1922-09-12-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
4^1 h. •m Bill! 2 VAPAUS sekä vanhain veteraanien että nousevan nuoren proletaarisen kaartin 35-vuotispäivänä eaamiin onnittelui-tyy Sudburyssa, Ont," joka lauantai, j },;„ omftn veljellisen, vallankumouksellisen lenehdyk' ' il Canadan suomalaisen työväestön äänenliannattaja, ilmeS' ' ^ tvv Sudbun'ssa. OnL. ioka tiistai, torstai ja lauantai. H. PUEO, Vastaava toimittaja- VAPAUS (Liberty) The only organ of Finnish WorkerB in Canada. Pob-sensa. Tiistaiiia, syyskuun 12 p. — Tuesday, Sep. 12. Workrs piob ja yhteien ritaii. Marx |a kaunokirjallisuus i&ed^in Sndbury, Ont.. every Taesday. T^ursday and-^. ^ ^ j ^ ^ ^ ^ ; , , , ^ ^ ^^^^^y- t^,^^^, |^ yhteiskunta- "I- . . ^ • ') tieteilijä, vaan hän tunsi mvös sen laajan ihmisheneen Advertising rates 40c per col. inch. Mimmuro cnarge f . i t for sin^e iiisertlon 75c. Discount on standing advertise» ment. The VapauB is the best advertising medium among the Finnish People in Canada. nmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c. ' ^alstatuumalta. Saurista ibnotaksista sekä ilmotaksista, joiden te3cstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisää jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuiitosilmotukset 50c. kerta, $1.00 iolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3 00 kaksikertaa; syntymäilmottikset $1.00 kerta; ha-lutaantieto- ja osoteilmotulset 50c. kerta, $1.00 kolme-kertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana, , . Tieteellisen • sosialismin suuri oppi-isa Karl Marx ka eri teollisuuskeskuksissa marxilaisuuden kasvatusryhminä työs- , . . ^ , 1. . 1,. I I . - X T " _ 1 kentelivät, omaamatta kiinteää jär-alan, ^ jota sanotaan kaunok.rjaHisuudeks,. -Niimpa | j-^^töllistä yhtenäisyyttä ja tiivis- ' " " tettyä toimintaa marxilaisuuden Worker3 puolue syntyi vuosikau-. pyyhkäisee työläispetturit ja lujit-sien jTityksien tuloksena vallanku- j taa proletariaatin taloudellista rin-mouksellisten ainesten taholta, jot- j tamaa. Tällä alalla edistymisestä merkitys on ymmärrettävä. Canadan ja yleensä tämän mantereen vaikutus- TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2,25, kolme kk. 11.50 ja yksi kk, 75c. Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk. IJ.OO ja kolme kk. $1.75. Tilauksia, joita ei seuraa raha, el tulla lähettämään, ipaitsi asiatqiesten joillp on takagkagt. •Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen Krjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per- Boonalli^eila'nimePä. J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lome St., Puhelin 1038, Postiosote: Boi g9. Stidbury, Ont. Bejristered at the Post Office Department, Ottawa, as eecond class matter. Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain' lehteen torstaina kello 3, . Norjalainen toveripuolue 35-vuotias Heinäkuun 21 oli kulunut tasan 35 vuotia norjalaisen toveripuolueen perustamisesta. Tämä tapahtui ArendaHssa heinäkuun 21-22 päivinä vuonna 1887 pidetyssä ; kokouksessa, niissä oli edustettuna parikymmentä ammatti- ja työväenyhdistystä, ja missä muodostettiin «Norjan Työväenpuolue». Norjan työväenliike oli aluksi maatyöläis- ja torppariliikettä — sillä oli puolueen peruslamisaikoina jo 50 vuoden kehityskausi takanaan. Ja tällä aikaa oli kehitys kulkenut hiljaa ja asteettaisesti eteenpäin, Marcus-'Thrane oli edelläkävijämies, Norjan ensimmäisen '/alaluokan nousun johtaja ja marttyyri. Ja erittäin .silmäänpistävässä ympäristössä '— työväen- ,yhdistykJ!et olivat korkeiden virkamiesten huollossa ja ohjelmansa mukaan piti työläisten jumalanpelon ja hyväin tapain, ahkerufiden ja järjestyksen kautta teh-itsensä kunnioitetuiksi — alkoi 60—70 luvulla teollisuuden murroskautena koliota yhä voimakkaampia ääniä työläisten ryhmittyinisen puolesta vaatimusten ' taa, jotka todella auttaisivat Jbe^tä eteenpäin. Suoriteltiin ensimmäiset lakkokcAeet, tyytymättömyys leveni yhä suurempiin nuoren teollisuusproletariaatin ryl|- miin, perustettiin ammattiyhdistyksiä ja Kristianissa oltiin 1884 päästy niin pitkälle, että nämä ammattiyhdistykset muodostivat yhteisjärjestön. Ja puolueeni nykyinen vanha veteraani, Christian Holterman Knud-jEen, alkoi samana vuonna sanomattomissa vastoin-: jcäymjsissä ja koettelemuksissa julkaista Vort Arbeide-lehteä, mikö oli puolueen nykyisen äänenkannattajaan edelläkävijä. Vuosikauslfl oli käymässä ;;r,{;a;a kamp- TäJia lijbeimalisten taikka poliittisesti puoluee^^Offialn tyo)^6li>h4istyiiten ja uusien järjestöjen kesken, jol^ uwi vCn tuli yllä selvemmin sosiaiidemokratiseksi. - 1887 päästiin sitten Arendalin kokoukseen ja puolueen muodostumiseen. Aluksi mentiin Väifsin väiöen |teenpäin, ohjelinä ei ollut lähes tulkoonkaan sösiällä-tineri, mutta rikottiin kuitenkin lopullisesti välit «va-i^ iftifllslon», liberaalien kanssa, jotka tähän asti oli- Vat pitäneet työläisiä johdossaan, ja puolueen jäsenet «elvoilettiin äänestämään vain niitä ehdokkaita, jotka tahtoivat toteuttaa puolueen ohjelman. Puolue harrasti erityisesti, ammattiyhdistysten perustamista aina vuoteen 1899, jolloin muodostettiin ammatillinen maajärjestÖ, joka otti ammatillisen liikkeen johdon käsiinsä. Ja puolueen kongresseissa 90 luvulla pohdittiin yhtä paljon ammatillisia kuin po liitlisiakin kysymyksiä. Tämän kirjoituksen puitteissa ei käy lähemmin kuvaaminen puolueen kehitystä kuluneiden 35 vuoden aikana. Korostettakoon tässä vain puolueen suhteel lisen rauhallista ja tasaista kehitystä sosialidemokratiasta sosialismiin ja sosialismista kommunismiin. On aika ajottain tietysti käyty ankaria kahakoita, joiss^ milloin mikin puolueen johtaja on ollut keskeisimpänä tÄijänä, mutta suurin piirtein ovat puolueen syvät rivit yhtäkaikki aina sanelleet päätökset, määritelleet periaatteet, sanoneet määräävän sanansa taktiikasta, Norjan työväenliikkeessä ei ole koskaan kehittynyt sei laista johtajavaltaa kuin mitä on laita esim. vanhoissa Ruotsin ja Tanskan sosialideraokratisissa. puolueissa. Ja tästä syystä on Norjan toveripuolue aivan toisella tapaa kuin nämä voinut pysyä «aikansa tasalla». Se liittyi sodan aikana Zimnierwald-liikkeeseen, se ihaili ja kunnioitti vallankumouksellista Venäjää ja otti lor puksi vuonna 1919 täyden askeleen vasemmalle ja \ liittyi Kolmanteen Internationaleen. Tämä liittyminen aiheutti tosin pienet oikeistososialistisen opposi-tionipuolueen perustamisen, multa ei tällä kuitenkaan ol^, mitään todellista merkitystä työläisten keskuudessa. Norjan Työväenpuolue edoslaa edelleenkin sekä organisaloorisesti että poliittisesti Norjan koko tietoista ja sosialistisesti ajattelevaa työväestöä. Puolue voi fyytyväisyydellä luoda katseensa' menneisiin 35 ankaran taistelen vuoteen, mutta voi myös luottamuksella silmätä tulevaisuutta Ja sen taisteluja kohti vallankumouksellisen työväenliikkeen ja kommunismin puolesta. Suomalainen luokkatietoinen työväestö liittää norjalaisen toveripuolueen, sen johdon ja sen