Vapaus, May 6, 1924

              53. Titetdna, torfg^^ -~Tae& May 6
IMKEI
:vAPPU -
' - »;i.ukfi* enii tiyttii. Til««jieB jiTyaetiia ottamaan lämin faao-r
VII
Suomen Työväen Urlieaulehteä
taviQÄ Vapauden kirjakanp^U. Libetimme HiiUl ISc kapitale po»-
5 \ ^ « t i . kaikkialle CanadMB.^ J_ . A: . J
Toveriin»e»ti V J^AUDEN KIRJAKAUPPA.
Suoineen
Kurssi
Smk.
Dollarista
L ä h e t y s k u l n t :
40c lähetyksistä alle $30-00,
50c. iähetyksistä $30.00—
J59;99 asti, 75c. lähetyksiata
»60.00—$99.99 ja $1.00 kai­kilta
1100.00 taikka sitä suu-'
renimiita lähetyksiltä. Sähko-sanomalähetyksille
on. kulut
$3.50. . ' : , ^
Torontossa ottaa rahaväli- ,
tybiä vastaan A. T. HILL,
957 Broadviev Ave.
' Laivapilettejä myydiii».
Tieduitakaa pilettiastoit*. .
Vapaus
Box 69. » Sadbury, Onl.
dtSte. Marien Untisia
Maria Kataja vastaa EEtaia XuT-alan
haasteeseen $3.00 j a lu^t^taA
'rs. Johnsomn $3.00 ' ;
Idä Alen vastaa Martta Sainion
&asteeseen $1.00 j a l i a ^ B s John
"ikkasen $1.00-
Ate Ijngren vastaa Enne X-esTset
haasteeseen $3.00 j a . laastOT."
Undin $3.00. ; ' :
Eri paikkakii MIU! K
J^OLALU, ONT.
OtastoUannae o l i TaräiliunEn ko-ous
t.k. 13 p:nä, jäseneksi p y r K -
itä osastoonune oli kaksi ' h i l j an
Bomesta saapunutta, toiselle heist
Juho Ylirannalle'Lapuan pitä-
Mastanmaan kylästä xaySnnet-täydellinen
toveiiluotto ioska
n Suomen • äKETGssodan aikana on
t tällä mantereella. : Toaaelle
Heikki Aholle, Lapuan' pitä-
Lohaluoman kylästä, oli to-us
s mainitun pitä|jän Lokalahden
yhd„ on ollut puolueen jäsfri
nä vuosina 1916, 1919 j a 1921.
net hyväksyttiin koejäseneksi ja
öflnettiin väliaikainen toveriluotr
kunnes Suomesta saapun-hänel-
, täysin pätevät todistukset.'
Osa^omme nusel olivat paSttä-ct
perustaa lukurenk^an sekä asi-iohdosta
pitäneet perustavan Tco-rftten,
laatineet kokouksesta poy-
'ian jonka esittivät kokouksel-ekä
ehdottivat että mkinittu l u -
rengas hvväksyttäisUn toimiman
VieUi kehbitan ^eita lastenj van­hempia
ottamaan huomioon yhden
seikan,, joka ou tärkeimpiä kysy-niykfiiä
köyhälistpn luokkaliikkees-sä.
nisittäin lasten kasvatus val-lankumuokselliseen
toimintaan. Mo­nikin
vanhin ei laiSäa tälle tärke­älle
kysymykselle suurtakaan huo­miota
, j a siksipä lapset tultuaa!n s i i ­hen
ikään että heiltä voisi odottaa
vakavamman asi^n harkitsemista,
ovat sQle ' kokonaan vastenmielisiä
ja kääntävät selkänsä yhteiskunnal­lisista
kysymyksistä keskusteltaessa.
Siksipä juuri tulisi lai^sUIe varr
haisimmasta nuoruudesta terottaa
m i e l i i n köyMIistöluokkallikkeet^
taeridtyltä, tehdä'heaie luokkarajat
selväksi sen mukaan kun he oppi»
vat ymmärtämään nutä asioita, että
eivät maailmalle jouduttuaan olisi
tietämäitömlä mihih luokkaan hei>
dän tulisi kuulua. Meidän talisi
aina muistaa, että tulevaisuus on
heidän. Ja onhan'' ineidän vclyblli-suutemme
katsoa lestemme parasta,
aiilä eihän lieire ^noafilaBn isää
tai äitiä, joka toivoisi läpälleen
samaa kuivuutta,! puutetta j a 3cär^
myksiä, joita itse on halki elämän*
sä saanut l«)k«a^
Nyt teille toimiessaniie lukuren-kaassa
on sopivin lalaiisuus opettaa
lapsillenhe kommunismin aiBikkosia
J a Touxune vakmcttaa ^ ä maaperää
ei löydy saot\usenipaa . ja IcylvSstänf
ue on kauuis bras nousemtaBsa, sekä;
kasvaa vnpsien Iniluessa lainehti-vaba
Träljacka, joka ei kyHäkiän an­nia
ohdal^spe »ers^akBeen.
