Vapaus, February 16, 1921

              EEsmiiEEONA mmm. le p. SUDBUBY. OKT., WEDNESDAY PEQRUABY le, 1921 V V U O S I S E B T A - V O L V
yyfus ulik^ klil<
keutua
kaan
^svirftailijat ganovat vaarao olt^
an sDUxemman btin feJSjIfacjn
ennen
ishington — Yhdysvaltain ylei^
erveysviraston ylilääkäri Hugh
ning tänäSn sanoi toivovansa, etr
tto^'altion, valtioiden ja- kaupun-terveys
virkailijat onnistuvat es-
In Europan tyyfns-kuunieen le-isen
Yhdysvalloissa,
»n kulkutaudin vaara on suuri ja
orjmninen antaa terveysvirkaili-ja
muillekin, paljon työtä;
kaksikynuni^fö' matkustajaa
ittiin potev5ii":t^yfusta etääll^
dotetaampuiiais-
, • ta.valtaa
Kiinassa ja Koreassa odotetaan Japa^
nin -vallan ladistomjsta Ja'kom-imaiismin
voittoa^ — Val]anka>
moukselliset itämaalais^t na»
_ bcvijit oonaisen bevään tu-
\ ' \ ' levaa -
Sapeleita kalisteltaessa Versaillesissa
V \^shing$»n ^
taan" V ^ i f i ^ : •^laiv j »^
Vladiyo^oiaun.^^^ S se merkitsee uu­den
I d ^ 8ärästu5ta'^~
T ö h t ^ m / j ^
Riinan iAoriierikass^ öltvana ministeri-nä
ja/JQliä on EtelarEiin^ Bäjamin
Franklin, n lähtenyt Cantonista Shang
häihin; . V
Siellä kaiikMsä turvisissa ja suuren
kaukJ^sen Idän oven edustalla Wn ja
^un^objäayat niiden äaakuhtitriii^r
Jitustai' jotka kieMytyvai iamusta-la;
7oka'sS«i5S^"asta 1^:^^^^^ «^^^
«, j sella ratthalbsnudella'katselevat län-in
muutamia päiviä sitten.
opalaiset läälsfirit äskettäin orvi
että Puolassa ja sen ympäxys*
a on nykyään ainaldn 1,000,000
äta tyyfusta, koleeraa ja muita
tauteja, sanoi Cumming.
iropassa on nykyään paljon e-än
tauteja kuin vuosi sitten, jol-^
]idysvallat, Englanti, Ranska ja
vallat yhdistivät* lääkärivoiman-istellakseen
tyyfusta vastaan
ssa."
uning esittää m.m. seuraavia
jpiteitä:
Olisi perustettava ^opaanli-^
eisen terveysviraston. toimistoja
aisten tarkastusta varten^ Toi-a
on Siellä nykyään 10. ^
Liittovaltion ) karanteerimääjra-»
olisi ulotettava New Yorkiin, mi
nykyään aino^ satama. jolSa ei
isen'terveysviraston johdon alai
tisella tatvpalla Neuvosto-Venäjän a^'
meijan lippuja, armeijan joka kerr^
tulee kulkemaan Siperian ruohoaavi-i
köiden yli ja karkottamaan japanilai­set
Ver&jän alueelta.
iUvan samom kuin Shanghaissakiiy
"odottaa Koreana tohtori ' Syngman
Shee, Korean tasavallan presidentti
^a leppymäitön taistelun johtaja japa­nilaisia
kansansa sortajia vastaan.
Hänellä on lähetystensä Amerikassa
ja Europassa, jotka koettavat saada
liittolaisia inhimilliJsesti käsittelemää!
asiaa. Hän; ja hänen liittolaisensa - a-lottiyatv^
lgnkumouksen passiivisella.
Väst^Mftol^hUutaen avukseen tris
ja Lontoosa, ovat Vnäjän työläiset ja
talonpojat voittaneet Aasian. 'Jätti-
^'smäisin ja xallaokamoaksellisin liit
to koko ihmiskunnassa on syntynyt
liittolaisten tapellessa.
TSöiä selittää seuraavai^ amerikä'
laisessa : lehdessä olleen ilmotuksen
tarkotuksen: QuolilinTang(kiinalai
nen vapaamielinen i>uoIue) \ftmerikas-sa
pyytää, että ette ostaisi Kiinivt bon
deja. Älkää lainatko raliaaiuiS oman
kansanne tappamisen avustamiseksi."
1 '
Puola ja Venäjä alleldrjoit-taneet
lopnllisea rauhan
Puolan ednsitajfit jtaidtaimeufiotteluis-sa
tehneet useita myönnytyksiä.
