Canadan uutiset, August 27, 1925

              •ir n rt
CAFADAN UUTISET
duomalainen ianomalehtl Canadassa
Umeatyy Jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada Ne\ye Publishing Co.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.50 koko vuodelta.
$1.50 puolelta vuodalta, 75o S kuu
kaudelta Ja 25 aenttifi (kuukaudelta.
Yhdyavaltoihlp ja Suomeen: $3.50
koko, vuodelta Ja $2.00 puolelta vuo­delta.
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran Ju-laistuna.
PitempialkaiBtlle ilmoituksia
le kohtuullinen alennus. Halutaant^e*.
to ja nlmenmuuttollmoituk&et 75 sent­tiä
kerta, $2.00 kolme Kertaa. Naima^
Ilmoitukset $2.00 kerta, $3,00 kolme
kertaa. Avioliitto- Ja klhiaus-ilmoi-tukset
60c palstatuumalta. Kuolonil-moitukset
$2.50, muistovärssyllä 3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeroil-moitukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-
/uettelot, luento-ilmoitukset y. m. 30
senttiä tuumalta. !
Uutisten Joukkoon ^ijotuista ilmoi-tukBista
peritään 15 senttiä riviltä.
' Pienlmmänkin ilmoituksen hinta on
50c, Postissa tulevia ilmoituksia ei
hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset Ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
I
Kaikki liikkeelle aijbtut kirjeet, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
o.soitteella. 4'
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada.
'tevät asiat oikein, mutta eivät
oaata niitä päätökseen.
— - M a i s t e r i V i l l e Hynynen, jo­ka
toimi pitemmän aikaa Wm
burgin vAamuru«ko-raittiusseuran
näytelmäjohtajafna ja samalla
otti osaa " P o h j a n Tähden" toi­mitukseen,
toimittaen siinä
'•Nuorten osastoa" ja avustaen
lehden muitakin osastoja' v i l k ­k
a i l l a j a valistavilla k i r j o i t u k s i l ­laan,
on hiljattain eronnut toi­mistaan
Fitchburgissa j a muutta-iimt
New Y o r k i i n , missä hänet on
_!A^alittu sikäläisen kansallisseura
^Imatran näytelmäjohtajaksi.
Paavo Nurmi kirjoittanut
kirjan.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osotemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite.
Paavo Nu r mi, m a a i 1 m a n ku ulu
juoksijoiden kuningas, on A m e r i ­kasta
Suomeen palattuaan k i r ­joittanut
teoksen, missä hän ker­too
harjoitusmenetelmistään ja
antaa neuvoja tuleville juoksi­joille.
K i r j a n mainitaan ilmcs-
Ityvän piakkoin painosta, ja on
aikomuksena kääntää se englan-uin-
ja ruotsinkielille j a mahdoU
lisesti muillekin kielille. Teok­sen
odotetaan saavan runsaasti
l u k i j o i t a urheilun : harrastajien
keskuudessa. i
vat Michiganin valtion, I l l i n o i s in
ja Wisconsinin: yliopistot.
NäissäV rikkaissa yliopistoissa
voidaan tarjota ylioppilaille mah­dollisimman
parasta j a monipuo­l
i s i n t a opetusta, sillä käytettävä­nä
ovat k a i k k i nykyajan välineet
ja mahdollisimman paras opetta-javoima.
J
Tulvien tuho Yhdysvalloissa.
CANADAN UUTISET
(The Canada Nevvs.)
The Finnish Newspaper in Canada.
Published every Tliursday by
Thö Canadian News Publishing Co.
Laurt Maunij, Edltor.
Daily New8 Bldg, P6rt Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
Is welcomed Wd read in every Finnish
home In the Dominion, It is the only
direct advertislng medium for tho&e
manufacturers, and merchants vho
wi8h to create and build a profitable
and permanent demand for their prodr
uct«' and merchandise by the large
and ever growing Finnish populatlon
residing In Canada. Pla<;^ your trial
advertlsement and get results.
Advertlsing rates 50c per Inch.
Political advs, $1.00 per inch. •
Advertisements must reach our Of­fice
Wedne8day noon to appear on
Thursday'8 Issue. \
Subscription .prIce in Canada $2.50
per .year, United States and other
countries $3.50 per year in advance.
Entered as second class ^ maU mat*
ter, Dee. 1, 1915, at the Post Office a*
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To help preserve the Ideals and
Gacred tradltlons of this, our adopted
country, the Dominion of Canada: To
observe Its Iaw8 andl Inspire others
to respect and obey them: To strlve
unceaslngly to t]uicker the public's
sense of civIc duty: In jail vvaya to äld
in making this country greater and
better than we found it.