I^mä «on se itnteva' u u ^ ^työläisten
yhteiskunta, i jossa ei ^I^dy koyhia
ä k ^ rildcaita ja jonka. [ rajaViiToja
me olemme umrasfcmne^^^
iSiis älkäämme, unölteko -ka|mn:
tä : veivoltisuii&sui joita Icöyhälistöa
v{q;)aua>meidän£teemnffi' .asettaa^
jarjcmtommg . sihteonn : .kirjelnrä
f -
A i n o ! Sinä. J ^ y d t ette! pohnta 'taan työläisiä. Hinä haluaisin k y .
IhmisBle mistä meille , » o tali.
Suosttun riihen. Muistat knn ss-noin^
että nunusta saat puhua k aa
puhut, totta. Sinä -aloit valhetolvan.
Ymmärrän miksi sen teit. — Sikd
e t ^ käjrtit sitä itsepuolustuksena.
syä tentä tiältt, Nipigossa jotka
vastustatte W. P< osaston ia sille
myötätuntoisten toimintaa, että nä-mäkö
menettelytavat on niitä, j o i
ta te vihaatte j a sen perusteella
suhtaudutte osastoon..ja sen ala-l^
edän iettä asiamme selviäisi lain i osastoihin vihamielisestu On muu-kautta.
Sitä en tahtoisi E n hyödy
siitä mitään, vaikka tiedän että
voittaian.
'Minä pyydän, Aino, että olet re­hellinen.
Sehitä Kaarlolle j a anna
hänen" t u l l a luokseni niinkuin puhe
oli. Myös vaadin että Kaarlo käyt^
täisi oikeaa nimeään. \Sitten mie^
heksi.. tultuaan knn hän itse käsit­tää,
hän voi sen muuttaa. Jos ei
näin tapahdu, täydyn turvautua
muihin laillisiin toimenpiteisiin.
Olen kirjottjmut noin 3500 sa­naa
valmiiksi. Se on pieni kerto­mus
ineidän yhdessaoloajaltamme.
En ole sitä kirjottanut pahassa tar-kotuksessa,
ainoastaan, toivon että
siltä olisi hyötyä toisille flimisille.
Siinä on kaikki totta. Jos ei sitä
minun ajallani julkaista, niin sitten
kun ei minua enään ole, ,
KaDe Säkkinen.
Dominian Mines, Quarries, Little
Current, Ont.
ten hyvin mielenkiintoista kun
täälläkin Nipigossa OBU:hun lukeu-
NIPICON, ONT.
Nipigon aaujaoato toimi 4ka:iaaii
21 päivä t.k.' Saksan työläisten a-vustamiseksi,
josta tulot oli ^ 4 . 0 0 ,
j o k i on sievä raha-avustus näin
pienestä paikasta j a joka' samalla
osottaa, että .Nipigosä&kin naiset o-sottavat
ymmärtävänsä työläisten
^nsainvälisen solidarisuuden vel­vollisuuden
avustamalla Saksan
työläisiä, jotka .nykyhetkellä ovat
kaikkein eninunän sen tarpeessa.
Avustamalla Saksan työläisiä avus­tamme
-n)y«skin -koko maailman köy­hälistön
vallankumousliikettä, ;kuu:
luettiin fokouSEselle, Jossa- kelKn-tettiin
^kaiklda'«sastoja ottamaan o-saa
Xarjalan ibnalaivarahastoiy l a -
zäykseen, sekä että kertyneet
zat on idlotettävä järje^ömme'sih-
±eerill£5, joka Jähattää ne asianomai-aeen
jaukkaan. Osastomme päätti
noudattaa keholfciista Ä k ä velvotfi
F . Jiluxmen ottamaan * huolekset^ä
rahojen lilittänuaen. Utormi^ puoles­t
a a n H d j o i t t a a 41: ia,Jaaätaa S .
Murron, T; iSalmen, . H . Sipilän J a
A-^eatfcilän, i u r i k i n ,|l:0O.
- K - - i a . ,
.KI]XQRNE.Y
Kaarlo Perkifi|b;, olkea
Häkkinen. /
Olen «aatanmit huhtikuun
nuai
kol­mannen
i>äivän uumerossa nlleeseen
Idrjotukseen, mutta Vapauden toir
niitus £1 a le sitä Julkaissut. JRn syy­tä
1 Vapauden toimituata, äHIä täm­möiset
Jdrjot^ikset saisivat olla pois
puoJueemme lehdistä. Jjyydän-
Jdn tilaa jJbi^ • joten
häpeä ei tule, Vjs^pandelle, «aan .a-aian
»ni2öiälte.
Tämäilmoitod Inuduv^^^^^
VMmolleniy^ j>öikani /on ^alaikäi­nen.
Kaarlo on.-vasta täysissä ^ 0 -
osastona köyhälistöluokkaKikkeen sissa kolmetoista' vuotta yjaiiha.
i. Ehdotus sai lämpimän kan* Näinollen hän « i y ö j mitään, Jäm-
— ' *' moista k i r j o t t a , i l n m s ^ ^
ta .tietäisit;';,'^ 'j^ •:''^':y-'s:.'f(:r'^''j
Muistat Aino hunkälMsen sopi­muksen;
teimme Kaarlosta^ Sinä et
suostunut jättämään Kaarloa
nulle, vaifcka Kaario oliai tahtonut
seurata \ miriuä.^'^^^^^ ^-^^J^
maksamaaii.; i a k s i k y m ^ ; dollaria
Kuukaudelta j a sinä suostuit, mutta
salvoit, «ttä jo9 io^i^ sättuiaiD elä­mään
iniehen Icanssa^^jiiinj^nun ei
tarvitse maksasi' p^nniäkä4n,> Sa-n
p i n : , i B [ y ^ ^
tuksessa ön, etten oie täyttänyt
isän velroiiisnn^
teen? Muista oikein! E ; vielä
ole kulunut kolmea vuotta'kun ero­simme.