jäsenien, saksalainen, hänkin jo edesmennyt puoluetoveri. Marxin elämäkerran kirjoittaja Franz Mehring kirjoittaakin hänen kaunokirjallisista harrastuksistaan seuraavaa: Henkisen viivoituksen ja virkistyksen löysi Marx kaunokirjallisuudesta. Se on ollut hänelle koko elinajan tehokas lohduttaja. Ja tällä alalla omasi hän mitä laajimmat tiedot, vaikka hän ei koskaan tahtonut niillä parameilla. Hänen teoksensa eivät suuresti kaan ilmaise tätä seikkaa, yhtä ainoata poikkeusta lu kuunottamatta, nim. Vogtia vastaan suunnattua kiista kirjoitusta, jossa hän käyttää taiteellisiin tarkoituksiin sa koko europalaiscsta kirjallisuudesta lainattuja si taalteja. Samoinkuin hänen tieteellinen päätöksensä kuvastaa kokonaista aikakautta, niin olivat hänen kirjallisia lemmikkejään suuret maailmanrunoilijat, joi den luomi.sta voidaan sanoa samaa: Aiskylos, Mome-ros, Dante, Shakespeare, Cervantes ja Goethe, La farque kertoo ,että Marx aina kerran vuodessa luki Aiskylosta alkuperäisessä kieliasussaan. Vanhoille kreikkalaisillensa pysyi hän aina uskollisena ja ne kurjat rihkamakauppiassielut, jotka työläisiltä tah toisivat turmella antiikin kultuurln ,olisi hän ajanut temppelistä ruoska kädessä. Saksalaisen kirjallisuuden hän tunsi aina keski aikaan saakka. «Uudenaikaisten» JQukossa oli Goethen ohella varsinkin Heine häntä lähellä; Schiller näyttää olevan saatettu hänelle nuoruusaikanansa vastenmieliseksi, aikana, jolloin saksalainen poroporvari päihtyi runoilijan enemmän tai vähemmän väärinkä-sitetystä «idealismista», jota Marx tahtoi pitää vain taiteen ja ylenpalttisen kurjuuden yaihteluna. Sanottuaan lopulliset jäähyväiset Saksalle ,ei Marx ole pitänyt suurempaa huolta Saksan kirjallisuudesta; niitä harvojakaan, jotka kai olisivat olleet hänen huomionsa arvoisia, kuten Hebbel ja Schopenhauer, ei hän mainitse koskaan; Richard Wagnerin Saksan jumalaistarujen pahoinpitely ansaitsee tilapäisesti terävän iskun. Rariskalaisiata arvostaa hän hyvin korkealle Dide-rol'in;, «Raraeun Veljenpoikao» hän sanoi ainoaksi mestariteokseksi; Tämä mieltymys ulottuu Ranskan 80-luvun valistliskirjallisuuteen,- josta' Engels on ker-rW laiisuntif, efe siinä on ranskalainen heriki saavuttanut muodon ja sisällön puolesta korkeimman huippunsa ja että se sisältöön nähden —r jos otetaan huomioon tieteen silloinen asema —=• on vielä nytkin tavattoman korkealla ja muodon puolesta ei sitä saavuteta enää koskaan. Sen mukaisesti ei Marx pitänyt Ranskan romarifikoista; varsinkin Chateaubriahd ja hänen yäärä syvällisyytensä, häileil bysantilainen liioittelunsa ja' kirjavanvärinen tunnekeimailunsa, sanalla sanoen hänen tavaton valheSekasotkunsa, oli tänelle vasltfrimielineh alusta alkaen. Varsinkin oli hän ihas-tuiiut ^Balzacin Comedie humaine-leokseen, joka niinikään vangitsee runouden peiliin kokonaisen aikakauden; lopetettuaan suurteoksensa aikoi hän kirjoittaa gjitä. multa tämä suunnitelma, kuten niin monet mmi' lein, jäi toieutumatta. '' ' * - ' ^ ' ^ ^ ; ' Sitten kun Mars; oli piiemmäksi ajaksi siirtynyt LontbÖRV^H, tuli hänen kirjallisissa taipumuksissaan englantilaina kirjallisuus etualalle ja siinä kohosi muita korkeammalle Shakespearen mahtava hahmo, joka koko perheen keskuudessa saavutti todellisen palvonnan. Ikävä kyllä, ei Marx ole koskaan lausunut ajatuksiaan Shakespearen suhteesta aikansa kphtalo-kysymyksiin. ^ Sitävastoin hän lausui Byronista ja Shelleystä, että kuka rakastaa ja ymmärtää näitä runoilijoita, sen täytyy pitää onnena sitä seikkaa, että Byron kuoli kolmenkymmenkuuden vuoden vanhana, sillä jos hän olisi elänyt kauemmin, olisi hänestä tullut taantumuksellinen porvari, sensijaan täytyy valittaa, eitä Shelley kuoli jo .kahdenkymmenenyhdek-sän vanhana; hän oli ollut läpeensä vallankumouksellinen ja aina. olisi kuulunut sosialismin etujoukkoon. Englantilaisista 18:nnen vuosisadan romaaneista piti Marx suuresti, varsiqkin Fieldingin Tom Jonesista, joka lajissaan on maailman- ja ajankuvaus, mutta myös Walter Scottin eräitä romaaneja hän piti lajissaan malliteoksina. Kirjallisissa arvosteluissansa oli Marx.vapaa kaikesta poliittisesta ja yhteiskunnallisesta ennakkoluuloi-suudesla, kuten jo hänen mieltymyksensä Shakespeareen ja Walter Scottiin osoittaa, mutia yhtävähän hän suosi tuota «puhdasta estetiikkaa», joka liiankin mielellään yhdistyy poliittiseen välinpitämättömyyteen tai ' kerrassaan orjamielisyyleen. Tässäkin oli hän miesten käytännöllisesti toteuttamiseen. So-sialistipuolue oH jatkuvasti unhoittanut tämän käytännöllisen' puolen ja vajonnut dogmaattiseen saivarteluun, huolimatta siitä että vallankumoukselliset ja kansainvälinen vallankumoaksellinen liike kutsui toimintaan ja viitoitti tien taistelulle, Toiraivain ainesten keskittäminen kävi välttämättömyydeksi vihollisen hyökkäyksen torjumiseksi kootakseen joukot. Täten kohosi Workers Party, yhdisti eri ryhmät ja järjestöt vallankumoukselliseksi toiminnan puolueeksi. Tämä alkuaste on puolueemme lujittanut yli maan vaikuttavaksi keskittymäksi suurten joukkojen voittamiseksi vallankumoukselle. On tosi, ettei Workers Party ole vielä määräävä tekijä miljoonien" työläisten elämässä, mutta sen vaikutus kasvaa jatkuvasti. Kaivostyöläisten uniois-sa, idässä ja lännellä, neulomatyö-l ä i s t e n , u n i o i s s a ja monis-s a s u,uV i s s a työväe nkes kusneuvostoissa y,ra, on Workers Partyn jäseniä ja yhä painavammaksi käy heidän äänensä niiden sisällä ja voittaen jäsenistön luottamuksen puolelleen. Yhteinen rintama. Jo. ""«"«"""«m"Iiitii»siy, LÄHETYSKUSTANNUKSET: kaatteihin, trusteihin, kaupparyh- | . To^ntossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T, Hi]!, 957 g mittymiin y.in. FinansSipääoraan E . ' '• ' roa keskitetty ylivalta hallitsee työpä- 5 Kä^ t ^ ä ^ J ' ' ^ ^ ? " " . ? »yat Suomessa maksetut v a = t a a ^ . ' - .n . ^ , j . , , T 1 4. = meroon 1378 asti viimeiset n stä elok 19 T, :lle n jat, kodm, koulun, kirkot ja sano- = \'"^- P-malehdistön y,m. Seisoakseen tätä 2^ Vastassa, tulee työläisillä olla hy-1 Pilettejä Suomeeu ja Suomesta fän vin järjestetyt ja voimakkaat t&is- 5 rr- j . w 11 * • '•«nnc telun uniot. Tämä taloudellisten = l^^^ ^f'"'\ , järjestöjen voimistuttaminen on E Suurimpien valtamenlmjojen' valtuutettu asian^ies. VAPAUS, SUDBURY ov PUettiliike-tehtävä J. V. Kanna,ton nimessä, ' välttämätöntä y suurten joukkojen vallankumouksellistuttamisessa ja Wprker3 Party keskittäytyy voimaperäisesti tässä työssä. työväen yhteisen rintaman välttämättömyyden on Workers Party vetänyt Canadan työläisten vojmi-en kokoamiseksi taistelukuntoiseen toiminnan rintamaan yhteistä vihol-ista vastaan. Workers Party on asettantfT kaikkensa palvelemaan yhteisen rintaman, asiaa. Canadassa ei yhteisen rintaman taktiikka juuri nyt voi kohottaa etutilalle suunnattomia joukkptaisteluja tähdäten avoimeen kamppailuun • kapitalistisen valtion voimien kanssa. Työväenluokka kokonaisuudessaan ei ole ietoinen siitä että sen edut ovat sovittamattomasti