Puolan poliittisissa piimsqa en- :
nustetäan Puolassa tapahtu­van
poliittisen TaUankunto-uksen
läheisessä tnlevai-
Helsinki, -~ 'Moskovasta;perjantai-aamima
tulleessa 'radiosanomassa sau­notaan,
että Puolan ja Venäjän 'vS}i4
nen lopullinen raobansopimtis On alle­kirjoitettu
Siiassa viime torstaina.
taa vuosittain metsää noin 18 miljoo-L^ TirmrffliQM l?«amoiIrrtM
naa* kuutiometriä, mikä-vastaa puoli- j 1 ^''i^Vdeil I^IIl&lkdll
komiunistu- .
NORJAUINEN INBINJ^öRI KER
TOO KÄYNNISTÄÄ!^ KARJA^
LASSA JA HAASTAJTELUS-TAAN
GYLLINGIN taSSA
to'sta kertaa koko Noi^jan vuosimää­rän
metsänhakkuuta. Tarvitaan vielä
kuitenkin monta, vuotta, ennenkuin tö-
;mä hakkuumäiurä saavutetaan. Laut-tausjärjestelmä
on saatettava kun­toon,
jotta voitaisiin kuljettaa nämä i Maan parhaimmat voimat muAann.
suunnattomat hicsimäätät Ja väik-l
mmen
Norjalainen insinööri Hjaavard^Lang
£eth on hiljattain käynyt Karjalait
Kommuunin puheenjohtajan, toht. Ed­vard
GylUngijt luona Petrbsavodskissa
ja on Norjan "Social-Djenjokratenissa"
kertpnut vaikutehniäan ja matkaha-vainnoitaan;
jotka suomalaisillekin 0-
vat'mielenkiintoisia-, ja opettavaisia.;
Puolan sisäinen tilanne pakottanut
rauhaan
Berliini — Moskovas^ tulleensa tie
donannossa sanotaan, että Puoliin rau
hanlähetystö on tehnyt useita komp­romissi
muutamien viikkojen kulues
sa ja osottanut, jonkinlaista maltta­mattomuuttakin
yrittäessään saadä^lo
pullisbn rauhansopimuksen' sofimftng
tillisiä.Valfco|a,idideh lähetystöt olivat^ 'muuteen, jota Puolan valtuutetut o1«it
nopettaneet vapaamielisiä aatteita Ko­riassa.
Mutta lähes kaksi vuotta on
siitä kulunut^ Kymmeniä tuhansia
;kotealaisia mieh^, naisia ja lapsia on
vuoöittavi teurastettu, vangittu ja jär
tettykjodittomiksi näkemään nälkää
'autNl}ei.kentilIe, jossa heicfon kotinsa
Puolan ja Venäjän.välill$ niin, piair
kuin mahdollista. Uhkaava poliitiinen
kriisi on ollut aiheena' läalttama^-
oöottaneet rauhanneuvotteluissa., v
Puolalaisessa päivälehdessä "Jiifaro-dissa"
sanotaan,.että poliittSsissa pii­reissä
ennustetaan tapahtuvan täydel­lisen
poluttisen vallankumouksen lä­heisessä
tulevaisuudessa.' Lehti sa­noo
yalti()päivieB puheenjohtajan
pPillftäpi;^ Europa eivät, Tramczinkin sanoneen^ että vain val-oleöJ^^
nftoiBt kättäänkään osottaak-'
Siirtolaisviraston, valtiodteparte-
I ja kaikkien Amerikan kohsuli-ijain
ulkomailla olisi toimittava
rkiyät Yhdysvaltoihin.
foiidssa ryhdytty varokeinoihin
York — New Yorkin kaupuij;:
rveyskomissioneri; tri Eoyal Co-
, esitettyään presidentti WilSo-'
ittä Europan niiltö alueilta, joi!
>«än riehuu tyyfus ja muita kul
eja, ei laskettisi Yhdysvaltoihin
ilsia,, on antsmut määräyksen,
aikilla 'AtlanViin yli kulkevilla^
a on toimitettava ; huolellinen
ätarkastus ennenkuin* ne laske-:
lituriin. Määräys astui W
riime lauantaina. SamahlflHsim
piteisiin ovat ryhtyneet: New
n terveysvirkailijat.
tyyfuksen sallitaan saada ja-a
New Yorkissa, joutuu koko
se^p yasw8tavansa Koreaa "suojeie-mffixj?^
iähele^ttyjen japanilaisteri jouk
'kbjeiir-lfelJi^^^
odottaa' Syngman jKhee venäläisten tu
loal
Nämä valljEuokumoukselliiset itämaa-laiset
sanovat, että japanilaiset näke-ä
tarkastaakseen henkilöitä, jot^j^vät samoin punaisen kevään tulevan.
Varovaisesti ja usflita raapaisulta teh­den
teräYillä kynsillään, perääntyy
Japani Siperiasta, väittäen itselleen,
^säilyvän oikeuden olla turvallisuus-vahtina
Idässä kommunismia vastaan.