- ^ K a u n i s ajatus dn sielun
kukka.
Ilot ovat siivet, surut ovat
kannukset.
— - Me pu'humme vähän, ellei
turhamaisuus pane meitä puku-maan.
I . • 1
— Rikkautta - j a , yleillisyyttä
katsotaan usqin isonnuslasin lä­pi,
hätää, j a puutetta ei koskaan.
— Moni. apina p^unastuisi häpe­ästä,,
jos tietäisi minkälaisia te­koja
^ monet heidän jälkeläisik-seen
itseänsä kutsuvat ihmiset
tekevät.
— Minkään ei pitäisi niin vä­hentämän
itsetyytyväijlyyttämme
k u i n havainnon,- että me hyl­käämme
tänään sen, minkä me
eilen hyväksyimme.
— E i -ole sellaista teeskentely-taitoa,
joka voisi pitkältä salata
rakkauden siellä, missä sitä on,
tai uskotella I sitä olevaksi siellä;
missä sitä ei Ole.
^ Yistäväni, kaikki kuuluisuus
ja kaikki maine ovat 'kovin lyhyt
ikäisiä, narrimaisia- ja ^ valheelli­sia;
Vain 'oikea työ yksin ja us­kollisesti
suoritettu Velvollisuus^
vain ne ovat ijäisiä.
— Epäonnistuneita ihmisiä on
kolmestakin laadiJsta, selittää
Holland uuniyhtiön presidentti
A. H. Latid^ehr. Niitä on sel­laisia^
jotka eivät yritäkän saada
menestystä; niitä, Jotka tekevät
erehdyksiä uudelleen jai uudel­leen
ottamatta niistä mitään op­pia
itsellensä; ja niitä, jotka te-
Yhdenmiehen lentokoneet.
Eräs insinööri Brightonissa on
muovaillut lentokoneen,: mistä
voidaan, odottaa ' • lentävää i l i v e -
r i ä " tulevaisuudessa. Koneen sii­pien
väli on vain 20 j a l k a a ; siinä
on 6-hevosvoimainen moottori;
kuluttaa polttoainetta puolen
sentin^ arvosta m a i l i l l a ; voi kul­kea
70-mailin nopeudella tunnis­sa
j a : v a r s in hyvin kantaa mie­lien
eväslaukkuinensa.
Jos tuotanto järjestetään suurr
tuotannoksi, voidaan koneita val­mista
kauppaan tuhannen dolla­rin
hinnasta.
Amerikan yliopistojen
varallisuus.
Yhdysvalloissa on, kuten y l e i ­sesti
tiedetään, monta rikasta y l i -
opistoa ja oppilaitosta. Mutta
tuskinpa monikaan tietää, että
täällä löytyy, kokonaista 121 y l i o -
opistoa, j o i l l a k u l l a k i n on miljoo­nan
dollarin rahastot, joiden ko­rot
käytetään opistojen, ylläpi-toon.
'^^\^UW3
Suurin o.sa näistä' oppilaitoksis­ta
on yksityisiä. Valtioiden y l i ­opistot
eivät ole läheskään niin
hyvässä aineellisessa asemassa.
Ainoastaan 18; niistä on ' / m i i j o -
neeriluokassa" käyttörahastoihin
nähden. Harvard yliopisto on
Amerikan r i k k a i n oppilaitos; sen
rahastot nousevat 53 miljoonaan
dollariin. Seuraava järjestyksessä
on Columbia yliopisto, jolla on r a ­hastoja
käytettävänään 41 mil­joonaa
dollaria. Seuraavat sitten
järjestyksessä Yale, Leland Stan­ford,
Chicago, Cornell, J o h n Hop-kins,
Carnegie, Princeton, Koc-iiester
ja Pennsylvania yliopistot
ja koulut.
H a r v a r d yliopisto on ensimäi-nen
järjestyksessä myöskin y l i ­opistorakennusten,
maan j a muun
omaisuuden rahalliseen arvoon
nähden, nousten niiden: yhteen­laskettu
arvio 25 miljoonaan dol­l
a r i i n . Yale yliopisto on tässä
suhteessa toisella sijalla,, nousten
sen omaisuuden arvo 21 railjola-naan,
hieman y l i k i n . Seuraavat
järjestyksesä ovat Columbia,
Pennsylvania, Chicago, Massa­chusetts
Institute of Technology
ja Leland Stanford yliopistot.