Muistat" että siitä ajasta olen
yksitoista kuukautta'maksanut.
kö. niin?.. Siis, siihen saakka kun
sinä otit toisen miehen. Sitten mitä
tulee Kiaarlon nimeen, sinä, tiedät
että • 8itäi^'(eiVcvot^; to
paitsi Kaario voi sen tehdä mieheksi
tultuaan^: /Minä • en . k y i l l ä ä n ote
mikään' mnuTalrai^ ^ttei ^ijmieif
kalaisten nimillä ole suurtakaan
däpy' että ,M> <»•
nimi; .Olerf surullmen; että^
vihaa - minua. Miksi? ' E n n e n ' hän
piti;.;ffldnnst^;^
kuin suustaJdnliiÖleni^ aina. vä^^
hän ajan kulottua «käynyt häntä
uisi
tnksen jäsenistön puolelta, sekä
'^ksjitiin ehdolla, että . mainittu
rengas kerran kuukaudessa "luo
ninnastaan raportin osaston var-aiseen
kokoukseen. Kas sillä t a -
naiset! Te olette kiitettävän
toimineet osaltanne"' tähän
sillä ompeluseura jonka -pe-te
keskuuteemme on luokka-reemme
taloudellista puolta e-nyt
yli toiveiden. Nyt perus-
»e lukurengas : edistää tie-aolisuutta
vallankumouksellises:^
toiminnassamriie, se herättää työi
innostusta lukutaitoon; se
" meissä janoa tietoisuuden
ottamiseen, sillä onhan varliai-ajoista
mieliimme teröitefc
ta: «Tieto on paitaa j a y k -
elisyys on voimaa». Siis tietoi-lausetta
kasratt, aa meissä yksimielisyyt^
suuressa köyhälistön luoÖca-
-lossa meiltä ennenkaikkea vaa-
: y^-^mielisyyttä, joka sitoo
t toisiinpa, jotta .voimme tais-yhden
j a yksi^ kaildden
^ Meidän tulee k a s ^ ä si-
«^lömistämme ymiiÄrtärfiSin' j a
' toisiamme vallankumo-hengen
elahifemänä.
?f^»^»e kuulua « n S T s i i :
«'Jaun. joka sitoo meidät K .
jnnreUk t y ö s k e n t e l Än
bDH,i'T*"'^"^° vapauttamisek-
^'mnksen sortovsMsn kahjöis-luu
-K. kehoitus kaikkien mait­ten
työläisille, sillä nyicyään koh­distuu
koko kansainvälisen kapita­lismin
huomio ^juuri Saksan kapinal­lisiin
työläisiin. Niitten tazScotus on
masentaa, heidät niilällä, sillä j.ois
Saksan .työlliset pääsevät valtaan,
merkitse! se suurta voittoa Jcoko
inaailman työläisUIe j a suurta hä-
^^tä .-kaifsäinTälisdle k^t^alismille
j a siksipä juuri työläiset ,rientävät-
.kin avustamaan Saksan näläiihätäi-i
iä vähistä iyaroistaanän, raiklca
tuvat eturivin miehet pyrkivät sitä
hajotustyöt^ tekemään, joka pie­nemmässäkin
tilaisuudessa. Luokka
tietoisten työläisten keskuudessa
tämä ei vetele, vaan niinkuin tääl­läkin,
jossa luokkataistelukysymys
on ollut toisarvoinen asia, on luon­nollista,
että vähemmiäiK tietoisia on
helppo narrata. Ne Suomesta tul­leet,
jotka ovat olleet matkassa
Suomen v^emmistotyöväenliikkees-sä,
eivät anna itseään narrata, en
ole kertaakaan kuullut OBU:n pu­hujan
tekevän selvää, missä heidän
menettelytapansa eroavat W. P :n
menettelytavoista j a missä ne yhty­vät.
Oikeastaan näyttää siltä, etta
heiltä puuttuu tarkotuksen mukai­suutta
Ja selviötä pyrkimyksiensä
päämäärästä. Kuuntelin keirraii O.
B. ^U:n puhujaa, jossa puheessaan
kaiken aikaa paijasi w. partylaisia
ykisilöitä j a koko järjestöä j a kui­tenkin
tunnusti Leninin ja Karl
LiebknechUn työväen eturivin mie­hiksi,
jotka samat miehet olivat
kommunistisen liikkeen horjumat­tomat
taistelijat, jonka liikkeen
periaatteitten mukaisesti toimii C a ­nadan
W. ^ P . ,
•Tässä lopnkä pieni huomautus
ei luullakseni ole pois paikaltaan^
jonka osaston jäsenten tulisi ottaa
huomioon, että j o s näitten hajoitus-mestareitten
poikijteeTaus osastoa
j a sen vala-osastoja kohta» jatktra,
niin osaston iäetenkin tnlee ry>i-tyä
taiTJcelHmn tormenpiteisiin täl­laisen
hoHätt-OTOUinSen eiitämiseks'i.
