityl^set, keräys-luel
telot; luento-ilmoitukset y.: ni. 30
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotuista ilmoi­tuksista
peritään 15 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 sentt; Postissa tulevia ilmoituksia
ci Ivyväksytä velaksi tuntemattomilta.
'Poliittiset. ; ilmoitukset $lloo tuu­malta.
Kalkki liikkeelle aijotut kirjeet, ti­laukset
ja .rahat ovat lähetettävät
osoitteella: -
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont.y Canada,
inään insiiiiiörien antaman lau­sunnon
hyväksymistä ja koko
suunnitelman toteuttamista.
yhdistyneen komissioniii; suo­tuisaa
vastausta odottaessa esi te t-t
i i n konirressille ehdotus, jos.sa
edes, makaam^a%. k<)rkoja, pää­oman
^ ly Irentäni isest ä pn hn ma t ta -
kaan. Yhteen aikaan amerika-laiset
ajattelivat koko summan
kuittaamista, i l m a n n i u u l a v mutta
nyt on miielipide aivan toiiU'n. Jos
lianska ken'«n pystyy laivastova-rufJtnksiinsa
' k ä y t t ä m ä ä n ^-lOp,-
00(),()()0. ' niin t ä y t y y sen kyetä
y a st aa n m a n v e 1 k a s i t (> u m u k' s i s-taankin.
i Y.,hdy.svaltaiii kongres­sille
tultaneen piakkoin e s i t t ä ­mä
ii n j on k in 1 a isi i j v • t o i m en p i tel •
s i in r y h t y m i s t ä siinä suhteessa.
1\ a u s k a n p o 1 i t i i k o t v o i \' a t sy y t -
t ii ä. S u 111-- H ri t a n n i a a. p a r h a a n s a'
mukaan; sillii koko luaailnui tie-
1 ii ä, e 11 ä Hv i ta n n i a o n vii i > i 11 ö-mämmin
kuin Ranska pyrkinyt
iiskeisen suursodan iskemiä haa­voja,
i)a ranta maa n ju vnl luista­maan,
luaaper.iiii pysyvälle rau­halle.
l/u •
asutusohjelma.
aeuj'aa lisääntynyt paikallinen,
kulnttis. Y i h d y s v a l l a t m y y v ä t pai'
kallisesti noin Ori piro.s. tarmituot-t
e i s t ä ä n . ('anada tuottaa iCMOO,*
OOOjODO arvosta f a r m i t u o t t e i t ä ja
myy ne kaikki helposti.: Austra*.
l i a n tuotanto hyvänä vuonna on
ainoastaan W milj. .Maailma tar­vitsee
kuitenkin enemmän velr
.Ai k a is(vi n m i n o i e mm e ^ t ä s sä 1 e h'
dessä sivu mennen i aa i u inneet n. k.
^'Miljoona m a a n v i l j e l i j ä ä miljotr ^
nalle maatilalle"-liikkeestä, j o t a j j i i i i i , jotavastoin Australian veh-
A n s l r a l i a n liittohallitus viimear niiuluotanto on ainoastaan kuu-koina
on ryhtynyt toteuttamaan. Ulc^sosa siitii, mikä sille olisi malr
Suomen Sydneyssä olevalta kon-^ elollista tuottaa,
sulilta, Mr. H a r a l d Tannerilta, o-1 .Maitotaloustuotteisiin nähden
lomme nyttemmin saaneet tiistä tJiytyy sanoa, että Knglanti toi
a n u r i M i u n t a i s e s t a yrityk.sestii s e u - . l ^ ) i : ^ -1'>1 i " i l j . |>auuaa voita ja
raavia, täällä asuville suomalai- milJ- paunaa juustoa e l u p ä ä s -
s i l l e k i i r n>ielenkiintoisai tictoja. •
'•Australassa on viime aikoina
ruvettu yhä enemmiin huomaa- ostaisi ne omista siirtomaistaan
;ka n ssa y k s i t y i Kkoii d i st a.
Tällaiset ovat pääpylcäliit tässä
U udessa. A u s t ra 1 ian a su t taru is-o Ir
jelniassa. Ausli-alian asiitlaiMis*
historiassa, on ennenkin tehty
suurisuuntasia suunnitelmia, mut­ta
ne.eivät ole pystyneet i^aljon-kann
tuloksia luottamaan. Tiiällii
toivotaan, e t t ä aimikin tiiliä ker­r
a l l a oiuiistutaan, joskin siihen
voi kulua pitkiin aikaa, elokalncn
askel siihen suuntaanon Kuiten'
k i n edistystä päämiiiirää k o h t i ."
Nyliyinen kurssimme rehaläh©
tyksflle SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
SUOMEN TUTOETUKSITEKE.