ristiriidassa kapitalistien etujen kanssa. Mutta he ovat tietqisia työolo-, palkka- ym. välillisistä kysymyksistä, joiden ratkaisusta riippuu heidän elämänsä. Näistä kysymyksistä 'muodostuu pohja yhteiselle rintamalle ja toi"- minnalle. Näiden taistelujen kaut-' ta ainoastaan oppivat suuret työväen joukot käsittämään taistelunsa poliittisen luonteen jä saavat uokkavarmuuden. Näissä taisteluis-täytyy johtoasemissa olevain työläispetturien paljastautua todel-isessa karvassaan-, tullen potkituksi -kapitalistien apureina, ja täten avautuu vallankumouksellisille sosialisteille mah^oll^uus luokkataistelun johtoon, ; Poliittisella alalla. Poliittisesti on Canadan, työväestö vieläkin takapajuisenipaa ja voi-mattomapaa. Samaan aikaan kun vihollisen voimat esiintyvät mitu voimakkaimpina ja taanturaukselli-simpana, suuret työväen joukot ollen ..vielä vailla alkeellisimpaakin tietoisuutta luokkaeduistaan ja luokkataistelun pyrkimyksistä. Kauniisti kudottu «hyvä miesj-politiikka johtaa^työläismassoja epätoivoon ja kurjistumiseen saakka. Niin pitkälle kuin itsenäistä poliittista toimintaa ilmenee reformistisella pohjalla Independent Labor Partyn, Labor Partyn y,m. ryhmittymien kautta on se osoittautunut olevan unionistisessa liikkeessä johtavien persoonallisuuksien yritystä yksilöetujen (vaaliuurnan kautta) voittamiseksi, enemmän kuin työväen suurten joukkojen keskittämistä itsenäisessä luokka ymmärcyksessä, todelliseen poliittiseen taisteluun. He ovat jatkuvasti käytännössä työntyneet kompromissiin kapitalististen ryh-mieri kanssa, sivuuttaen työväen tinkimättömät "«aatimukseti E BOX 69, gaMiimiiiiiiiiMiiniiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiimiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiH,,!,,,,^^ nen ei ollut ainoastaan työväen vallankumouksellisten ryhmien yh-tfistäminen, mutta esiintoi se marxilaisten teoriain kokoomuksen vallankumouksellisena käytännöllisyytenä. • Edelleen meille selviää, että sen suuri pyrkimys velvoittaa re4 hellisen vapaustaistelijan tuomitsemaan yksilöllisyyden ja työskentelemään vilpittömyydellä sen edistämiseksi. .. A. T. Hill. Tietoja Nemsto-lar- Kalastajain Karjalaan saapuminen sa mies, itsenäinen j ^ alkuperäinen nero, joka ei anna verrata itseään mihinkään kaavaan. Marx oli suuri rom^anilukija kuten Darwin ja Bismarck, Varsinkin piti hän seikkailu- ja humoristisista kertomuksista: silloin hän jätti suuren Cervantesin, Balzacin ja Fieldingin ja turvautui Paul de Kockiin ja Dumas vanhempaan, jonka omalla tunnolla oli Monte Christon kreivi. tietoinen ja icäytännöllinen vai-lankumoustaistelija käsittää nämä seikat. Hän ja puolueensa tekee kaikkensa ohjatakseen yhä' suuremmat joukot liittymään yhteen taistelussa ja ejvyttääkseen olevat jär-jestöt tehokkaiksi taisteluvälineiksi ja kehittäen täten koko taistelun prosessin laajentumisen vaatimukset ja järjestöjen toiminnan vallankumoukselliseen vj^lmistunelsuuteen kapitalismin kukistamiseksi ja proletariaatin ylivallan kohottamiseksi kommunistisen rakennustyön välineeksi. Tämä on Workers Partyn yhteisen rintaman avain — täten jakaantuu yhteisen rintaman taktiikka taloudelliselle ja poliittiselle alalle: Taloudeliiiella alalla. Olemme jo aikaisemmin maininneet, että Kalastajain matkustami nen aina Tyynen meren rannoilta Petroskoihin saakka sujui erinomaisen, nopeaaftfrj*, ikaikin puolin^ tyydy ttävästi. .:;('^Karjalan Kommuuni> mainitseekin, että: «Kaikki reippai-ta,^^ terveitä, ja hyyässä työkunnossa oieyia proletaareja;» Petroskoista jatkoi Osuus^kunt^i n^tkaaiisa ;KnäsÖön>; johonka varsinainen kalastuskeskus tulee muo — Kapitalistinen valtio on, ei ainoastaan porvariston kaikkein suurin ja mahtavin järjestö, se on samaan aikaan kaikkein monimutkaisin järjestö, jolla on monilukuisia osastoja, joista lähtee tuntosarvet joka suunnalle. Ja kaikella tällä on päätarkoituksenaan työväenluokan riiston suojeleminen, lujittaminen ja laajentaminen. Työväenluokkaa vastaan on kävleltä-vissä myöskin raa'an pakotuksen ja henkisen orjuutuksen välineet; ne juuri muodostavatkin kapitalistisen valtion tärkeimmät elimet. — Bucharin, Sovittaessaan tätä taktiikkaa ta-loudellisella alalla, Workers Party, järjestettyjen unioryhmiensä kautta kiinteästi työskentelee tiiviimpää ja voimakkaampaa järjes-tömuotoa silmällä pitäen, pyrkien taistelun välttämättömyydellä syrjäyttämään kaksoisunionismin ja aste asteelta hävittämään: ammattirajat, sulattaakseen työ väen j|trjestöt yhteen — teollisuusunioiksL Kaikkialla taisteluissa ottaen aloitteet luodakseen yhteispyrki-myksen, taktiikan ja toiminnan. Kun täten esitykset tehdään järjestöjen virkailijoille, niin samalla kohdistetaan propagandatyö asianomaisten järjestöjen jäsenistön kesken. Tällä on hedelmälliset vaikutuksensa ja seurauksena on että yhteistä rintamaa ja yhteensulantu-mispjT- kimystä vastustavat johtajat pakoitetaan julkisesti esille. Mooren & Draperin taantumuksellisen koneiston hyökkäys juuri päättyneessä Dominion Tjrades & Labor Kongressissa ja OBU:n johtaja-koplan parjaamisyritykset ja vääristely toteavat tämän. Työväen pohjajoukoissa ei tätä pyrkimystä voida ehkäistä, eikä eristää ja Workers Party on siis tilaisuudessa antamaan kohoavan energiansa aallon voimistuttamiseksi, joka huomaamme, että sen muodostumi-^ 4älkin,äinen Punaiselle KarjalaUe dostettavaksi. Sinne rakennetaan kannutuslaitos y.m.! Viimeksi saamiemme kirjetietojen perusteella ovat kalastajat ja rakennustyöläiset yhdessä jo koulurakennuksen kimpussa. Suuri'k:oul»h«one tulee olemaan alakerrassa ja «haali» yläkerrassa, johon, jtiilee ^rakennettavaksi suuri näyttähiö', kokoushuoneita jne. Kuvia on saatu KnäsoÖstä jp muualtakin "ja tullaan niitä julkaisemaan tämän maan työläisten nähtäväksi Punikissa ja muissakin jul- Suuret vaiiaanottoyjuhlat Petrot-koiita. Kun kalastajat saapuivat Petroskoihin, järjestettiin heille vastaanottojuhlat. Oli lauantaipäivä ja samana päivänä oli toisetkin suuret juhlat, jdhon sivumennen mainiten, täältä siirtyneet jo ottivat .rivakasti osaa. Samoihin aikoihin oli myös- Canadian Labor Party ollen tarkoitettu eri paikallis- ja niaakun-nalHs- ryhminä esiintyvien työväenpuolueiden vaaliliittona T - federation —, samalla' ylidistaen siiheii yksityisten Trade Unioiden, Ttade & Labor Councilien y,m. osanoton. Jälkimäisessä tapauksessa vetäen alaiset unioyksiköt konventionin edustuksen kautta ;.jäsenistöineen puolueen taakse ja aineelliseksi tueksi. Tämä vaaliliitto taaten järjestöllisen puolue- ja. ryhmäitsenäi-syyden ja arvosteluvapauden, täten se avaa tien canadalaisella maape^ rällä työväen joukkojen vetämiseen itsenäiseen toimintaan ja vallanku- •inouksellistuttamismahdollisuudelle. Tähän mennessä kuitenkin tämä vaaliliitto, on jiniennyt vain Onta-ljcaisuissa. Lisää on luvassa, riossa ja idässä N. 5., jotavastoin Biuissä inaakunnissa ei ole yoitu sitä muodostaa, sillä työläispetturi en j a kapitalistien taholta on py ritty saboteeraamaan, harhaan joh tamaan