Jaipanin parlamentissa riideliäärtjöp^^^^
kojen turvallisuudiösta mannermaalla
ja ärrÄMjk päällibot^ TO^^
saaksi asteettaiseh jouUiojen kesj^^^^^^
tyksen Koreassa. • ; / ; - ' r ^ ' ' ' : • • • ' •^
Japaiii pn pifönyt; vallassaan pbliti-koitsijat
ja kenraalit, jptika^^^^^^
linneet Pohjois-Kiinaä Pe^Öngistä;
mutta tämä valta murtuui / 'japanm
rahalla- ei widä ikipä:ivikM pitää Pe-kinkiäj,
k i ^ Wu ja lÖqp kansallisella
ja vapaamielisellä phjelmajja^
sesti voittavat kannatusta siyistyneis-_
tön ja armeijan Iceskuudessa. Kun neu
vostohallituksen valta Vladivostokissa
rttiiIh]s7oSaTurLmalle'P"^^^^^^ P^'^^ . ' ^ " i * * ^ . ff!^
^tilanne, jo^ka rinnalla askel .>mmumsm,n punaisia \W}^h^
tsu-vitsauksemme eivät olisi mi' P>tH«> Siperian rautateitä, s 1-
sanoi^Copeland. '«i» Sunin menestyksen aalto
vyöryy ja vapaa riippumaton Kiina,^
lankumous Puolassa tulee johtamaan
Puolan hallituksen lujalle pohjalle.,
Riolan pääkaupunki Warsovia on pa
»aillaan -yleislakon J köurissa^v-^Jkrai'
nalaiset, jotka Petloran kukistumisen
jälkeen ovat perustaneet sosialistisen
tasavallan ja liittyneet neuvostohalli
tukseen, näkevät tässä tilaisuuden
Puolan porvarihallituksen kukistami
seen uuden sisällissodan avulla.
Unkarin sorronalaisten a-vustaminen
serutosta seuraavana on tyyfiis
lisin tarttuva tauti mitä tunne-
Kuolevaisuus vaihtj^lee 20-^0
influesan aiheuttama kuoIeVäi-n
vähäinen tähän verrattuna,
rfus ifiäsee riehumaantässä vä
lassa kaupungissa on hyvin tö­nöistä,
että s^ vie miljoonan uh-lenkuin
se saadaan tukahutetuki
! lakaisisi yli maan kuin suuri
opalo.. TeollisuM ja yhteiskun
n elämä halvautuisivat,^ Maa
iutioksi erämaaksi; Jonkunlai-isitj-
ksen tuhosta joka seuraisi
se tosiasia, että tyyfiis on vie-
)00.0Ö0 uhria Venäjällä muuta-fuukausien
ajalla."
i-tarfcasti^ voimaan Bostonissa^
, • • • ' • • • • , . / • ' •
«n — Täkäläiset siirtolaisvir
t sanoivat että terveysvirkäili-
Bvat toimittamaan tiukan taikas
tyyfukss*en suhteen Europasta
'eilla matkustajalaivoilla.
«fen NewYorkun'tuHeiden lai-kenrotaan
käSntäneen keulansa
ia kohti välttyakseh tiukoilta
tiiksilta ja niisfö johtuvista vii-,
«niin viikon aiaUa-gaapuneiden
«Sten joukossa ei, ole tavattu
-sairaita, mutta siitä huolimatta
jossa harjotctaan neuvostohallitukseen
nähden ys1fi\^llistä plitiikkaa> pää^
see valtaan, ^
Mitenkä Mustapha Kenjal Pasha ja
Turk.n nationalistit löysi^^t liitos­saan
Moskovan kanssa avaimen Isla­min
J|i?nkiinherättämiseksi, jolloin A?
rabia. Persia ja Afganistan saavat o-sansa,
on näille Shanghw'n j(*tajille
tuttu asia. He tuntevat myös ' Eng­lannin
sotilasvallan alaisena ole^ran
350 * miljoonaisen kansan keskuudessa
Intiassa sattuneet tapaukset He so­dittivat
kuvat yhteen ja he päkeyät
Aasian yhtyneen uuteen ohjelmaan,jon
ka tarkotuksna on vapautuminen im­perialistien
kontrollistansa riistosta.
• iW^^ on käyty diplomjat
tisia neuvotteluita Califomian kysy­myksestä
pitämällä juuri mielessä tä-tii/
tosiseikkaa Venä^ ja Itämaiden
liitostät Japani on luisumassa yallas-sa
kolmannen luoka^yallaksi. Kaik­ki
iainekset.AasiasBa yhtyvät Japsöiin
vallan pienentämiseeni missä hommas-sia
Ven|j^ näyttää ticÄä. Kiinalle ^
vain l^lä-Kflna. Koreasta' tulee .a-geistettu;
ja v^pas naapuri, -jota tukee
Kiina ja Venäjä. Ditia4y'an tullen tu­lee
löytänSän oman vapauteen johta­van
tiensä;. Militaristinen Japani
muuttuu hyörioksL
WashingtoniSBa olevat diplomaatit
juttelevat tästä seikasta. He ;;vat tai­puvaiset
uskomaan len?ri5n ja Trotsr
Suomen amrtiättijärjestoile- Amsteiv
damin kansamväliseltä työtoiraistolta
saapuneen kirjeen mukaan;" ovat eri
maitten ammattijärjestöt' lähettäneet
mainitulle toimistolle Unkarin hätää­kärsivien,
toverien hyväksi seuraavat
avustussummati ]
Saksan ammattijärjestö on päättä­nyt
lähettää 5 ,pf. jokaista ammatti­järjestöön
kuuluvaa jfisentä kohden.
