Vapaus, December 11, 1924

              mm 4
VAPAUS
'ISMMdaa «Dimudaisen tySväestSa itoeofcanBaitftja, Dmes-
SniibiiryBBa, Out., joka tiistai, torstai Ja lauantai
- ONNI &AABI. ARVO VAABA,
•toimittajat.
VAPAUS (laberty)
=^ Tha only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pnb-
"< Jisbed in Sndbnry, Ont. every Tnesday, Thursday and
fiaturday. —==========================^
> Advertising rates 40c per coL inch. Minimum ehvge
v f „ Bingie insertion 75c. Discount on standing adveitoe-
! »ent The Vapa'/s is the best advertisin^ mediaa
\ ameng the Finnlfh People in Canada.
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoU vk. »2.25, kolme kk.
^^*%iysvdäihin jVSuomeen, yksi vk/$5.60, puoli vk.
' . #3.00 ja kolme kk. f 1-76. . * „ ,»u
" T O joita ei seuraa raha, ci tulla lähettämään,
• paitsi asiamiesten joilla on takaukget.
Ilmoitushinta -kerran jclaistuista ilmoituksista 4ec
palstatuumalta. Suurista ilmoituksista sekä ilmoituk-iista.
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan
tuntuva alennus. Kuolonilrooitukset $2.00 kerta ja 50c
lisää jokaiselta muistovärssyltä. Nimenmuuttoilmoituk-
•et 60c kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitukset
S2.00 kertb, $3.00 kaksi kertaa. Syntymäilmoitukset
KOO kerta. Halutaantieto- ja osoteilmoitnkset 60c
kerta: $1.00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitää
raha seurata mukana.
Begistered at the Post Office Department, Ottawa,
»B gecond class matter. . • • •
• i — . . , • ' . ~ . ,
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
f'kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.1
IQ persoonallisella nimellä. • V
: J. V . KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
ta konununiäit ovat johtavana poVuUisma voimana
Canadan Labor Paityssa.
Tassikin yhteydessä meidän tuiee kuitenkin pitäl
mielefesänmie sita seikkaa, etla yhteisen rintaman tak­tiikan
talee tähdala meidän lopulliseen päämäärääm­me,
vallankumouksen järjestämiseen. Senpätähden,
samalla kertaa kun me teemme Labor Partya työläis­joukoille
tunnetuksi, kun me voimistutamme sitä or-ganisatoorisesti,
tulee meidän t^oistaa toimintaamme
tehdäksemme siitä todella vallankumouksellisen liik­keen.
Torgtaina, Jontok, 11 p.-^Tkar^ Pec lltii, 1921
Matbh
Kommunistit ja Työväenpuolue
' Veljespuolueemme, Yhdysvaltain Worfcers Party on
alottanut mielenkiintoisen keskustelun suhtautumises­taan
Farmer-Labor Partyyn. Kuten muistettanee, oli
i;Woiken» Party vielä- St. Paulin konventsionissakin
kaikkein loimivimpana tekijänä Farmer-Labor Partyn
edistämisessä, koettaen saada sen järjestölliseksi ko­konaisuudeksi.
St. Paulin konventsionissa jo nimitet­tiin
ehdokkaatkin presidentinvaaleja varten, mutta sit­ten
myöhemmin kun LaFollette päätti käydä vaalitais­teluun
niin kutsuttuna edistysmielisenä, kun hän tuo-
? Ä milsi luokkapohjalla toimivan Farmer-Labor puolueen
i ja kommunistit sekä hänen saamansa kannatus «edis-s
tysmielisen poliittisen toiminnan yhdistyksen konvent-aioniUa
». Clevelandissa, johti Worker8 Partyn muutta-
' maan taktiikkaahsa Farmer4^abor puolueeseen ja pre-
; • sidenlinvaaieihin nähden. Vorkers Partyn keskustoi-k>
meenpanevan komitean enemmistö, päättäessään käydä
vaalitaisteluun suorastaan Worker8 Partyn nimessä ja
sen omilla ehdokkailla, ^anoi että ei ainoastaan tu-
' h a m i a työläisiä, mutta myöskin suuri ,määrä farma-
' Nyt vaalien jälkeen väittää Workere Partyn' kes-rMkustoimeenpanevan
komitean enemmistö, että lafollet-r'
/telabliike on tappanut - Farmer-iLabor liikkeen Yhdys-f
^ ajaksi. Sen^ähden vaatii
^ on pa­rasta
hypja koko. Farmer-Labor .touhusta. Vähem-misto
ta&3C.i väittää,^ eUä yielä lyydein tarjoaa Faxraer-r^^^^^^^^
puolueen edistäminen^, kommunisteille suuria
m edistämiseen. Kumpii
1 c kijrt a ^ joka on komitean enemmistön kan
^?;'nallaj että RuAenberg, joka on komitean vähemmistön
^ V kannalla ovat yksimieli että Farmer-Labor puo-
•'^lueen toteuttaminen Yhdysvalloissa ei ole ntahdollinen
^:fatvan lähitulevaisuudessa. Erimielisyys näyttää enem»
^^ifiiänldn olevan vaaii tunnuslauseen^ sotahuudon tehoi-ffauudeste.