tätä liikettä ja lyömään alas jokaisen tinkimättömän ilmaisun siinä. "Worker8 Party koko energiallaan; sanomalehdistönsä, kirjallisuutensa, puhujainsa, jff unioryh-niäinsä kautta vie eteenpäin työväen itsenäisen poliittisen toimin nan asiaa, vaikuttaen työväen yhteisen rintaman poliittisen liiton muuttumiseen toimettomasta äänes-tyskoneistosta yli maan työväen luokkataisteluvälineeksi — 'vaalitaistelusta joukkolakkoori saakka. Juuri tässä puolueemme eroaa muista puolueista. On ymmärrettävä, että Workers Party esiintyy tässä rintamassa täysin itsenäisenä järjestöllisessä suh teessä ja jatkuvasti tiivistää-voimiaan, Äkettäin pidetty Nova Scotian Ind, Labor Partyn ' konventioni edifötajamme esityksen pohjalla ke-hoitti osastojaan yhtymään osastoiksi Workers Partyyn (jossa suhteessa juuri otetaan käytännöllisiä askeleita eri paikoissa) sekä samalla päätti säilyttää osanoton Ca-nadian Labor Partyssa, samoin kuin Workers Partyn Ontarion piiri No. 3 oli myönnetty oikeus siihen:' Tässä poliittisen yhteisen rintaman liitossa esiintyy "VVorkers Party vallankumouksellisella ohjelmallaan, tietoisen ja kurinalaisen vasemmistolaisjäsenistönsä toimeliaisuudella, tilanteen taloudellisten ja poliittisten kysymyksien oikein ymmärtämisellä ja tulkinnalla nyrjäyttää muut työväen kannatusk^ kalastelevat järjestöt ja ryhmät, ja voittaa elävänä joukkopuolueena, työväen etuvartiostona, työväenluo-kan kaikilla rintamilla johtoaseman, sekä vie proletariaatin kokonaisrin-tamaa viimeiseen vallankumoukselliseen kamppailuun. (Kamppailuun joka kuluvan vuosisadan ajalla ratkaisee ihmiskunnan ja sivistyksen tulevaisuuden.) Kun näin :^yvennymme rehellisellä asiallisuudella puolueemme toiminnan perustaa tutkimaan, niin kin Suomesta siirtynyt nelisenkymmentä miestä käsittävä joukkue. Juhlat täytyi muodostaa siten että samana päivänä valmistettiin ja koottiin ohjfelma, joka sitten illalla suoritettiin. Siis oikein ämerikalai-sella nopeudella. Kiirettä täytyi pitää, sillä kalastajat lähtivät jo seuraavana tiistaina kohti Knäsöä. Kiireestä huolimatta näyttävät juh-lat/,, onnistuneen erinomaisen hyvin. Mutta ennenkuin.selostamme juhlia enempää, on hauska mainita joitakin ilosia' yllätyksiä. Kauniita jokia ja kanavia myöten tulivat kalastajat Pietarista Petroskoihin. laivalla. He näkivät rannoilla saunoja lämpiämässä. Neljä, pitkää viikkoa oli täytynyt olla matkalla ja se vaikutti matkustajien mieliin haikean sauna-kaipuun. Eipä, ollut ilblla rajoja, kun ilmotettiin Pet-roiskoissa ,että nyt saisi sitten astua saunaan. Vastat oli valmistettu ja muita hyvyyksiä tehty ennen' Amerikasta siirtyneiden toimesta. Makeat «Kalamojakat» pistettiin poskeen ja kirjeet tiedottavat että «elämä hymyili». Ja mahtoivatpa makealle maistuakin sekä saunat että mojakat. «Karjalan Kommuunihan sangen auliisti lainannut palstojaan siirtyneiden mahdollisuuksien ja merkityksen selittämiseksi. Juhlista se sisältää laajat selostukset, varsinkin puheista, joita tilaisuudessa pidettiin. Ohjelmaa tiedämme sen mukaan olleen: Puheita tovereilta Gylling, Shotman, P, Juvonen ja nyt siirtynyt toveri Miettinen. Tov. Virtanen kertoi kaskuja, Petroskoissa hiljattain perustettu kööri lauloi, m.m, «Neuvostovallan h3nnnin>, ame-rikalaiset toverit olivat muodostaneet tilapäisen kuoron, joka «lauloi miellyttävästi pari laulua, joista omistettu,» AmerJkalai^-qta reiltä oli edelleen kornetridi:, ja kupletteja. Lisäksi oli vielä siesityksiä ja runo <Puna K-kaunis jnep.» Tilaisuus ai' laulamalla «Intematsionale, ' jälkeen toy Virtanen seiosn' läisvaltion hyviä ja huonoja" t ja kehotti kestävyyteen ja kh lisyyteen vastuksia kobda Juhla pidettiin Karjalan Toir panevan Komitean juhia5ali,is «pienistä hankaluuksista huolii onnistui erinomaisestij. Puheet ja puhujat olivat va ja, Tov Gyllingin aine oli «Lt neJT rintama». Hän selosti Ne to-Venäjän asemaa maailinan lankumouksen tukipylväänä, vi en ,että «jos me täällä olisim.m( kistuneet, olisi koko maailman lankumous siirtynyt hyvin p; tuonnemmaksi olisi seuranniit käaikainen taantumus», _ « jala on yksi linnake mailman lankumouksen etuvarustuksejsa. Iäisten Neuvostotasavallan luoti la rintamalla seisoo se lahta vastassa. Se on jo saanut tt monta valkoisen Suomen ja mt lahtarien hyöJ^käystä, Tämä r ma on vahvistettava sellaiseksi, tä se ei seiso ainoastaan lu hyökkäyksiä vastaan, vaan etti myöskin kykenee olemaan hyök jänä vallankumouksen eturinta: sa,» Mainiten Karjalassa ole' vastuksista mainitsee yhtenä p man puutteen. Edelleen: «Ti ovat erittäin- tervetuUeet sitl k e s t ä vät, länsimaisen tekni omaavat puoluetoverit,» «Karjala toivoo että te, v saapuneet toverit, annatte sille ta intoa ja virikettä ei ainoasi taloudellisessa,, vaan poliittisess suhteessa. Tervetuloa rakentan vallankumouksellista Neuvosto-; jalaa.» Karjala on saanut kyken toimitsijoita viimeaikoina riveih useita. Eräs arvokas lisä on to Shotman. Hän lienee Amer suomalaisille verrattain tuntema huolimatta ansioistaan. Toimii kyään Karjalan Talousneuvo johtajana. Hän «on kauan tai; lut sekä maan-alaisena, että ji sena toimitsijana Venäjän bol vistisen puolueen riveissä Ja 1 täin huolehtinut eri alueiden ki Siperian, Kaukasian ja nyt ] jalan taloudellisen elämän järje misestäj: lausuu «Karjalan K muuni». Puheenaineena olikin Shotmannilla «Taloudelliset vail det työväenvaIlankumouksessa>. ] toessaan, kuinka tavallisen tyi sen täytyy ottaa vastaan tärk tehtäviä, joihin ei ole ennen vo saada kouluutusta, mainitsee it tään esimerkkinä seuraavaa: Pi ja lennätinlaitosministeriöön, i minun, entisen sorvarin oli pa ottaa vastaan, ei jäänyt lokak vallankumouksen jälkeen van henkilökuntaa kuin ovivahteja, muita alimman asteen virkailij( Eräs näistä oli minun heti asete va departementin tirehtööriksi e.p. Sen sijaan että ennen oli rastossa 400 virkailijaa, oli mi ainoastaan 8, mutta sittenkin oi me nyt niin pitkällä, että posti-lennätinlaitos toimii var.mem kuin keisarivallan aikana. Hän mainitsee myöskin sisäi tä ristiriitaisuuksista, joita on lut järjestelyjen johtajain ja t ten työläisten väliHä, Ne ovat j tuneet v a 1 lankumousvaikeuksi Mutta lohduttavaksi seikaksi n nitsee ,että koska hyvänsä '<'ili( set haukkuvat tai muuten hyökk vät on työläisillä yhteinen rinta Neuvostovallan p u o 1 u s tamise «Uuden talouspolitiikani' sar.oi ^ kuttaneen joihinkin heikoimpiin ten, että epäilevät ^takaisin kapi lismiin paluuta, jatkaen: fMu siitä ei ole pelkoa niin kauan k suurteollisuus, ulkomaankauppa kaikki tärkeimmät yhteiskunnalli •laitokset ovat työläisten hallit sen käsissä» Tämä talouspoliti ka on työntänyt elämää, varsini kansanvalistus- ja: talousalalla etei päin rivakoin askelin. Talonpoj^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 12, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-09-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus220912 |
Description
Title | 1922-09-12-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
4^1
h.