MINEN TJILKOMAILLA.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta i 1 ulee ilmoittaa
lehdon konttoriin selvä vanha että uu­si
osoite.
CANADAN UUTISET
i (The Canada News)
']'hc Finnish Newspai)er in Canada.
.Published every Thursday by.
The Canada News Publishing Co.
Erick J. Korte, Manager.
Lauri Maunu, Ediior.
Daily News5Blds:.. Pon Arthur. Ont.
CANADAN UUTISET
is >velcomed and read in every Finnish
home in the E(ominion. It is the önlv
direcr advertising medium for tliose
maniUaeturers and merchants who
AVish to create and build a proliitable
and permanent demand for their prod-iicts
andmerchandiso by t he large and
everKro\ving Finnish nopulatiohresid-^
ins uv Canada. Plac-^ your t.rial ad^
vertisement and Ret results.
: Advertising rates 50c per inch.
Political advs. $1.00 per inchi
Adveriisenients musL reaeh our of-fico
Wednesday noon to appcar on
Thursdiiy'» issue.
'Subscription price in Canada .$2.50
per : yeai-. United States and otlier
<ountrie.s .$3.50 per year in advance.
Entered as second class mail mat-ter,
Dee; 1. 1915, at the Post Office ät
Port Arthur, Ontario, Canada, j
T H E AliVI OF T H E CANADAN
UUTISET. '
To help preserve the ideals and
sacrcd traditions of thi's, our adopted
country, the Dominion of Canada: Tb
observe its laws and inspire others to
resfject and obey them: To strive
unceasingly to qui«'ken the public's
sense of Civic duty: In at! ways to aid
in making this country greater and
better than we found it.
— Vilpittömyys on ikäiiukuiii
kulk(Miiista tasa isoksi lasketulla
tiellä, joka tavalli.sosti vie jlimi-seiv
iiopoammin :niatkansa pää-määräiin
kuin sivutiot, joilla ih-nn\
o( liyviii usein ck>yvät. — T i l -
]otson. 1
— .Ärtyisiä ja raitaisia ihmisiä
arvostelen samassa valossa .kuin
ladattua pyssyii, joka saattaa lau­eta
.tii surmata jonkun. — Shen-stone.^
,
— i hminen,: j o k a on innostunut
t f} 11 ii V räji n-sä, sa a su u ri a a ika a n.
K a i k k i suuret ja hyödylliset kek­sinnöt,
ovat innostuksen ja piitä
johtuneen uutteran työn hedel­miä.
— Kaikki suuret työt m a a i l m a s ­sa
on rohkeus saanut aikaan:ja
s u i T r i m m a t voitot ovat johtuneet
e n t i s i s t ä tappioista.
— Hyveestä pulmminen ei ole
n i i n hyvä kuin sen harjoittami­nen.
— K i l n a l . sanani.
— Parempi ottaa kahdek.sansa-taa
käteistä kuin antaa t'uhat
luottoa. — K i i n a l . sanani.
— Vaikkakin a.sut lähellä met­sää,
älä. tuhlaa polttopulta.-r- Kii­nal.
sanani. '
— buurin valloittaja on .se, jo­ka
lyihnättä voittaa vi]iollii?ensa.
— Kiinal. sanani. ,
V — '8e, joka ei luota toisiin, lia-vaitsce.
että toi.set eivät luota Iva-neen.—-
Kiinal. sanani.
1—Kuivalla sormella ei voi ko-hotHia
.suolaa. — Kiinal. sanani.
"jiyViEN VESITEIDEN KAifA-
^V: -VAHANKE.
%•] . ' , ,
.Kuluvankuukauden aikana tul-rl-l)
yycletliin • ä ä n e s t y s t i i niistä i>a-h
a ;\'a ro i st a.; j oi 11 a sy v ii vesi ka n a-
\' ai 1 t y i) t al,o t ett ai s ii n. Se a i h.c u t -
ti kiihkeiin keskustelun, joNsa
Ne\v A'.(>rkin jiisenet vastustivat
su 11 n n i t el ma a j a 1 ii n non edusta j a t
kannattivat. Kun yhdistyneen
ivomissionin lausunto ei sil 1 oin ol­lut
saa t a v i l l a . e i m i t ä ä n lopullista
piiiitöstä voitu tehdä. Asia tul­laan
yksityiskohtaisesti kiisittele-luiiän
kuluvalla istuntokaudella.
