Vapaus, May 20, 1922

              ^f'6l'AlBlhhK ON: YKS! VIHOLLINEN! YKSI TAISTELU! SIKSI: YICSI PUOLUE! YKSI UNIO! YKSI RINTAMA! YKSI PMMÄÄEÄf
VAIN JÄRJESTYNEENÄ VOI
TYÖVÄENLUOKKA VOITTAAI
Lauantaina, toukok. 20 p. - Saturday, May 20 VI Vuosikerta-Voi. Vi
Kai
00
00
ivoja
38
42
30
)0
K)
45
49
49
teniji hyTäWy muutamilla muu-
,obiIla Lloyd Georgen e..tyk.en
«uvottdujen jatkanfi.Mta Haa-giiiB.
Genoa. - Keskiviikkona iltapäi­vällä
ilmoitettiin, että Venäjän edus­tajisto
hj-väksyy suurvaltain esityk­sen
neuvottelujen jatkamisesta Ve-isjän
kysymyksestä Haagissa.
Ihnoittaessaan h y v ä k s y v ä n sä
51
53
a, varmaan-
3 tätä divi.
jynsä.
ivoa.
eita on tar-lie
kontrol-
! Coupeäsa,
[Vormanissa,
REFINING
U K S E N A ,
A N A D AN
iuätelunne
'onto, Oat
gounnitelman pääpiirteissään, sano -
! t venäläiset vaativansa suunnitel-nm
nähden vissejä muutoksia,
Lta tullaan keskustelemaan ennen
koin konferenssi hajoaa.
Wr»njel'n roiTojoukol poiitettava
Balkanilta.
• Hyväksyessään neuvottelujen siir­tämisen
Haagiin, M. Tshitserin lau-sai
että hänen käsittääkseen raja-aserauhan
tulee käsittää myöskin
Venäjän liittolaisneuvostovallat, ^ja
että hän ottaa esityksen siinä mie­lessä.
Hän tahtoisi että raja-ase-rauhan
esitystä laajennetaan siten,
että se turvaisi sekä Venäjän että
,en liittolaisneuvostovallat sellais­ten
rosvojoukkojen hyökkäykiltä
Ituin Wrangelin armeijan jäännök­siltä
Balkanin valtioissa, jot3ca olisi
siirrettävä etäämmäksi Venäjän ra­joilta.
Tihitserin protesteeraa Saksan boi-kottausta
vastaan.
Tshitserin on uudistanut protes­tinsa
Saksan pois sulkemista vastaan
Haagin konferenssista, viitaten että
luottokysymystä ei ole ensinkään
sisällytetty Eapallon sopimukseen,
Taan tullaan siitä keskustelemaan
Haagissa, •
Haluaisivat mieluummin konferens­sin
Tukholmaan.
• Tshitserin lausui myöskin, että
Venäjä haluaisi konferenssit) mie­luummin
Tukholmaan tai Riikaan,
tai vaikkapa Lontooseen asti Roo­maan,
kuin Haagiin, jossa ollaan vi-liamielisiä
Venäjälle.
Mr Lloydi George pahoitteli joit­tenkin
valtioitten näkökantoja, jot­ka
uskottavat omaavansa kaikki hy­veet
ja toisten kaikki pahat puolet.
Hän kuitenkin antoi ymmärtää, et­tei
Venäiän toiveet Saksan mukaan
kutsumiseksi tule täyttymään. Hän
kehotti myöskin Tshitseriniä luopu­maan
vastustuksesta konferenssin
kutsumisesta Haagiin, koska se on
kansainvälinen luonteeltaan ja niin
ollen sopiva paikka konferenssille.
Amerika kieltäytyy menemästä Haa­giin.
Valtiosihteeri Hughes on kaapeloi-nt
lähettiläs Ohildille, että Yhdys­vallat
eivät voi noudattaa liittolais-suurvaltain
kutsua Haagin neuvotte­luihin
osanottamiseksi, lausuen että
Haaijin konferenssilla on pääasialli­sesti
samat vastukset edessään kuin
Genoallakin, joten ei ole mitään va­loisia
toiveita konferenssin onnistu-itiifeen
nähden.
Yhdysvaltain kieltäytyminen on
aiheuttanut suurta pettymystä, kos­ia
pidettiin jo melkein varmana, et-se
tulisi hyväksymään osanoton.
