1922-04-08-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 jCanadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, flmea-ftyy Sndburyssa/Ont., joka tiistai, torstai ja lauantai. H. PURO, J. W..SLUP . yastaava toimittaja. Totmitussihteen. Lauantaina, huhtiic 8 p. Saturday, April Sth, V A P A U S (Liberty) . ^ / „ , The only organ of Finnish Workera m Canada. Pub- . Hshed in Sudbury, Ont., every Tuesday, Tnursday and &»turday. Dmotushinta 40o palstatuumalta. — Alin hinta kerta-flmotuS 75c. -^uolemanilmotukset ?2.00 (muist^ värsyistä 50c. kultakin lisäksi). - Kihlaus- ja avioliitto flmot. alin hinta $2.00. nimenmuutosilm. (muuten kuin eviolättoilmotusten yhteydessä $2.00 kerta. — Avioeroil-motukset §2.00 kerte (2 kertaa ?3.00. - Syn yma.lmo-tukset $2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset $1.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksista, joista ei ole sonimustn, tulea rahan seurata mukana. Advertising rates 40c per col. inch. Minimum charge £or single iiisertion 75c. Discount on standing advertise-nient. The Vapaus is the best advertising medium among ihe Finnish People in Canada. TILAUSHINNAT: , , Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. 81.50 ja yksi kk. 75c. ^„ ,. , Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puol» vk. 93.00 ja kolme kk, $1.75. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, paitsi asiamiesten joillg on takaukset^ Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per- Boonallisella nimellä, j . V. KANNASTO. Liikkenhoitaja. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lorne St., Puhelin 1038. - Postiosote: Box 69. Sudbury. Ont. Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as tuN-ond class matter. ei vieläkään huomaa kuka on hänen todellinen riistäjänsä. Tällainen on raaalaisköyhälislon, pienviljelijän, vuokraviljelijän, homesteadarin ajatuskanta suurella osalta vielä tänä päivänä. Teollisuustyöväki ei voi jättää maalaisköyhälistoä huomioonottamatta. Canada on yksi niitä maita, missä maalaisraatajat pelaavat suurta osaa luokkataistelussa. Siksi tätä joukkoa on lähestyttävä. Siksi .se on saatava tietoisuuteen yhteiskunnallisten luokkien välisistä todellisista suhteista. Se on saatava taistelemaan yhdessä teollisuustyöväen kanssa yhteistä raatajien vihollista — kapitalistiluokkaa vastaan. Ja se voidaan saada mukaan selostamalla sille asemaa, kärsivällisesti työskentelemällä heidän keskuudessaan. Tässä suhteessa on Canadassakin meidän Workers puolueellamme suuri ja tärkeä työ edessään. o Mitenkä päästäisiin kirotusta työväestä Maanviljelysköyhälistö ja teoUi-suusväki Työtätekevien luokkien asemassa voi tapahtua suur-merkityksellisempiä muutoksia ainoastaan sikäli kuin kaikki sorretut luokat kykenevät esiintymään yhtenäisenä rintamana riistäjiä vastaan. Teollisuusköyhälistö, joutuRn, suoranaisemman, välittömämmän ja haikaile-mättömimmän riiston alaiseksi kuin muut köyhälis-tökerrokset, on asemansa pakottamana joutunut ensi-mäiseksi nykyaikaisen luokkataistelun pyörteisiin. Maanviljelysköyhälistö, näennäisen itsenäisyytensä ja takapajuisen tietoisuutensa' takia on pysytellyt etäällä syrjässä tästä yhä kiihkeämmäksi käyvästä ja alati kärjistyvästä luokkataistelusta riistettävien ja sorrettujen, ja näiden sortajien välisestä taistelusta. Ja mikäli se on tähän taisteluun ottanut osaa, on se enimmissä tapauksissa saati^ houkuteltua taistelemaan omia luök-kaveljiään, teollisuustyöläisiä vastaan, Pariisin kommuunissa, Venäjän, Suomen, Unkarin, Baijerin, Saksdn ja monien muitten maitten luokkasodissa on maanviljelysköyhälistö näytellyt ratkaisevaa osaa, taistellen riistäjien puolesta teoUisuusköyhälislöä vastaan. Lukuisissa lakkotaisleluissa Amerikassa ja muijaa maissa on maalaisköyhälistoä käytetty lakonrikkureina, pyssy-hurttina, jne. tuhoamaan teollisuusköyhälistön voiton-edellytykset. ' Työväenluokan koko uudenaikainen täisteluhistpria , on täynnä mitä selvimpiä esimerkkejä siitä, kuinka talonpoikoisväestö on ollut riistäjällfl voimakas turva. Mutta sen sjjaon, että kapitalismi olisi hyvittänyt maalaisköyhälistoä valtansa tukemisesta, on se rajallomassn \oiton ahneudessaan'' yhä kiristänyt maalaisrantajicn hsemaa. Se on maksattanut sillä kapitalistisen järjes telmän ylläpitokustannukset alati raskaammaksi käyvi nä veroina, pitääkseen huikeaa armeijaa ja santarmi-laitoksiaäri pystyssä ja rakentaakseen yhä hirveämmän Botakoheiston valtansa tukemiseksi. Se on vienyt ta-lonpoikaisväestön jparhaat pojat arnjeijaansa, teuras-tuttanul ne taistelukentillä, se on riistänyt lakkaamatta talonpoikäisväeltä sen nuorekkaimman ja parhaimman työvoiman teollisuushelvetteihinsä. Ja samalla kertaa se on rautateillensä, konetrustiensa, elevaattoreittensa, raaakeinottelunsa ja pankkiensa kautta nylkenyt maanviljelijän vuosi vuodelta alastomaksi. Maanviljelijfi on saanut katsella työnsä tuloksia ainoastaan syksyllä viljaansa puidessaan. Mutta silloinkin on jo puimakoneen ääressä kaikkien kapitalististen kiskurien yhteinen agentti, pankkiiri, edustajansa kautta laskemassa maanviljelijän vuoden tulon, jonka 1ämä edustaja summassa laskee kuuluvan kaikki maanviljelijän nyi-kijöille, olipa sitä enemmän tai vähemmän. Itse asiassa omivat nämä kiskurit maanviljelijän vuoden-tulon jo oraina. Ja ellei maanviljelijän vuodentulo riitä, kuten usein on laita, niyyltävät näinä rajattomat kiskurit hänen karjansa, hänen koneensa ja loppukädessä tiluksensa. Tällainen on tilanne kohfa kaikissa maissa. Tällaisen palkkion on talonpoika — maanviljelijä — farmari — saanut kaikista palveluksistaan riistäjäluo-kalle. Ja siksi alkaa maalaisköyhälistö hautoa yhä useammin kapinallisia ajatuksia päässään. Nämä ajatukset ensi kertoja ilmestyessä saattavat tuntua hänelle paholaisen villityksenä, lakia, esivaltaa ja jumalan asettamia yhteiskunnan määrääjiä vastaan, jotka talonpoika peloissaan työntää takaisin, ei anna niille sijaa. Mutta hänen jatkuva kärsivällisyytensä, jatkuva, yhä ankarampi yritteliäisyytensä ei lievennä hänen asemaansa, vaah pahentaa sitä yhä. Mitä enempi hän raivaa peltoa, mitä paremmin hän muokkaa maansa, mitä pitempiä työpäiviä hän raataa, sitä puutteellisemmaksi käy hänen ja hänen perheensä jokapäiväinen toimenpide, ja sitä lähemmäksi tulee hänen häviämisensä tilukseltaan. Tämä pakottaa maalais-köyhälistön arvelemaan asemaa uudestaan. Mutta hän ei vieläkään huomaa mikä on pelastuksen tie. Hän rupeaa perustamaan omaa talonpoikaspuoluetta, uskoo sekä teollisuustyöläisen että teollisuuskapitalistin häntä syövän seka riistävän. Kaikki kaupungin «herrat» ovat maanviljelijäin nylkijöitä ja vihamiehiä. Maaseudun täj-tyy elättää «kaupunkilaisia» ja siksi talonpojat ovat niin köyhiä. Näin hän päättelee. Hän Joka kerta kun sorrettu ja riistetty raatajaluokka nousee vaatimaan edes pientä tilaa elämän rikkauksien pöydässä, ryhtyvät riistäjät hampaitaan kiristellen pohtimaan mitenkä päästäisiin työväestä, JMailmansö-dan hirmuteurastuksessa lahdattiin luokkamme jäseniä kymmenin miljoonin. Multa sittenkään ei siitä päästy. Päinvastoin kumouspalo alkoi levitä raatajien keskuuteen entistä suuremmalla vauhdilla. Ja pelastuneet jätteet luokastamme ovat käyneet yhä kovaäänisemmin kaikissa maissa esittämään vaatimuksiaan vallassaoli-joille. Sodan läheisinä aikoina uhkasi vallankumouksellisten työväenliikkeen