H y v i n todenniikiiis-tii on. cHii
Doiirininnin ])arlameutln kohta
alkavalla istuntokaudella syvien
ve.siteiden suunnitelma otetaan
sielliikin kiisiteltiiväksi. Parla-iiientinpiiätflstii'.(
velotetaan mielen
kiinnolla koko mantereella. .MitiMi
Canadan uusi iiallitus sunnnitcl-ni
a a n s u 111 a t 11 u u. e i van uin id elia
ole tiedossa. Osa Quelx-ein maa­kin
il a a j a.: .M on t V e a Iin 1< a u p 11 n k i
vastustavat. suunnitermaa yhtii:
kiihkeiisti kuin Ninv York. Kai­kesta
piiattiieii miiodosiuu kysy­in
y s O a n a d an e d u s t a j a h u o n c es sa
yi 11 ii po 111 a va ks i k u i n \ \ \ (ly s v a I -
tain. konj^ressissa ja senaatissa.
ELINTASO TÄYTYY ALEN­TAA.
sä AVniijiiltii^ /rau!<ikasta ju Sak­sasta
vaikkakin, se keriiaammin
RANSKAN JA ENGLANNIN
OSUUS WASHINGTONIN
KONFERENSISSA.
.AVashinirton-.: aseidenrajoitus-.-
koiil'ei-en.sin luullaan paiittyviin
k.i 11 u V H11' k u 11 n a ik a n a, n la h d o il i -
>esti jo viikon parin periislä.
: \' a i k k a k in ko 11 l"e re n s ii \ t. ui () k set
ovat: suui'iai-voiset ainakin .siinii
suhteessa, ettii maailman kanso-
.i ei I a j a t u k s ia on ko e t e 11 u k ii i i n -
tiiii sodan ajaluksista rauhan ii' i l -
le; häiritsi lv<)ni'erensin yhteistoi­miin
aa , koko ajan se kanta, jonka
Kanskaii edustajat olivat valin­neet.
Ivanskan itesepintaisesta vaa­tii
s t u k s e s t a ja en11a k ko 1 uu 1 o isu u-des
ta j o h t u i , e 11 ii. ma a -a r m e i j a i n
rajoituskysyniyksessii ei päästy
mihinkäiin tuloksiin, eikii edes
neuvotteluja s.;! a t u \-i (\dy k s i n li n
|»irkälle, että tyydyt.tävii piiiitös
olisi voitu saa.da aikaan. Kans­k
a i i ; : vastaanhanj^roittelomisesta
johtui myöskin se, että ky.symys
vedenalaisten rajoittamisesta 1 iiy
tyi; jiittää sikseen. Vaikkakin
Kanskan n i i i h i n kys'yniyksiin suh^
tautuminen on t ä y d e l l i n e n kysy­mysmerkki
poliittisille kirjoitta­j
i l l e ja kirjeenvaihtajille, liyiik-kää
Hanska kiivaasti Snur-Bri-tannian
kiinp]:)uun syyttäen sitä
v i l p i l l i s e s t ä m e n e t t e l y s tä ja väit­t
ä e n ,ettii Suur-Britannia on saat•
tanut Ranskan toisten kansojen
e p ä l u u l o j e n esineeksi.
Jos- R<inskaii syytökses.sii olisi-kiii
perää, n i i n eikö koko .syy ole
Ranskassa eikä Britannia.ssa?
Tulivatko Kanskan ednstajat
AVasliingtoniin sinä m i e l e s s ä , että
molempien tasavaltojen välinen
y s l ä v y y s k ä ä n n e t t ä i s i i n BiMtanni-a
a a s tn a n j a R a ns ka n n ä k ö kan­nan
puoliistu kseksi f Mnutainis-sa
Parisin sanomaleUdis.sä on j i i l -
kai.s-tu k i r j o i t u k s i a , joista p ä ä t t ä ­en
Ran.ska n ä y t t ä ä kokonaan u-nolitaneen
sen osan, jota Suur-
B r i t a n n i a esitti äskeisessä nvaail-iiiansodassa
]iaapurinsa R<niskan
todellisena y s t ä v ä n ä i Ranskalai­set
::sa n ovat tarvitse yansa .suuren
laivastonsa .silrtomaiden.sa. suoje-lemiseksi.
Tie n ä y t t ä v ä t unohta­neen,
e t t ä h r i t t i l ä i n e n . laivasto .so­dan
• aikana suoritti vartiopalve­l
l i s t ä m e r i l l ä ja piti. reitit selvi­nä
;niin ranskalaisille, kuin muille­k
i n laivoille.
: Ranskan valitsema m i e l e t ön
k i i n t a on ailVeuttannt suurta kat-koj-
uutta Yhdysvalloissa. Rans­k
a l l a on sKihen maahan velkaa e-nemmän
k'uin se jaksaa suorittaa,
alkuaan ' ,$3,000,000,000 dollaria.