Joissakin piireis^^ä täällä ollaan si-
^mm. että Yhdysvalloille tultai­si"'
lähettämään uusi kutsu.
osjuttu Bebefiä
ja W. LiebnechtTä
vastaan
Entinen Ja nykyinen sosialidemokra­tia.
Köyhät työläiset kärsi­vät
huonoista
haipaista
Ainoastaan 25 prosenttia Canadan
asukkaista voivat korjauttaa ham­paansa
ja 75 prosenttia kärsivät
huonojen hampaiden tähden.
"^SaSÄT* ""d^^ siirtolaisuutta
:me Cana-sen
liääbi
änaan
Ont.
vekseli)
1, Cana-a,
$1-25
kjeltir
faiaost
MaTtnin kuljetustyö-
Iäisten mnio valtaa
meijereitä.
tehtaitten valtaa- sosialidemokratia myös Saksassa
•'• ^oka alkoi viime lauantaina hyljännyt vallankumous- ja luokka-
Belfast, — Työläisten toimenpi-
Poliittiset oikeusjutut ovat nyky­ään
jokapäiväisiä ilmiöitä jopa sel­laisissakin
maissa, joiden hallitusko­neiston
johdossa on sosialidemokra-teja,
kuten Saksassa, Puolassa ym.,
poliittiset oikeusjutut vallankumouk­sellisen
työväestön edustajia vas­taan.
Juuri tällaisena aikana, jol­loin
valtiopetosjutut ovat muodissa
kommunisteja vastaan, joita sen no­jalla
on jopa melkein sosialidemo-kratisissakin
tasavalloissa viskattu
joukottain vankiloihin ja kuritus­huoneisiin,
ei työväestön sovi unoh­taa
muudatta muistopäivää, josta
täimän vuoden maaliskuussa on ku­lunut
täsmälleen 50 vuotta.
26 pnä maaliskuuta vuonna 1872
tuomittiin näet Leipzigin valaoikeu-dessa
tunnetut Saksan työväenliik­keen
johtajat August Bebel ja Wil­helm
Liebnecht valtiopetoksesta 2
vuodeksi linnavankeuteen. Syytet­tyjen
rikollisuus oli porvarillisten
valaoikeuden jäsenten mielestä sii­nä,
että molemmat olivat ryhtyneet
tekoihin, jotka tarkoittivat Pohjois-
Saksan liiton ja myöhemmin Sak­san
valtakunnan ja Saksan kunin­gaskunnan
valtiosäännön väkivaltais­ta
kumoamista. Tuomio annettiin
sen nojalla, että Bebel ja Liebnecht
olivat uskaltaneet valtiopäivillä ko­ko
porvariston kostonulvonnasta huo­limatta
korottaa äänensä Ranskan
vastaan käytävää sotaa ja Elsas-
Lothringin valtausta vastaan. Mer­killistä
kyllä luettiin heidän viak­seen
myös se, että olivat julkisesti
ilmoittaneet kannattavansa Pariisin
kommuunia, jota silloin koko omis­tava
luokka ja sen sanomalehdistö
panetteli ja häpäisi aivan kuten nyt
Venäjän hallitusta.
Leipzigin valtiopetosjuttu Bebe-liä
ja Liebnechtiä vastaan oli uuden
keisarillisen Saksan ensimmäinen
yritys oikeusväkivallalla tukahuttaa
tuskin alkanut työväenliike. Oi­keusjutusta
muodostui suuremmoi-nen
vallankumouksellisen sosialis­min
agitationitilaisuus, sillä Bebel
ja Liebnecht käyttivät jokaista ti­laisuutta
torjuakseen vallankumo­ukselliseen
sosialismiin kohdistettuja
valheita ja panettelua ja ensi ker­ran
mitä kantavimmalta puhujala­valta
selostaakseen työväenliikkeen
ihanteita. Rohkeus, millä he julis­tautuivat
porvarillisen yhteiskun­nan
verivihollisiksi ja häväistyn
kommuunin aatetovereiksi, teki mitä
valtavimman vaikutuksen työväes­töön,
joka tällöin ensi kertaa pyrk;
vapautumaan porvarillisesta demo­kratiasta.