Joko .joukosta.
jestymästä omaan luokkajärje^öön-
!B^, o^li toisin sanoen estää heidät
yhteistoiminnasta, jonka; kautta
nuorison kasvatus ja 'agrtatsiooni-
.tys .voitaisi jäljestää' iraikuttavakä
]ja iarkotastaan vastaavako .Josi
kyllä /löjrtjgr arastettava ilähen^pä-näkin.
Ön muutcon ihyvin ihmetel­tävää,
vettä tänään naisjaoston toi­mintaa
j a hommia yiiitetään k a i k e l ­la
tavalla halventaa j a j>oil^eeEat;a
(toisten -työläisten iahalta. J$i[yt h e ti
ennenkuin se on 'kerännyt kunnol­leen
.päästä alkuniikaan. On todel-
Jakin .kummallistn,' -«ttä herddlöt,
jotka kehuvat koiilovansa yallankti-nioukseUiseen
työväen jäijestöön ja
omaavansa vallankumouksellisen pe-r
i a a t t e ^ nlentav.at itsensä sapatee-raamaan
j a tekemään kaikkensa n l h
kauksienkin kantta' t ^ p ^
menettämisen »hJallJf^ jos vaan .yjh-
Ayy n^sjaostoon.. Ä i n ä Jcyjgm t e i l ­tä
onko tätaä teidän periaatteitten-
;ne imnkaistfl, että estää naiset jär-J!Wt ödlfen, (®J»0, jdäka luoraöimme
Spsm. LOOKOUT, ONT.
Ja« ttiuSkiB Icjrhaiäa täältä jota.»
kin^ ki»ka t u l i n tähän toimeen va-litteta,
>nakka «lenkin ensikertalät-hm.
^Snsikettta se 'ön k a i k i l l a ensi-märnen.
• 1 , • ; ^
Osaadrmi tiämiata on ölUt koko-
InUla /cilkaän -kun ' on oOut huo-neustGv
niissä on itröltu .piiää l l t a -
imia.|ja kokoukset. ]Si7yt annettiin "«i!
iiois^lkällHn Avuokrain : tähden. Toisä;
m'öittivat iftä käikinpuoUn «opimÄ
t t o m ^ i . HB^idän -on maJiclöton. s u -
<da täältä i)arempaa huonetta muu­ten
k u i n itse, rakennfmsme sen. ..*Se
k y | ^ varoja ja innosijusta. SiDröin
ei "hetken innoäitus 'riitäkään, -vaan
tairntaan *tBrmaa yhteisyön toteut­tamisessa.!
' I 5 i -
. n^etllä (tm atOut' töimntnuaa nais­jaosto
Ikaksi 'kuukaUCcä, . Olenime
omiistuneöt siinä koko "hyvin tälou-dellii^
a ipuölta .katsottuna.. Olemme
Untänetit kahdctt iltamat. jEnämäiset
nlLväi uluelniältamdt jajälkimäiset'
käsitöitten myyjäiset. .Niissälan su 0-
nfitättiie joitakin -öhijelmanonreroi-ta.
Aineellinen puoli oli hyvä, t u -
mäet Laaksoissa sitävastoin lumi
on vielä sulamatta.
QiiibcUia W. P. oMsto on kut­sunut
meitä kymmenvuotisiin vap­pujuhliinsa.
E n tiedä montako meis­tä
on kutsua noudattava j a haluaa
viettää j i i d e a nautintorikkoon het­ken.
Vaikka olemmekin kaksoset a l ­kuaan,
niin meillä se on vielä k a n -
kana ennenkun voinune viettäiä 16-
,vuotistoiminta aikaa luokkataiste­lussa.
Toivon sen ajan vielä olevan
meilläkin, vaikka se onkin kauka-na.
Kevättervehdys kaikille punali­pun
kantajille. ;
Yksi heikompi.'
WARSP1TE. ALTA.
Jospa taas piirtäisin lialta muu­taman
rivin Vapauteen, koska vii­me
kokouksessa -pukattiin minua
kylkeen j a sanottiin, että mikäs vai­vaa
kun ei näy täältä uutisia V a .
paudessa. Täytyy siis töhertää jo­tain,
Taälli oli meillä ennenkuulumat­toman
suuret, naistenpäiväiltamat
21 päivä maaliskuuta, jotka onnis­tuivat
yli toiveiden. Ovilippuja
myytiin yli 80:nen. Lapset j a oh­jelman
suorittajat pääsivät vapaas-ti.
Ovirahana perittiin kaksikym­mentä
viisi senttiä aikuisilta ja
käntiä myytiin 9 dollarin arvosta,
joten rahallinen tulos oli y l i kol­menkymmenen
dollarin, ^evä sum-
Vne tällaisiin olosuhteiain verrattu­na.