nopea kasvu j? hajaannusli-lassa olevaa kapitalistista mailman järjestystä lopullisella tuholla. Multa riistäjät ryhtyivät kiireisesti kokoomaan voimiaan ja saivatkin siihen aikaa, niin että he yleismailmallisen työttömyystilanteen vallitessa kykenivät tekemään voimakkaan sivustahyökkäyksen työväen järjestöjä vastaan, seurauksella että yleinen hajaannus ja lamaannus herpaannutti työväen joukkojen laistelutehokkuulta, jolloin riistäjät riemastuen uudesta voitostaan, ryhtyivät kaikkialla hyökkäykseen työläisten elintason polkemiseksi ja heidän järjestöjensä murskaamiseksi. Mutta kapitalistipetojen räävitön menettely ja häikäilemätön hyökkäys on saanut orjajoukol jälleen keräämään rivejään puolustustaisteluun, jopa paikoin työväenjärjestöt käyvät offensiivisiinkin taisteluihin. Tämä jo puolittain tuhottuina pidettyjen joukkojen uusi nousu, uudet vaatimukset, panevat riisläjäluokan ja heidän karlanokoiransa jälleen aprikoimaan, että millä tavalla päästäisiin ainaiseksi tuosta kirotusta työväenluokasta. Niimpä amerikalaisten suurriisläjien äänitorvi Chicago Tribune käsittelee toimituskirjoiluk-sessaan Amerikan historian suurinta hiilikaivostyöläisten lakkoa ja esittää, että jätetään hiilikaivokset kylmille kapiiiallisine mainareineen — tietenkin tarkoituksella että nämä kapinalliset kaivostyöläiset ja heidän perheensä saisivat kuolla nälkään — ja ryhdytään kehittämään vesiputousten voimalla sähkövoimaa, joka on Tribunen mukaan moriin 1 kerroin halvempaa, siksi että se vaatii verrattain vähän työvoimaa. Toronto Globe lehti innostuu ajatukseen ja huomauttaa, että Ontarion hydro-sähkövoimalla olisi tässä suhteessa mainio tilaisuus astua johtavaan asemaa, näyttämään mitä saa aikaan ilman hiilenkaivajia. Mutt^errat riistäjät ja heidän äänitorvensa unohtavat, että työväenluokasta ei sittenkään päästäisi. Jos se joutuisi pois hiilikaivoksista sähkövoiman ja mahdollisesti tulevien kehitettävien öljyrikkauksien tiellä, niin tarvitaan sitä muissa teollisuuksissa, sillä uusia rikkauksia ei voida luoda ilman työläisten työvoimaa. Ja näin lopputuloksena kaikista riistäjien ympäri päänsä «viisaista» aprikoimisisla huolimalta, ei heillä ole mahdollisuutta päästä kiroamastaan työväenluokasta. Ja mikä pahinta, tämä kirottu työväenluokka kasvaa alinomaan lukumääräänsä, tietoisuuteensa ja järjestymiseensä nähden, oppien myöskin aina tehokkaampia taistelutapoja uusissa kokemuksissa, siten sen taisteluvoima käyden yhä uhkaavammaksi riistäjille ja vallanpitäjille, kunnes se lopulta sysää heidän yhteiskunnallisesta etuoikeutetusta asemasta jä vallasta. koisamraattilaisim nähden, ovat araerikalaisen työläisen palkat riittämättömät viisi-henkisen perheen ylöspitoon, ellei muita sivutuloja ole, puhumattakaan terveydellisten olosuhteitten ja kohtuullisten mukavuuksien hankkimisesta, jotka jokaiselle ihmiselle ovat välttämättömät, selittää Manley. «Amerikan työläiseltä riistetään järjestelmällisesti hänelle kuuluva kohtuullinen osuutensa alati lisääntyvästä teollisuuksiemme tuotteista. Tämä alati lisään-t> Tä eroavaisuus on pohjimmaisena syynä usein maassamme toistuviin taloudellisiin pulakausiin. Amerikan työväestön palkkatason alituisesta laskemisesta ovat syntyneet suuret yksityisomaisuudet ja Amerikan kor-porationien suunnattoman suuret pääomat Näin puhuu pienporvarillinen reformisti. Multa yhä alhaisemmaksi pyrkii pääoma polkemaan työläisten palkkatasoa, kaikista saarnoista huolimatta, kuimes Yhdysvaltain työväestö tuntee että mitta on täysi. Kominteniin uudesta taktiikasta (Jatkoa edelliseen numeroon.) 11, Englannin reformistinen työväen puolue on kieltäytynyt ottamasta kommunistista puoluetta vaataan muitten työväenjärjestöjen rinnalle. Yllämainittujen mielialojen kasvun vaikutuksesta työläisten keskuudessa, tekivät lontoolaiset työväen järjestöt hiljattain päätöksen Englannin Kommunistisen puolueen ottamisesta työväen puolueeseen. Tietenkin Englanti on tässä suhteessa poikkeuksena, sillä ominaisten ehtojensa puolesta Englannin Työväen puolue on yleinen koko maan työläisyhtymä. Englannin kommunistien tehtävä on nostaa energinen taistelu sen ottamisesta Työväen puolueeseen. Ammattiliittojen johtajien hiljattaiset petturuudet kivihiilenkaivajain lakon aikana jne, kapitalistien järjestelmällinen painostus työläisten palkkaan ym, — kaikki tämä aiheutti syvää tyytymättömyyttä Englannin vallan-menshevikit mitä laajempien työläis-kerroksien silmissä, 15, Amerikasta alkaa kaikkien ammatillisen ja- poliittisen liikkeen vasempien ainesten yhtyminen, joka suo kommunisteille mahdollisuuden, vallattuaan keskinäisen paikan tässä vasemmassa yhtymässä, syöpyä Ame rikan proletariaatin^ laajoihin joukkoihin. Muodostaen kommunistisia yhtymiään kaikkialla, jossa on edes muutamia kommunisteja, tulee amerikkalaisten kommunistien samalla osata käydä tämän kaikkien vallankumouksellisten ainesten yhtymän johtoon ja tulee heidän erikoisella voimalla vetää esille tunnuslause yhtenäisestä työläisrintamasta esim, työttömien suojelemiseksi jne. Pää-syytöksenä gomperssilaisia ammattiliittoja vastaan tulee olla se, että he eivät tahdo ottaa yhteisen työ-läisrintaman muodostamiseksi kapitalisteja vastaan työttömien puolustamiseksi jne. 16, Sveitsissä meidän puolueem-kumouksellisten proletaarijoukkojen °n «sannut^ saavuttaa muutamia Amerikan työläisten palkat ennen ja nyt ^Amerikalaisen työläisen palkka dollareissa voi näyttää suuremmalta kuin mitä se oli ennen maailmansotaa. Mutta se on vain näennäista. Todellisuudessa on työläisien palkka täällä laskenut alimpaan tasoonsa — paikottain alemmaksi kuin mitä se on ollut miespolvessa. Yleensä on palkkataso pienempi kuin mitä se oli V. 1900. Ei sen vähempi henkilö kuin Basil Manley, sota-ajan työlautakunnan puheenjohtaja on luonyt katsauksen palkkasuhteisiin vuodelta 1900 alkaen ja julkaissut tutkimuksensa tulokset kirjasessa ARE WAGES TOO HIGH?, jota kirjasta levitetään rautatieläisten keskuudessa veljesliittojen toimesta. Manley on havainnut, että työläinen, joka v. 1900 sai kaksi dollaria päivältä, tuli v. 1920 ansaita kuusi dollaria päiviissä pysyäkseen jotakuinkin samalla elintasolla ja että sensustoimiston ja työviraston keräämien tilastojen mukaan todelliset palkat kaikilla tärkeimmillä työaloilla ovat laskeneet viimeisen 20 vuoden kuluessa neljästä aina kymmenellä prosentilla. Viralliset numerot esim. osottavat, että silloin kun «pikkamainarit» saivat 52 senttiä tonnilta v. 1900, 65 senttiä V. 1913 ja Sl.1164 v. 1921, on näiden palkkojen ostokyky, verrattuna 52 senttiin v. 1900, ainoastaan noin 45'senttiä vuonna 1913 ja 42S senttiä v. 1921, Samaten veturinkuljettajat ja konduktöörit voivat todellisuudessa ostaa $162 edestä elintarpeita vähemmän nykyisin kuin vuonna 190O. Lukuunottamatta muutamia poikkeustapauksia eri-keskuudessa. Englantilaisten kommunistien tulee tehdä kaikki syö-pyäkseen millä tavalla, tahansa työläisjoukkoihin yhteisen vallankumouksellisen rintaman tunnuslaur seen avulla kapitalisteja vastaan. 