Bebel ja Liebnecht sai­vat
viettää kaksi pitkää vuotta van-kilanmuurien
takana, missä he sil­loin
toki tulivat kohdelluiksi paljon
paremmin kuin nykyiset kommunis-tivangit
sosialistipresidenttien Eber-tin
ja Spilsudskin ihanain tasaval-tain
vankiloissa. Oikeus juttu muo­dostui
muuten suureksi vallankumo­uksellisen
sosialidemokratian porva­rillisesta
väkivallasta saamaksi voi­toksi.
Onhan tunnettua, että jutun
vaikutuksesta mm. tunnettu pelkää­mätön
porvarillinen vallankumpus-mies
Johann Jakobi liittyi sosiali-demokrateihin.
Mutta kuten kautta maailman, on
Toronto. — Puhuessaan Canadian
ja Ontarion hammaslääkäreitten yh­distyksen
kokouksessa täällä, sanoi
Canadan hammaslääkäreitten yhdis­tyksen
presidentti Toh. H. F. Whit-taker,
että vain 25 prosenttia ih­misistä
voi saada hammslääkärin-hoitoa
ja on tilaisuudessa korjautta­maan
huonot hampaansa.
Pitämässään piuheessaan toht. eri­koisesti
painosti että hammaslääkä­reitten
on muistettava, että he eivät
ole ainoastaan tutkinnonsuorittanei-ta
hammaslääkäreitä, mutba että he
ovat samalla ihmisiä. Se, että 75
prosenttia ihmisistä täytyy kärsiä
huonoja hampaita, johtuu suurim­malta
osaltaan siitä, että hammaslää­kärit
kiskovat liian suuria maksuja
potilailta ja siksi useat ovat kyke­nemättömiä
hampaitaan korjautta­man.
Se on totta, että hammaslääkärei­den
hinnat ovat niin huikeat että
vain aniharvat ovat tilaisuudessa
heidän apuunsa turvautumaan, suu­rimman
osan jäädessä kärsimään
huonojen hampaitten aiheuttamia
muita tauteja ja juuri työläiset ovat
sitä joukkoa, joka joutuu tuosta
kärsimään, sillä eipä sitä ole työ­läisellä
varoja terveytensä hoitami­seen.
Jos taas hammaslääkärit alen-taisivat
hintojaan, eivät he missään
tapauksessa sitä tekisi kovinkaan
suuressa määrässä ja seuraus ei oli­si
paljonkaan parempi. Ainoa kei­no
tehdä terveyden hyväksi tuntu-
•ata parannusta on se, että ham­maslääkärien
palkkaaminen suorite­taan
valtion rahastosta ja lääkärin­hoito
niin hampaissa kuin muuten-k
n on maksuton. Mutta siihen me
•emme pääse ennenkö olemme "voi­neet
tehdä nykyisestä kapitjalistiesta
järjestelmästä sosialistisen. "
o-seksi
hallituksen
rautateillä
Toronto. — Canadian Brother-hood
of Railway Employees union
presidentti A. F. Mosher esjintyi
rautatietyöläisten lähetystön pu­heenjohtajana,
joka kävi keskiviik­kona
valittamassa Ontarion työminis­teri
Rollolle, että Timiskaming &
Northern Ontarion rautatievirkaili­jat
ovat ehkäisseet työläiaiään liit­tymästä
mainittuun rautatietyöläis­ten
unioon. Työministeri Rollo lu­pasi
ottaa selvää asiasta ja ilmoitti
vastustavansa sellaista menettelyä.
o-——
Imprialistista anarkiaa
vastaan lailinanpro-letariaatiii
puolesta
Kommunistinen TamiupaStöslausel'
ma Ruotabsa.
koskevat määräyk­set
tulevat voimaan
Palvelijoilla ja maanviljelystyöläisil
lä ei tarvitse olla suuria rahasum­mia.
Europasta tulevien on läpi
'käytävä Canadan siirtolaisvirkaili
jan tarkastus jo Europassa.
Canadan ja Yhdysval­tain
rautatietyöläiset
sopivat riitansa
Kaksi kilpailevaa järjestöä liittyne­vät
yhteen.
Toronto, — International Brot-herhood
of Railway Employees ja
Canadian Brotherhood of Railway
joiden järjestöjen väliset riidat ovat
kuohuneet Canadan Trades & I^bor
Congressin konvetioneissa useina
vuosina, ja jotka riitaisuudet johti­vat
oikeusjutunkin, presidentti Moo­ren
ottaessa pois Canadalaiselta vel­jesliitolta
sen lupakirjan, säätänee
lyhyessä ajassa sovitetuksi.