Kumpikin vaatii kommunistisen joukkopuo-
:^Iueen rakentamista. Tov. Foste/ väittää, että Farmer-
ILabor^^^^^^ p edistäminen tällä kertaa olisi epäedul­lista
Woikers Partyn toinlinnalle. Tov. Ruthenberg
%taa$en väittää^ että Farmer-Labor puolueen tunnuslau-kommunismin
levenemistä.
Mitkä hyvään tulevatkaan olemaan Yhdysvaltain
tovereiden lopulliset päätökset Farmer-Labor puolu-seeseen
nähden, niin meille täällä Canadassa. ei ole ta-fipahtunut
mitään sellaista, joka aiheuttaisi meitä muut-
; V tamaän tdi:tiildcaamme Labor Partyyn -(Työväenpuolu-
• eeseen) nähden. Täällä Canadassa Labor' Party ei
' ole enään alkeellisella propaganda astee,llaan, vaan
^ ^^te on jo vississä: määrässä orgaaninen llodellisups ;mel-i%
keinp ji^aisessa maakunnassa; se tarvitsee ainoastaan
:kdco Canadaa käsittävän, kaildda eri maakuntia edus-ri^^^^
avan^ konventsionin, saadtfeeen kansallisen ja keskite­in
ityn luonteen. Canadan- Trade Congress on, huolimat-
, ta siitä, ctta vaikkakin Sam Gompers jo,A. F. of L . Yh-
:k dysvalloissa >oi tällä kertaa lyöttäytyä lafollettelaiseeu
- ^ leiriin )a taasen siitä erkaantua, antanut selvän kan-
"natdcBensa Labor Paitylle ja itsenäiselle poliittiselle
toiminnalle. , Edistysmielinen (Progressive) puolue
y taalla on hajoamistilassa. Se ei ole koskaan saanut
^Ä^auureinpaa kotmatusta työläisiltä, ei silloinkaan kuin
1^ oli kaikkein parhaassa kukoistuk-
.iessaän.'' Täällä on tuhansia farmareita, jotka ovat
%3rtym5tto puolueen politiikkaan.
Viime kcvännä pidetyssä konventsionissamme, jossa
r päätettiin ^Labor Partyn taisteluhuudon laajentamises­ta
Pafrmer-iLabor puolueeksi, oli konventsionissa ole-vain
edustajain .mielissä juuri nuo tuhannet tyytymät­tömät,
fannarit Mikäli farmarien heti tapahtuva jär-
• jestäminen on kyseessä, niin emme kuvitelleetkaon että
f M toteuttaa noin vaan kädenkäänteellä: mut-ta
• "fi tuloksia agitatsionillamme
inäalaisväestö keskuudessa, saadaksemme sille vissin
' päämäärän; hyväksyimme farmarien ja palkkatyöläis-teh
liittoa painostin'an. taisteluhuudon. Käsittääksem­me
ön se vieläkin aiyon paHcoIlaan.
Myöhään meillä ei ole mitään syytä toivottomuu­teen,
mikäli Labor Party on kyseessä. Niiden yritys­ten
epäonnistunuset, joilla on kortettu karkottaa kom«
' munistit sen yhteydestä, kuten esim. Halifaxisso, La-
' • -bor Partjniij-muo^pstamihen^^^^ kommunistin
Talitseminen Cuiadan Labor Pärtyn presidentiksi,
• lEommtuiistien tdoisa toiminta äskäi pidetyssä Que­becin
^toäaamnan Labor Partyn konventsionissa, kom-muniaieif
Irijat asemat Ontariossa ja iMbertassa sekä
äsken toimitetut Edmontonin täytevaalit osötlayat, et-
Baldwinin hallitus Englannissa
Englannin konservatiivinen hallitus on lyhyellä
olemassaolloajallaan ennättänyt jo näyttää missä suh­teessa'tämän
suuren imperialistisen vallan politiikka
kaipasi muutosta sen jälkeen kun MacDonaldin hal­litus
oli tehtävänsä tehneenä pyyhkäisty tunkiolle. En­siksi
ole lähetettävä Neuvosto-Venäjälle nootti, jos­sa
julkeasti, vastoin jo yleisesti tunnettuja tosiasioita
sanoa räiskäytetään, että se surkean kuuluisa «Sinovje-vin
kirje» on kuin onkin calkuperäinen ja oikea,» Sen
yhteydessä myöskin ilmotettiin, ettei hallitus tule esit­tämään
parlamentille hyväksyttäväksi sitä tehtyä kaup­pasopimusta.