12, Italiassa nuori kommunistinen puolue, joka suhtautuu äärettömän kielteisesti reformistiseen Italian sosialistiseen puolueeseen ja Ammattiliittoon, jotka hiljattain suorittavat selvän petoksen proletaariseen vallankumoukseen nähden, alkaa kuitenkin suorittaa agi-tationinsa yhtenäisen proletaarisen taistelurintaman tunnuslauseella kapitalistien hyökkäystä vastaan, Kominternin Toimeenpaneva Komitea tunnustaa täysin oikeaksi tämän italialaisten kommunistien agitati-onin ja on sen lisäämisen kannalla samaan suuntaan, Kominternin Toimeenpaneva Komitea on vakuutettu, että ollessaan tarpeeksi kaukonäköinen Italian kommunistinen puolue voi näyttää koko internatio-naleile sotaisen marxismin esikuvan, ja säälitämttömästi jokaisella askeleellaan paljastaa kommunistien toogaan pukeutuneitten reformistien ja keskustalaisten puolinaisuutta ja petosta, ja samaan aikaan käy väsymätöntä, yhä kiihtyvää ja yhä enemmän ja enemmän massojen laajoihin kerroksiin syöpyvää taistelua, työläisrintaman yhtenäisyyden puolesta porvaristoa vastaan, J3, T«hek3to-SIpvakia(S8a, jossa kommunistisella puolueella ön takanaan poliittisesti järjestyneitten i^ii-läisten enemmistö, ovat kommunistien tehtävät muutamissa suhteissa samankaltaiset Ranskan kommunistien tehtävien kanssa. Vahvistaen itselleen, katkaisten viimeisetkin jär-jestÖsiteet keskustalaisten kanssa, tulee Tshekko-Slovakian Kommunistisen puolueen osata tehdä kansanomaiseksi maassaan yhteisen työläisten rintaman tunnuslause porvaristoa vastaan ja siten lopullisesti paljastaa kaikkien jälkeenjääneim-pienkin työläisten silmissä sosialidemokratian ja keskustalaisten johtajat, jotka itse asiassa ovat pääoman asiamiehiä jä samaan aikaan Tshekko- Slovakian kommunistien tulee l i sätä työtään ammattiliittojen valtaamiseksi, jotka yhä edelleen huomattavassa, määrässä ovat jääneet keltaisen johdon käsiin. ' 14. Ruotsissa viimeisten parlamenttivaalien jälkeen muodostui sellainen tilanne, jonka vallitessa pieni kommunistinen ryhmä voi esittää suurta osaa. Yksi toisen internationalen huomattavista johtajista, joka samaan aikaan on Ruotsin porvariston pääministerinä, hra Branting tällä hetkellä on sellaisessa asemassa, jonka vallitessa parla-menttienemmistöh muodostamiseksi, hänelle ei ole samantekevää Ruotsin parlamentin kommunistisen ryhmän käyttäytyminen, Kominternin Toimeenpaneva Komitea katsoo, että Ruotsm parlamentin kommunistinen ryBhä määrätynlaisissa olosuhteissa voi olla kieltäytymättä tukemasta Brantingin menshevisti«- tä ministeriötä, niinkuin tässä ovat oikein menetelleet myöskin saksalaiset kommunistit muutamissa Saksan aluehallituksissa (Thäringenis-sä). Tämä ei kuitenkaan missään suhteessa merkitse sitä, että Ruotsin kommunistien tulee missään määrin supistaa itsenäisyyttään taikka kieltääntyä menshevistisen hallituksen luonteen paljastamisesta. Päinvastoin, mitä enemmän valtaa mensheviikeille, sitä enemmän tekevät he petoksia työväenluokalle ja sitä enemmän tulee kommunistien ponnistella paljastaakseen nämä voittoja yllämainitulla tiellä. Kommunistien agitationin kautta yhteisen vallankumouksellisen rintaman puolesta onnistuttiin pakoittamaan ammatillinen byrokratia kokoamaan ammattiliittojen ylimääräinen kokous, joka tulee pian tapahtumaan ja jossa meidän ystävämme • osaavat paljastaa kaikkien sveitsiläisten työläisten edessä reformismin valheellisuuden ja viedä eteenpäin proletariaatin vallankumouksellisen yhtymän asiaa. 17, Joukossa muita maita asetetaan kysymys toisin riippuen koko joukosta muita paikallisia olosuhteita, Antaen yleisen suunnan, on Kominternin Toimeenpaneva Komitea vakuutettu että erilliset kommunistiset puolueet osaavat sovelluttaa sitä, riippuen^ siitä tilanteesta, mikä muodostuu kussakin maassa. 18, Pääasiallisempana ehtona, joka on yleinen kaikkien maitten kommunistisille puolueille ja on ehdottomasti ultimäattinen, Kominternin Toimeenpaneva Komitea pitää kuinka kommunistisen puolueen ehdoton itsenäisyys ja täydellinen riippumattomuus, joka käy johonkin sopimukseen 2 ja 2i internationa-lien' kanssa, esittäessään omia näkökantojaan ja arvostellessaan kommunistien vastustajia. Ottaen päällensä toiminnan kurin tulee kommunisteilla tällöin ehdottomasti olla oikeus ja mahdollisuus ei ainoastaan ennen ja jälkeen toimintaa, vaan tatpeen vaatiessa myöskin toiminnan aikana ilmaista mielipiteensä i l man poikkeuksetta kaikkien työväenluokan järjestöjen politiikasta. Kieltäytyminen tästä ehdosta ei ole sallittua missään .tapauksessa. Tukemalla kaikkien työväenjärjestöjen mahdollisimman suuren yhtenäisyyden tunnuslausetta jokaisesi/-; käytännöllisessä toiminnassa kapitalistista rintamaa vastaan kommunistit eivät missään tapauksessa saa kieltäytyä ilmituomasta katsanto-kantojaaii, jotka vain yksinomaan ovat johdonmukaista työväenluokan etujen puolustamisen ilmenemistä. 19, Kominternin Toimeenpaneva Komitea katsoo hyödylliseksi niuis-tu, ttaa kaikille veljespuolueille Venäjän bolsheviikkien kokemuksesta — toistaiseksi ainoan puolueen, jonka on onnistunut voittaa porvaristo ja ottaa valta omiin käsiinsä. Puolitoista vuosikymmentä kestäneen ajan kuluessa, mikä on kulunut bolshevismin syntymisestä sen porvaristosta saamaansa voittoon (1903-1917), bolshevismi ei lakannut käymästä väsymätöntä taisteluaan reformismia eli toisin sanoen menshevismiä vastaan. Mutta samalla näitten vuosien aikana Venä- on välttämätöntä, että kommunisti-teistä. Ennen uutta vallankumouksellista vilkastumista Ljenan lakkojen jälkeen, vähää ennen imperialistisen sodan alkua Venäjän työläisjoukkojen keskuudessa oli huomattavissa erikoisen voimakasta pyrkimystä yhtenäisyyteen, jota seikkaa Venäjän menshevismin johtajat — diplomaatit — pyrkivät silloin käyttämään hyväkseen omiin tarkoitusperiinsä, suunnilleen samoin kuin nykyisin yrittävät sitä tehdä 2, 2i ja Amsterdamin internationalien johtajat. Venäjän bolshevikit eivät vastanneet silloiseen työläisten pyrkimykseen yhteisen rintaman luomisessa kieltäytymällä millaisesta yhtenäisestä rintamasta hyvänsä. Päin vastoin vastapainoksi menshevistis-johtajien diplomaattiselle- leikittelylle Venäjän bolshevikit heittivät esille tunnuslauseen «Yhtenäisyys alhaalta käsine, so. itse työläisjoukkojen yhtenäisyys käytännöllisessä taistelussa työläisten vallankumouksellisten vaatimusten puolesta kapitalisteja vastaan. Käytäntö ori osoittanut, että tämä oli ainoa oikea vastaus. Ja tämän taktiikan tuloksena, joka taktiikka vaihteli riippuen ajan ja paikan olotiloista, suurin osa menshevististä työläis-parhaimmistoa tuli vähitellen saatetuksi kommunismin puolelle. 