Tämän tiedonannon on tuonut
Alex Hay, joka on palannut äsket­täin
Dallasissa, Tex.. pidetystä In­ternational
Brotherhood of Railway
Employees konvetionista.
Konventioni hyväksyi päätöslau­selman,
jossa kannatetaan näiden
kahden veljesliiton yhdistämistä yh­deksi
järjestöksi. Järjestöjen vä­illä
on sovittu, että kumpikin va­litsee
kaksi jäsentä komiteaan, joka
valitsee puheenjohtajan ja joka sit­ten
lopullisesti päättää järjestöjen
yhtymisehdoista ja muodosta,
o :
Työlakkojen lukumäärä
kasvanut viime
kuussa
«"naisissa paikoissa, seurauksena
«loTfcettomista neuvottelui.sta työn-
^''taiain kanssa koskeva palkkakysy-
, y^a, on jatkumassa Munsteriin,
'"-^ja useampia Cleevesin haaraliik-
^.'^ä on Kuljetustyöläisten union
^"nesta vallattu.
J^!^^ meijeri, jonka työläiset
va^ paTk ote"t^t'u""ja^ luovuttam"a"a^n^ sen
IJS*" omistajilleen, on taas tyS-ilmoille.
Bä^S"^" haaraliikkeet Drominis-
- Aöiaccassa, Tankar8towni8aa, Ja
"Dijaryssa, Limenck cauntissa
^ « Bamanlaiaten tilanteiden alai-taisteluajatuksen,
ja August Bebe-lin
ja Wilhelm Liebnechtin puolue
'on muuttunut porvaristin kurjaksi
lakeijaksi, minkä puolueen johtajain
tätä nykyä on punastuttava, jos
saisivat päähänsä lukea Leipzigin
valtiopetosjutun pöytäkirjoja. So­sialidemokraatti
on turvautunut
kenttäoikeuksiin ja toimittanut val­lankumouksellisia
työläisiä joukot-tain
kuritushuoneeseen, sosialidemo­kraatti
on tällä haavaa rastaassa
Saksan oikenskäytöstä, jonka porva^
rillinen laokkahenki on aikoja sit­ten
sivuuttanut Leipzigin valtio­petosjuttua
koskevan tapauksen.
Vanhan sosialidemokratian histori­allinen
tehtävä on langennut kom«
Ottawa, — Hallituksen työdepar-tementin
keräämien tilastojen mu
kaan ohimenneen huhtikuun ajalla
oli työlakkojen lukumäärä Canadas-sa
paljon suurempi kuin maaliskuul­la
ja kuin eaellisen vuoden huhti­kuulla.
Huhtikuun ajalla oli käyn­nissä
24 lakkoa, jotka koskivat 17,-
478 työläistä, lakoissa menetetty
työpäiväin määrä tehden 381,135
työpäivää.
1
munistisen puolueen osalle ja juuri
komimunisteja viskataan meidän ai­kanamme
valtiopettureina lukkojen
taakse. Leipzigin oikeusjutun muis­to
on nykyisen sosialidemokratian
synti ja häpeä mutta jalo maisto-merkki
niille, joiden tehtävänä tällä
haavaa on seistä valtiopettureina
ja pannaan tuomittuina porvarillisen
yhteiskunnan edessS.
R u o t s i n kommunistit hyväk­syivät
vapunpäivämielenosoituksis-saan
kautta maan päätöslauselman,
jossa tuodaan esiin nlm. seuraavaa:
'Sen äärettömän maailmankriisin
vallitessa, jota kansat paraikaa ko­kevat
ovat kapitalistiset hallitukset
kutsuneet Genuan konferenssin,
jonka tehtävänä pitäisi olla rauhan
ja työlevollisuuden palauttaminen
ja maailman uudelleen rakentami­nen.
Voidaan jo nyt kuitenkin to­deta,
että Tcapitalistisella pohjalla
ei ole mikään ennalleen palautus
mahdollinen ja että voidaan voittaa
vain väliaika, minkä jälkeen kapita­lismin
hajaantumisilmiöt jälleen tu
levät esiintymään kaikessa laajuu­dessaan.
Sokeudessaan eivät voitta­ja
vallat edes kykene solmiamaan
rehellistä rauhaa Neuvosto-Venäjän
kanssa, mikä on yksi tärkeimmistä
Europan uudelleen rakentamisen eh­doista.