•m
Bill! 2
VAPAUS sekä vanhain veteraanien että nousevan nuoren proletaarisen
kaartin 35-vuotispäivänä eaamiin onnittelui-tyy
Sudburyssa, Ont," joka lauantai, j },;„ omftn veljellisen, vallankumouksellisen lenehdyk'
' il Canadan suomalaisen työväestön äänenliannattaja, ilmeS'
' ^ tvv Sudbun'ssa. OnL. ioka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PUEO,
Vastaava toimittaja-
VAPAUS
(Liberty)
The only organ of Finnish WorkerB in Canada. Pob-sensa.
Tiistaiiia, syyskuun 12 p. — Tuesday, Sep. 12.
Workrs piob ja yhteien ritaii.
Marx |a kaunokirjallisuus
i&ed^in Sndbury, Ont.. every Taesday. T^ursday and-^. ^ ^ j ^ ^ ^ ^ ; , , , ^ ^ ^^^^^y- t^,^^^, |^ yhteiskunta-
"I- . . ^ • ') tieteilijä, vaan hän tunsi mvös sen laajan ihmisheneen
Advertising rates 40c per col. inch. Mimmuro cnarge f . i t
for sin^e iiisertlon 75c. Discount on standing advertise»
ment. The VapauB is the best advertising medium among
the Finnish People in Canada.
nmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
' ^alstatuumalta. Saurista ibnotaksista sekä ilmotaksista,
joiden te3cstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuiitosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 iolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$3 00 kaksikertaa; syntymäilmottikset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotulset 50c. kerta, $1.00 kolme-kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana,
, .
Tieteellisen • sosialismin suuri oppi-isa Karl Marx
ka eri teollisuuskeskuksissa marxilaisuuden
kasvatusryhminä työs-
, . . ^ , 1. . 1,. I I . - X T " _ 1 kentelivät, omaamatta kiinteää jär-alan,
^ jota sanotaan kaunok.rjaHisuudeks,. -Niimpa | j-^^töllistä yhtenäisyyttä ja tiivis-
' " " tettyä toimintaa marxilaisuuden
Worker3 puolue syntyi vuosikau-. pyyhkäisee työläispetturit ja lujit-sien
jTityksien tuloksena vallanku- j taa proletariaatin taloudellista rin-mouksellisten
ainesten taholta, jot- j tamaa.
Tällä alalla edistymisestä merkitys
on ymmärrettävä. Canadan ja
yleensä tämän mantereen vaikutus-
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2,25, kolme kk.
11.50 ja yksi kk, 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
IJ.OO ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, el tulla lähettämään,
ipaitsi asiatqiesten joillp on takagkagt.
•Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Krjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
Boonalli^eila'nimePä.
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lome St., Puhelin 1038, Postiosote:
Boi g9. Stidbury, Ont.
Bejristered at the Post Office Department, Ottawa, as
eecond class matter.
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla konttorissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain'
lehteen torstaina kello 3, .
Norjalainen toveripuolue 35-vuotias
Heinäkuun 21 oli kulunut tasan 35 vuotia norjalaisen
toveripuolueen perustamisesta. Tämä tapahtui
ArendaHssa heinäkuun 21-22 päivinä vuonna 1887 pidetyssä
; kokouksessa, niissä oli edustettuna parikymmentä
ammatti- ja työväenyhdistystä, ja missä muodostettiin
«Norjan Työväenpuolue».
Norjan työväenliike oli aluksi maatyöläis- ja torppariliikettä
— sillä oli puolueen peruslamisaikoina
jo 50 vuoden kehityskausi takanaan. Ja tällä aikaa
oli kehitys kulkenut hiljaa ja asteettaisesti eteenpäin,
Marcus-'Thrane oli edelläkävijämies, Norjan ensimmäisen
'/alaluokan nousun johtaja ja marttyyri. Ja
erittäin .silmäänpistävässä ympäristössä '— työväen-
,yhdistykJ!et olivat korkeiden virkamiesten huollossa ja
ohjelmansa mukaan piti työläisten jumalanpelon ja
hyväin tapain, ahkerufiden ja järjestyksen kautta teh-itsensä
kunnioitetuiksi — alkoi 60—70 luvulla teollisuuden
murroskautena koliota yhä voimakkaampia
ääniä työläisten ryhmittyinisen puolesta vaatimusten
' taa, jotka todella auttaisivat Jbe^tä eteenpäin. Suoriteltiin
ensimmäiset lakkokcAeet, tyytymättömyys leveni
yhä suurempiin nuoren teollisuusproletariaatin ryl|-
miin, perustettiin ammattiyhdistyksiä ja Kristianissa
oltiin 1884 päästy niin pitkälle, että nämä ammattiyhdistykset
muodostivat yhteisjärjestön. Ja puolueeni
nykyinen vanha veteraani, Christian Holterman Knud-jEen,
alkoi samana vuonna sanomattomissa vastoin-:
jcäymjsissä ja koettelemuksissa julkaista Vort Arbeide-lehteä,
mikö oli puolueen nykyisen äänenkannattajaan
edelläkävijä. Vuosikauslfl oli käymässä ;;r,{;a;a kamp-
TäJia lijbeimalisten taikka poliittisesti puoluee^^Offialn
tyo)^6li>h4istyiiten ja uusien järjestöjen kesken, jol^
uwi vCn tuli yllä selvemmin sosiaiidemokratiseksi.
- 1887 päästiin sitten Arendalin kokoukseen ja puolueen
muodostumiseen. Aluksi mentiin Väifsin väiöen
|teenpäin, ohjelinä ei ollut lähes tulkoonkaan sösiällä-tineri,
mutta rikottiin kuitenkin lopullisesti välit «va-i^
iftifllslon», liberaalien kanssa, jotka tähän asti oli-
Vat pitäneet työläisiä johdossaan, ja puolueen jäsenet
«elvoilettiin äänestämään vain niitä ehdokkaita, jotka
tahtoivat toteuttaa puolueen ohjelman.
Puolue harrasti erityisesti, ammattiyhdistysten perustamista
aina vuoteen 1899, jolloin muodostettiin
ammatillinen maajärjestÖ, joka otti ammatillisen liikkeen
johdon käsiinsä. Ja puolueen kongresseissa 90
luvulla pohdittiin yhtä paljon ammatillisia kuin po
liitlisiakin kysymyksiä.
Tämän kirjoituksen puitteissa ei käy lähemmin kuvaaminen
puolueen kehitystä kuluneiden 35 vuoden
aikana. Korostettakoon tässä vain puolueen suhteel
lisen rauhallista ja tasaista kehitystä sosialidemokratiasta
sosialismiin ja sosialismista kommunismiin. On
aika ajottain tietysti käyty ankaria kahakoita, joiss^
milloin mikin puolueen johtaja on ollut keskeisimpänä
tÄijänä, mutta suurin piirtein ovat puolueen syvät
rivit yhtäkaikki aina sanelleet päätökset, määritelleet
periaatteet, sanoneet määräävän sanansa taktiikasta,
Norjan työväenliikkeessä ei ole koskaan kehittynyt sei
laista johtajavaltaa kuin mitä on laita esim. vanhoissa
Ruotsin ja Tanskan sosialideraokratisissa. puolueissa.