Tuikholman kaupuuf^in kiisityö*
l ä i s y h d i s t v k s e n kokouksessa | on
piuvf. ('assei pitänyt esitelmiin ny­ky
i s es t ii t a I o u (le 11 i s e st a tilan te es-.
ta. I
yieidät on nykyiseen tilantee-seen
vienyt., lausui puhuja, etu-j)
aässii s o l a . m i k i i on lehiiyt koko
maailman 'kiiylu-mmäksi kuin se
f)n aikaisemmin ollut, sillii se oii
11 ii \' i 11 ii n >^ t a I' \' oja,. Ku i t e n k i n (> 11
l i i l l i i suoranaisella hii v i i y k s e l l i i
a i n o a st a an u 111 c eilisen p i e n i 111 e r •
k i t y s ma a ilma Ilta l o i u l e l l e . T a r k e -
ä m p i i ä ; o n . e t t ä edistys on sota­vuosina
. ei ainoastaan : pysahty-
II y t, V aan \'.i e 1 ii j l i i m e n n >' t ta a k se­pä
in. jKikii. sodan jVilkeen .S(>uran-
71 u t m i käii n kunnollineir ra uh a',
vaan epiivarmuudent il a. m 1 [\ a uh­kaa
jiiädii i)ysyviiiseksj j;i <'stiiii
maailman tuotannon pääsemiistä
kiiyntiinsii. Tiimii tekee ihmis­kunnan
k ( ) y l i e n i m i i k s i . V a r a l ei:
väi ole varsinaisesti viilientyneet,
vaan tulot. Jos olisi v o i l u i s k ( » ;i
työiiöu; heti vii 1 ittömiisli sodan \<r
piittua', -. o l i s i kyllii voit u. ]iiaii
k a i k k i korjata, mutta nyt vallit
see s(!]i:sijaan työ,np\iiit('. Koko
III o t a 111 o k o n e i s t () o n j o u t u n u t e;
päkuntoou. .Abillii on. tuotantir
tavarat,' tuotantovariisteel ja työ'
••'iiki. luutta koneisto ei toimi.
Sen kiiynt i in saaMiise.en. vaadi.-
: taan •|uot ta mu ksen p;vl.-i u 1 r.rnii-neii.
Ijiiottaniuksen :. puute on.
^^•v;a;iiva lii tse vaan iiiliriöön. So-
\n I )ii. k n t (>n 111 n n et-'-i i a. j );i ii 11 y
nyi ^ilen. e l t i i ei-äät lans-il o\at
lyödyt tiiyilellisesti l a m a a n . • .Tii--
iiui ei:ole sodan vika. V U M I ratr
lian. .Kuropan valtioita palotvl
Iiin mitä dilettantimaisimall;' ta':
maan sekii. |)anemaan- |)aiiioa sir
hen e r i t t ä i n tilrkeäiin ..seikkaan,-
e t t ä 'jollei Australiaan pian t i iy
d e l l a todella aleta; saainaanilisiiii
asukkaita; siirtolaisia, maan itse"
n ii isyys p i a 11 joutui i \-a ra a n. Vi 11 r
den aikaTia on erittiiin .voimak­kaasti
tehty propäf^andaa tämän
aatteen hyviiksi ja on sen etir
ueniissii ja pääjiainostajana ollut
Sir-loseph ('ai-riit hers. A .Milli(>n
F a r m e r s o u a .Million 1'arnis. mii-jona.
farmaria miijonaU.e rarmille
on pyrkimyksen piiiiiiiiiiiräiiii.
Koska täiillä Australiassa mie';
I en k i innolla : ta r k at a an t ii uvii n a at -
t e en k ohi t y st ii j a s i t ii p o h t i i e i .a i •
noastaan yksityiset bcukiliVt ja-jokainen
kansankerros, ..; vaan
luyiis saonmalehdistc» ja . hallitus-,
ja siihen myös on pantu paljon
huomiota;sekii euglautilaisella id-tä.
a meri kalaiselta taholta, tah
don tässii tehdä liieman selkoa a-siastii.
Pyrkimyksen.i on :• .eiisiksilcin
saada Australiiian tarpeeksi a;
suK'kaila, jotta .Australia voisi it:
.se kyetä , puolustaut uniaan ma h;
dullista vihollista vastaan, sekii
j o t l a se voisr kansaUisesli ja ta-loudellis(>
sti vastata ; sitoimuiksis-t
a a 11, I vu n e n 111 a i n i t s e m a n i niin
sanoakseni sotahuuto : • -"miljona
rarmaria miljonalle l'arinille'' oi-;
keastaan jiainostaa > s i t ä tosiseik­kaa,^
et tii kansan iie.rustana täällä
ovat t a r m a r i t j a e l t i i m i l j o n a sei:
la ista oi keast aa n t ui isi jisiiämiiii n
kansaa 20 miljoiialla.