20, Esittäen tunnuslauseen yhtenäisestä työläisrintamasta ja sallien erinäisten Kominternin kansallisuus-ryhmien sopimuksia 2 ja 2J internationalen puolueitten ja liittojen kanssa, on itsestään selvää, että Komintern ei voi kieltäytyä samanlaisista sopimuksista myöskin kansainvälisessä mitakaavassa, Kominternin Toimeenpaneva Komitea on tehnyt Amsterdamin Internationa lelle Venäjän nälkääkärsivien avustusta koskevan ehdotuksen. Se on toistanut tämän ehdotuksen Espanjan ja Tshekko-Slovakian työläisiä vastaan- harjoitetun vainon ja yal.. koisen terrorin johdosta. ..Kominternin Toimeenpaneva Komitea tekee nyt uuden ehdotuksen Amster-damin ja II Internationalelle ja vieläpä 2i Internationalelle Wash-ingtonin konferenssin ensimmäisten päätösten johdosta, jotka osoittavat, että kansainvälistä työväenluokkaa uhkaa uusi imperialistinen sota. ^, 2J ja Amsterdamin internationalien johtajat ovat tähänastisella inenet-telyllään osoittaneet, etta. milloin on kysymys käytännöllisistä teoista, he itse asiassa kieltäytyvät yhte-näisyystunnuslauseestaan. Kaikissa tällaisissa tapauksissa Kominternin kokonaisuudessaan ja sen. erillisten kansallisten ryhmien tehtävä on selittää mitä laajimmille työläispii-reille, 2, 25 ja Amsterdamin internationalien johtajien ulkokullaisuus, jotka pitävät parempana yhtenäisyyttä porvarien kanssa kuin yhtenäisyyttä vallankumouksellisten työ-läisteri kanssa ja jotka, jääden esim. Kansainliiton ohessa olevaan Kansainväliseen työtoimistoon, samalla osoittautuvat Washingtonin imperialistisen konferenssin varsinaiseksi osaksi sen sijaan, että järjestäisivät taistelua imperialistista Washingto-nia vastaan ym. Mutta 2, 2ä ja Amsterdamin internationalen johtajien kieltäytyminen yhdestä tai toisesta Kominternin käytännöllisestä ehdotuksesta ei aiheuta meille määrätyn taktiikan muutosta, jolla ori syvät juuret joukkoihin ja jota meidän tulee osata kehittää järjestelmällisesti jä poikkeamatta. Niissä tapauksissa, kun vastustajamme kieltääntyvät yhteisen taistelun ehdotuksesta, tulee joukkojen tästä saada tietää ja hiin ollen oppisivat tietämään, kuka on todella yhtenäisen työläisrintaman hävittäjä. Niissä tapauksissa, kun vastustaja hyväksyy ehdotuksen, tulee pyrkiä as-teettain syventämään taistelua ja tulee kohottaa se korkeimmalle as teelleen. Molemmissa tapauksissa taktiikkaa on vältr - »•steet puolueet . I M ' ?' Toi. a.«e,„^»»J*^ «ostellaan .ikei««h J."* « olevis,ä a r y h m i t y b t a ä " ; ] ^ ^ ^^ remmalla tai pienemmällä vostellaan oikeistolait , «r-li- keskustalaisin; kahdenlaista vaikutusta-'',?'^^'^ ainekset todella eivät de ^ seet välejänsä II i ^ ^ ' •nationale. jän bolshevikit useamman kuin kerran solmivat sopimuksen menshevi-kien kanssa. Muodollinen ero men-shevikeistä tapahtui keväällä 1905. JIutta myrskyisen' työväenliikkeen vaikutuksesta jo vuoden .1905 lopulla bolsheviicit väliaikaisesti muodostivat yhteisen rintaman mensheviki-en kanssa. Toisen kerran muodollinen ero menshevikeistä tapahtui lopullisesti tammikuussa 1912. Mutta vuosien 1905 ja 1912 sälillä ero vaihtui yhdistyneisiin ja puoli-yhtymiin vuosina 1906-17, kuin myöskin V, 1910. Mutta nämä yhtymät ja puoli-yhtymät eivät tapahtuneet vain ryhmätaistelun pierkeissä, vaan myöskin suoranaisesta laajojen työ-läiskerrosten painostuksesta, jotka heräsivät aktiiviseen poliittiseen elämään ja oleellisesti puhuen vaativat, että heille annettaisiin tilaisuus kokemuksensa perusteella tarkistaa, eroavatko menshevismin tiet todella perinpohjaisesti vallankumouksen en neuvotteluihin muitten järjestöjen kanssa kiinnitettäisiin laajojen työläisjoukkojen huomio, joille on tehtävä mielenkiintoisiksi yhtenäisen työläisrintaman puolesta käytävän taistelun kaikki muodot, 21, Esitettäen mainitun suunnitelman, Kominternin Toimeenpaneva Komitea huomauttaa veljellisille puolueille myöskin niistä vaaroista, jotka siihen voivat määrätyissä olosuhteissa olla liittyneet. Kaikki kommunistiset puolueet' eivät ole tarpeeksi asestautuneet ja lujittuneet eivätkä he ole täydelleen katkaisseet välejään keskustalaisten ja puoli-keskustalaisten deologian kanssa. Ovat mahdollisia toiseen kantaan taipumistapaukset, ovat mahdolliset vaikutukset, jotka itse asiassa raerkifeisi IcomfäUnististen pUO-' lueitten ja ryhmien hajaantumista yhtenäisessä reformistisessa kokoomuksessa. Hajoittaakseen "kommunismille ' ineäestykselligesti noiiniftua' aatteitten ja toimintata o sa, eivät ole vapautuneet sen järjestömahdin luomilta httain tietoisesti etsivät ''"^ teitä II Internationalen 3 T"^' Ien, porvarillisen yhteiskani^an"? sa. Toiset ainekset, tai=teS ^ dollista_radiTcalis.ia;vä5^^^»»- mistolaisuuden virheitä ymV?^' pyrkivät antamaan nuorte f °' munististen puolueitten tak&S' enemmän joustavuutta, kyisyyttä turvatakseen niOi dollisuuden nopeammin syöpyi!' ' työ äisjoukkoihin, KoraZlSl puolueitten nopea kehityskalh t sasi toisinaan ulkonaisesti nä^" molemmat virtaukset san,aaa S ikäänkuin yhteen ja samaan n-bi' ykseen. Yllämainittujen menet lytapojen noudattaminen. joidenU tehtävänä on antaa kommunistiseil. puolueelle tukea proletariaatin yh' tenäisissä joukkotoiraissa, paremmin kum mikään muu paljastaa refor mistiset virtaukset kommunististen puolueitten sisällä ja sovellutettae= sa oikein taktiikkaa; auttaa erikoisesti kommunististen puolueitten si-säistä vallankumouksellista puhdis! tusta joko kasvattamalla kärsimättömien tai lahkolaisuutta harrastavien vasemmistoaineksien kokemuksen perusteella tai puhdistama!-' la puoluetta reformistisesta paino-lastista. 23, Yhtenäisellä työläisrintamalls tulee käsittää kaikkien kapitalismia vastaan taistelua haluavien työläiä-ten yhtenäisyys — niin ollen myös-kin niitten työläisten yhtenäisyys, jotka kulkevat vielä anarkistien, syndikalistien jne. mukana. Ro-manialaisi.-< ia maissa on tällaisten työläisten lukumäärä vielä huomattava. Olemassa olonsa ensimmäisistä päivistä lähtien on Komintern' viitoittanut ystävällisen suhtautumisen tien: näihin työläisaineksiin nähden; jotka asteettain vapautuvat ennakkoluuloista ja kulkevat kommunismia kohden; Sitäkin tarkkaa-vammin tulee kommunistien suhtautua näihin aineksiin nyt, kun yhtenäinen työläisrintama kapitalismia vastaan tulee todellisuudeksi. ' 24, Viitoitetun työn lopullista määrittelyä varten mainitussa suunnassa Kominternin Toimeenpanevan Komitean laajennetun istunnon ollen kaikki puolueet edustettuina kahdenkertaisella edustajalukumää-rällä, 25i Kominternin Toimeenpaneva Komitea tulee tarkasti seuraamaan kutakin mainitulla alalla otettua askelta ja pyytää kaikkia puolueita ilmoittamaan kaikista mainitulle suunnalle tehdyistä yrityksistä ja saavutuksista kaikkine asiallisint seikkaperäisyyksineen Kominterniii Toimeenpanevalle Komitealle. o Toronton uuiisia Sai työpaikan. Viime kuun 29 1 meni eräs skotlantilainen vaimo pO' liisidepartementtiin valittamaan sitJ kun ei hänen miehellään ole mitääi työtä ja niinollen on hänen W tävä työssä. Tämän johdo.=ta annet tiin miehelle kutsu saapua poliisi' luokse antamaan selitys tehd.vn va lituksen johdosta. Kun mies men seuraavana aamuna poliisikomisan on luo, tehtiin h ä n e l l e kysymys, ett: miksi et ole työ.ssä? Mies sehtt että hän on hakenut työtä monti kuukautta sitä kumminkaan loj-ta mättä. Mies kumminkin, heti van gittiin ja lähetettiii. kolmen kuu kauden ajaksi vankilafarmiile. _ Yleisiin töihin, $3,771,4.^2 suurui sen kustannusarvion 0:1 jnUai^f kaupungin työkomi.=.s;i: kuun 30 p:nä. Tämä sim^ma sano taan tultavan kuluttamaa:; -^aupun gin töissä seuraavien ke.aKUUKau sien aikana, kuten katujen jatKaffl. sessa, puistojen korjaamisessa ).n Noin 20,000 canadalaijta tyoiai» ät menetti ei ainoastaan tyoan^ jansä, mutta myös y-^^änsa N kirjoittaa torontolaiset Dorvanleh^e John Eatonin kuoleman jondo-^ Aikaansa seuraavat tyo;ai.-et kumminkin oppineet näkemään -e. tosiasian,, että suurkap.taust t i - kentelevät vain .v^tävy.vt.a • kanan kuin työläiset py^j;^^^ . dän työmaillansa tyytyväisinä rukoilevat almuja. Mutta nun kuin ne alkavat Jä^estynee a | ^ kona vaatimaan jotakm, ei ensin muuta kuin oikeud n jestyä, niin jo loppuu l ^ P ^ ^^ ystävyys. Kuinkas ^ ^ ^ ^ ^ tävänä porvarilehdet f''^'^,] mantereella tunnetun Mr. « lerin? Kuinka hän myos lahJ^^^ lee miljoonia kirkoiHe a ^ le y,m. Mutta tämän »u^en mJ^Tän työmaille on monU »
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 8, 1922 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1922-04-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus220408 |