Tietysti jätetään aukko perääntymistä
varten, se kuuluu diplomaatiaan^ sillä tässä on näet
kysymyksessä vain se sopimusmuoto, hiinkä MacDo­naldin
hallitus teki. ^
Neuvostohallitus on vastannut «tahdillisesti», kuten
kapitalistilehdissä sanotaan, että mitäs, tässä rähjäil
lään,^pannaan toimeen perbsteellinen tutkimus siinä
kirjejutussa, sittepähän nähda^. Sellaiseen peru^
teelliseen tutkimukseen eivät herrat hallitusmiehet var­maankaan
ole halukkaita. Sen välttääkseen ne kyllä
verukkeen keksivät. Mutta asia on silloin selvä —
herrat joutuvat kiikkiin. Mitä taas kauppasopimuk
seen tulee löytyy Englannin sisäisessä elämässä itses­sään
riittävästi kannustimia sellaisen laatimiseen, kun­han
aikaa kuluu.
Toinen poliittisen rintaman osa, jossa konservatiivi­nen
hallitus on suurkapitalistien käskystä Ottanut rat­kaisevia
askeleita, on Egyptin poHtiikko. Egyptille
on lupailtu antaa vapautta ja itsenäisyyttä — «siedet­tävään
määrään» asti. MacDonaldin hallitus oli ko-reaäanainen
näistä asioista jutustellessaan. Egyptiläi­set
ovat ottaneet jutun vakavalta kannalta ja alkaneet
esittää vaatimuksiaan tarmokkaasti. Mutta sellainen
on sopimatonta maassa olevan englantilaisen vallan
edustajan — sötajouldcojen päällystön mielestä.
Natsionalistisen liikkeen johtajia on pidetty kovakou­raisesti
sen takia. Se ärsytti mieliä/ja jännitti tilannet­ta
siihen määrin, että sen seurauksena oli murhateko
brittiläisen imperialismiin edustajaa vastaan.
Tälläin työntyivät imperialismin kynnet esiin siitä
samasta käpälästä, joka MacDonaldin* hallituksen aika­na
yrileuTin pumpuleilla verhota. Huikea rahallinen
korvausvaatimus asetettiin. Sen lisäksi konMBnnetliin
sotavoiniia, meri- ja maavoimia, muistuttamäian britti­läisen
vallan kunnioituksen tarvetta. Egyptin nat-sionälisteille.
Tilanne on jännittynyt.
Aivan ^iimeisempäna' toimenpitenään on Baldwinin
hallitus todentiut erään merkille pantavan seikan. Kun
Egyptin parlamentin ja aenaatin puolesta > vedottiin
Englannin väkivallantöiden johdosta Kansainliittoon,
tuohon, Pariisissa 1919 muokattuun rauhankyyhkyseen,
jonka piti ehkäistä kaikki mahdollisesti ilmenevät maa­ilmanrauhan
häiritsijät ja johon vielä monet työväen­järjestöjen
jäsenetkin uskoivat— niin riisui Bäldwinin
hallitus naamion kasvoiltasn sekä «ilmotti Kansainlii­tolle
ja koko maailmalle että Englanti ja ainoastaan
Englanti tulee huolehtimaan Egyptin' ulkonaisista asi­oista.
» Samalla kertaa vakuuttaa Baldwinin hallitus,
ettei Egyptin «itsenäisyyttä! |ullf loinkaan ottamaan
pois. Se saa pitää itsenäisyytensä, jos e i muualla niin
paperilla, ja sitten kun Eg>'pti tekee pienimmänkin, it­senäisyyttä
osottavan^ liikkeen, pyytää kapitalistien
muodostaman Kansainliiton sovittelua asioihinsa näh­den,
niin silloin nousee Baldwirtin hallituksen rauta-nyrkki
taistelulaivain ja sukellusveneiden muodossa ja
sanoo: «Englanti ja ainoastaan Englanti tulee huoleh­timaan
Egyptin tulevaisuudesta.»
E«skf*Ontarion piiritoimikunnan
määräyksestä olen matkalla Sudbu-
'Tehoisa toiminta''
' Siirtomaiden työläisten suoranainen yhteys imperia­lismin
liikevoittojen kanssa tulee näkyviin siitä tosi­asiasta,
että Sudanin kastelusuunnitelmaa omistavien
yhtiöiden osakkeet heti kohosivat brittiläisillä markki­noilla,
kun ilmotettiin että Gezira-aluetta tullaan laa
jentamaan.
Sudanilaisten noustessa kapinaan laski taasen sa
mojen osakkeiden arvo; mutta niin pian kuin sudanilaiset
olivat tulleet väkivoimaisesti rauhoitetuksi, niin taasen
kohosivat mainittujen osakkeiden hinnat. v
Lontoosta lähetetty tiedotus sanoo, että «kaupuhT
gin piireissä on annettu yksimielinen kannatus balli'
tuksen trfioisalle toiminnalle.»^^^^:^^^ , >
Saapukoon nopeaan se päivä, jolloin «tehoisan
toiminnan» seurauksena ei taistelukentille jää työläis­ten
ruumiit, vaan silkkihatuissa kulkevien ryövärien.
ry n ja C5japleau'n, välillä, tarkoi­tuksena
ollen saada Vapauden luki­joiksi
kaikki ^ilä välillä työskente­levät
työläiset- Olen vasta pysäh­tynyt
vain rountamissa paikoissa,
mutta "silti "•*oin jo kirjoittaa jota­kin
havainnoistani.