Konferenssia on siitä syys­tä
pidettävä puhtaasti kapitalistise­na
konferenssina, jota kansainväli­sen
työväenluokan on seurattava
epäluulolla ja varuillaan.
Kansainvälisesti heijastaa Genu­an
konferenssi sitä taantumusta, jo­ka
kansallisesti ilmenee kaikkialla
lakkaamattomina yrityksiä riistää
työtätekeviltä kansanjoukoilta ne
myönnytykset, jotka vallassaoliiain
oli pakko antaa lakimääräisen kor­keimman
työajan ja korotetun
palkkatason muodossa välittömäs:!
heti sodan jälkeen. Alituisissa
hyökkäyksissään työläisten oikeuksia
ja vapauksia vastaan käyttävät val-lassaolijat
verukkeinaan kriisitilan­netta
ja työttömyyttä, minkä he it­se
ovat maailmansodalla ja väkival-tarauhalla
luoneet, j ^ jota he eivät
tahdo eivätkä kykene torjumaan.
Päätöslauselmassa todetaan, että
kaikki tämä koskee myöskin Ruot­sia,
minkä vuoksi sielläkin saa pro­letaarisen
yhteisrintaman tunnus
luokkataistelun pohjalla yhä sy­vemmän
merkityksen, ja kehotetaan
Ruotsin työläisiä seisomaan horju­matta
yhteisessä rintamassa taiste­lussaan
kanitalistien poliittisella ja
taloudellisella alalla tekemiä hyök­käyksiä
vastaan ja oikeutensa ja ih­misarvoisen
olemassaolonsa riuoles-ta.
Kommunistien päivänvaatimuk-set
övät:
Alas väkivaltarauha ia imneriali.i-tinen
anarkia! Eteenpäin taisteluun
työn ja leivän puolesta! Eespäin 8-
tuntisen työpäivän .säilyttämiseksi!
Eespäin tehokkaan työttömyy.spoli-tiikan
puolesta ja työttömyyskomis-sionin
harjoittamaa tvöväen etuien
jarrutusta vastaan! Rintama palk-kainpoljentaa
vastaan! Sotilaiden
yhdistymis ja kokoontumi-svapaus
tunnustettava! Eespäin Neuvosto-
Venäjän tunnustamisen ja täydellis­ten
keskinäisten suhteitten palaut­tamisen
puolesta! Eespäin porva­rillista
kokoomusta vastaan ja pro­letariaatin
tai.steluvalmiin yhteisrin­taman
puolesta! Eespäin kaikkien
työväenjärjestöjen kansainvälisen
kongressin puolesta taistelun käymi­seksi
sotaa ja ryöstämisä vastaan!
o
Japani ei tee erikois-sopimusta
Venäjän
kanssa
Tokio. — Japrfhi vakuuttaa seiso­vansa
liittolaisten kanssa Genoassa
eikä tule solmimaan erikoissopimus-ta
Venäjän kanssa.
Tällaisen lausunnon on antanut
sanomalehdille Japanin nlkomaavi-raston
vastauaa!ain«n benkild.
Ottawa. -— Hallituksen siirtolai­suus
departementin toimesta on teh­ty
julkiseksi, että uudet siirtolai­suutta
koskevat määräykset ovat
valmiit ja tullaan ne saattamaan
heti voimaan. Uusien määräysten
mukaan ei maihinnousurahäa ja
siirtolaisen varallisuutta pidetä niin
tärkeänä tekijänä kuin hänen sopi
vaisuuttaan aikomaansa toimeen Ca
nadassa.
Uusien vastalaadittujen määräys­ten
mukaan maahan pääsy on kiel­letty
kaikilta muilta paitsi:
1. Vilpittömäsä tarkotuksessa tu­leva
maanviljelijä, joka tulee Ca-nadaan
viljelläkseen maata, ja jolla
on riittävästi varallisuutta alkaak­seen
maanviljelyksen Canadassa.
2. Vilpittömässä tarkotuksessa tu­leva
maanviljelystyöläinen, joka tu­lee
Canadaart noudattaakseen tuota
ammattiaan ja jolla on kohtuulliset
vakuutukset työnsaantiin.
3. Nais-perhepalvelija, joka tulee
Canadaan noudattaakseen tuota am­mattia
ja jolla on riittävät takeet
työnsaannista.