Description
Title | 1922-04-08-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Sivu 2 jCanadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, flmea-ftyy Sndburyssa/Ont., joka tiistai, torstai ja lauantai. H. PURO, J. W..SLUP . yastaava toimittaja. Totmitussihteen. Lauantaina, huhtiic 8 p. Saturday, April Sth, V A P A U S (Liberty) . ^ / „ , The only organ of Finnish Workera m Canada. Pub- . Hshed in Sudbury, Ont., every Tuesday, Tnursday and &»turday. Dmotushinta 40o palstatuumalta. — Alin hinta kerta-flmotuS 75c. -^uolemanilmotukset ?2.00 (muist^ värsyistä 50c. kultakin lisäksi). - Kihlaus- ja avioliitto flmot. alin hinta $2.00. nimenmuutosilm. (muuten kuin eviolättoilmotusten yhteydessä $2.00 kerta. — Avioeroil-motukset §2.00 kerte (2 kertaa ?3.00. - Syn yma.lmo-tukset $2.00 kerta. — Halutaan tieto ja osoiteilmotukset $1.00 kerta (3 kertaa $2.00). — Kaikista ilmotuksista, joista ei ole sonimustn, tulea rahan seurata mukana. Advertising rates 40c per col. inch. Minimum charge £or single iiisertion 75c. Discount on standing advertise-nient. The Vapaus is the best advertising medium among ihe Finnish People in Canada. TILAUSHINNAT: , , Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. 81.50 ja yksi kk. 75c. ^„ ,. , Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puol» vk. 93.00 ja kolme kk, $1.75. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, paitsi asiamiesten joillg on takaukset^ Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per- Boonallisella nimellä, j . V. KANNASTO. Liikkenhoitaja. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lorne St., Puhelin 1038. - Postiosote: Box 69. Sudbury. Ont. Begistered at the Post Office Department, Ottawa, as tuN-ond class matter. ei vieläkään huomaa kuka on hänen todellinen riistäjänsä. Tällainen on raaalaisköyhälislon, pienviljelijän, vuokraviljelijän, homesteadarin ajatuskanta suurella osalta vielä tänä päivänä. Teollisuustyöväki ei voi jättää maalaisköyhälistoä huomioonottamatta. Canada on yksi niitä maita, missä maalaisraatajat pelaavat suurta osaa luokkataistelussa. Siksi tätä joukkoa on lähestyttävä. Siksi .se on saatava tietoisuuteen yhteiskunnallisten luokkien välisistä todellisista suhteista. Se on saatava taistelemaan yhdessä teollisuustyöväen kanssa yhteistä raatajien vihollista — kapitalistiluokkaa vastaan. Ja se voidaan saada mukaan selostamalla sille asemaa, kärsivällisesti työskentelemällä heidän keskuudessaan. Tässä suhteessa on Canadassakin meidän Workers puolueellamme suuri ja tärkeä työ edessään. o Mitenkä päästäisiin kirotusta työväestä Maanviljelysköyhälistö ja teoUi-suusväki Työtätekevien luokkien asemassa voi tapahtua suur-merkityksellisempiä muutoksia ainoastaan sikäli kuin kaikki sorretut luokat kykenevät esiintymään yhtenäisenä rintamana riistäjiä vastaan. Teollisuusköyhälistö, joutuRn, suoranaisemman, välittömämmän ja haikaile-mättömimmän riiston alaiseksi kuin muut köyhälis-tökerrokset, on asemansa pakottamana joutunut ensi-mäiseksi nykyaikaisen luokkataistelun pyörteisiin. Maanviljelysköyhälistö, näennäisen itsenäisyytensä ja takapajuisen tietoisuutensa' takia on pysytellyt etäällä syrjässä tästä yhä kiihkeämmäksi käyvästä ja alati kärjistyvästä luokkataistelusta riistettävien ja sorrettujen, ja näiden sortajien välisestä taistelusta. Ja mikäli se on tähän taisteluun ottanut osaa, on se enimmissä tapauksissa saati^ houkuteltua taistelemaan omia luök-kaveljiään, teollisuustyöläisiä vastaan, Pariisin kommuunissa, Venäjän, Suomen, Unkarin, Baijerin, Saksdn ja monien muitten maitten luokkasodissa on maanviljelysköyhälistö näytellyt ratkaisevaa osaa, taistellen riistäjien puolesta teoUisuusköyhälislöä vastaan. Lukuisissa lakkotaisleluissa Amerikassa ja muijaa maissa on maalaisköyhälistoä käytetty lakonrikkureina, pyssy-hurttina, jne. tuhoamaan teollisuusköyhälistön voiton-edellytykset. ' Työväenluokan koko uudenaikainen täisteluhistpria , on täynnä mitä selvimpiä esimerkkejä siitä, kuinka talonpoikoisväestö on ollut riistäjällfl voimakas turva. Mutta sen sjjaon, että kapitalismi olisi hyvittänyt maalaisköyhälistoä valtansa tukemisesta, on se rajallomassn \oiton ahneudessaan'' yhä kiristänyt maalaisrantajicn hsemaa. Se on maksattanut sillä kapitalistisen järjes telmän ylläpitokustannukset alati raskaammaksi käyvi nä veroina, pitääkseen huikeaa armeijaa ja santarmi-laitoksiaäri pystyssä ja rakentaakseen yhä hirveämmän Botakoheiston valtansa tukemiseksi. Se on vienyt ta-lonpoikaisväestön jparhaat pojat arnjeijaansa, teuras-tuttanul ne taistelukentillä, se on riistänyt lakkaamatta talonpoikäisväeltä sen nuorekkaimman ja parhaimman työvoiman teollisuushelvetteihinsä. Ja samalla kertaa se on rautateillensä, konetrustiensa, elevaattoreittensa, raaakeinottelunsa ja pankkiensa kautta nylkenyt maanviljelijän vuosi vuodelta alastomaksi. Maanviljelijfi on saanut katsella työnsä tuloksia ainoastaan syksyllä viljaansa puidessaan. Mutta silloinkin on jo puimakoneen ääressä kaikkien kapitalististen kiskurien yhteinen agentti, pankkiiri, edustajansa kautta laskemassa maanviljelijän vuoden tulon, jonka 1ämä edustaja summassa laskee kuuluvan kaikki maanviljelijän nyi-kijöille, olipa sitä enemmän tai vähemmän. Itse asiassa omivat nämä kiskurit maanviljelijän vuoden-tulon jo oraina. Ja ellei maanviljelijän vuodentulo riitä, kuten usein on laita, niyyltävät näinä rajattomat kiskurit hänen karjansa, hänen koneensa ja loppukädessä tiluksensa. Tällainen on tilanne kohfa kaikissa maissa. Tällaisen palkkion on talonpoika — maanviljelijä — farmari — saanut kaikista palveluksistaan riistäjäluo-kalle. Ja siksi alkaa maalaisköyhälistö hautoa yhä useammin kapinallisia ajatuksia päässään. Nämä ajatukset ensi kertoja ilmestyessä saattavat tuntua hänelle paholaisen villityksenä, lakia, esivaltaa ja jumalan asettamia yhteiskunnan määrääjiä vastaan, jotka talonpoika peloissaan työntää takaisin, ei anna niille sijaa. Mutta hänen jatkuva kärsivällisyytensä, jatkuva, yhä ankarampi yritteliäisyytensä ei lievennä hänen asemaansa, vaah pahentaa sitä yhä. Mitä enempi hän raivaa peltoa, mitä paremmin hän muokkaa maansa, mitä pitempiä työpäiviä hän raataa, sitä puutteellisemmaksi käy hänen ja hänen perheensä jokapäiväinen toimenpide, ja sitä lähemmäksi tulee hänen häviämisensä tilukseltaan. Tämä pakottaa maalais-köyhälistön arvelemaan asemaa uudestaan. Mutta hän ei vieläkään huomaa mikä on pelastuksen tie. Hän rupeaa perustamaan omaa talonpoikaspuoluetta, uskoo sekä teollisuustyöläisen että teollisuuskapitalistin häntä syövän seka riistävän. Kaikki kaupungin «herrat» ovat maanviljelijäin nylkijöitä ja vihamiehiä. Maaseudun täj-tyy elättää «kaupunkilaisia» ja siksi talonpojat ovat niin köyhiä. Näin hän päättelee. Hän Joka kerta kun sorrettu ja riistetty raatajaluokka nousee vaatimaan edes pientä tilaa elämän rikkauksien pöydässä, ryhtyvät riistäjät hampaitaan kiristellen pohtimaan mitenkä päästäisiin työväestä, JMailmansö-dan hirmuteurastuksessa lahdattiin luokkamme jäseniä kymmenin miljoonin. Multa sittenkään ei siitä päästy. Päinvastoin kumouspalo alkoi levitä raatajien keskuuteen entistä suuremmalla vauhdilla. Ja pelastuneet jätteet luokastamme ovat käyneet yhä kovaäänisemmin kaikissa maissa esittämään vaatimuksiaan