Ruotsin ammatti^jestö on lähettä­nyt
5 000 Ruotsin kruunua ja Tans­kan
ammattijärjestö 2^)00 Tanskan
kruunua.
Kuten muistettanee myönsi Suo­men
ammattijärjestökin 20,000 mark­kaa
sanottuun tarkoitukseen.'
Langseth huomauttaa, että maa ja
sen väestö on tuttua skkndinavialai-sille
jo viikinkiajoista alkaen. Sil­loin
kutsuttiin sitä "bjam«'en" maaksi
ja monet kuiiluisat viikinkipäälliköt ku
ten Erik Vidfamme Ja Tore Hund teki
. vät sinne ryöstöretkiä. Suomen su­kuisten!
bjarmien ja skandinavien naa
purusten suhde ilmeni "molemminpuo­lisissa
ryöstöretkissa. Myöhemmin-o-li
maa Ruotsin ja Venäjin riitakapu-la,
kuimes Ruotsin täytyi' vUidoih
StilboVan ratahassa' 1617' supistaa o-
^istuksensa-nykyiseen i Suomeen ja
1908 luopua' Suomesta kokonaisuudes­saan.
Siitä huolimattar ovat karjalai­set
säilyttäneet stipmalaisen heimon
omaisuudet kielen ja tapansa, joskin
he ovat suuresti takapajulla naapu­reistaan,
milcä taasen johtuu siitä, et­teivät
Venäjän itsevaltiaat tehneet
mitään Karjalan elämän l^iohottamisek
sl
Ins. Langsethin mielestä on Karja­la
äärettÖQ)än luohnorikas maa. Sen
vesivoimat.ovat:ehtymättömät. Saa­nee
' jo viittsiijfes^'. maan' wsivoimarik-ka
löytyykin erinomaisen pa*jon sekä
suuria että pieniä uittoväyliä, niin tar
vitaan kuitenkin jSttiläis^ötä saatta­maan
ne mahdollisesti parhaimpaan
kuntoon.
Puuteollisuus käsittää nyt koko jou
kon isoja st^alaitoksia, joista useim­mat
ovat Vienan meren rannalla. Nii­den
nykyinen .tuotantokoko on noin
13.\m Pietarin Standardia, muttsi
uusien suunnitelmien mukaan tulee ra
kennettavaksi uusia sahalaitoksia, joi­den
tuotantokyky, vuoden 1923 päätty­essä
aijotaan koliottaa noin 400,000
stdr. Mutta jotta koko vastaisuudes­sa
käytettävänä olevan tukkimäärä
voitaisiin jalostaa, niin on sahalaitos­ten
vuosituotanto kohotettava vähin­tään
1% milJL std^:
Jotta voitaisiin; jalpstaa koko käy­tettävänä
oleva paperimassapuuva-rasto,
tarvitaan selluloosatehtaita ja
puuhiomoja suhteellisesti 550,000. ja
.850^00 tonnin kuivan massan maäiäu
tuotantokyvyllä. Ensiniäisenä 3-vuo-tiskaudella
aijotaan rakentaa selluloo
satehtaita noin 42,000 tonnin tuotan-,
tokyvyllä, puuhiomoja noin 80,000 ton
nin tuotantokyvyllä, mitkä tuotannot
suurimmaksi osaksi tulevat edelleen
jalostettaviksi paperitehtaissa 100,03)0
tonniin nousevalla tuotantomäämllä,
josta puolet tulee olemaan painopape­ria
ja puolet ruskeata paperia.
Mikä pälin pala onkaan ollut mail-mnn^
porvari-' ja sosialidemokraattis"el-le
sanomalehdistölle Ranskan sosialis-tipuolueen
muuttuminen kommunisti­seksi.
Kuinka onkaan'koetettu jaari­tella
l^oko tapahtuma mitään sano­mattomaksi.
Kuinka ei tämän päätök
sen takana/olekaan mitään työväestön
enenmiistöä, vaikka puolueen yleises­sä
kongressissa 3/4 edustajista äänes­ti
sen puolesta. Kuinka päätöstä ei­vät
kannata maatyöläiset, vaikka jota­kuinkin
kaikkien talonpoikaispiirien
valtuutetut mitä äänekkäimmin vaatir
vat Kolmanteen Intemationaleen liit­tymistä.