Ohjelman täSSä iltamassa suo­rittivat
lukurenkaan > naiset,^ vaan
kan ofi »iin paljon toiskielisiä saa­puvilla,
täytyi jättää kertomukset
j a runfei pois, he kun eivät niitä
olisi ymmärtäneet. Äksi esitettiin
vain kaksi kuvaelmaa, joista toi­nen
l&psilta sekä kaksi näytöskap­paletta:
«Avioliittoilmoi^us» j a «Sa­von
ukon riih vakkuutus^. Mrs,
Ruuska lauloi oman sepittämänsä
kfa^etin meiään lukurenkaan» t o i -
niiKnastä j a M w . Häkki näytti i l .
völyn nimeltä «Juoru», joka sai
kukkien nknmhermot kutknmaan.
'Päitimn» ^ U ä ä Vappujuhlaa iE.
Riikan asumrolla 1 :nen päivä tou-kipkuuta,
'iralkaap^a kaikki silloin
Suhiimaan, ^Klkääi jääko pola, kuten
naisten^ iitainiBl;a silpL syyllä, «ttt
eihän mihän tilaisuulcain' voä köyhiiit
mennä- TSedän että ette olleet sen
25c varssaa; joka, oli ^säfinpääsy,
vaan oB siinä esteenä persoonavi-hat.
Lnnilette sillä yhStSita v^n-goittavanne
kun ette saavu näihin
tilaisuukBiin? Ette OTBä vahingoita
ketään vaikka koetattekln osasto-toimintaa
saada hajalle k i a k i l l a kei­noin,
sillä siinä saa (dtsanrie Inkoil­la
eikä se sittenkään ota hajotak­seen,
'iillä osaÄossannne un aryky.
ään sellaiset jäsenet, että ne eivät
usko teidän lörpotyksiinnB.
esaäton Ikassaan. Päätimme: jälkeen
vapun pitää kori^iltamat j a sitten
vähän ottaa kesälomaa j a 'nauttia
luonnon Uianuudeäta..
Vinre .koboulcsena päätetSn . eh­dottaa
Sioux'Loökautin OBU kän­niin
on asianlaita, niiBiuin kaikesta' natusrerikaalle, että pidettäisan yh-jiäättäen
näyttää,' : ällä JiSpigon
mäiiäjaosto pemstettiin juuri sillä
itarkdtuksella, että 'saada imaaftlcin
ottamaan osaa yhteiatoInunLtaan ja
fien .kautta tutustomaan työväenliik-oteseen.
N y t kun ovat j o alkaneet
toimia itsenäisesti täällä, nnzt eiko
oELsi .viisaampaa avustaa heitä kuin
että koettaa tappaa heidän toimin­tansa
heti alkuun halventamalla sen
arsvta ja agiteeraamaOa vähemmän
tietoisia pysymään erillään ditä,
:coska se toimii sovinnossa kommu­nistien
kanssa. Mitähän kauhenk-sia
ne; kommunistit oikein ovat.
Senkö lähden kun ne keräävät a-
•vustusta j a avustavat Saksan työ­llisiä
fdtloin, kun porvarit ovat
päättäneet tappaa heidät nälkään,
vai s
opett
massa kak^ luokkaa, omistava ja
omistamaton J a että, työläiset kuu­luvat
jälkin&iseen ' j a koettavat saa­da:
työl^sbt ^ymmärtämään mistä tä^
mä johtua, «ttä työläinen. Joka
kaike6 tuottaa, ei omista mitään,
jnUttaritä vastoin porvari, eli kÄr
pitalisti, joka ei 'tee mitään yh­teiskunnalle
hyödyllistä' työtä, omis­taa'
kaikkea yltäkyllin. Kommunis­tit
opettavat työlfflsiä näini_ .että
valtasuhteet v: tuotannon ja Jaon
kontrollin muuttamalla kapitalisteil­ta
työläisille hä^ttää luokkien :ple-massaolon,
toisin sanoen pyrkivät
hävittämään ^riistäjät Ja myöskin
riistettävät Mutta ennenkuin ^ tätä
senkS tähden, että he pjrrkivät
opettamaan työläisille että on ' ole -
vnidaan toteuttaa t ä y ^ työläisten
valloittaa se valta j a ne aseet^pois
kapitalisteilta. Joilla kapitalistit hal­litsevat'
fjröläisiä j n pakottavat hei­dät'
työskentelemään omakn eduk­seen.
Niin, lyhyesti sanoen, kom-
_ mnttistit-kaiödallÄ f toimivat, niin
katsomassd^ vaikka ei hän läcäcseniUttä' ne py^vSt .^vittämään ne
tnl0j'r • ^ • :/ 7: 'kpinnt' -ift:nip.n«>ttplvt. voilla eone-teistit
vappnluTilat h a l i t t i i n 7-henr
kinen komitea asiaa eteenpäin vie­mään.
H e n g ^ päätti yhden äänen
enemmistönä, että pidetään y h t e i s i
vappiöohldt O. Hälisen ; yläkerrassa,
«ikä pädetä mitään ulkdilmsönhlia
kun mäyttää olevan hyvin Icylmä
kevät, ettei voida' mennä ^ n v e n
rannallekaan. Aletaan 1 päivä tou­kokuuta
kello 7 insCtta. Näytellään
kappale <KauB5s myllytyttö» j a paV
j o n arrokasta. ohjelmaa.; Sinne .-sitä
mennään tietenkin.