Erikoisia vapautuksia.
Edellämainittujen sääntöjen kiin­teä
käytäntöön sovelluttaminen tar­koittaa,
että ainoastaan maanviljelys
ia perhepalvelus luokkiin kuuluvat
siirtolaiset voivat saapua Canadaan,
mutta säädöksiä on laadittu, joit­ten
mukaan siirtolaisviranomaiset
ovat oikeutettuja laskemaan:
(a) vaimon ja perheen jokaiselta
laillisesti maahantulleelta Canadas­sa
asuvalta joka on sellaisessa ase­massa,
että voi vastaanottaa ja huol­taa
omaisensa.
(b) Jokainen.sellaisen maan kan­salaisia,
jonka kanssa on olemassa
erikoinen sopimus, eli siirtolaisuut­ta
koskevia, määrittelyjä.
(c) Jokainen Britannian kansa­lainen,
joka tulee Canadaan suoras­ti
eli epäsuorasti Suur-Britannia.sta,
Irlandista, Pohjois-Amerikan Yh­dysvalloista
eli mistä tahansa itse­hallinnollisesta
Britannian alusmaas­ta
eli Newfoundlandista ja joka tu­lee
tyydyttämään maihinnoususata-missä
olevaa siirtolaisvirkailijaa ja
joka voi osoittaa, että hänellä on
tarpeeksi varoja voidakseen pitää
huolen toimeentulostaan siihen saak­ka
kun on .saanut itselleen työtä.
(d) Jokainen Amerikan kansalai­nen,
joka tulee Canadaan Yhdysval­loista,
edellyttäen, että siirtomaa
!a siirtölaisminiaterilJe on tyydyttä­västi
osoitettu, että hänen työtään
GH palvelustaan tarvitaan Canadas­sa.
Uudet passisäännöt vaativat,
ottä siirtolaisilla (lukuunottamatta
brittiläisiä Yhdistyneestä kuningas­kunnasta
eli mistä tahansa itsehal­linnollisesta
alusmaasta ja amerika-
'aisilta Yhdy.svalloista) pitää olla
nassit, jotka ovat annettu sen maan
hallituksen toimesta, josta siirtolai­nen
tulee. Edelläolevain .säädösten
lisäksi vaaditaan, että Europan
mannermaalta ' tulevat .siirtolaiset
ovat velvolliset tarkastuttamaan pas-sin.
sa Canadan Europa.s.sa olevilla
siirtolaisviranomaisilla. K a i k kien
muitten pa.ssia tarvitsevien on vi-seerattava
pa.ssinsa Britannian kon-
•-.ulivirastos.sa. Canadan siirtolais­virkaili
jäin viiseeraamista passeista
on maksettava 5 dollarin viseeraus-maksu,
Aa,sialaisten siirtolaisten (paitsi
niitten, joittenka maitten kah.ssa on
erikoinen sopimus voimassa) pitää
omata $250:000 astuessaan maihin.
Morgan vaatii Saksa
sotakorvausten vä­hentämistä
Rahakuningas asettelee ehtojaan
Saksalle myönnettävälle lainalle
Lontoo. — Westminister Gazette
tietää kertoa, huomatulta pankkii
riita saamiensa tietojen perusteella
että J. P. Morgan ottaa osaa kan
sainvälisen finanssikomitean työ
hön, joka tulee kokoontumaan Pa
riisissä piakkoin ja tulee käsittele
mään lainan hankintaaiSaksaUe, muu
tamilia visseillä ehdoilla. Ensimmäi
nen ehto ollen, että liittolaiset vä
Ijientävät S a k s a n sotakorvausten
summan, arvattavasti 50,000,000,
000 kultamarkkaan (noin $11,900,
000,000). Toinen ehto, että Sak­sa
antaa lainan takeeksi tullitulon
sa ja rautatiensä, ja kolmanneksi,
että Saksa balansseeeraa budjettin
sa, lakaten ulosantamasta arvotonta
paperirahaa.
Mainittu lehti puolestaan uskoo
että mainitut näkökannat edustava
amerikalaisen rahakuninkaan mieli­piteitä.