Kuinka' puolueen pfiä-öänen
kannattaja on pelosta jättänyt julkai­sematta
Moskovan'-21 ehtoa, vaikkt^' m
ovat aikoja sittenoUeet siinä julkais­tuina.
, ' '
Ja vihdoin — ja siltä juuri mielim­me
tällä kertaa huomauttaa — kuih-ka
puolueen sivistyneistö on jpnyt
Longuetm ja hänen tätä nykyä avoi­men
ystävänsä Renaudelin koplaan.
Icauäesta, kiini tieföäj ~etfS*'::yIfflisJaah
Muurmannin radan varrella, 'Muur-mannista
Petrosavod^iin, on' 1 milj.
hevosvoim, vesiputous, jota helposti
voidaan käyttöä hyväksi.
Mitä puunjalostukseen tulee suun
nitellaan edelleen BfM höyläämöjä,
päueistiatehtaita, huonekalutehtaita y.
m. 1
Maan rikkaan vesivoiman käytän-töönpanemiscksi
on sähköistäminen e-dellytyksenä
maan koko teollisuuden
ja taloudellisen elän^än kehitykselle.
Tätä asiaa tulee sentähden kaikin kei­noin
kiirehdittiiväksi, ja toivotaan en-situlevariTneijän
vuoden kuluessa voi-
|avaiv rakentiaa neljä> voima-asemaa
30:3tä=6Ö:"eent^
kukin, sekä sarja pienempiä voima-asemia
aina 2,600 sevosvoimaan.
Mihin suuntaan Italian työ-v^
äenliike kuUcee?
"Sosialistisen NTfeuvostotasavallan
tai työläisten edustajien neuvostojen
perustuslaki".
Periaate: *TCen ei tee työtä, sen ei
syömänkään pidä".
Fäämääiä: "Kaiken toisen ihmisen
toista kohtaan harjottaman riistämi-
^sen lopettaminen".
Väline; "Köyhälistön ratkaisevan
taistelun kuluessa .riistäjiä vastaan,
•täytyy vallan kuu:ua kokonaan ja yk­sinomaan
työtätekeville joukoille".
Nuo lauseet ovat Neapelissa ihnes-tyvän
"II ^viet" lehden otsikossa
tunnuslauseina^ jotka antavat hienon
viittauksen mihin äuuntaan Italiankin
työväenliike on kulkemassa..
KOMMUIPSTISTEN SO^tAIDEk
LUKUMÄÄRÄ KASVAA ITÄ-
VALLASSA
Karjalan toinen rikakus piilee sen
pohjoisosiäsa olevissa laajoissa metsis
sä, joiden monissa osissa ihmiskäsi ei
ole* vielä kaatanut salojen' jylhiä hon­kia;
< Metsähriifeta- on melkein kosker
maton,; koittirf'elää'siellä lauhassa 1 ja
mön^ sisävedet tarjoavat ' saalisrik-kaita
kalastuspaikkoja, ^ h e n ,ika|as-,
tus ion-monissa'Vlenanraerebn laske­vissa
joissa rikkaampi kuin missään
nuualla Pohjois-Europassa. .,
Paitsi näitä yi ämainituita luonnon­rikkauksia,
on Karjalan reaperässä
mineraalejakin. Näitä mahdollisuuk­sia
on vähän tutkittu, mutta ainakin
järvimalmia on runsaasti niin esim.
Vikttjärvessä on Langsethin mielestä
11 milj. tonnia järvimalmia.
Karjalan kommuunin syntyhistorias
tä huomauttaa Langseth, että kun Suo
messa oli kukistettu kapina ja pako­laisia
tulvi Venäjälle y.m. heräsi aja­tus
koota nämä joukot, ja järjestää
heidät kommunistiseen työhön ja si­ten
turvata heille elin- ja toiminta­mahdollisuus.
Tov. Gylling esitti ke­väällä
1920 Venäjän neuvostohallituk­selle
Karjalan Kommunisuunnitelman,
jonka neuvostohallitus hyväksyi. Kom
muunin johtoon kuuluu sdtä suomalai­sia
että noqälaisia ja koittaa^^e kai­kin
keinoin,elvyttää Kaijalan talou-dellfsta
elämää, joskin se Väytettävi-en
voimien puutteessa oli aluksi han­kalaa^
mutta joka on jo saavuttanut
Karjalassa huomattavia seurauksia.
Mitä taloudellisifai suunnitelmiin tu­lee/
niin on huomautettava, ettöyhtär
aikaa jokapäiväisen työnjohdon kans­sa
taloudllnen neuvosto on syntymäs­sä
jälkeisen lyhyen ajan kuluessa ryh­tynyt
laajaperäiseen tilastollisen: ai-nehiston
keräämisen, jonka ohessa se
iSkiutdinavion' maitten
laan
suhde Karja<
' Koskettaen kysymystä Skandinavia-iäisen
teoUisuulen ja työelämän mer­kitystä,
huomauttaa Langseth, että
jofe norjalad^ten > ruotsalaisten teol-
• liBiiudenharjbittajien silmät o vat. auki
niille suurilje vientimahdollisuuksille,
jotka avautlavat tftoudellis^ssa uucjisr
.tUstyi53säiCarjal?t83a,:;niin. on .heidän
mitä pikemiiiin pidettävä huolta siitä,
kummankin maan nykyiset hallituk-sjt,
jotka leimataan "-teollisuusharjoit
tajain" omiksi edustajiksi, muuttaisi
vat äänensävyään vähemmän uhkaa­vaksi
^ Neuvosto-Venäjään nähden.