Industrialistia kirjeenvaihtaja nä­kee
pöpöjä Sioux Lookontin S. W-P.
osaston kuolemasta, jossa tällä
kertaa on 28 jäsentä. E i se ole vie­lä-
lähellä Vakauttakaan, puhumat­takaan
kuolemasta, vaikka sitä on
nimitetty vaikka miksikä mallas-sannan
pitäjäksi. Enpeappas. nimit­täjä
tarkastelemaan, jos olei eksy-njrt
mallassaunaan itse j a myös
kannatat täydellisesti sitä* vaikka
vaan eri paikassa kuin W. P. saiiot
sitä, runnaavana
Näin keVäSllä j ^ varsinkin pää­sisäisen
aikana sitä tapahtuu yhtä
j a toista. Jumalan lapset olivat
menneet vähän liiallisuuteen, koska
poliisin täytyi sotkeutua asiaan ja
viedä 2 henkilöä ristikkojen taakr
se selviämään, vissiin meinasivat
ristiinnaulita.' En tiedä kumpaan
sukupuoleen kuujuvaan olisi arpa
langennut. *
Olen kanllut knUkeita, että tän­ne
pitäisi rakennettaman paperimyl­ly,
vaan eiköhän se mahda vaan jää­dä
kohinaksi Täällä puhutaan pal­j
o n sellaisistakin touhuista, ettei
koskaan tapahdukaan. Käy samoin
kilin täisien tervamyllyn—kanfisa,-
vaikka sitä rakennettiin koko'vtaU
vi, vaan eihän se vielä aivan ke-;
säkään oleV vaikka mäkien kukkulat
Osastotoimiate on säännöllistä,
kuten"'ennenlda.. Kökuukset 'on aina
9namäinÄi^'sann^n(t9U"kuussa,'« sen-raavn
kokous on S : . Lönlöii pai.
kalla. Naisten ntacmarahöilla tilat­tiin
«siriippnlangas ja osa »uistä
luovntetaan a^aftsiooriikassasn.
Kevät tekee tuloaam,-lumi -on jo
kaikki pois, vaikka löpä sitä oikein
paljon ole ollutkaan. Tasta jälkeen
joulun satoi lunta, .eittä päääi' reel­lä
kulkemaan. Muuten talvi on ol­lut
^hyvin kauniata, ihnat olleet hy­vin
lämpimät, ei muisteta olleen
näin lämmintä talvea kymmeneen
vuoteen. — TL IM
Yhtä ja toista Venäjältä
PUNAINEN ARBIEIJA
2a paiä helmik.- 1918 Venäjän
tySUisten j a talonpoikain hallitus
päätti, .että on välttämätöntä luoda
punainen armeija proletariaatin
diktatuurin tueksi. Lokakuun k u ­mouksen
jälkeen v. 1917 kuUd p t i -
nainen kaarti voitosta voittoon Kes-ki-
VenäjäUä, murtaen vastavallan­kumouksellisten
voimat rajaseuduil­lakin.
Mutta kapitalistlvaltiot käsittivät
pian meidän vallankumouksemme
kansainvälisen merkityksen. Ne a l ­koivat
lähettää hyvin järjestettyjä,
hyvin aseistettuja joukkoja meidän
vastaVallankumoukselUstemme avuk
Jo V, 1918 oU lS/efei uvosto-^Venäjän
alueella toimessa seuraavat määrät
ulkomaalaisia joukko-osastoja: A r ­kangelin
rintamalla — englantilai­sia
30,000, ranskalaisia 8,000, ser­bialaisia
5,000, belgialaisia ja ca-nadalaisia
15,000; Volgalla tshek-koslovakkeja
70,000; Siperiassa j a -
panilaisia ja amerikalafsia 30,000,
Punakaarti, joka oli kukistanut
venäläisten vastavallankumouksellis­ten
kotimaiset voimat, osottautui
liian heikoksi toistelemaan kansain­välisen
pääoman ulkomaalaisia palk­kasotureita
vastoen. Tämän vuoksi
työläisten ja talonpoikain valto oli
pakoitettu-siirtymään punaiseen ar­meijan
järjestämiseen.
•Vihollisten kanuuna- j a kuularuis-kutulen
alla luotiin rykmentit, pa­taljoonat,
divisionat, korpukset ja
kokonaiset armeijakunnat
Meidän punaisen armeijamme
kasvua kuvaavat seuraavat nume­r
o t : 1 p. joulukuuto 191« — 350,-
000, tammikuussa 1919 — 400,-
000 j a V. 1920 lopulla, 8,t8. hetkel­lä,
jolloin meidän täytyi taistella
Wrangelia ja puolalaisia vastaan,
oli punaisen armeijan riveissä 5,-
300,000 henkeä. Taloin oli mySsr
kin punainen armeija kaikin puolin
asdstettu ja omasi välttttn^ättömän
sototekniikan./
Vuoden 1920 jälkeen, kun uiko
maalainen vaara on vähentynyt, on
punaista armeijaa säännöllisesti su
piäbettQ.
wn tekemä liitto edellyttää vain t o i -
mintaa Unkaria vastaan, sillä. Jugo-elavia
ei milloinkaan hahia solmita
sopimuksia Venäjää vastaan.