Ja tästä syystä on Norjan toveripuolue aivan toisella
tapaa kuin nämä voinut pysyä «aikansa tasalla». Se
liittyi sodan aikana Zimnierwald-liikkeeseen, se ihaili
ja kunnioitti vallankumouksellista Venäjää ja otti lor
puksi vuonna 1919 täyden askeleen vasemmalle ja
\ liittyi Kolmanteen Internationaleen. Tämä liittyminen
aiheutti tosin pienet oikeistososialistisen opposi-tionipuolueen
perustamisen, multa ei tällä kuitenkaan
ol^, mitään todellista merkitystä työläisten keskuudessa.
Norjan Työväenpuolue edoslaa edelleenkin sekä
organisaloorisesti että poliittisesti Norjan koko tietoista
ja sosialistisesti ajattelevaa työväestöä. Puolue
voi fyytyväisyydellä luoda katseensa' menneisiin 35
ankaran taistelen vuoteen, mutta voi myös luottamuksella
silmätä tulevaisuutta Ja sen taisteluja kohti vallankumouksellisen
työväenliikkeen ja kommunismin
puolesta.
Suomalainen luokkatietoinen työväestö liittää norjalaisen
toveripuolueen, sen johdon ja sen jäsenien,
saksalainen, hänkin jo edesmennyt puoluetoveri. Marxin
elämäkerran kirjoittaja Franz Mehring kirjoittaakin
hänen kaunokirjallisista harrastuksistaan seuraavaa:
Henkisen viivoituksen ja virkistyksen löysi Marx
kaunokirjallisuudesta. Se on ollut hänelle koko elinajan
tehokas lohduttaja. Ja tällä alalla omasi hän
mitä laajimmat tiedot, vaikka hän ei koskaan tahtonut
niillä parameilla. Hänen teoksensa eivät suuresti
kaan ilmaise tätä seikkaa, yhtä ainoata poikkeusta lu
kuunottamatta, nim. Vogtia vastaan suunnattua kiista
kirjoitusta, jossa hän käyttää taiteellisiin tarkoituksiin
sa koko europalaiscsta kirjallisuudesta lainattuja si
taalteja. Samoinkuin hänen tieteellinen päätöksensä
kuvastaa kokonaista aikakautta, niin olivat hänen kirjallisia
lemmikkejään suuret maailmanrunoilijat, joi
den luomi.sta voidaan sanoa samaa: Aiskylos, Mome-ros,
Dante, Shakespeare, Cervantes ja Goethe, La
farque kertoo ,että Marx aina kerran vuodessa luki
Aiskylosta alkuperäisessä kieliasussaan. Vanhoille
kreikkalaisillensa pysyi hän aina uskollisena ja ne
kurjat rihkamakauppiassielut, jotka työläisiltä tah
toisivat turmella antiikin kultuurln ,olisi hän ajanut
temppelistä ruoska kädessä.
Saksalaisen kirjallisuuden hän tunsi aina keski
aikaan saakka. «Uudenaikaisten» JQukossa oli Goethen
ohella varsinkin Heine häntä lähellä; Schiller
näyttää olevan saatettu hänelle nuoruusaikanansa vastenmieliseksi,
aikana, jolloin saksalainen poroporvari
päihtyi runoilijan enemmän tai vähemmän väärinkä-sitetystä
«idealismista», jota Marx tahtoi pitää vain
taiteen ja ylenpalttisen kurjuuden yaihteluna. Sanottuaan
lopulliset jäähyväiset Saksalle ,ei Marx ole
pitänyt suurempaa huolta Saksan kirjallisuudesta;
niitä harvojakaan, jotka kai olisivat olleet hänen huomionsa
arvoisia, kuten Hebbel ja Schopenhauer, ei
hän mainitse koskaan; Richard Wagnerin Saksan jumalaistarujen
pahoinpitely ansaitsee tilapäisesti terävän
iskun.
Rariskalaisiata arvostaa hän hyvin korkealle Dide-rol'in;,
«Raraeun Veljenpoikao» hän sanoi ainoaksi
mestariteokseksi; Tämä mieltymys ulottuu Ranskan
80-luvun valistliskirjallisuuteen,- josta' Engels on ker-rW
laiisuntif, efe siinä on ranskalainen heriki saavuttanut
muodon ja sisällön puolesta korkeimman huippunsa
ja että se sisältöön nähden —r jos otetaan huomioon
tieteen silloinen asema —=• on vielä nytkin tavattoman
korkealla ja muodon puolesta ei sitä saavuteta
enää koskaan. Sen mukaisesti ei Marx pitänyt
Ranskan romarifikoista; varsinkin Chateaubriahd ja
hänen yäärä syvällisyytensä, häileil bysantilainen liioittelunsa
ja' kirjavanvärinen tunnekeimailunsa, sanalla
sanoen hänen tavaton valheSekasotkunsa, oli tänelle
vasltfrimielineh alusta alkaen. Varsinkin oli hän ihas-tuiiut
^Balzacin Comedie humaine-leokseen, joka niinikään
vangitsee runouden peiliin kokonaisen aikakauden;
lopetettuaan suurteoksensa aikoi hän kirjoittaa
gjitä. multa tämä suunnitelma, kuten niin monet mmi'
lein, jäi toieutumatta. '' ' * - ' ^ ' ^ ^ ; '
Sitten kun Mars; oli piiemmäksi ajaksi siirtynyt
LontbÖRV^H, tuli hänen kirjallisissa taipumuksissaan
englantilaina kirjallisuus etualalle ja siinä kohosi
muita korkeammalle Shakespearen mahtava hahmo,
joka koko perheen keskuudessa saavutti todellisen palvonnan.
Ikävä kyllä, ei Marx ole koskaan lausunut
ajatuksiaan Shakespearen suhteesta aikansa kphtalo-kysymyksiin.
^ Sitävastoin hän lausui Byronista ja
Shelleystä, että kuka rakastaa ja ymmärtää näitä runoilijoita,
sen täytyy pitää onnena sitä seikkaa, että
Byron kuoli kolmenkymmenkuuden vuoden vanhana,
sillä jos hän olisi elänyt kauemmin, olisi hänestä
tullut taantumuksellinen porvari, sensijaan täytyy
valittaa, eitä Shelley kuoli jo .kahdenkymmenenyhdek-sän
vanhana; hän oli ollut läpeensä vallankumouksellinen
ja aina. olisi kuulunut sosialismin etujoukkoon.
Englantilaisista 18:nnen vuosisadan romaaneista piti
Marx suuresti, varsiqkin Fieldingin Tom Jonesista,
joka lajissaan on maailman- ja ajankuvaus, mutta
myös Walter Scottin eräitä romaaneja hän piti lajissaan
malliteoksina.
Kirjallisissa arvosteluissansa oli Marx.vapaa kaikesta
poliittisesta ja yhteiskunnallisesta ennakkoluuloi-suudesla,
kuten jo hänen mieltymyksensä Shakespeareen
ja Walter Scottiin osoittaa, mutia yhtävähän hän suosi
tuota «puhdasta estetiikkaa», joka liiankin mielellään
yhdistyy poliittiseen välinpitämättömyyteen tai ' kerrassaan
orjamielisyyleen. Tässäkin oli hän miesten
käytännöllisesti toteuttamiseen. So-sialistipuolue
oH jatkuvasti unhoittanut
tämän käytännöllisen' puolen
ja vajonnut dogmaattiseen saivarteluun,
huolimatta siitä että vallankumoukselliset
ja kansainvälinen
vallankumoaksellinen liike kutsui
toimintaan ja viitoitti tien taistelulle,
Toiraivain ainesten keskittäminen
kävi välttämättömyydeksi vihollisen
hyökkäyksen torjumiseksi
kootakseen joukot. Täten kohosi
Workers Party, yhdisti eri ryhmät
ja järjestöt vallankumoukselliseksi
toiminnan puolueeksi. Tämä alkuaste
on puolueemme lujittanut yli
maan vaikuttavaksi keskittymäksi
suurten joukkojen voittamiseksi
vallankumoukselle. On tosi, ettei
Workers Party ole vielä määräävä
tekijä miljoonien" työläisten elämässä,
mutta sen vaikutus kasvaa
jatkuvasti. Kaivostyöläisten uniois-sa,
idässä ja lännellä, neulomatyö-l
ä i s t e n , u n i o i s s a ja monis-s
a s u,uV i s s a työväe nkes
kusneuvostoissa y,ra, on Workers
Partyn jäseniä ja yhä painavammaksi
käy heidän äänensä niiden
sisällä ja voittaen jäsenistön luottamuksen
puolelleen.