Karjala on vain pieni osajtästä suures
tä valtakunnasta ja ne mahilollisuudet
jotka tarjoutuvat vientiä varten Kar­jalaan,
muodostavat vain murto-osan
siitä, mitä Venä.^ä kokonaisuudessaan
voi käytttää,
' Skandinavian maita uhkaavaa työt­tömyyttä
voidaan kahdessa suhteessa
helpoittaa. Tämä ei tietysti kovin­kaan
liikuta yhtävähän "teollisuushar
joittajia" kuin hallitustakaan. Mutta
tämä 'seikka on erinomaisen suuresta
merkityksestä niille kommunistisille
tovereille, jotka seisovat taloudellisen
elämän johdossa Karjalassa, Nämä
tulevat olemaan kaksinkertaisesti mie
llssään siitä, että he saavat korkealje
kehittynyttä ammattitaitoista työvoi­maa
— sekä henkisiä että ruumiillisia
työntekijöitä — Skandinaviasta, sa­moin
kuin he tilauksillaan skandjna-vialaisista
teollisuuslaitoksista osal­taan
voivat myötävaikuttaa työttömyy
den lieventämiseksi.
Siirtolaisuus Karjalaan
Mitä tulevaisuus mahdollisuuksiin tu
Mutta tuskin oli vielä viimeinen*por
värien ja Sosialidemokraattien panette
luvirsi saatu painetuksi, kun jo kuul­laan,
että suuri mestarikirjailija Ana­tole
France» jonka tuotantoa Suomen-km
työväestö on oppinut niin syvästi
ihailemaan, on julkisesti ilmottanut
kannattavansa Ranskan : kommunisti­puoluetta,
Porvarillisten ja sosiali"
demokraattien valheet siitä, että sivis
tyneistö on Ranskassa kääntänyt sel­känsä
uudelle polulle astuneelle työ-väenpuol,,
tuli. siis kumotuksi fel vä­hemmän
kuin Ranskan ja koko mail-.
man slvlstyneimmän kirjailijan suun
kautta, mikä arviointi ei ole lähtenyt
sosialistisen vaan porVurllisen arvos­telun
taholta. Vieläkö surkeampaa
loppua olisi voinut saada tämä suu-remominen
keljuilu?
Kolmas Internationa^
le tervehtää Rans«
kan koirpunis-teja
Moskova —< Sinovjev on Kolman- ;
nen Intemationalen toimeenpafleyan :
komitean puheenjolitajana lähettänyt >
seuraavan " tervehdyssfihkösanoman
ranskalaiselle osastolle: •
f Kommunistien saama voitto' refor- /
mistclsta^ja loiiguetilaisista merkitsee i
köyhälistövallankumouksellisten . vott».'.
toa porvarillisista aineksista, lähtc-miiliä
kongressista ovat Longuet ja-,
J{enaudel siirtyneet pomriston •. lei-rr *
riin. Reformistit ja puolireformistit
ovat jo_jugJcksi siellä,
' "Toimeenpaneva komitea pyytää tei
täl^lifittämäänedustajanne lopullisiin '
neuvotteluihin» jossa käsitellään tei­dän
tuloanne Kommunistiseen, Inter-nationaleen."
- '
M i i
Suomen Työväenpuolueen
peiisstajat saaneet tuo^
mionsa
Neljätoista Suomen Sosialistisen Työ-väinpuolueen
perustajaa tuomittu
kuritushuoneeseen aina neljiään /
vuoteen saakka
j jien yhtenä pyrkimyksenä on vapaus-
I UMeen alkaminen läheisessä idässä.
Wienj— Äskettäin pidetyssä Ifö-vallan
kommunististen sotil^den ko­kouksessa
selitti Kommunistipuolueen
Eotilasryhmän työkomitean sihtee^,
etfö huomattavaa edistystä oh tapah-tttnnt
Itävallan armeijan/ sotilaiden
keskuudessa.