Jugoslavian sanomalehdissä julais'
taan Vehäjälle suosiollisia kirjoituk­sia.
Rnmania on pyrkinyt liittoon
Turkin kanssa, mutto tässäkin on
sille tullut eteen vaikeuksia. Ru-maniassa
pelätään Bessarabian me­netystä
siitä huolimatto, että Trots-
Id on seUttänyt Venäjän haluavan
säilyttää rauhan.
Rumania yrittää vahvistaa armei­jaansa.
Hallitus on ilmoittanut ot-tovansa
palvelukseensa entisiä Itä.
valu-Unkarin armeijan upseereita.
• ••• ijiutisia
T^tiililyöl^isten laitko
lihkaa Uudessa
Eng^IannJssa
Työnantajat suupnlttelevat IQroIil
ten palkkojen alentaniista: jm työ
auQvleD , »laeirtanilsti. T|roliIs«t
valmistantmrat taisteltu vaIrtMi.
WORTHINGTON, <JNT.
Miss Helvi Järvinen vastoa M r s .
Tuorin- haasteeseen lahjottamalla
E[arjalan ilmalalvarahastoon yhden
ddllarin. j a haast. Marie Mäenpään,
Eva Blow8terin, Miss. Anni Karhu­sen,
Väinö Ltrfitasen, Santeri Me­ren
j a Oskari Korrelan Woj:thing.
tenissä yhdestä dollarista.
• _—o •.—
' K I L L A R N E Y , ONT. '
lahjotnksie Kat^jalan ilmalaiva-rahastoon.
Isakki Lampi vastaa K a i -
le Häkkisen, haasteeseen maksamal­la
.$1. j a haastoa puolestaan Edi
H i l l i n j a Kusti !Renforsin, Copper
Cliffistä, Jtfhn Stofastin, Scth Sol-kelan
ja Jalmari Hillin Dominion
Qurries 'Killamey, kunkin $1. sak­koon."-
Bostonissa, Hevr Yorkissa,. Massa-chasettdssa
!i> muissa Uuden Eng»
lännin myliykaupungeiBsa tehtaili^
jat' kokoontuvat i^ätvittäfn keskii»*
telemaan, suunnittelun alaisestojteks
tiifitySläisten palkkain alentamises­ta
J a heidän työnpäivänsä pidentämi-sestä.
TehtoOijat aikovat käyttää
nykyistä kroonillista työttömyysa
kaa hyväkseen, polkeakseen työläis­ten
olosuhteet Jälleen mabdollisim
man< alhaisiksi. Saadakseen edes
jossaän määrin yleistä mielipidetti
puolelleen, koettovat tehtailijat us-kottaa,
että teollisuus tulee koko­naan
häviämään Uuden Englannin
valtioista, ellei tuotantokustannuk
sia saada alentumaan,
Samanaikaisesti järjestyneiden
tekstlilityöläisten edustojat; 'havah
tuneina työnantojain hyökkäyibi*'
keistä, ovat hekin valveilla, pitäen
päivittäin neuvottelujaan, keskustel­len
siitä, millä tavoin työläiset 'par-baiten
Voisivat nousta vastarintaan,
torjuakseen tekstiiliparoonien hyök­käykset
Nämä edustajat edustavat
noin 200,000 tekstiilitydläistä Uu
dessa Englannissa.
Tähän asti on liikehtiminen ollut
kummaltakin puolen salaperäistä.
Mutta kaikki merkit viittaavat sii­hen,
että kenties uusi suuri taistelu
Uuden Englannin kutomoteollisuu.
dessa on/ovella, joka tulee olemaan
ainakin yhtä suuri, kenties suurem­pi
kuin monta kertaa on käyty LaW'
rencessa j a Lowelli8sa.
CARTIER, ONT.
Lahjotus Karjalan ilmalaivarahas-toon.
Vastaten Mrs. M . Ojan haas­teeseen
Mrs. K. V i r t a lahjottaa $2.
jä haastaa seuraavat henkilöt: Mrs.
Asialan Stralakista ja Mrs. E .
Kauppisen j a Mrs. A . Ahvasen Ncr
megosta, kunkin |2.
Neuvostovallan vaiku­tus
Balkaneilla
kainot -ja mengtteIytyjoiD»sone^ ovat sulat/ ainakin Sioux i<ookontin
GARSON MINE, ONT
Karjalan ilmalaivaraliastoon ovat
lahjottaneet Gärsoniste: S. , Niemi,
vastaten $1.00 j a haastaa Vili Hei­non
Garsonisto. Mrs. S. Niemi, vas­taten
$1.00 ja haastaa Vili Hei­non
Garsonisto.-Mrs. S. Niemi vast.
$li00 = J a haastaa Jenny Metson
Garsonista. Qlrsl N, 3fatson vast.