Tusb'n voisi kuvitella näkevänsä
mitään sen suurempaa työnjättiläi-sen
saavutusta kuin ovat Canadan
halki kulkevat rautatiet. On aivan
arvaamaton se työ mikä on käy­tetty
niiden rakentamiseen. Sel­laisen
vaikutelman tekee juuri eri­koisesti
tämä jo mainitsemani rata­osa.
Sillä välillä näkee kokonais
sia vuoria siirretyn ihmiskäden
kautta luodakseen sopivan ratapen­kereen
suurien rotkojen ja kuilu­jen
ja pohjattomien soiden ylitse.
Se työ on ollut välttämätöntä
maan talouden^kehittämiselle. Yleis­piirtein
voi saiioa, etiä juuri rauta-.
tie on se pohja, joka takaa tuotan-tolähteiden
- kehittämiselle mahdol­lisuuden.
Juuri rautateiden avulla
voi kukin kansakunta käydä käsiksi
maan luonnonrikkauksiin ja sitä
tietä taata asltkkailleen kaiken mah­dollisen
hyvinvoinnin ja onnen,
' Me Canadan asukkaat voisimme
olla ylpeät saavutuksistamme, ylpe­ät
kättemme töistä. Ms olemme
rakentaneet useampia rautateitä
maan äärestä toiseen. M.eillä on
.suuria luonnonrikkauksia loppumat­tomiin.
Meillä on suuria tuotanto­laitoksia.
Meidän teollisuutemme
pystyy jo kilpailemaan vaikka mel­kein
minkä maan kanssa hyvänsä.:
Meidän • maanviljelysalueillamme
kasvatetaan viljaa paljon' enempi
k6n 'mitä itse voimme . kuluttaa.
Kaikki pitäisi olla siinä kunnossa,
että kansan ' hyvinvointi' ön taattu.
Mutta miten, ovat asiat todelli­suudessa?"
Canadan^: työtätekevän
väestöni suuri 'osa näkee kroonil-listia
nälkää. r^rCanadalainen työläi­nen
on, melkdnpä voi sanoa, 1190-
nommin palkattu koko maailmassa.
Miksi ei mäaV jossa ovat" niin': lois­tavat'
taloudcLlliset .edellytykset, . v oi
taata asiikkajpleen edes jotenkin sie-diettäviä
elämisen mardoUisuuksia?
Me emme ivoi tulla, muuhun vas­taukseen
kuin että syy on eiinä, « t -
tä Canadan kansa ei omista työjX'
£3 tuloksia, ei omista luonnonrik-kaoksiaan,
ei omista taotantolai-toksiaan.
Ne kuuluvat mmztamain
harvojen su aromista jäin käsiin, jot^
ka niitä käyttävät, ei yleiseksi ja
koko kansan hyväksi, vaan omaksi
edukseen. Ja heidän etunsa mu­kaista
on, että työtätekevän väes­tön
^lintaso pysyisi alhaalla, että
kaikki työläisten energia olisi kes­kitettynä
kurjan henkenä ylläpitä­miseen,
ettei-feeillä olisi aikaa aja­tella,
missä ovat heidän tyiönsä tu­lokset,
missä' oh heidän hjrvinvoin-tinsa
j a onnenisa:
Se mitä canadalainen työläinen
nyt kaikkein kipeämmin kaipaa on
luja taloudellinen järjestö, joka
edes jossain inäärin pystyisi pitä­mään
puoliaan järjestynyttä kapi­talismia
vastaan. Jokaisen kom­munistisen
työläisen on ensikädes­sä
yhdyttävä työmaansa taloudelli­seen
järjestöön ja missä ei sellaista
Ole, niin se on yritettävä perustaa.
Meidän on puhuttava siitä työto­vereillemme.
Meidän on nyt kerta­kaikkiaan
jotakin tehtävä Cana­dan
työläisen elintason kohottami­seksi,
muuten saamme jonkun ajan
kuluttua havaita suuren osan kan­sasta
sortuneen sellaiselle "kuli"-
tasolle, josta sillä ei enää ole tar­moa
nousta. Meidän on ensiksikin
tehtävä itsellemme selyäksi tilanne,
jossa elämme. Meidän on saatava
kaikki työläiset mukaan taistele­maan
pysyttääksemme luokkamme
elintaso edes jotenkin siedettävänä
\ja saadaksemme vielä mahdollisia
parannuksia. -
Tässä työssä enu&e kuitenkaan
saa unhoittaa lopullista päämää­rämme,
'joka on palkkatyön poista-^
minen j a kommunismin toteuttami­nen.
Mutta^juuri tätä lopullista
taistelua varten täytyy meidän saa­da
työläiset taisteluKykyisiksi, saa­da
ne luottamaan omaan voimaan­sa.
Meidän ei tarvitse epäillä, et­tä
työväenluokka kerran opittuaan
taistelemaan seisahtuisi puolitiehen
ja lakkaisi taistelemaosta, ennen­kuin
kaikki työn tulokset todella
kuuluvat työntekijöille ja^ käyte­tään
koko kansan hsr^nyoinniksi ja
onneksir^ •
Biscotasing, marraskuun 6 p., 1924.