V T^säkaupungissaon kommunisti­sia
ryhmiä kahdessatoista neljästä^
toita kasarmista. ^Jäsenmäärä näissä
ryhmissä nousc^ l,6fl0;aan. Sotilai­den'
neuovston 260 jäsenestä on kolme
kymmentäkahdeksan kommunisteja ja
kuudestakymmenestä ammatti^Hrjesto
jen'ednsta/asta kuuluu kufflmunistei-'
hin neljätoista. --^
erinäisillä aloilla jo on -valmistenut o» «f^^vaa, etta v e-vaisin
laajaperäisiä suumiitehnla ta-Mäohs. voitu arvostella sen rakennus-loudellista
toimintaa varten,' i^ten' työ" laajuutta |a merkitj^sto ko^^^^
submiitellaan suuria uudistuksia "istisella pohjalla, jotajaal a suorite-maanviljelyksen
ja karjanhoidon alal­taan.
On luultavaa, että kymmenet
la, joista tärkeimmät tarkoittavat saat tuhannet työläiset lähim^'nä vuosina
taa maan siihen tilanteeseen, eträ se tulevat suuntaamaan nmttoa Karja
laan — ei keinottelutarkoituksessa .—
vaan auttaakseen uutoirakennustyös-sä
sekä käsillään että henkisesti ja
omin voimin tulee toimeen 4iha-, mai­to^
ja voituotantoon nähden. Kävisi
liian laajaksi selostaa tässä koko talouj . , , . t i
dfeUinen ohjelma, mutta tärkeimmät | voidakseen palata kotm runsam koke-suunnitelmat
paitsi maatalousuudis-j "»"ksi" Ja tarpeelUsm opetuksm, jot-fuksia-
käsittävännetsänhoitoa, puun ta he votnvat ryhtyä samaiseen uudls-ialostusta
sekä maan vesivoiman käyt rakennustyöhön omassa maassaan HI-Jg^
' nä päivänä, jolloin kommunismin hetki
Tosin: osaavat sosialidemokraatit
tässäkin-flurkeassa-tilanteessa-'Isiytää
lohdutuksensa; haljuillehan ei ole mi
kään mahdotonta. Niinpä ähkii nos-kelaisten
päälehti VorvK^ärtsr Anatole
Francen t^ko johtuu vanhuuden höpe-ryydestä!
Huomattiin siis yhtäkkiä
Francossa ominaisuus, mitä kukaan ei
ole tähänasti hoksannut. Äijä on hö­perö
— — Mikä onni, että suuruudet
Renaudel, Noske, Ryömä ja Sasu ovat
täydessä järjessään!
Mutta kun kohtalo alkaa ketä ker;
i-ani rusjlipida, • iiskee se kdmenmiehett
juhnjuyilja^ j Niinkmin.. nyt ,mail^,än
sosialidemokraatteja. • ' k
Saapuu näet RanslcanmaaUa yhäpA
lempia sanomia; Ei ainoastaan Ana­tole
France, ei. ainoastaan Severine,
vaan myös Barbussekini tuo nuori mut
ta jo kautta mailman tunnettu mesta­rikirjailija,
kannattaa kommunistista
puoluetta. Eikä ainoastaan kannata,
vaan liittyy nyt vasta maansa työvä­enpuolueeseen,
kun se On yhtynyt Zol-'
manteen Intemation#en, Ennem­min
ei hän ole koskaan kuulunut sosia
listiseen puolueeseen, vaikka onkin
kanattanut sitä.
- Mitenkäs siis nyt? Eihän käy nos-kelalsten
tässä tapauksessa moittimi­nen
vanhuutta, kun kysymyksessä on
nuori kirjailija^ jonka teokslatällä haa
vaa läptaan ehkä enemmän, kuin min
kään muumkirjailjjau^mailiriassai Mut
ta voivathan pässinpäät silti väittää
häntäkin ^öperäksi, yhtä hyvin kuin
Romain Hollantia, jog hänkin joi\aku-na
kauniina päivänä''ilmoittaisi kan­nattavansa
Eanskan kommunistipuolu
etta. Ja jos -joku mensheviki tai viil-kolnen
porvari^Vcnäjälia saa päähänsS
kirjottaa käymälänselnään, että: juUj
kyllä Barbusse m kaistapää, niin on
Suomen Sosialidemokraattikin varma
asiasta. Mitäs sosialidemokraatit muu
ta todistusta tarvitsevat.
Mutta työväki ja työväenlehdet, jot
kä tietävät, että luhistuvan kapitalis­tisen
yhteiskunnap sairaus ilmenee
myös sosialidemokraattisina mätäpai­seina,
varovat niistä valuvaa visvaa^
vaikkapa se olisikin jonkun tohtoris-miehen
määräämää "pahanfaengen so-astusta",
ja puolestaan iloitsevat siitä,
että aikakautemme surimmat henget
astuvat sen riveihin, ei kuin itsevii-*
Pnotavaiatedllsnuä
sielä koittaa. Karjalassa --vähässä
kommunistisessa ^ työkonjuunissa
ehtymättömine luonnonrikkauksl-
Metsäiiiioidon alalla suoritetaan tar neen, suurine työtoverien avuntarpei-peellisia
takseeraus, auttaus ja kult­tuuritöitä,
jonka oheäsa aijotaan kaa-neen
toteuttaa innostuksensa teossa, tais­tella
kommunismin menestyksen puo­lesta
ja voidakseen henkilökohtaisella
osanotolla työhön lisätä kortensa kom
munistisen yhteiskunan mudostumifen
ja uudisrakennuksen hyväksi. Skan-ÄnavialaistCT
työläisien *'iha^
mien maahan" 20:ltä vuosisadalla saa­nee
yhtä suuren historiallisen merki­tyksen
kuin neorosvoretket |qita mci-täällä
tarjoutuu innostuneella | <Mn esi-isämme mujnaLsuuless'^ suorit-bommunistiselle
nuoi-isolle tilaisuus tivat,— ,'
Tukholma — Suomesta tulleessa tie
(lossa gonotaan, että hovioikeus on tuo'
ininnut 14 Soumen Sosialistisen Työ^;
väenpuoluecn perustajaa kuritushiio-.