:Toiiiveen pitäisi; het\ ryhtyiiv.
Maaseudun a.suttaminen o n t ehtii-
S i u i i vuonna vei vXiistralia ulko­maille
kaik kiaan ainoastaan Tti
m i l j . paunaa voita ja alle 1 lullj.
pa un a a. j ii ust oa. .N (> w Zea 1 a n d.
joka Australiaan verraten on liy-:
vin pieni maa. vei ulkomaille 41
l u i l j , Iiauiiaa voila ja ö 8 m i l j . , jiair
iiaa juustoa. Caii.ida ta. , 14S
milj. paunaa juustoa. Ai st, ahaii
tilasto osottaa selviisti, elta mai­totalous
tiiiillä e l ole vielä paljon­kaan
kehittynyt sekä tuotannon
laajuuteen, e t t ä menetelmiin niili:
den. / Austra 1 ia lainen leli mii t IKM -
Suomen ulkominisleriiin sano­malehtiosastoon
o l i . tuonnolt.aiu
k u t s u 11 u s a n o m ai (> li t i (' n edusta j i a
saamaan; ti<'toja iiiistii loimeiipi-t:
e i s t ii,. j o i den~- k a u t ta Su o m (»a ja
sen (doja l e l i d i i i in tunnetuksi ul­komailla.
Sauomaleliti-osastoii
johtaja, hra K. 11. ThesIöF mainit­si.
e t t ii tiissii toim in nassu' on ollut
j j a yhil edelleen . on voitettavana
suuria vailuniksia, Niinpii oli a-luksi
Vfiikeata saada suuriin ulko-
Myös m'yömme pankki-osoituk
sia (shekkejä) juarkoissa, yllä
mainit, kurssin 'jälkeen ja erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa ve-täviä
matkustajien shekkejä
lareissa, jotka Suomessa lunaste­taan
siellä voimassa-olevan dolb
rin kurssin jälkeen.'
Liihelyskulut ralialähetyksille
postin kautta on 15c. summille
alle $20.00 y sitä suuremmilta sum­milta
mitääi kulu ja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse
$3.56 ka ik il ta summiltav
on
Kaikki lähetykset osoitetaan
maalaisiin lehtiin Suomea koske- postin kautta, jos sähkösanoma-via
kirjoituk'sia, mutta nyt on jo
la li t en k i n. - p ii ii s ty si i h e n, 11 ii •. n ii -
mii ottavat j)arikin kortaa \'iikos-
,sa Suomea koskevan s i i l i . k i i s a i K i -
taa a i n o a s t a a n noin puolet s i i t i i . . ^^^^
m i t ä . a m e r i k a l a i n e n ja kolmasosa
s i i t ä , mitii tanskalainen lehinil
vaMa. Kansa, loka ei tunleuiit
K u r o 1 Ki n oli > j a. I i n k os i esiin i s k 11-
sanan kansain ilseuiäiiriiiimisoi-keudosta.
:Niin paloiteltiin 1 lahs-hurjrin
;' vanha monarkia pieniin
A-altioiliin. . . J ä t e t t i in ottamatta
huomioon se tavaton arvo. joi.-i
V a n 11 a y) 11 e i s k u n t a k o lv o n a i s u u t e-na
etliisti monisatavuotisen kehi­tyksen
jälkeen. Tudet pikku­valtiot
o n leikattu erilleen elimel'
lise.stä y h t e y d e s t ä ja ovat sentäh-den
k u o 1 e m a i s i 11 a a n. S a k s a ssa k i n
X) n v a n h o j a s i t ei t ä ka t k o t tu, j a si'
t ii ra si 11 a a s i t ä i)a i t si v au r i on k o i -
vau.s, jota; se ei voi koskaan mak­saa.
Tällaiset olosuhteet aiheut­tavat
väkisinkin, e p ä v a r m u u t t a.
Ranska on hävittiinyt paljon;
mutta vieläkin enemmiin vallair
kumoukset. Koko Venäjä on
tiiydellisessä liäviötilassa, vaikka
sen talous o l i s i m u u t e n voitu so­dan
jälkeen inan palauttaa enti­sellensä.
Rahalaitos on kaikissa maissa
joutunut; sekasortoon. Sota vuo­si
e n s e te? 1 i 1) ai n a 111 k se II a • luotiin
ostokykyä, jota ei tavarojen l i ­s
ä ä n t y m i n e n vastannut. Siten
korotettiin hintoja vuodesta vuo­teen,
Rahayksik(>t muuttuivat
aivan toisiksi. Sitä edisti kauan
aikaa myöskin keskuspankkien
diskonttoi)olitiikka.