, Victor Lehtii
askita
l^nipegin kunnallis-j
(Jatkoa l:ltä sivulta.)
ki ' i^krainialaisten : natsionalistien
voimat pappeineen ja piispoineen.
Lehdessään he;; avoimesti i kannatti­vat
Webbia sekä väittivät, että jos
Poppvich tulee valituksi,' niin silloin
kaikki valtion mahtikeinot . tullaan
käyttämään ulkom^la syntyneit^
työläisiä vagtaan. Mutta huolimat­ta
kaikesta tuosta, niin juuri niis­sä
, ' äänestyspaikoissa missä ulko-maasyntyiset
- tyjSIäiset.'äänestivät;
saivat kommunistien ehdokkaat e-nimmän^
ääniä. r;W€bb koetti saa­da
ukrälnialaisten kannatuksen
kaikellaisella r kieryydellä, /jossa pa­pisto
häntä täydelleen kannatti.
Mitä me ymmärrämme proletaarisella sivistyksellä ?
Proletaarinen sivistys on vallankumouksellista sivistys­tä
näin oHen vastakohtana porvarilliselle sivistykselle.
.«Proletaarinen sivistys pyrkii juurimaan pois kaik­ki
porvarillisen sivistyksen kasvattamat yksilö-opit se­kä
vapauttamaan ihmiskunnan vanhojen kivettyneiden
käsityskantojen ahtaista ajattelupiireistä. Proletaari-sesti
sivistyneisj^den määrää ei määrittele jonkun yk­silön
oppimäärän suuruus, vaan hänen sielullisten hy-veittensä
ilmeneminen käytännössä ja hänen toimintan­sa
ihmiskunnan yhteiseksi hyöd>iBi.; Proletaarinen rf^^
vistys pyrkii siis kasvattamaan ihmisissä v h t e e n k u u l u - j ^ ^ . _ ^ -
vaisuuden tmmetta, yhdistämään hri^ai: yhdeksi > v e i : ^ f ^ ^
• 1 1 - 1 - 1 j • - - , senainen työväenpuolue on prtanyt
jelliseksi kansaksi, joiden elaman tehtavi» koikemK>ifitwifö«mä^^^^^ Parmer pa­pana
ohjaajana bn sisäinen oikeustajunta. "^'"^jasli^hävione. Sama pitää paikkan?
Itsenäinen työväenpuolue vältti
koskemasta ni i h i ri k ärä n luok­kain
välistä ristiriitaa käsittelevään
kysymykseen. Sen valtuusmiese)i-dokas
Simpson sanoi, että hän fta-luaa
edustaa kaikkien hyyyivointia,
perustamatta ^henkilöiden mielipi-teigtä
taf;- siitä mihin rotuun tai
luokkaan he kuuluvat. " Parmer taa­sen
vaalijulistuksessaan vaati tasa­puolista
kohtelua kaikille. He lör-pöttelivät
kaupungin sähkö j a . ve­sivoima
laitoksista, mutta eivät mai­ninneet
sanaakaan työttömyydestä.
He puhuivat näyttelykentistä, mut­ta
eivät mainineet sanaakaan 1^19
orjajuutussopimuksesta. Julistuk­sissaan
ja puheissaan eivät he ker­taakaan
maininneet., työväenluokkaa.
He puhuivat vaan suun täydeltä
kansasta, äänestäjistä j a kaupungin
eduista. Tämä työväenluokan asian
hylkääminen on hyvässä sopusoin-.
nussa. itsenäisen työväenpuolueen
tavallisen menettelyn kanssa. He
olivat juopuneet oletetusta >vallas-taan
sekä; antautuivat porvarien
asianajajiksi ,saadakseen vallan kä­siinsä,
vakkakin 'kohta luopumalffi
kaikesta siitä mikä heillä on ollut
työläisomaista. He. ovat selvästi
pettäneet TVinnipegin työläisiä.
Työväenluokan asiaa näissä vaaleis­sa
edisti ainoastaan Kommunisti­puolue.
Kaikkialla niissä paikois­sa,
joissa puolueellamme oli eniten
kannattajia, sai myöskin Parmer
eniten ääniä. " Vuoden kuluessa
ovat s meidän - luokkatietoiset kan­nattajamme
lisääntyneet 600, >Far-iiKr
äienetti ääniä kaikkialla. Elm-woodii^.
työläisalueella on * hänen
saamansa äänimäärä laskenut suh-deliivuiUa
sanottuna 1'1,2 aina 5,2.
Kplmiann^ssa vaalipiirissä sai Far-meir
enemmistön, mutta sielläkin
oli hänen äänimääränsä vähentynyt.
sa valtuusmiehiin nähden. Itsenäi­sen
työväenpuolueen yhdenkään
valtuusniiesehdokkaan äänimäärä ei
ikasvanut. Pppovich pii ainoa työ­väenluokan
ehdokas, jönkä ääni­määrä:
lisääntyi ja se lisääntyi 40
prosentilla.