Myöskin pidetään selvänä
että Saksa ja Englnti mielihyvällä
lyväksyvät nämä ehdot, mutta si
tä vastoin Ranskan täytyy luopua
monista Versaillesin sopimuksen
säädöksistä, taipuessaan näihin uu­siin
ehtoihin. Mutta jos nämä eh­dot
ovat Saksalle lainan saantina,
oka laina tulisi käytettäväksi pääa­siallisesti
sotakorvausten maksuun,
arvellaan että Ranska joutuu mie-uummin
alentamaan sotakorvausten
summaa, saadakseen käteistä rahaa
cuin odottamaan epävarmaa tulevai­suutta.
>
Menshevistinen maan-tieritarius
P O L T T I V A T POLIISIEN AUTO­MOBIILIN.
Sydney, N. S. — Kun Sydneyn
poliiaivirkailijain auto oli poliisi
aseman edustalla pysähdyksissä, oli­vat
jotkut tuntemattomat henkilöt
menneet ja avanneet gasoliinisäiliön
alla olevan välvin ja juoksuttaneet
nesteen maahan, samalla sytyttäen
gaaoliinia palamaan. Seurauksena
tästä luonnollisesti oli, että auto
meni mustana savupilvenä ilmaan ja
rikoksentekijää ei ole tavattu.
Maailman menshevistiset, viatto­mat,
ihmisyyteen vetoavat valkoka-ritsat
joutuvat yhä traagikoomilli-sempaan
valoon. Juuri on päästy
vetoamasta koko ihmisyyttä arvos­tavaan
maailmaan Venäjällä syyt-tömä.
sti kärsivän .sosialidemokratien
nuolesta, kun nämä kilvan rientävät
läimäyttämään tällaista liikuttavaa
hyväluuloisuutta korvalle. Syyttö­miäkö?
Mitäs sitä joutavia! Päin­vastoin
olemme parhaamme mukaan
vrittäneet tehdä kommunisteja ja
kommunisti.sta yhteiskuntaa vastaan
kaikkea mitä maantieritarin ammat-iin
kuuluu, Räjäytelleet junia ja
siltoja, murhanneet kommunistijoh­tajia,
myyneet itsemme kaikille
mustille voimille, jotka vain ovat
halunneet meidän apuamme käyttää.
Venäjän sosialivallankumouksellisten
taistelujärjftstön entisen päällikön
äskeinen rippi ei tä.s.sä suhteessa ai­nakaan
ole puuttuvan avomielisyy­den
pilaama.
Mutta «länsimainen» so.sialidemo-kratia
kohauttaa olkaniiätään ja lau­sahtaa:
ne ovat sosialivallankumouk-
-:ellisia ne, eikä menshevikkejä, so-sialidemokrateja.
. Malttia. Yhtä. .sutten silmien vä­li.
Kohottaapa äänensä myös Abra-movit.
sh, men.shevikkien Saksaa kier­tävä
armoitettu ja kuuluttaa avoi­mesti
ja .selvä.sti, että kaikki nuo
murhat, tihutyöt ja maan myyminen
'kansainväliselle kapitalismille on ol­lut
v ä l t t ä m ä t ö n t ä ! Tämä on pääa­sia
mitä hän tällä kertaa sanoo,
mutta siinä .«ivu.ssa turvautuu hän
tuttuihin, tuhannesti toistamiinsa
mainesanoihin neuvostovaltaa vas­taan.
Mutta kaikkeen tähän on jo
aikaisemmin totuttu. Tärkeintä on,
että hän itse asettuu sosialivallan-kumouksellisten
ja menshevikkien
Venäjällä harjoittamien terroritoi-mien
taak.se, siunaa Uritskia, Volo-darskin
ym, murhat, siunaa rosvo-wlat,
joita hänen hengenheimolai­sensa
ovat yhdessä kaikkien maiden
Vanitalistien kanssa järjestäneet ja
yhä vielä järjestävät, siunaa saar-
'on, joka on ollut yhtä paljon heikä­läisten
kuin maailmankapitalistien-kin
aikaansaannosta mutta joka on
tuottanut miljoonille venäläisille
työläisille ja talonpojille nälkäkuo­leman,
siunaa sanalla sanoen koko
sen suuren rikoksen, millä menshe-vistis-
kapitalistinen maaihnantaan-tumus
on neljä vuotta vitsonut Neu­vosto-
Venäjää ruoskilla ja skorpio­neilla.
Kaikkea tätä el Abramovitsh suin­kaan
omaksu ja tunnusta vain mi
E s i t t ä n y t päätöslauselman senaatissa
Neuvosto-Venäjän tunnustamisek­si.