. T i l a n n e vaatii nykyisin ehdot­tomasti
elinkustannusten alenta"
mistä tasolle, joka vastaa tuotan­totasoa.
Km me voi odottaa olojen;
valkenemista, ennenkuin olot
suurn.ssa .maailmassa j ä r j e s t y v ät
j i i l l e en sellaisiksi, etä syntyy to­dellista
säästiimistä. Vasta .sil­l
o i n voi esim. puutavaran vienti
p ä ä s t ä vauhtiin, ja tuottaa työtii.
Mutta • s i t ä odotolles.sa täytyy
m e i d ä n jokaisen alentaa elintä*
soamme j a rajoittaa menojamme
mahdollisiiumau runsaasti. Mei­dän
täytyy myiiskm j ä r j e s t ä ä va­luuttaolomme
ja palauttaa ralial-tuottaa.
• Va i k k a k i n Au si vnl i a a Ice 11 n t a a 11
karjanlioitomaaksi (isottavat nu­merot,
että tiikiiliiineii Itavjakaiv
ta tui noin 11 miij., Vhdysv.ilto-jeji
70 milj.. Aruentinan 2 7 m i l j ..
ja Saksan noin 20 milj. Its(> pje
nellii Kn<i:lannilla j a Irlannillaon
y.hteensii; noin 12,;i i n i l j . .Lam|)ai-ta
täiillä k y l l ä löytyy noin ^)l ml,),
m u t t a Fjiifjlanii. on niitii 27 milj.
j a Xeu / . ' a l a n d i s s a 2() j milj. Si­koja
A ust raliassa on va in 1,1 mi l:
jona ja Yhdysvalloissa ;75 milj.
Tällaiset numeroi osoittavat va"
kuntiavasti. että Australian. UHV;
jatalous on ja;inyt kovasti taka.;
j i a j u l l e m u i l i i n mailiin verraten.
- S i i r t o l a i s u u t t a Australiaan oli-;
si pain(.»st(^tf a va. U l l i t t a \-al innas-sa
pitäisi olla tarkka. KnMlaniviir
kieltä p u l i u v l l l e p i t i i i s i antaa etu­si
j a ..Maan vii je! i j ö i t ii (ri t ä isi koe t-t
a a et upiiässä.saada- t ä n n e ja nii­tii
varten fvitäisi varata iiuiatiioja
('tukiite;'n. Koe- ja h a r j o i t i K l a i -
yos (in saal
Cl' i k o i n e n r a (li o >' h 1 e y s 1^] n <»: 1 a n t i i 11
j a t i i i i i kautta • Amerikaan sekä
mi li hi n k i 11 m a i It i in Pa r i si 11 k a 11 ssa
j i i r j e s t e t i i än r.-idioyhteys. liiidio-t
e i t s e 1 i i h et e t iiii n S u o m e n e d u s t a -
j i l l e sekä niille konsuleille, jotka
koitavat. suomalaisten asioita, päi-v
i t i i i i n lyhyt selostus p i i i \ i i n ta­pahtumista,
ja annetaan .ohjeita
kiireellisissii i'inaiissiky symyksis-sii.
Mitii parlialn keino Suomen
t u n ne t u ks i t e Ive 111 ise!< s i j) i i si se, e t -
tii suuriin maailman lehtiin sää­t
ä i s in maata koskevia erikoiskir­j
o i t u k s i a . . .Mutta niid M1 saanti on
\'a i K' e a a ;j o s e M lv i n .\-11 ok s i •. c i I i i i a i
koitukseeii • kiiytetläviiksi (M ole
m i i ä r ä r a l i a a , eikii voi . kiristiiii i l -
malsirksi kirjoituksia. Erittiiin
-tiirkeii ja v a i - m a a n m y ö s t(diokas
k(Miio;pr()pai^aiulaty()ssii (m. niinin
k iiy tt ä min en. l H !< o i n i n i s t e r iöir toi
mesta tullaan liihetystlijemjne ja
konsulaatl ien kautta c s i t l i i m ä i in
noin 2.000 met riä lilmiii, jolla e •
lähetystä *ei erikoisesti pyydetä. ;
Osoittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettäjän oaoit-teolla
varust(jtt.una osoitteella:
Por,eign Department
First National Bank
HANCOCK :: MICH
—Perustettu V. 1874.-
Varat yji ^... 5};3.00O,OOO.0O.
. Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
o 11 ; k u i t (M 1 k i 11 p y s y n y t t o i s t a i s e k s i:
viilinpitämiittiimäiiii.