Hänen saamansa äänimäärä l i -
säntyi viime vuoteen verrattuna'
huolimatta siitä, että/itsenäisen työ­väenpuolueen
kannattajat vielä vaa­lipäivänä
kehottivat työläisiä joissa­kin
tapauksissa äänestämään mie­luummin.
porvareita",^ kuin Popoyic-hia.
" .
Eräässä äänten uudelleen laskus­sa
sai . Popovich 51 ääntä lisää..
Tästä me voimme vetää sen johto-piäätöksen,
että kyseessä on ollut kjerä
peli. Kun puolueemme vaalikomitea
vaali-iltana puhelimella tiedusteli
ylimmältä ääntenlaskijalta äänten-laskemisesta,
niin vastasi hän että
kolmannen vaalipiirin ääiniä ei tul­la
laskemaan ennenkun maanan­taina.
Tuli sitte maanantai ja en­nenkuin
puolueemme edustaja ehti
edes kaupungintalolle seuratakseen
äänten uudelleen laskemista, niin
julkaisi Free Press jo vaalien tulok­set.
Meistä näyttää siltä, ettei
kommunisteja kaivattu kaupungin­talolla
äänten uudelleenlaskua seu­raamassa.
Vaatimusta äänten uu-delleenlaskemisesta
harkitaan.
Pöytäkirja
Canadan K. S. Järjestön
Toimeenpanevan Komitean
ylimääräisestä kokouksesta
marrask. 30 p., 1924. .
Saapuvilla olivat Toimeenpanevan
Komitean jäsenet Ahlqvist, Latva,
Jokela, Kahila, J . Hill, Kivi j a sih­teeri.
Puhetta johti tov. Ahlqvist.
Luetttin "Vapaus"-lehiden mar­raskuun
27 päivän numerossa
(138) jnlaisto, Beaver Laken osas­ton
puolueesta erottamista ja Toi­meenpanevan
Komitean toimintaa
koskeva. Onni Saaren kifjotus 'Jär­jestömme
Toimeenpaneva komilla
hajotustyössä." Koska kirjotus on
kirjotettu enemmän hajottävassa.^
kuin rakentavassa sävyssä ja kos­ka
se on hyvänä todistuksena siitä,
että sen kirjottaja Onni Saari ei
enään — erotetuksi tultuaan- —
välitä, mitä hän lehdessä kirjottaa
ja julkaisee, katsottiin järjestöm­me
eheyttä silmällä pitäen ole­van
syytä ryhtyä sen suhteen rat­kaiseviin
toimenpiteisiin. . Asian
suhteen päätettiirt, että Oiini Saari
saa jäädä työhön toimitukseen sik­si,
kunnes " ylössanomisaika 45 päi­vää
on loppuun kulunut, mutta hä­neltä
poistetaan kaikki määräysval­ta
siihen nähden, mitä lehdessä j u -
laistaan, ja toimitusaplalainen Arvo
Vaara asetetaan hänen tilalleen vä­liaikaisesti
vastaavaksi toimittajak­si.
Saaren kirjotuksen johdosta
päätettiin asiaa selostaa lehdessä
järjestön jäsenistölle, ja sihteert
yelvotettiin heti tiedottamaan pää­töksestä
puhelimitse Vaaralle.
Luennoit«ijain tov. Hautamäen ja
Hillin kirjeet ja sihteerin vastauk­set
niihin'luettiin. 'Vastaukset hy­väksyttiin
sellaisenaan. Samalla i l ­motti
sihteeri pyytäneensä Vapau­den
liikkeenhoitajaa lähettämään
heille kirjoja matkoillaan myytä­väksi.
Toimenpide hyväksyttiin.
- Piiri • viidennen'.^ilmottaessa ole­vansa
ta][pud.eUisen- asemansa vuoksi
pakotettu luopumaan luenkurssien,
toimeenpanosta Duiihlanen alueella,
päätettiin heille myöntää lykkäystä
osuuteniaa maksamisessa ja . ilmot-taa,
että kurssit tulee panna v toi­meen
suunnitelman mukaisesti.
pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin
O. K. Jokela ja J . Kahila.
Kokous lopetettiin^
Vakaudeksi, • -'v-'-:-'' r---\
S. G. NEIL, sihteeri,
Olemme tarkiastaneet edellä ole­van
C' , k . S. Järjestön Toimeen­panevan
Komitean ylimääräisen ko-kötiksen'
pöytäffirjan ja hyväksym­me
sen sellaisenaan.
O. K. Jokela. J. Kahila.
(Pöytäkirjan tarkastajat)
maoteihin, etupäässä Sl'
ka^^ain- Torontoa ^
««desta suc^alaisasut.^^*^
^ on ristiriita e n ^ \ * ^
sen suomalaisten ^^'•J^ ^
m k i r k k o k a n s i a T '^
varsinainen keskccf«%,i_ ^
toHut P ä ä t ö k s e e ^ n f ^ l ^ f e^
vaan kokoukseen. p J l * !^
käyttö oli o d o t t a m a t t ^ ^^
j a keskustelu K e v e i m n J n ^ ^ ^
kas, mutta Kkkuen n ä i a ^ -
Ia ei siitä voinut
alustukseen. »astaas:!