Yhteinen rintama.
Jo.
""«"«"""«m"Iiitii»siy,
LÄHETYSKUSTANNUKSET:
kaatteihin, trusteihin, kaupparyh- | . To^ntossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T, Hi]!, 957 g
mittymiin y.in. FinansSipääoraan E . ' '• ' roa
keskitetty ylivalta hallitsee työpä- 5 Kä^ t ^ ä ^ J ' ' ^ ^ ? " " . ? »yat Suomessa maksetut v a = t a a ^ . ' - .n . ^ , j . , , T 1 4. = meroon 1378 asti viimeiset n stä elok 19 T, :lle n jat, kodm, koulun, kirkot ja sano- = \'"^- P-malehdistön
y,m. Seisoakseen tätä 2^
Vastassa, tulee työläisillä olla hy-1 Pilettejä Suomeeu ja Suomesta fän
vin järjestetyt ja voimakkaat t&is- 5 rr- j . w 11 * • '•«nnc
telun uniot. Tämä taloudellisten = l^^^ ^f'"'\ ,
järjestöjen voimistuttaminen on E Suurimpien valtamenlmjojen' valtuutettu asian^ies.
VAPAUS,
SUDBURY ov
PUettiliike-tehtävä J. V. Kanna,ton nimessä, '
välttämätöntä y suurten joukkojen
vallankumouksellistuttamisessa ja
Wprker3 Party keskittäytyy voimaperäisesti
tässä työssä.
työväen yhteisen rintaman välttämättömyyden
on Workers Party
vetänyt Canadan työläisten vojmi-en
kokoamiseksi taistelukuntoiseen
toiminnan rintamaan yhteistä vihol-ista
vastaan. Workers Party on
asettantfT kaikkensa palvelemaan
yhteisen rintaman, asiaa. Canadassa
ei yhteisen rintaman taktiikka juuri
nyt voi kohottaa etutilalle suunnattomia
joukkptaisteluja tähdäten
avoimeen kamppailuun • kapitalistisen
valtion voimien kanssa. Työväenluokka
kokonaisuudessaan ei ole
ietoinen siitä että sen edut ovat
sovittamattomasti ristiriidassa kapitalistien
etujen kanssa. Mutta he
ovat tietqisia työolo-, palkka- ym.
välillisistä kysymyksistä, joiden ratkaisusta
riippuu heidän elämänsä.
Näistä kysymyksistä 'muodostuu
pohja yhteiselle rintamalle ja toi"-
minnalle. Näiden taistelujen kaut-'
ta ainoastaan oppivat suuret työväen
joukot käsittämään taistelunsa
poliittisen luonteen jä saavat
uokkavarmuuden. Näissä taisteluis-täytyy
johtoasemissa olevain
työläispetturien paljastautua todel-isessa
karvassaan-, tullen potkituksi
-kapitalistien apureina, ja täten
avautuu vallankumouksellisille sosialisteille
mah^oll^uus luokkataistelun
johtoon, ;
Poliittisella alalla.
Poliittisesti on Canadan, työväestö
vieläkin takapajuisenipaa ja voi-mattomapaa.
Samaan aikaan kun
vihollisen voimat esiintyvät mitu
voimakkaimpina ja taanturaukselli-simpana,
suuret työväen joukot ollen
..vielä vailla alkeellisimpaakin
tietoisuutta luokkaeduistaan ja
luokkataistelun pyrkimyksistä. Kauniisti
kudottu «hyvä miesj-politiikka
johtaa^työläismassoja epätoivoon ja
kurjistumiseen saakka. Niin pitkälle
kuin itsenäistä poliittista toimintaa
ilmenee reformistisella pohjalla Independent
Labor Partyn, Labor
Partyn y,m. ryhmittymien kautta
on se osoittautunut olevan unionistisessa
liikkeessä johtavien persoonallisuuksien
yritystä yksilöetujen
(vaaliuurnan kautta) voittamiseksi,
enemmän kuin työväen suurten
joukkojen keskittämistä itsenäisessä
luokka ymmärcyksessä, todelliseen
poliittiseen taisteluun. He ovat
jatkuvasti käytännössä työntyneet
kompromissiin kapitalististen ryh-mieri
kanssa, sivuuttaen työväen
tinkimättömät "«aatimukseti
E BOX 69,
gaMiimiiiiiiiiMiiniiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiimiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiH,,!,,,,^^
nen ei ollut ainoastaan työväen
vallankumouksellisten ryhmien yh-tfistäminen,
mutta esiintoi se marxilaisten
teoriain kokoomuksen vallankumouksellisena
käytännöllisyytenä.
• Edelleen meille selviää, että
sen suuri pyrkimys velvoittaa re4
hellisen vapaustaistelijan tuomitsemaan
yksilöllisyyden ja työskentelemään
vilpittömyydellä sen edistämiseksi.
..
A. T. Hill.
Tietoja Nemsto-lar-
Kalastajain Karjalaan
saapuminen
sa
mies, itsenäinen j ^ alkuperäinen nero, joka ei anna
verrata itseään mihinkään kaavaan. Marx oli suuri
rom^anilukija kuten Darwin ja Bismarck, Varsinkin
piti hän seikkailu- ja humoristisista kertomuksista:
silloin hän jätti suuren Cervantesin, Balzacin ja Fieldingin
ja turvautui Paul de Kockiin ja Dumas vanhempaan,
jonka omalla tunnolla oli Monte Christon
kreivi.
tietoinen ja icäytännöllinen vai-lankumoustaistelija
käsittää nämä
seikat. Hän ja puolueensa tekee
kaikkensa ohjatakseen yhä' suuremmat
joukot liittymään yhteen taistelussa
ja ejvyttääkseen olevat jär-jestöt
tehokkaiksi taisteluvälineiksi
ja kehittäen täten koko taistelun
prosessin laajentumisen vaatimukset
ja järjestöjen toiminnan vallankumoukselliseen
vj^lmistunelsuuteen
kapitalismin kukistamiseksi ja proletariaatin
ylivallan kohottamiseksi
kommunistisen rakennustyön välineeksi.
Tämä on Workers Partyn yhteisen
rintaman avain — täten jakaantuu
yhteisen rintaman taktiikka
taloudelliselle ja poliittiselle
alalle:
Taloudeliiiella alalla.
Olemme jo aikaisemmin maininneet,
että Kalastajain matkustami
nen aina Tyynen meren rannoilta
Petroskoihin saakka sujui erinomaisen,
nopeaaftfrj*, ikaikin puolin^ tyydy
ttävästi. .:;('^Karjalan Kommuuni>
mainitseekin, että: «Kaikki reippai-ta,^^
terveitä, ja hyyässä työkunnossa
oieyia proletaareja;»
Petroskoista jatkoi Osuus^kunt^i
n^tkaaiisa ;KnäsÖön>; johonka varsinainen
kalastuskeskus tulee muo
— Kapitalistinen valtio on, ei ainoastaan porvariston
kaikkein suurin ja mahtavin järjestö, se on samaan
aikaan kaikkein monimutkaisin järjestö, jolla on
monilukuisia osastoja, joista lähtee tuntosarvet joka
suunnalle. Ja kaikella tällä on päätarkoituksenaan
työväenluokan riiston suojeleminen, lujittaminen ja
laajentaminen. Työväenluokkaa vastaan on kävleltä-vissä
myöskin raa'an pakotuksen ja henkisen orjuutuksen
välineet; ne juuri muodostavatkin kapitalistisen
valtion tärkeimmät elimet. — Bucharin,
Sovittaessaan tätä taktiikkaa ta-loudellisella
alalla, Workers Party,
järjestettyjen unioryhmiensä
kautta kiinteästi työskentelee tiiviimpää
ja voimakkaampaa järjes-tömuotoa
silmällä pitäen, pyrkien
taistelun välttämättömyydellä syrjäyttämään
kaksoisunionismin ja aste
asteelta hävittämään: ammattirajat,
sulattaakseen työ väen j|trjestöt yhteen
— teollisuusunioiksL
Kaikkialla taisteluissa ottaen
aloitteet luodakseen yhteispyrki-myksen,
taktiikan ja toiminnan.