. Samoin on arveltu sopivaksi
pro pa u:a 11 d a k e i n oi; s i suo m alaisten ;
m a i s(M n a k u \' i e n: h a n k k i m i s t a su u r-t
en si vistysma iden i'aiitatiease-;
mille. Vai'sinkiii saattaisi olettaa
matkailuliikenteen siitä hyöty­viin.
Aikaisemmin on ollut kyseessä
myöskin Suomen oloja käsittele-:
vien suurten julkaisujen laatimi-rjien.
mutta; kokemus on tässä suh-vii
Vhteis\ aition ja yk^ityisten meja pitäisi perustaa. Tyovii-keii
valtioiden yhteistoiminnalla: snu*.] tulisiinyiis-olemaan .tari>een uusia
ra u ta t in t ii^ jär m 11 i j ii rra k in iii i is tö i tli
(lustoa via ulkomaalaisia, valtio m io teessä osoittanut .,ettil. pienet eri-hiii,
sanomalehtiinieliiiiy. m. t n - I k o i s j u l k a i s u i ammattimiesten toir
m i t t a m i n a • ovat edukkaampia;; ja'
taidviHtustaaVI vastaayampia. N i i n -
#i'liaaB itodennäköisesti JMysval- Siitä mafärästä se ei ole. pystynyt le .kiinteä arvo, '
feit*:Ä#;^^i!a#;.^"{v.•;^ ^;v:;v. ^^.^ ;••••';:;
rille valtion (imlstamille ^sejjaisil­le
maa-aloille, jotka erikois.:'.sti o;
v a l siihen s ( ) | ) i v i a , :ja joilla I K ^J
v o i t a i s i i n ryhtyä rautatieraken­nus
y. . m . • t i i rla»i h i n ; u i i d ist 11st ö i;
l i i n . - P i t ä i s i myös auttaa ja k a ir
n ust a si t ä sei kkaa ,• :et t ä jo asu t u i l-l
e m a i l l e saataisiin tiheämpi asu­tus,
jota on autettava sillii,- e t tä
uiidenaikaisiin})ia maan vii jely.s-meiH-^
ttelytaiioja onotiMtava kiiy-täntö()
n tuotannon lisäiimiseksi.
Mitä tulee maa-alaan, joka oii
sopiva asutukselle, tiiytyy .maini­ta
että Australiassa on ensiksikin
1.740,000,000 eekkeriä valtion ir
mistainaa maata, jotavastoin yk­s
i t y i s t ä ainoastaan l(i:{,000,000^
Tästä; maasta on k y l l ä osa vorratt
t a in kaukana sisämaassa, jonne
on.vaikea -i^äästä, mutta jos siitä
a i n oas t a an i) u o le t o t e 11 a i s i i n k ii >• r
täntö()n. vastaisi- sekin jo yhtii
suurta alaa, kuin mitil nykyään
Ylidysvalloissa on n. k. "tuotta­vaa
maata" eli 878,000.000 e e k k e -
riii. Vastaukseksi kysymykseen,
onko yksi miljona farmaria kolr
tuulline i , j a .käytänniillinen miiii^
rä tälle maa-alalle, on mainittava,
, e 11 ii A l l i dy s vix 11 o i s s a (j o i d e n p i n t a
ala a voida a n A'e rra ta A ust ra 1 i a ii
pintaalaan), vuonna 11)10- ^-iljeli
12,388,02;^' henkeä 29;i,7n4,()00
e e k k e r i ä maata. Tällaiseen vil­jelysmaahan
lasketaan m y ö s nii­tyt
ja metsät; Au.straliassa on
taas v i l j e l t y n ä ainoastaan l ö mil•
j ou aa ee k k e r iä \^ a i k k a k i n a in o a s:
taan Vietoria.ssa, South Australi­assa,
\Vesterii Australiassa ja
Niew Scnitli AValesissa löytyy (iO
m i l j . eekkeriä maata. -joka. olisi
aivan sopi va a vehnän .viljelyksel­le,
j a j o l l a keskimääräinen sade*
jiai j o u s on 10 t uu ma a • k a s va m i s^
aikana.' Sitäpaitsi ;liiytyy vielii
suoria aloja kaikis.sa valtioissa,
etupiiässä (^ueensiandissa j a \Ves•
t e r n A u t r a l i a s s a , sellaista maata,
j o k a on scrpivaa maitotaloudölle
j a sekaiarmiksi. Yhden miljo"
nan farmin laittaminen ei sen*
vaoksi o l e kohtuuton taimahdo-ton
tuuma.