Tässä kaikki, mitä
näin sanomalehden palstoäa."^
laaa seuraavaan kokoukseen
ja varataan i t s e i S L ^
nusta, nun saadaan asia r^t
paan päätökseen. Ja r i ^ ^
keskust kys. alustaja
ronikan mnr,d««.
"«me kokoDl..
sen v^-heet. että tiedetään ne koK.
dat ^jättää valmiiksi käsiteC^
syrjaan. ' *
SiLs alku on lupaava, kna ^ a . '
pidämme päälle ja pitkitämme ?
keästi tällä innolla, nun yuo£ >
paastä ehkä jo voimme käsiteEi!
vaikka Jcuinka tärkeitä asioita, m '
kein moitteettomasti
Naisj. kirjeenyaihtaja.
«fn*
iimminsin uatisia
Toronton naisjaoston kuulömisis-ta
lienee paikallaan julkitubda muu­tamia
piirteitä. Vapaudenkin lu--
kijoille, vaikka, kuten, tunnettua
naisjaostomme on toiminut hyvin
hissukseen", mutta eteenpäin sitä on.
menty. .;
Naisjaoston iamoin kun koko'
osastomme toimintaa vaikeuttaa
hyvin paljon se seikka, etta on
vähälle Väelle liian paljon työtä.
Osastoa j a siihen kuuluvia näytel-
Osaston kokouksessa riime feja
23 p :nä hyväkKyttiin osaston j?
soneksi Taimi Pykälä ja koejä^
neksi Lempi .^nnonen.
Erikielisten järjestöjen ThteiTin
suunnitelma uuden piirijärjeBtöa
perustamiseksi siten, että se tul«
edustamaan kaikkia eri kieHjSiies.
töjä, hyväksyttiin ja valittiin sn»-
mal. järjestöä edustamaan J. Oks».^
nen.
Ennen tehdyn r)äätök?eTj peras-teolla,
joka.velvoittaa jokaisen osav ;
ton jäsenen liittymään taloudelli.
seen järjestöön, päätettiin velvoit-taa
unioiden- deligeitit, osaston jä-senkirjurin
kanssa yhdessä inrkzi-taniaan
jäsenluettelot päästäkseen
selville kuinka -paljon löytyy osas­tosta
jäseniä, jotka, o^at ulkopao-lellai
taloudellisista järjestöisti, •
Myöskin kiellettiin jäsehkirjuri ot-^ '
tamasta vastaan jäsenmaksuja sel­laisilta
osaston jäseniltä, joilla ef
ole jonkun puolueen hyväksymän
taloudellisen järjestön jäsenkorttia.
Mainarien union deligeitifcsi vajit- ;
tun l i . Toivosen tilalle K. Jaakkola.
Päätettiin muuttaa osaston koko-v
uksen työjärjestystä siten, että sel­laisten
, henkilöiden, jotka eivät ole
puoluefen jäseniä, kokoukselle esit-tämä{
asiat käsitellään heti kolto-uksen
avauksen jälkeen.
Asitatsioonikoniitea ilmoittaa tä­ten
niille henkilöille, jotka orat i
pyrkineet osaston jäsenjryteen ja
käjmeet agitatsioonikomiteassa esit­tämässä
itsensä, mutta eivät ole
todistusten puutteessa saaneet täyt- -
tä tai osittaista jäsenoikeutta, et­tä
ne henkilöt, jotka voivat esitm
uusia todistuksia tai haluavat saa­da
Suomesta todistuksia, ilmoittai- ;
sivat iiaensä uudelleen agitatsiooni-komitealle
personallisesti tai kir­jeellä
osoitteella Box 1090.
New Yoricin Untisissa on paikka­kuntamme
kosketteleva kirjoitus jo­ka
kaikesta päättäen on jönJnin
kiertelevän uutisten kerääjän ky-häämiä.
Sanottua kirjoitusta ei kannata
lähteä laajemmin käsittelemään^
vaan eräs kohta ki^^jeessä, joka kir­joittajan
suurimpana ikävyytenä il­menee
on "punaiset." Alussa le- •
Vaalien saavutukset ovat selvät.
Selvän työväenluokkaa edustavan
taktiikkansa kautta sai puolueem­me
itselleen paljon uusia kannat­tajia.
Itsenäisen työväenpuolueen
ehdokkaat menettivät ääniä juuri
siksi, että- he tahtoivat tulla vali­tuksi
kapitalistisiin hallituslaitoksiin
keinoilla millä hyvään. Kansalais^
ten komitea on vilMcaassa toimin­nassa
ja tahtoi saada keinoilla mil­lä
hyvään estettyä Farmer'in por­mestariksi
pääsemisen. He järjesti­vät
kaikki käytettävissään olevat
voimansa ja onnistuivat - ehkäise­mään
Parmerin valinnan. Huoli­matta
porvariston /3a. itsenäisen
työväenpuolueen oppositsionista l i ­sääntyi
puolueemme kannattajain
lukumäärä. Me emme tule npenet-telemään
kuten Parmer, joka koh­ta
vaalieii jälkeen onnitteli meidän
vihollisiamme, vaan' tdlemme edel­leenkin
käymään taistelua .porvaris­toa
vastaan siinä. vakaumuksessa,
että tulevaisuudessa itsenäisen -työ­väenpuolueen
taantumuksellinen
koplakunta joutuu yhä huonompaan
;maineeseen, ja että me todellistett
proletaaristen menettelyjemme joh­dosta
tulemme lopullisesti voitta­maan.
taan > joukkoja eikä vaan joitakui­ta.