Kun täten esitykset tehdään järjestöjen
virkailijoille, niin samalla
kohdistetaan propagandatyö
asianomaisten järjestöjen jäsenistön
kesken.
Tällä on hedelmälliset vaikutuksensa
ja seurauksena on että yhteistä
rintamaa ja yhteensulantu-mispjT-
kimystä vastustavat johtajat
pakoitetaan julkisesti esille. Mooren
& Draperin taantumuksellisen
koneiston hyökkäys juuri päättyneessä
Dominion Tjrades & Labor
Kongressissa ja OBU:n johtaja-koplan
parjaamisyritykset ja vääristely
toteavat tämän. Työväen
pohjajoukoissa ei tätä pyrkimystä
voida ehkäistä, eikä eristää ja
Workers Party on siis tilaisuudessa
antamaan kohoavan energiansa
aallon voimistuttamiseksi, joka huomaamme, että sen muodostumi-^ 4älkin,äinen Punaiselle KarjalaUe
dostettavaksi. Sinne rakennetaan
kannutuslaitos y.m.! Viimeksi saamiemme
kirjetietojen perusteella
ovat kalastajat ja rakennustyöläiset
yhdessä jo koulurakennuksen kimpussa.
Suuri'k:oul»h«one tulee olemaan
alakerrassa ja «haali» yläkerrassa,
johon, jtiilee ^rakennettavaksi
suuri näyttähiö', kokoushuoneita jne.
Kuvia on saatu KnäsoÖstä jp muualtakin
"ja tullaan niitä julkaisemaan
tämän maan työläisten nähtäväksi
Punikissa ja muissakin jul-
Suuret vaiiaanottoyjuhlat Petrot-koiita.
Kun kalastajat saapuivat Petroskoihin,
järjestettiin heille vastaanottojuhlat.
Oli lauantaipäivä ja samana
päivänä oli toisetkin suuret
juhlat, jdhon sivumennen mainiten,
täältä siirtyneet jo ottivat .rivakasti
osaa. Samoihin aikoihin oli myös-
Canadian Labor Party ollen tarkoitettu
eri paikallis- ja niaakun-nalHs-
ryhminä esiintyvien työväenpuolueiden
vaaliliittona T - federation
—, samalla' ylidistaen siiheii
yksityisten Trade Unioiden, Ttade
& Labor Councilien y,m. osanoton.
Jälkimäisessä tapauksessa vetäen
alaiset unioyksiköt konventionin
edustuksen kautta ;.jäsenistöineen
puolueen taakse ja aineelliseksi tueksi.
Tämä vaaliliitto taaten järjestöllisen
puolue- ja. ryhmäitsenäi-syyden
ja arvosteluvapauden, täten
se avaa tien canadalaisella maape^
rällä työväen joukkojen vetämiseen
itsenäiseen toimintaan ja vallanku-
•inouksellistuttamismahdollisuudelle.
Tähän mennessä kuitenkin tämä
vaaliliitto, on jiniennyt vain Onta-ljcaisuissa. Lisää on luvassa,
riossa ja idässä N. 5., jotavastoin
Biuissä inaakunnissa ei ole yoitu
sitä muodostaa, sillä työläispetturi
en j a kapitalistien taholta on py
ritty saboteeraamaan, harhaan joh
tamaan tätä liikettä ja lyömään
alas jokaisen tinkimättömän ilmaisun
siinä.
"Worker8 Party koko energiallaan;
sanomalehdistönsä, kirjallisuutensa,
puhujainsa, jff unioryh-niäinsä
kautta vie eteenpäin työväen
itsenäisen poliittisen toimin
nan asiaa, vaikuttaen työväen yhteisen
rintaman poliittisen liiton
muuttumiseen toimettomasta äänes-tyskoneistosta
yli maan työväen
luokkataisteluvälineeksi — 'vaalitaistelusta
joukkolakkoori saakka.
Juuri tässä puolueemme eroaa muista
puolueista.
On ymmärrettävä, että Workers
Party esiintyy tässä rintamassa täysin
itsenäisenä järjestöllisessä suh
teessä ja jatkuvasti tiivistää-voimiaan,
Äkettäin pidetty Nova Scotian
Ind, Labor Partyn ' konventioni
edifötajamme esityksen pohjalla ke-hoitti
osastojaan yhtymään osastoiksi
Workers Partyyn (jossa suhteessa
juuri otetaan käytännöllisiä
askeleita eri paikoissa) sekä samalla
päätti säilyttää osanoton Ca-nadian
Labor Partyssa, samoin
kuin Workers Partyn Ontarion piiri
No. 3 oli myönnetty oikeus siihen:'
Tässä poliittisen yhteisen rintaman
liitossa esiintyy "VVorkers
Party vallankumouksellisella ohjelmallaan,
tietoisen ja kurinalaisen
vasemmistolaisjäsenistönsä toimeliaisuudella,
tilanteen taloudellisten
ja poliittisten kysymyksien oikein
ymmärtämisellä ja tulkinnalla nyrjäyttää
muut työväen kannatusk^
kalastelevat järjestöt ja ryhmät, ja
voittaa elävänä joukkopuolueena,
työväen etuvartiostona, työväenluo-kan
kaikilla rintamilla johtoaseman,
sekä vie proletariaatin kokonaisrin-tamaa
viimeiseen vallankumoukselliseen
kamppailuun. (Kamppailuun
joka kuluvan vuosisadan ajalla ratkaisee
ihmiskunnan ja sivistyksen
tulevaisuuden.)
Kun näin :^yvennymme rehellisellä
asiallisuudella puolueemme toiminnan
perustaa tutkimaan, niin
kin Suomesta siirtynyt nelisenkymmentä
miestä käsittävä joukkue.
Juhlat täytyi muodostaa siten että
samana päivänä valmistettiin ja
koottiin ohjfelma, joka sitten illalla
suoritettiin. Siis oikein ämerikalai-sella
nopeudella. Kiirettä täytyi
pitää, sillä kalastajat lähtivät jo
seuraavana tiistaina kohti Knäsöä.
Kiireestä huolimatta näyttävät juh-lat/,,
onnistuneen erinomaisen hyvin.
Mutta ennenkuin.selostamme juhlia
enempää, on hauska mainita joitakin
ilosia' yllätyksiä. Kauniita
jokia ja kanavia myöten tulivat kalastajat
Pietarista Petroskoihin. laivalla.
He näkivät rannoilla saunoja
lämpiämässä. Neljä, pitkää
viikkoa oli täytynyt olla matkalla
ja se vaikutti matkustajien mieliin
haikean sauna-kaipuun. Eipä, ollut
ilblla rajoja, kun ilmotettiin Pet-roiskoissa
,että nyt saisi sitten astua
saunaan. Vastat oli valmistettu
ja muita hyvyyksiä tehty ennen'
Amerikasta siirtyneiden toimesta.
Makeat «Kalamojakat» pistettiin poskeen
ja kirjeet tiedottavat että
«elämä hymyili». Ja mahtoivatpa
makealle maistuakin sekä saunat
että mojakat.
«Karjalan Kommuunihan sangen
auliisti lainannut palstojaan siirtyneiden
mahdollisuuksien ja merkityksen
selittämiseksi. Juhlista se
sisältää laajat selostukset, varsinkin
puheista, joita tilaisuudessa pidettiin.
Ohjelmaa tiedämme sen mukaan
olleen: Puheita tovereilta
Gylling, Shotman, P, Juvonen ja
nyt siirtynyt toveri Miettinen. Tov.
Virtanen kertoi kaskuja, Petroskoissa
hiljattain perustettu kööri lauloi,
m.m, «Neuvostovallan h3nnnin>, ame-rikalaiset
toverit olivat muodostaneet
tilapäisen kuoron, joka «lauloi
miellyttävästi pari laulua, joista
omistettu,» AmerJkalai^-qta
reiltä oli edelleen kornetridi:,
ja kupletteja. Lisäksi oli vielä
siesityksiä ja runo |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-09-12-02