vallassaoli-joille. Sodan läheisinä aikoina uhkasi vallankumouksellisten työväenliikkeen nopea kasvu j? hajaannusli-lassa olevaa kapitalistista mailman järjestystä lopullisella tuholla. Multa riistäjät ryhtyivät kiireisesti kokoomaan voimiaan ja saivatkin siihen aikaa, niin että he yleismailmallisen työttömyystilanteen vallitessa kykenivät tekemään voimakkaan sivustahyökkäyksen työväen järjestöjä vastaan, seurauksella että yleinen hajaannus ja lamaannus herpaannutti työväen joukkojen laistelutehokkuulta, jolloin riistäjät riemastuen uudesta voitostaan, ryhtyivät kaikkialla hyökkäykseen työläisten elintason polkemiseksi ja heidän järjestöjensä murskaamiseksi. Mutta kapitalistipetojen räävitön menettely ja häikäilemätön hyökkäys on saanut orjajoukol jälleen keräämään rivejään puolustustaisteluun, jopa paikoin työväenjärjestöt käyvät offensiivisiinkin taisteluihin. Tämä jo puolittain tuhottuina pidettyjen joukkojen uusi nousu, uudet vaatimukset, panevat riisläjäluokan ja heidän karlanokoiransa jälleen aprikoimaan, että millä tavalla päästäisiin ainaiseksi tuosta kirotusta työväenluokasta. Niimpä amerikalaisten suurriisläjien äänitorvi Chicago Tribune käsittelee toimituskirjoiluk-sessaan Amerikan historian suurinta hiilikaivostyöläisten lakkoa ja esittää, että jätetään hiilikaivokset kylmille kapiiiallisine mainareineen — tietenkin tarkoituksella että nämä kapinalliset kaivostyöläiset ja heidän perheensä saisivat kuolla nälkään — ja ryhdytään kehittämään vesiputousten voimalla sähkövoimaa, joka on Tribunen mukaan moriin 1 kerroin halvempaa, siksi että se vaatii verrattain vähän työvoimaa. Toronto Globe lehti innostuu ajatukseen ja huomauttaa, että Ontarion hydro-sähkövoimalla olisi tässä suhteessa mainio tilaisuus astua johtavaan asemaa, näyttämään mitä saa aikaan ilman hiilenkaivajia. Mutt^errat riistäjät ja heidän äänitorvensa unohtavat, että työväenluokasta ei sittenkään päästäisi. Jos se joutuisi pois hiilikaivoksista sähkövoiman ja mahdollisesti tulevien kehitettävien öljyrikkauksien tiellä, niin tarvitaan sitä muissa teollisuuksissa, sillä uusia rikkauksia ei voida luoda ilman työläisten työvoimaa. Ja näin lopputuloksena kaikista riistäjien ympäri päänsä «viisaista» aprikoimisisla huolimalta, ei heillä ole mahdollisuutta päästä kiroamastaan työväenluokasta. Ja mikä pahinta, tämä kirottu työväenluokka kasvaa alinomaan lukumääräänsä, tietoisuuteensa ja järjestymiseensä nähden, oppien myöskin aina tehokkaampia taistelutapoja uusissa kokemuksissa, siten sen taisteluvoima käyden yhä uhkaavammaksi riistäjille ja vallanpitäjille, kunnes se lopulta sysää heidän yhteiskunnallisesta etuoikeutetusta asemasta jä vallasta. koisamraattilaisim nähden, ovat araerikalaisen työläisen palkat riittämättömät viisi-henkisen perheen ylöspitoon, ellei muita sivutuloja ole, puhumattakaan terveydellisten olosuhteitten ja kohtuullisten mukavuuksien hankkimisesta, jotka jokaiselle ihmiselle ovat välttämättömät, selittää Manley. «Amerikan työläiseltä riistetään järjestelmällisesti hänelle kuuluva kohtuullinen osuutensa alati lisääntyvästä teollisuuksiemme tuotteista. Tämä alati lisään-t> Tä eroavaisuus on pohjimmaisena syynä usein maassamme toistuviin taloudellisiin pulakausiin. Amerikan työväestön palkkatason alituisesta laskemisesta ovat syntyneet suuret yksityisomaisuudet ja Amerikan kor-porationien suunnattoman suuret pääomat Näin puhuu pienporvarillinen reformisti. Multa yhä alhaisemmaksi pyrkii pääoma polkemaan työläisten palkkatasoa, kaikista saarnoista huolimatta, kuimes Yhdysvaltain työväestö tuntee että mitta on täysi. Kominteniin uudesta taktiikasta (Jatkoa edelliseen numeroon.) 11, Englannin reformistinen työväen puolue on kieltäytynyt ottamasta kommunistista puoluetta vaataan muitten työväenjärjestöjen rinnalle. Yllämainittujen mielialojen kasvun vaikutuksesta työläisten keskuudessa, tekivät lontoolaiset työväen järjestöt hiljattain päätöksen Englannin Kommunistisen puolueen ottamisesta työväen puolueeseen. Tietenkin Englanti on tässä suhteessa poikkeuksena, sillä ominaisten ehtojensa puolesta Englannin Työväen puolue on yleinen koko maan työläisyhtymä. Englannin kommunistien tehtävä on nostaa energinen taistelu sen ottamisesta Työväen puolueeseen. Ammattiliittojen johtajien hiljattaiset petturuudet kivihiilenkaivajain lakon aikana jne, kapitalistien järjestelmällinen painostus työläisten palkkaan ym, — kaikki tämä aiheutti syvää tyytymättömyyttä Englannin vallan-menshevikit mitä laajempien työläis-kerroksien silmissä, 15, Amerikasta alkaa kaikkien ammatillisen ja- poliittisen liikkeen vasempien ainesten yhtyminen, joka suo kommunisteille mahdollisuuden, vallattuaan keskinäisen paikan tässä vasemmassa yhtymässä, syöpyä Ame rikan proletariaatin^ laajoihin joukkoihin. Muodostaen kommunistisia yhtymiään kaikkialla, jossa on edes muutamia kommunisteja, tulee amerikkalaisten kommunistien samalla osata käydä tämän kaikkien vallankumouksellisten ainesten yhtymän johtoon ja tulee heidän erikoisella voimalla vetää esille tunnuslause yhtenäisestä työläisrintamasta esim, työttömien suojelemiseksi jne. Pää-syytöksenä gomperssilaisia ammattiliittoja vastaan tulee olla se, että he eivät tahdo ottaa yhteisen työ-läisrintaman muodostamiseksi kapitalisteja vastaan työttömien puolustamiseksi jne. 16, Sveitsissä meidän puolueem-kumouksellisten proletaarijoukkojen °n «sannut^ saavuttaa muutamia Amerikan työläisten palkat ennen ja nyt ^Amerikalaisen työläisen palkka dollareissa voi näyttää suuremmalta kuin mitä se oli ennen maailmansotaa. Mutta se on vain näennäista. Todellisuudessa on työläisien palkka täällä laskenut alimpaan tasoonsa — paikottain alemmaksi kuin mitä se on ollut miespolvessa. Yleensä on palkkataso pienempi kuin mitä se oli V. 1900. Ei sen vähempi henkilö kuin Basil Manley, sota-ajan työlautakunnan puheenjohtaja on luonyt katsauksen palkkasuhteisiin vuodelta 1900 alkaen ja julkaissut tutkimuksensa tulokset kirjasessa ARE WAGES TOO HIGH?, jota kirjasta levitetään rautatieläisten keskuudessa veljesliittojen toimesta. Manley on havainnut, että työläinen, joka v. 1900 sai kaksi dollaria päivältä, tuli v. 1920 ansaita kuusi dollaria päiviissä pysyäkseen jotakuinkin samalla elintasolla ja että sensustoimiston ja työviraston keräämien tilastojen mukaan todelliset palkat kaikilla tärkeimmillä työaloilla ovat laskeneet viimeisen 20 vuoden kuluessa neljästä aina kymmenellä prosentilla. Viralliset numerot esim. osottavat, että silloin kun «pikkamainarit» saivat 52 senttiä tonnilta v. 1900, 65 senttiä V. 1913 ja Sl.1164 v. 1921, on näiden palkkojen ostokyky, verrattuna 52 senttiin v. 1900, ainoastaan noin 45'senttiä vuonna 1913 ja 42S senttiä v. 1921, Samaten veturinkuljettajat ja konduktöörit voivat todellisuudessa ostaa $162 edestä elintarpeita vähemmän nykyisin kuin vuonna 190O. Lukuunottamatta muutamia poikkeustapauksia eri-keskuudessa. Englantilaisten kommunistien tulee tehdä kaikki syö-pyäkseen millä tavalla, tahansa työläisjoukkoihin yhteisen vallankumouksellisen rintaman tunnuslaur seen avulla kapitalisteja vastaan. 