Kun samat henkilöt toimivat
kaikkien noiden hyväksi, käy ennen
pitkää ylivoimaiseksi pitää toimin­ta
niin ripeänä, että se kokoaisi ja
pysyttäisi uusia joukkoja tukemas­sa
eteenpäin taistelua.
Ilahduttavan todistuksen herää­västä,
osanotosta järjestötoimintaan
saimme nähdä naisjaoston 3 p.. t.k.
pidetyssä ohjelmakokouksessa. Vä­keä
oli ettei tiennyt minnekä vii­meiset
pääsee istumaan, aillä niin
oli,huone täysi. Naisjaoston koko­uksia
pidetään nim. yläkerrassa
naisten puhuhuoneessa. . Uusia jä­seniä
liittyi 5-henkeä, tai hengetär­tä,
'paremmin sanoen.
Tavanmukaisen ohjelman • pää­tyttyä
juotiin tavanmukaisiksi tul­leet
kahvit, j a sitten ryhdjrttiin lo­pettamaan
kokousta. Oli vielä kes­kustelukysymys
alustamatta ja kes­kustelematta.
Ja niin tapahtui se,
jota kutsuisin yhdeksi naisjaoston
elämänoireeksi. Ei siksi, etteikö
ennenkin'ole eletty ja saatu paljon­kin
aikaan, vaan siksi, että tällä
puolentoistatunnln keskustelulla voi
olla hyvin käänteitäkin tekevä vai­kutus
.ja siksi 'ansaijtsee erikoisen
naininnan.
Keskustelukysjrmyksenä o l i : Mit­kä
ovat parhaita keinoja ja menet­telytapoja
kasvattamaan- luokkatie­toa^
toimintahalua ja toveröienkea.
järjestötyöhömme. Kysymys oli - hä­tä
pikaa Jcootessa huonosti perus­teltu,
joten keskustelun alkaminen
ei tahtonut onnistua. Vaan kerran
T^ttyään se . levisi kuten knloval-miä,
laulu, nuoriso- j a voimistelu- . . ^ .
seuroja eteenpäin viemässä tarri- l'!!^!^'^'»**??^^ „ ^
näillä perukoilla olleet hynn jär­jestyneitä."
Tuskin on uusi tulo­kas
päässyt Timminsin asemalle,
ennenkuin on oltu tiukkaamassa
missä leirissä hän sodan afkiina •
Suomessa oli." Hyvin sanottu, lii­an
hyvin, sillä emme ainakaan vie- .
lä ole ansainneet niin hy\-iä ETTO-lauseita.
Vaikka ehdoton pyrki- ;
riiyfcsemme onkin säilyttää rivimtne
puhtaina, niin silitä tahtoo raeisä |
olla siinä suhteessa leväperäisyyttä. ;
Sitienlcirjoittaja rohkenee lausua t;
•'Eiköhän sillä tavalla asiat kor-;;
jaannu. On tehtävä niinkuin Poh­jolaiset
Porcupines«a, että; ottivat l
ylivallan ja, p.inivat punaiset ole- -
inäan iiiäaa, Tleerisä pubtb^ vai-:);
koisiita;-joita tälläkin perukalla on,r.
^paljoiv .yhteenliittymää, järjestöä, s
Niin pian kun se syntyy, on punais­ten
valta murtunut ja kiihkeimmat
lukkojen takana." Siis näyttää «t-,
tä täälläkin haltrttaisin saada sama
toiminta käyntua kuin Suomessa­kin,
mutta uskallan vakuuttaa Kr-jöittajalle,
että. se on myöhäistä,
sinä ainoa keino saad" punaiset
mielivaltansa alle on se, että tilaat­te
Suomesta jonkun pataljoonan
niitä vannoutuneita laitateitä. Hat-'
t^- täÖäldn toimenpiteellä saattaisit- .
te sen ^^kaan isänmaan" turra.-,
iistraden vaaranalaiseksi, sillä Suo­mesta
ei niitä.tällä kertaa riitä 3»
olettehan lukeneet Suomen pprra-riston
tuskanhuutoja «Vaara uhkaa
llaiUista;: y^^
"feänmäa 'on vaarassa." Päinvas.;.
toin-oli S u o m e n ' " ^^
Vaamista se, että lähettäisitte nebJ» r
lahtaritj^ mitä föäUä äm^
kea, peijähtäen Whtnostakin^ v^^ porvariston tnrvatsL Vaaka