Valtioiden , ylläpitämistä yli­opistoista
on Texasin valtion y l i ­opisto
. r i k k a i n rahastoidensa
puolesta, nousten sen rahastot
11 miljoonan dollarin määrään.
$eurava järjestyksessä on Cali-fornian
valtion yliopisto, j o l l a on
rahastoja 8 ^2 miljoonaa dollaria.
Sitten seuraavat "^^ashingtonin
valtion^ Minnesotan valtion ja
Oklahoman . valtion yliopistot,
j o i l l a k u l l a k i n on suuret j a var­mat
rahastot, joiden korot vain
ovat käytettävissä. Californian
yliopiston rakennusten, maaomai­suuden
j a muun omaisuuden ar­vo
nousee noin 17—18 miljoo­naan
dollariin, Minnesotan y l i ­opiston
noin 14—15 miljoonaan
dollariin, jonka jälkeen seuraa-
Yhdysvaltain ilmastotoimiston
t u l v i a käsittävä toiminto on toi­mittanut
tilastollisen tutkimuk­sen
heinäkuun 1 p. 1924 päätty­neen
tilivuoden a j a l l a tapahtu­neiden
.suurten tulvien aikaan­saamasta
aineellisesta . tuho tuo­tosta.
Sen mukaan aikaansaivat
sanottuna vuoden ajanjaksona
suuremmat ja pienemmät tulvat
vahinkoja $29,519.522. Nämä
tulvien tuottamat tuhot olivat
sellaisia, j o i ta ei voitu estää. II-matoimiston
lähettämien varoi­tusten
kautta voitiin pclastaq o-maisuutta
häviöön joutumasta
noin 12 miljoonan dollarin ar­vosta.
Tulvatuhojen vahinko, jota ei
voida- estääi on pääasiallisesti sir
tä, mikä tapahtuu kasvavalle ja
tuleentuneelle viljalle. Vuoden
ajalla, joOta päättyi heinäkuun 1
p. 1924, tapahtui kolme suurem­paa
tulvaa, j o t k a aiheuttivat noin
kolmenkymmeiien miljoonan dol-a
r in aineellisen vahingon. Suurin
noi.sta tulvista oli Canadian jo­essa
Oklahomassa, missä joen ve­det.
paisuivat tavattomasti kuur
kauden kestäneiden melkein yh­tämittaisten
sateiden johdosta.
Tulva levisi 600,000 eekkeriä kä­sittävälle
hedelmälliselle maan­viljelysalueelle
j a hävitti kasva­vaa
ja tuleentunutta viljaa v i i ­dentoista
miljoonan dollarin <ir-vosta.
Oklabomassa tapahtui sa­man
ajan kuluessa.kaksi muuta
suurta tulvaa ja valtio kärsi ko­konaisuudessaan
lähelle 20 mil­joonan
dollarin vallin gon.
Toinen suuri tulva tapahtui tä­män
tilivuoden ajalla Ohio-joen
Pittsburghin piirissä. Tällöin su­livat
lumet äkkiä aikaansaaden
suuren tulvan. Kylvöjä ei suu­restikaan
tuhoutunut, mutta siitä
telyä. Päivälehti Suomettaren
läheisimpänä naapurina ehti ensi-mäisenä
mukaan tähän touhak-kaan
j a New Y o r k i n Uutiset seu­rasivat
heti kintereillä. Me tääl­tä
kylmästä ;ja vähän jäykästä
Canadasta kerkiämme hiukan
n i i n kuin kantapäähän, mutta
joudumme kuitenkin ollaksemme
tarpeeksi mukana myötävaikut­tamassa
näyttelyn järjestämi­seksi.
Meidän tärkeä osamme asiassa
o u seurava: Amerikan- Suomet-tarei^
-^nies on harJoittaiiiU m^l>
dän: kanssamme narripeUä. JMn
on hpiikuttanut niin kanssa'f;el-jemme
. pää-Amerikan puolella
k u i n meidätkin aivan kuolleelle
apajalle, missä ei olo mitään mie­lenkiinnon
arvoista. Jos hän koko
p o t i s t a " olisi poiminut yiKlon
ainoan Anna-Kaisan j a nostanut
sen ilmoille n i i n että helmat olis:-
heilahtanut, n i i n olisi siinä ollut
odcs jotakin näkemistä, ehkäpä
kuulemistakin, sillä kai Anna-
Kaisa olisi sellaisesta käsittelystä
laskenut asianmukaisen äänen.
ICaiketipa, kirkollisuus kielsi
naisväen käsittelyn meidän vel-jeltämmc
Ilancoc.kin kau[)ungis-sa.