12, Italiassa nuori kommunistinen puolue, joka suhtautuu äärettömän kielteisesti reformistiseen Italian sosialistiseen puolueeseen ja Ammattiliittoon, jotka hiljattain suorittavat selvän petoksen proletaariseen vallankumoukseen nähden, alkaa kuitenkin suorittaa agi-tationinsa yhtenäisen proletaarisen taistelurintaman tunnuslauseella kapitalistien hyökkäystä vastaan, Kominternin Toimeenpaneva Komitea tunnustaa täysin oikeaksi tämän italialaisten kommunistien agitati-onin ja on sen lisäämisen kannalla samaan suuntaan, Kominternin Toimeenpaneva Komitea on vakuutettu, että ollessaan tarpeeksi kaukonäköinen Italian kommunistinen puolue voi näyttää koko internatio-naleile sotaisen marxismin esikuvan, ja säälitämttömästi jokaisella askeleellaan paljastaa kommunistien toogaan pukeutuneitten reformistien ja keskustalaisten puolinaisuutta ja petosta, ja samaan aikaan käy väsymätöntä, yhä kiihtyvää ja yhä enemmän ja enemmän massojen laajoihin kerroksiin syöpyvää taistelua, työläisrintaman yhtenäisyyden puolesta porvaristoa vastaan, J3, T«hek3to-SIpvakia(S8a, jossa kommunistisella puolueella ön takanaan poliittisesti järjestyneitten i^ii-läisten enemmistö, ovat kommunistien tehtävät muutamissa suhteissa samankaltaiset Ranskan kommunistien tehtävien kanssa. Vahvistaen itselleen, katkaisten viimeisetkin jär-jestÖsiteet keskustalaisten kanssa, tulee Tshekko-Slovakian Kommunistisen puolueen osata tehdä kansanomaiseksi maassaan yhteisen työläisten rintaman tunnuslause porvaristoa vastaan ja siten lopullisesti paljastaa kaikkien jälkeenjääneim-pienkin työläisten silmissä sosialidemokratian ja keskustalaisten johtajat, jotka itse asiassa ovat pääoman asiamiehiä jä samaan aikaan Tshekko- Slovakian kommunistien tulee l i sätä työtään ammattiliittojen valtaamiseksi, jotka yhä edelleen huomattavassa, määrässä ovat jääneet keltaisen johdon käsiin. ' 14. Ruotsissa viimeisten parlamenttivaalien jälkeen muodostui sellainen tilanne, jonka vallitessa pieni kommunistinen ryhmä voi esittää suurta osaa. Yksi toisen internationalen huomattavista johtajista, joka samaan aikaan on Ruotsin porvariston pääministerinä, hra Branting tällä hetkellä on sellaisessa asemassa, jonka vallitessa parla-menttienemmistöh muodostamiseksi, hänelle ei ole samantekevää Ruotsin parlamentin kommunistisen ryhmän käyttäytyminen, Kominternin Toimeenpaneva Komitea katsoo, että Ruotsm parlamentin kommunistinen ryBhä määrätynlaisissa olosuhteissa voi olla kieltäytymättä tukemasta Brantingin menshevisti«- tä ministeriötä, niinkuin tässä ovat oikein menetelleet myöskin saksalaiset kommunistit muutamissa Saksan aluehallituksissa (Thäringenis-sä). Tämä ei kuitenkaan missään suhteessa merkitse sitä, että Ruotsin kommunistien tulee missään määrin supistaa itsenäisyyttään taikka kieltääntyä menshevistisen hallituksen luonteen paljastamisesta. Päinvastoin, mitä enemmän valtaa mensheviikeille, sitä enemmän tekevät he petoksia työväenluokalle ja sitä enemmän tulee kommunistien ponnistella paljastaakseen nämä voittoja yllämainitulla tiellä. Kommunistien agitationin kautta yhteisen vallankumouksellisen rintaman puolesta onnistuttiin pakoittamaan ammatillinen byrokratia kokoamaan ammattiliittojen ylimääräinen kokous, joka tulee pian tapahtumaan ja jossa meidän ystävämme • osaavat paljastaa kaikkien sveitsiläisten työläisten edessä reformismin valheellisuuden ja viedä eteenpäin proletariaatin vallankumouksellisen yhtymän asiaa. 17, Joukossa muita maita asetetaan kysymys toisin riippuen koko joukosta muita paikallisia olosuhteita, Antaen yleisen suunnan, on Kominternin Toimeenpaneva Komitea vakuutettu että erilliset kommunistiset puolueet osaavat sovelluttaa sitä, riippuen^ siitä tilanteesta, mikä muodostuu kussakin maassa. 18, Pääasiallisempana ehtona, joka on yleinen kaikkien maitten kommunistisille puolueille ja on ehdottomasti ultimäattinen, Kominternin Toimeenpaneva Komitea pitää kuinka kommunistisen puolueen ehdoton itsenäisyys ja täydellinen riippumattomuus, joka käy johonkin sopimukseen 2 ja 2i internationa-lien' kanssa, esittäessään omia näkökantojaan ja arvostellessaan kommunistien vastustajia. Ottaen päällensä toiminnan kurin tulee kommunisteilla tällöin ehdottomasti olla oikeus ja mahdollisuus ei ainoastaan ennen ja jälkeen toimintaa, vaan tatpeen vaatiessa myöskin toiminnan aikana ilmaista mielipiteensä i l man poikkeuksetta kaikkien työväenluokan järjestöjen politiikasta. Kieltäytyminen tästä ehdosta ei ole sallittua missään .tapauksessa. Tukemalla kaikkien työväenjärjestöjen mahdollisimman suuren yhtenäisyyden tunnuslausetta jokaisesi/-; käytännöllisessä toiminnassa kapitalistista rintamaa vastaan kommunistit eivät missään tapauksessa saa kieltäytyä ilmituomasta katsanto-kantojaaii, jotka vain yksinomaan ovat johdonmukaista työväenluokan etujen puolustamisen ilmenemistä. 19, Kominternin Toimeenpaneva Komitea katsoo hyödylliseksi niuis-tu, ttaa kaikille veljespuolueille Venäjän bolsheviikkien kokemuksesta — toistaiseksi ainoan puolueen, jonka on onnistunut voittaa porvaristo ja ottaa valta omiin käsiinsä. Puolitoista vuosikymmentä kestäneen ajan kuluessa, mikä on kulunut bolshevismin syntymisestä sen porvaristosta saamaansa voittoon (1903-1917), bolshevismi ei lakannut käymästä väsymätöntä taisteluaan reformismia eli toisin sanoen menshevismiä vastaan. Mutta samalla näitten vuosien aikana Venä- on välttämätöntä, että kommunisti-teistä. Ennen uutta vallankumouksellista vilkastumista Ljenan lakkojen jälkeen, vähää ennen imperialistisen sodan alkua Venäjän työläisjoukkojen keskuudessa oli huomattavissa erikoisen voimakasta pyrkimystä yhtenäisyyteen, jota seikkaa Venäjän menshevismin johtajat — diplomaatit — pyrkivät silloin käyttämään hyväkseen omiin tarkoitusperiinsä, suunnilleen samoin kuin nykyisin yrittävät sitä tehdä 2, 2i ja Amsterdamin internationalien johtajat. Venäjän bolshevikit eivät vastanneet silloiseen työläisten pyrkimykseen yhteisen rintaman luomisessa kieltäytymällä millaisesta yhtenäisestä rintamasta hyvänsä. Päin vastoin vastapainoksi menshevistis-johtajien diplomaattiselle- leikittelylle Venäjän bolshevikit heittivät esille tunnuslauseen «Yhtenäisyys alhaalta käsine, so. itse työläisjoukkojen yhtenäisyys käytännöllisessä taistelussa työläisten vallankumouksellisten vaatimusten puolesta kapitalisteja vastaan. Käytäntö ori osoittanut, että tämä oli ainoa oikea vastaus. Ja tämän taktiikan tuloksena, joka taktiikka vaihteli riippuen ajan ja paikan olotiloista, suurin osa menshevististä työläis-parhaimmistoa tuli vähitellen saatetuksi kommunismin puolelle. 