11.00 ja haaistaa Mrs. M . Lehdon
Garsonisto , J a M r s . ' Jt. Suorannan
Froad Minelta. '
Wieni. —- Venäjän vaikutusvalta
Konstantinopolissa on ke^eytt^nyt
Bumanian pääministerin Bratianon
j a turkkilaisten välisen konferenssin
Joka juuri _aIkoi BrusaBsa.; . '
Ranskan j a Bumanian välisellä
liitolla, jota pidettiin jo täysin vaL
miina, on myös ollut vaikeutensa
siksi, että Ranrffa on vaatinut mui­takin
Balkanin valtoja antomaan l i i ­tolle
sotilaallista apua siinä tapauk­sessa,
että m uka Venäjä hyökkäisi
Bessarabiaan, ,
Rumania ^odotti pääsevänsä liit­tolaisensa
aiugoslavian kanssa hel­posti
sellaiseen Uittoon, mutta tässä
kohtasikin se odottamattomia vai-
IfeuksiaiJugoslaviah välttäessä^ eitä
Kapinalliset Cubassa
pakenevat
Havana. — Hallituksen joukot
ovat taasen, puhdistaneet Santa €la«
ran maakunnan kapinoivista soti­laista.
Virallisesti on ilmotettu,
että kapinoitsijat jättivät, hevosen­sa
j a pakenivat. Useita -miehiä haa-vottui
taisteluissa. Seitsemän soti-lasta
sanotaan antautuneen.
Presidentti Zayas on manifestis.
saan luvannut vapauden kaikille s i -
viilihenkilöillo, jotka avustivat kapi­noitsijoita,
edellyttäen että he lieti
palaavat kotiinsa.
Gienfuegosta sanotaan lähteneen
Joukon miehiä, nähtävästi tarkotuk-sella
ottaa osaa kapinaan. Halli­tuksen
taholta ei ole saatu vahvis-tusta
tälle raportille.
o '—. :• ... .y^
Varusteliikiihko Aust­raliassa
Melbourne, Australia. — Austra­lian
sotaministeri E. K . Boudcn, pu­huessaan
ristelijöistä, joita hallitus
aikoo tänä vuonna rakentaa 250,-
000 punnan^ arvosta j a ensi vuonna
1,000,000 punnan arvosta, sanoi et-^
tä ensimäiset kaksi kevcää ristelijää
valmistuu kolmessa vuodessa. Edel-i
leen sanoi ministeri olevan härkin,
nan alaisena suunnitelman, jonka
mukaan maa^^imien lukumäärää
myöskin lisätään.
Venäjä ja Puola vaih-tane/
et vankieja
W a r 8 o v a . 1 0 7 iföskov^flo von-na
ollutta puolaloista',on vaihdettu
Venäjän j a Puolon rajalla 86 köm-muq^
lstlln, joista 19 on juutolaisto.i
KoJIme meni mieluummin vankilaabi
Puolassa kuin vapouteen Vdnäjälia.-
iPuolalaisIsta oh 28 naista j a 70*
mIoBta, jölsto 6 pll«paa. Heitä syyl
tetään soviettivastaisen propogan-':
dan' harjottamisesta, tai sitten ef
heille sanottu ensinkään syytä; mik­si
heitä pidottiin vankilassa,
jValtlon viranomaiset ja ropipalaf».'
katoolllalnen t l i s p a ^ o» heitä VÄS-^
taanottamassa kun he saapuivat
War8oyaaji. PHspa on Itsekin ollut
vankina Venäjällä,
kapitalistinen laiutapa
Työmies NIkotoemus Nälkälneii
äbU tirehtöörin pakihoiUe Ja sanoi:
— Teillä on korkeakonjunktuuri,
»erra "tirehtööri, ' ansaitsee rahaa '
kuin roskaa: mitähän, jos ylentäl-eitte
hieman palkkaani?
~ No, onkos työ molstunut?
— Minähän pusken kuin hevö.
nen.
- Katsotaanpas. Viime vuonna
oli 866 päiväil, eikö tottk? ' .
— Aivan.
— Nukuitte 8 tuntio vuorokau- •
esso, mitä?
— Suunnilleen.
— Se tekee kolmanneksen vuot-to
cli 122 päivää. Jälelle Jää "244
äivää. ' ^
— Alvan oikein.
r - Päivittäin olette 8 tuntia v a .
aana, mikä jäUeen tekee 122 päi­vää,
Jälellä o n ' s i i s 122 päivää.
Alvan_ o&ein.
- y Sunnuntaisin ette työdcentele;
tekee 62. päivää. Jälelle jää 70
äivää. .
Tuota n o l n i a a n . ..
r-^ Lauantaisin työskentelette v a i n.
uolen päivää; tekee 26 päivää ja
aleUe jää 44 päivää: '
— Ettäkö t u o t e . ;.
- Teillä oli 14 päivää lonma.
— Niin oli. .
-r-»Jälellä on 30 päivää. . J u h l a ­päiviä
oli 9, niin että meillä siis on
*nää 21 päivää. '
~ - 21 p ä i v ä ä . ..
— 5 päivää olitte sairaana. Jä.
lelle jää 16' päivää, eikö totta?
— Kaiketi.
— Sitten on teillä joka päivä
puolen tunnin riioka-aika. Se tekee:
15 päivää. Jälelle jää täten l ko­konainen
päivä, mutta se oli touko-ktiun
ensimäinen j a silloin te olitte
vapaana.'
> ~ Aivan oikein, sanoi Nikotee-raus
Nälkäinen J a paJasI tfr^tSörin
pakinoilta; saamatta^ mitään palkan-; '
korotusta, '