Ja minun velvollisuuteni on
nostaa liattua siivolle miehelle.
Mutta veljiämme Duluthissa ja
New Y o r k i n suuressa, maailman
kaupungissa me emme oikein jak­sa
käsittää. Mitä heille kuuluu
turlui. liurskailemincn.
Minun lyhyen ymmärrykseni
jälkeen olisivat k a i k k i kanssa vel­jeni
tehneet sanomalohtimiehinä
a si a 11 e p a ra i m m a a n ]) a 1 v c 1 u 1\ s e n,
jos he olisivat ottaneet keskusko­mitean
saunaan, tulisen puolei­seen
j a käyttäneet norjan sortti­sia
vitsoja vireällä kädellä^ kukin
V u o r o s t a a n. S e 11 a i s cl la o n ennen­kin
saatu parannusta aikaan vai­keissa
tapauksissa. Keskusko'nii-toa:
t o i m i elämän realiteettien
keskellä.—^ sen .verran k u i n . sc
yleensä " t o i m i " ihmeellisellä
herkkäuskoisuudella ja sitten äk­kiä
hell itti. Siii ä SO olisi ansa i n -
nut saunan. Jo yksistään siitä.
Mutta minun pieni kylpyni oli,
tarkoitettu virka voi j il 1 e eikä kes­kuskomitealle,
silläiiiinä en ole
kuolleiden kyl\{^t^iä. Vaikka
huolimatta hävitti tulva omai-1 toisen antaisin si^ä virkaa kyllä
suutta miljoonan dollarin, arvos­ta.
Jos ei ajoissa olisi varoitusta
annettu, olisi tuhon kokoaismää-rä
noussut kymmeneen miljoo­naan
dollariin.
Potomac - joessa tapahtui sa­maan
aikaan, maaliskuulla 1924,
myöskin t u l v a samasta syystä,
lumen sulamisesta. Tämä tulva
aikaansai kuuden miljoonan dol­l
a r i n vahingon, ja olisi saanut
paljoa suuremman, ellei varoitus­ta
siitä olisi ajoissa annettu.
Näihin laskelmiin ei ole otettu
niitä pienempiä tuhoja, joita tul­vat
aikaansaavat maanviljelijöil­le
eri osissa maata. Ja yleensä
s a a V a t ma a n V i 1 j el i j ä t k a n ta a j a
kärsiä nämä vauriot, k u n tulvat
kohtaavat pääasiallisesti: maan.
viljelysaloja pitkin jokien varsia.
Philadelpliian maailman­näyttely.
Keväällä syntyneen Amerikan
suomalaisten keskuskomitean ta­k
e i t a herätetty suunnitelma suo-malaist.
osanotosta Philadelpliian
maailmannäyttelyyn on siitä het­kestä
saakka, jolloin se tuotiin
julkisuuteen, ollut hiljaisuuteen
haudattuna. Kenelläkään ei ollut
esitykseen mitään lisättävänä ei­kä
kenelläkään halua l i i o i n nous­ta
asiassa vastahakaan. Kaikki
merkit viittasivat siihen, että e-sitys
menee unohduksen hautaan
ilman muistopuheita, kenenkään
surematta tai kenenkään iloitse­matta.
Mutta tässä omituisuuksien
maailmassa eivät aina kaikki
merkit pidä paikkaansa. Ameri­kan
Suomettaressa näkyi olleen
mies, joka liimpimimmäu kesän
keskellä osasi ryhtyä muistele­maan
viileän kesän tapahtumia.Ja
kun sanomalehtimiesten myötä-syntynyt
tapa on parveilla sa-main
apajain ympärillä, n i i n on
luonnollista, että • me kaik­k
i pian olemme henkitoreis­saan
makaavan keskuskomi­tean
ympärillä järjestelemässä
sitä Philadephian maailmannäyt-pitää.
Aivastus.
Englanti ja MeiivostO'
venaja.
Nykyhetken epäilemättä mer­kitsevin
. yleispoliittinen ilmiö on
se Englannin j a Neuvosto-Venä­jän
välisten suhteitten kiristymi­nen,
joka jo kotvan aikaa on o l ­lut
havaittavana. Näitten kah­den
vallan välisten suhteitten ke^;
hityssuunnasta riippuu olennai­sesti
ei ainoastaan Euroopan,
vaan vieläpä tavallaan koko
maailman lähin kohtalo. Sillä
maailman kansojen vastaisen
kohtalon muodostumiseen ei .täl­lä
hetkellä vaikuta mikään- muu
su h d e yhtä ra t'ka ise va stl kuin k y ­sy
m y.s ko m m u ni s m i n säi ly mi sest4i
ja leviämisestä tai sortumisesta.