nceseen aina neljään vuoteen.saakka,
' Kutcji tunnettua, vangittiin Sosia­listisen
Työväenpuolueen perustavassa
kokouksessa Helsingissä kaikki puo­lueen
johtohenkilöt valtiollisen poliisin
toimesta. Myöhemmin oltiin kuiten-Ä
kin pakotetut heidät vapauttama^,
kunnes vllulbln nyt valtiollinen poliisi
ja hovioikeusj-xhuomattuaan puolueen
vallankumouksellisuuden, ovat saa­neet
keiät'tyä taipeeksi möodoUisiai;;;'
"valtiopeto3"-syytöksiä ja tuominnut;
puolueen: johtohenltllöt kuritushuoneet
seen' ' Suoiiiieir Sösiallfitliien-Työväen-fc^;
puolue on saanut osakseen kalkenlai*/;;;
gia vainoja niiii porvarien kuin oike)Br(
to.sosialistienkin taliolta. Kuitenkaan ^
ei tämä ole masentanut, vaan päivä :
päivältä sankkenevat Sosialistisen Työ
väenpuolueen rivit, sillä Suomen työ­väenluokka
näkee, että tämä puolue |
Kolmatta Intemationolea kannattava­na,^
on' ainoa Suomen vallankumouksel
linei\ julkinen puolue, • ' •, 4;
vÄnat«le Fr.ance ja Ransl^n,'" •
työläiset, ^ , < • i
kertoessaan, että kirjailija Anatole
France on liittynyt Ranskan kommu­nistiseen
* puolueeseen, huomauttaa :
L'Humanite: "Emme hetkeäkään e- '"
päilieet, etteikö suuri ystävämme A-natole
France, jonka ilomielisen ihai--''
lun Venäjän vallankumousta kohtaan
me tunsimme, ilmaisisi koko myötä-; :
tuntoaan puolueelle, joka Ranskassa
edustaa kommunistista InternationOir 5>.
lea. Olemme äärettömän onnellisia
äaatJessamme tietää, että tUQ kuului- .
sa kirjailija, jonka klintymy^. Jaure- '
siin ei milloinkaan ole osottautunut
vääräksi, kaikin mokomin tahtoo pu­hua
sosialistiselle ^/lei&ölle.
Vastattakoon Anatole Frpce tässä
;Ionfme ilmauksen. Tietäkööiilhän, et­tä
vaikeissa'olosuhteissa, joihin me o- '
lemme joutuneet, hänen ylevä mielen- :;
ilmaus antaa meille kallisarvoista vir-'
kistystä, •
Olemme ylpeitä voidessamme sanoa
pärjääjillemme, että me jatkamme,
sodan ja Venäjjin vallanlmouksen ko- •
kemusten valistamina, Jauresin puo­lueen
työtä yhdessä Anatole ife'rancen ^
kanssa.
Ja me toivomme, että jog on vielä
epäileviä, ja velvollisuuden tietä etsi­viä
tovereita, Anatole Francen mainit­tava
teko osoittaisi heille kenen puo­lelle
heidän täytyy liittyä,"
I
S1I8' ,
.saat poppamiehet/ kuten ori laita por-variiiisessa
ja sosialidemokraattispsa;:
leirissä, vaan kun vaatimattomimmat
rivimiehet, joille pohjakerran päätok-,
et on laki ja jotka antavat suuret ky-,
kynsäjalahjansa niiden toteuttamisen
palvelukseen.
Kaiken kaikkiaan osoittaa vjjmeksi
Ranskan antama esimerkki että mei­dän
joukkoomme lukeutuu ei; ainoas-J-taan
puhtain ja tietoisin proletaaria!-
nes, vaan myös vähin erin aikakautem
me todella suurimmat henkisen tyört-;|
tekijät, kun sen sijaan noskel aisten
joukkooh jää,kaikkien leirien vaahto,;;
.sivistymät^mäh: mutta sitä julkeam- ,
man puolivillafsuuden lyödessä'siihen
. syvimmän leim!in,'-^"'lll;'TÖrmä.' ^