Ky.sym.ykseen taas, mistä saä"
tais,iin menekkiä lisääntyneelle
tuotannolle, on ensiksikin mainit-tava,^
että Ijsäänty^^yttä a-s^ntust^^
varten. Siji-iola ismittä kanpun^
inahdollista viilttäil ja tavallista
tyiiviikeä tuoda maalian vasta sen
työväekii tuoda maahan vasta sen
j ii I k ee n, kun j la i kali i n e n k-ysy n t ii
.011 saalu.yhtii;suur('l;si kun tarjoii
ta. Olisi pyrittävii siihen, ettii
australialainen iiu< r i kansa saa­t
a i s i in halukkaasti itse ryhty-mäiin
iiiaatiiihin.
. S u u n n i t cl m a 11 t o le u 11 a m i s e les i
olisi l^oetettava saada Knji-lannin
apua. ilCnglannissalian on liika-asutusta
ja pa 1 jon ty Iit t ö m y y t tä.
j a auttamalla Australiaa kansoit­tamaan
tyhjät alansa. Mii«2;laiiti
m y ö s aultaisi itseiiän. Sen kaup­pa
tulisi siitä hyötymäiin ja sen
siteet, slirtomaahan stni kautta
vahvistumaan. Rahallisessa suh­teessa:
olisi ensimäi.^^enä vuonna
.saatava kokoon, £2 niilj. • suunni-telnian
alkuu n pa n oa va r ten. Toi­sena
vuonna olisi.>saat a va; kokoon
m i l j . uusia rautatierakennus-t
ö i t ä j a maatiloji^n valmistamista
varten. Seuraavina vuosina pi-t
i i i s l saada, kokoon ^ 7 m i I j.
s u u n n i t e l m a l l e d e 1 le n Iot (ni t ta -
misek.si, johon kuluisi yhtecnisä
ainakin)() vuotta ja vaatisi kaik­kiaan
noin milj. Tänä aika­na
j a t ä l l ä määrällii saataisiinkin
s i l l o i n rakennetuk.si. noin 1500
mailia r a u t a t i e t ä , jolloin noin 40
m i l j . eekkeriä maata tulisi olir
maan rautatien lälieisessä yhtey­dessä
(20 mailia pisin etäisyys).
jMaanteitä ja k ä s t e l u l a i t o k s i a oli­si
rakennettava lisää jaiinaaseu-tukaupunkeja
perustettava. Tu­loina
tävstä kaikesta olisi ainakin
10 .shillinfjln iiiaan arvon nousu
eekk eriä k o li t r sa mo in k ui n ra u ta •
tietulot j a ennen ka i kkea lisäänty­nyt
asutus.
Muutamat osat m a a t a , kuten
esim.. MuiTeyjoen V laakso, o v at
siksi hedelmällisiä, e t t ä 20 eekke­riä
voi elättää yhden perhemi, jo-ta^'
«stoin toi.si.ssa pa ikoissa pei^he
vaatii elatuksekseen aina ('40 ee k-keriä
miaata. Common voalthiu
hallituksen tulisi olla smrnnitel-man
pää-ohjaajana jn valvojana
j a tulisi KSCU antaa kaikkea' tarvit­tavaa
avustusta yksityis vai tioi-dejn
hallituksille ja.sopia niiden
tustefaan Suonien putit a vara- ja
paperiteollisuuteen, .voin valmis-tvikseen
ja vieiit iin sekii maan ? i)ii •jiilkai>^taan aivan lähiaikoina
luontoon ja maisemiin. Taloudel- j italiankielinen painos äskettäin
lii ien puoli. o n s i i 11 ii k in oi lu t v a i - j ivl a ist 11 s ta. en gl a un i n k ie 1 ises tä
kein. Tähän astiset tulokset o- Suomea ja sen talouselämää ku­vat
kin ;kiiyneet mahdolliseksi suu- vailevasta kirjasesta. Niinikään
relta osaltaan vain ylvsityisen uh-jovat tiissä .suliteessa edullisia se-rautuvaisiiuden
avulla. Liikkeet lostavat kuvajulkaisut.
seilais(>t kuin Valio, Ph./b'. Streng Paras keino maan tunnetuksite-herg,
veljekset .Astriim. S. 11. Oy. kemisessii olisi tietenkin se, että
y. 111. ovat siinä näyträneot-,hyvää suurilla maailmanlehdillä olisi
esimei'kkiä. 'Il^uutavaraiteollisuus sa mutta niliden .kirjeenvaihtajien
Suora yhteys Suomen suurimman pankin kera
Mahdollisimman pikainen toiminta.
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä.
KURSSI ON TÄNÄÄN
SUOMBk' kAisKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh^
ködanomalähetystä ei erikoisesti vaadita.' Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille j)n
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75e. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c. '
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lälietyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa h3rvin tar­kasti.
PORT ARTHUR,