20, Esittäen tunnuslauseen yhtenäisestä työläisrintamasta ja sallien erinäisten Kominternin kansallisuus-ryhmien sopimuksia 2 ja 2J internationalen puolueitten ja liittojen kanssa, on itsestään selvää, että Komintern ei voi kieltäytyä samanlaisista sopimuksista myöskin kansainvälisessä mitakaavassa, Kominternin Toimeenpaneva Komitea on tehnyt Amsterdamin Internationa lelle Venäjän nälkääkärsivien avustusta koskevan ehdotuksen. Se on toistanut tämän ehdotuksen Espanjan ja Tshekko-Slovakian työläisiä vastaan- harjoitetun vainon ja yal.. koisen terrorin johdosta. ..Kominternin Toimeenpaneva Komitea tekee nyt uuden ehdotuksen Amster-damin ja II Internationalelle ja vieläpä 2i Internationalelle Wash-ingtonin konferenssin ensimmäisten päätösten johdosta, jotka osoittavat, että kansainvälistä työväenluokkaa uhkaa uusi imperialistinen sota. ^, 2J ja Amsterdamin internationalien johtajat ovat tähänastisella inenet-telyllään osoittaneet, etta. milloin on kysymys käytännöllisistä teoista, he itse asiassa kieltäytyvät yhte-näisyystunnuslauseestaan. Kaikissa tällaisissa tapauksissa Kominternin kokonaisuudessaan ja sen. erillisten kansallisten ryhmien tehtävä on selittää mitä laajimmille työläispii-reille, 2, 25 ja Amsterdamin internationalien johtajien ulkokullaisuus, jotka pitävät parempana yhtenäisyyttä porvarien kanssa kuin yhtenäisyyttä vallankumouksellisten työ-läisteri kanssa ja jotka, jääden esim. Kansainliiton ohessa olevaan Kansainväliseen työtoimistoon, samalla osoittautuvat Washingtonin imperialistisen konferenssin varsinaiseksi osaksi sen sijaan, että järjestäisivät taistelua imperialistista Washingto-nia vastaan ym. Mutta 2, 2ä ja Amsterdamin internationalen johtajien kieltäytyminen yhdestä tai toisesta Kominternin käytännöllisestä ehdotuksesta ei aiheuta meille määrätyn taktiikan muutosta, jolla ori syvät juuret joukkoihin ja jota meidän tulee osata kehittää järjestelmällisesti jä poikkeamatta. Niissä tapauksissa, kun vastustajamme kieltääntyvät yhteisen taistelun ehdotuksesta, tulee joukkojen tästä saada tietää ja hiin ollen oppisivat tietämään, kuka on todella yhtenäisen työläisrintaman hävittäjä. Niissä tapauksissa, kun vastustaja hyväksyy ehdotuksen, tulee pyrkiä as-teettain syventämään taistelua ja tulee kohottaa se korkeimmalle as teelleen. Molemmissa tapauksissa taktiikkaa on vältr - »•steet puolueet . I M ' ?' Toi. a.«e,„^»»J*^ «ostellaan .ikei««h J."* « olevis,ä a r y h m i t y b t a ä " ; ] ^ ^ ^^ remmalla tai pienemmällä vostellaan oikeistolait , «r-li- keskustalaisin; kahdenlaista vaikutusta-'',?'^^'^ ainekset todella eivät de ^ seet välejänsä II i ^ ^ ' •nationale. jän bolshevikit useamman kuin kerran solmivat sopimuksen menshevi-kien kanssa. Muodollinen ero men-shevikeistä tapahtui keväällä 1905. JIutta myrskyisen' työväenliikkeen vaikutuksesta jo vuoden .1905 lopulla bolsheviicit väliaikaisesti muodostivat yhteisen rintaman mensheviki-en kanssa. Toisen kerran muodollinen ero menshevikeistä tapahtui lopullisesti tammikuussa 1912. Mutta vuosien 1905 ja 1912 sälillä ero vaihtui yhdistyneisiin ja puoli-yhtymiin vuosina 1906-17, kuin myöskin V, 1910. Mutta nämä yhtymät ja puoli-yhtymät eivät tapahtuneet vain ryhmätaistelun pierkeissä, vaan myöskin suoranaisesta laajojen työ-läiskerrosten painostuksesta, jotka heräsivät aktiiviseen poliittiseen elämään ja oleellisesti puhuen vaativat, että heille annettaisiin tilaisuus kokemuksensa perusteella tarkistaa, eroavatko menshevismin tiet todella perinpohjaisesti vallankumouksen en neuvotteluihin muitten järjestöjen kanssa kiinnitettäisiin laajojen työläisjoukkojen huomio, joille on tehtävä mielenkiintoisiksi yhtenäisen työläisrintaman puolesta käytävän taistelun kaikki muodot, 21, Esitettäen mainitun suunnitelman, Kominternin Toimeenpaneva Komitea huomauttaa veljellisille puolueille myöskin niistä vaaroista, jotka siihen voivat määrätyissä olosuhteissa olla liittyneet. Kaikki kommunistiset puolueet' eivät ole tarpeeksi asestautuneet ja lujittuneet eivätkä he ole täydelleen katkaisseet välejään keskustalaisten ja puoli-keskustalaisten deologian kanssa. Ovat mahdollisia toiseen kantaan taipumistapaukset, ovat mahdolliset vaikutukset, jotka itse asiassa raerkifeisi IcomfäUnististen pUO-' lueitten ja ryhmien hajaantumista yhtenäisessä reformistisessa kokoomuksessa. Hajoittaakseen "kommunismille ' ineäestykselligesti noiiniftua' aatteitten ja toimintata o sa, eivät ole vapautuneet sen järjestömahdin luomilta httain tietoisesti etsivät ''"^ teitä II Internationalen 3 T"^' Ien, porvarillisen yhteiskani^an"? sa. Toiset ainekset, tai=teS ^ dollista_radiTcalis.ia;vä5^^^»»- mistolaisuuden virheitä ymV?^' pyrkivät antamaan nuorte f °' munististen puolueitten tak&S' enemmän joustavuutta, kyisyyttä turvatakseen niOi dollisuuden nopeammin syöpyi!' ' työ äisjoukkoihin, KoraZlSl puolueitten nopea kehityskalh t sasi toisinaan ulkonaisesti nä^" molemmat virtaukset san,aaa S ikäänkuin yhteen ja samaan n-bi' ykseen. Yllämainittujen menet lytapojen noudattaminen. joidenU tehtävänä on antaa kommunistiseil. puolueelle tukea proletariaatin yh' tenäisissä joukkotoiraissa, paremmin kum mikään muu paljastaa refor mistiset virtaukset kommunististen puolueitten sisällä ja sovellutettae= sa oikein taktiikkaa; auttaa erikoisesti kommunististen puolueitten si-säistä vallankumouksellista puhdis! tusta joko kasvattamalla kärsimättömien tai lahkolaisuutta harrastavien vasemmistoaineksien kokemuksen perusteella tai puhdistama!-' la puoluetta reformistisesta paino-lastista. 23, Yhtenäisellä työläisrintamalls tulee käsittää kaikkien kapitalismia vastaan taistelua haluavien työläiä-ten yhtenäisyys — niin ollen myös-kin niitten työläisten yhtenäisyys, jotka kulkevat vielä anarkistien, syndikalistien jne. mukana. Ro-manialaisi.-< ia maissa on tällaisten työläisten lukumäärä vielä huomattava. Olemassa olonsa ensimmäisistä päivistä lähtien on Komintern' viitoittanut ystävällisen suhtautumisen tien: näihin työläisaineksiin nähden; jotka asteettain vapautuvat ennakkoluuloista ja kulkevat kommunismia kohden; Sitäkin tarkkaa-vammin tulee kommunistien suhtautua näihin aineksiin nyt, kun yhtenäinen työläisrintama kapitalismia vastaan tulee todellisuudeksi. ' 24, Viitoitetun työn lopullista määrittelyä varten mainitussa suunnassa Kominternin Toimeenpanevan Komitean laajennetun istunnon ollen kaikki puolueet edustettuina kahdenkertaisella edustajalukumää-rällä, 25i Kominternin Toimeenpaneva Komitea tulee tarkasti seuraamaan kutakin mainitulla alalla otettua askelta ja pyytää kaikkia puolueita ilmoittamaan kaikista mainitulle suunnalle tehdyistä yrityksistä ja saavutuksista kaikkine asiallisint seikkaperäisyyksineen Kominterniii Toimeenpanevalle Komitealle. o Toronton uuiisia Sai työpaikan. Viime kuun 29 1 meni eräs skotlantilainen vaimo pO' liisidepartementtiin valittamaan sitJ kun ei hänen miehellään ole mitääi työtä ja niinollen on hänen W tävä työssä. Tämän johdo.=ta annet tiin miehelle kutsu saapua poliisi' luokse antamaan selitys tehd.vn va lituksen johdosta. Kun mies men seuraavana aamuna poliisikomisan on luo, tehtiin h ä n e l l e kysymys, ett: miksi et ole työ.ssä? Mies sehtt että hän on hakenut työtä monti kuukautta sitä kumminkaan loj-ta mättä. Mies kumminkin, heti van gittiin ja lähetettiii. kolmen kuu kauden ajaksi vankilafarmiile. _ Yleisiin töihin, $3,771,4.^2 suurui sen kustannusarvion 0:1 jnUai^f kaupungin työkomi.=.s;i: kuun 30 p:nä. Tämä sim^ma sano taan tultavan kuluttamaa:; -^aupun gin töissä seuraavien ke.aKUUKau sien aikana, kuten katujen jatKaffl. sessa, puistojen korjaamisessa ).n Noin 20,000 canadalaijta tyoiai» ät menetti ei ainoastaan tyoan^ jansä, mutta myös y-^^änsa N kirjoittaa torontolaiset Dorvanleh^e John Eatonin kuoleman jondo-^ Aikaansa seuraavat tyo;ai.-et kumminkin oppineet näkemään -e. tosiasian,, että suurkap.taust t i - kentelevät vain .v^tävy.vt.a • kanan kuin työläiset py^j;^^^ . dän työmaillansa tyytyväisinä rukoilevat almuja. Mutta nun kuin ne alkavat Jä^estynee a | ^ kona vaatimaan jotakm, ei ensin muuta kuin oikeud n jestyä, niin jo loppuu l ^ P ^ ^^ ystävyys. Kuinkas ^ ^ ^ ^ ^ tävänä porvarilehdet f''^'^,] mantereella tunnetun Mr. « lerin? Kuinka hän myos lahJ^^^ lee miljoonia kirkoiHe a ^ le y,m. Mutta tämän »u^en mJ^Tän työmaille on monU » |
Tags
Comments
Post a Comment for 1922-04-08-02