Hoover Hughesin suukapula­na
asettaa yksityisomistuksen py­hyyden
ehdoksi tunnustamiselle.
Wa3hington. —• Senaattori Borah
on esittänyt senaatissa seuraavan
päätöslauselman:
cPäätettäköön, että Yhdysvaltain
senaatti kannattaa nykyisen Venä«
än neuvostohallituksen tunnustamis­ta.
>
cOn ainoastaan järjellistä, että.
me tunnustamme ja ryhdymme suh­teisiin
sen ainoan halliuksen kanssa
mikä Venäjällä on olemassa,» lau­suu
senaattori Borah, joka tunne-aan
edistysmielisten ainesten joh­tajana
senatissa.
Kauppasihteeri Hoover sanoo että
Yhdysvallat tulevat kieltäytymään
suhteista Venäjän kanssa niin kau­an
kunnes Venäjän neuvostohallitus
ciertelemättä tunnustaa ja antaa
suojeluksensa yksityisomaisuudelle.
itäessään puheen kymmenelle Yh­dysvaltain
kauppakamarin vuosittai­selle
päivällisseurueelle, lausui Hoo-ver,
että Yhdysvallat haluavat aut­taa
Venäjää, mutta tämän ehtona on
o ennen mainittujen ehtojen täyt­yminen.
. ——o
Winnipegissä pelätään
kahden joen tul­vimista
Winnipeg. — Alhaisen tasankoa-semansa
vuoksi joutunee Winnipeg
,a sen ympäristö nähtävästi aivan
välttämättömästi kärsimään kahden
,oen, nimittäin A.ssineboinen ja Red-oen
sekä näiden lisäjokien tulvien
valtaan, joissa vesi kohoaa vesivoi­malaitosten
viranomaisten antamien
tietojen mukaan kolme jalka päi­vittäin.
Niimpä tulvavesi jo on aiheutta-ut
ympäristöllä huomattavaa tuhoa.
Vedestä on löydetty hevo.sten, leh­mäin
ja lampaitten raatoja, Red
oen ve.si kohoten tähän maanantai-lin
menne.s.sä 9 jalkaa. Pilven pur-caus
Minnesotan puolella viime vii­kon
lopulla on suuresti lisännyt
tulvaa.
Tulvasta ja sen tuottamista va-.
ingoista on jo tiedotettu federaali-iallituk.
selle täkäläisten parlamentti-edustajain
toimesta. /
o— " •
Toronton maalarit voit­tivat
lakkonsa ^
Toronto. — Maalarien union mie­het
lakka.sivat viime maanantaina
työ.stä eräästä työpaikasta, missä
ci mak.settu union määräämää 75
senttiä tunnilta. .lo tiistaina pala­sivat
miehet jälleen töihin, työnan­tajien
taipuessa maksamaan union
palkkatak.san. Maalarien union edu.s-taja
A. E. Cook lausuu, että miehil­le
oli mahdollista voittaa vaatimuk-sen.
sa sen johdosta, että on niinkin
paljon töitä käsillä.
takia, että neuvo.5tohallitus on mai­nitun
.scsialivallankumouksellisten
taistelujärjestön johtajan paljastus­ten
nojalla saattanut vallankumous-tribunaalin
tutkittavaksi ja tuomit­tavaksi
joukon terroritoimia suorit­taneita
«syyttömiä uhrilampaita.) Ei
suinkaan. Abramovitsh tietenkin tah­too
käyttää hyväkseen tilaisuutta
kuuluttaäkseen maailmantaantumuk-selle
Helsingistä Bukarestiin ja niin
edespäin vilpitöntä solidaarisuut­taan,
Valkokaartilaismaailmahan on
paraikaa kevätkiimassaan. Parai­kaa
hankkiutuu se jälleen kerran
raiskaamaan Venäjää. Ja siinä tah­too
Abramovitsh hengenheimolaisi-neen
luonnollisesti olla mukana.
Maantieritariuden henki kutsuu. Ve­riset
kädet syhyvät. Herrat valkoi­set
pyövelit, olemme kaikessa kans­sanne,
tahtoo herra Abramovitsh
huomauttaa. Välittämättä vähää»
kään, että han Uten tekee ihmisyy»
teen vedonneen dänsimaiseh» eosia»
lidemokratian varsin naurettavaksi.