Kommunismin kohtalo on taasen
käytännössä sama kuin Neuvos­to-
Venäjän nykyisen valtaryh­män
kohtalo. Niinkauan kuin
bolsiievikit • ••• varmoina aseman
herroina isännöivät Venäjällä,
n i i n kauan on kommunisminkin
säilyminen maailmassa taattu,
vieläpä on sillä niin kauan suu­ret
mahdollisuudet tehdä uusia­kin
valloituksia. Mutta jos V e ­näjän
nykyiset vaiti jaat kukistu­vat,
on kommunisminkin kohta­lo
samalla ratkaistu, ei v a i n Ve­näjällä,
vaan muuallakin maail­massa.
Neuvosto-Venäjän nykyisen
valtaryhmän kohtalo on to asen
ennen kaikeka Englannin käsis­sä.
On ollut n i i n alunpitäinkili;:
Venäjän entiset tsaarit "sanoivat;
itseään julistuksissaan hallitsi-^
j o i k s i Jumalan arvo.^ta. '^Neuvos­to-
Venäjän nykyiset valtijaat
voisivat, jos tahtoisivat olla oi­kein
myrkyllisen rehellisiä* n i ­mittää
itseään vaitijaiksi E n g ­l
a n n i n armosta. Sillä eniieni
kaikkea Englannin, tarkemmin
sanottuna ensin LlOyd GfeOrgen;
sitten Ramsay MaeDonaldin nou-^
dattaman politiikan ansiota on,
ovat voineet sen tähän asti säi­lyttää.
Muitten valtojen, varsin,
kin Venäjän lähimpien naapuri­en,
on täytynyt tahtoen tai t a h ­tomattaan
muodostaa suhteensa
Neuvosto-Vcnätjään Englannin
antaman : esimerkin mukaiseksi.
N i i n on edelleenkin laita. Tilan­teen
avain on yhä edelleenkin
tässä kohden PJnglannin käsissä.
Tämä seikka tekee myöskin jo­kaisen
muutoksen Englannin
suhtautumisessa Neuvosto-Venä­jään
vaikutuksiltaan n i i n tavat­toman
laajakantoiseksi.
Konservatiivisen ballituksen
t u l t u a viime vaalien jälkeen E u g -
lannissa valtaan on selvästi ollut
h a V a i 11 a.v an a muutos li^ n gl anni n
suhtautumisessa Neuvosto-Venä­jään,
vaikka tämä n i u u t oK ei ole
vielä toistaiseksi saanut ilmausr
taan vastaavissa teoissa. Engbnv-ni
n jo Ilta viii i v a Itio m ie h i i n j a
yleiseen mielipiteeseen näkyy
ennen k a i k IvX' a . v a i k' u 11 a n ee n h a -
vahdutta vasti se iiä ikäilemätön
myyräntyö, jota neuvostohallitus
on viime aikoina lisääntyneellä
tarmolla rilkanut harjoittaa sekä
Englannissa itsessään^ että var­s
i n k i n sen siirto- j a alusmaissa.
V a r s i n k i n ovat ne tulokset, joi­hin
tässä myyräntyössä on jo:
päästy • Kiinassa, ilmeisesti vai­kuttaneet
Englannin johtaviin
valtiomiehiin. Englantilaiset ei­vät
ole yleensä tälliin asti otta­neet
koko bolshevistista vaaraa
vakavalta kannalta. Ile ovat
nähtävästi pitäneet bolshevismia
va i n jo n k uni a i sen a k au iv aisena
s 1 a a V i 1 ais- a a s i a la i se n a 1 i i i 11 u 11 elu T
na, joka ei tartu tervejärkiseen
Englannin kansaan. Vasta kun
he ovat saaneet aivan läheltä
71 i i h d ä, e t til ' E n gl a nn i n k a n sa k i n
j o i l t a k i n osiltaan on altis tämän
aasialaisen ruton tarlunnnlle, ja
kun he seji lisäksi o v a t huoman­neet,
millä menestyksellä kom-mu
n i s ti n en i n y y i-ci n t y i) va rsink in
siirto- ja alusmaista käsin kyke­nee
kaivamaan Suur-Britannian
imperiumin l i i t o k s i a ovat heidän
silmänsä auenneet 'huomaamaan,
että bolshevismi on vaara heille
itselleenkin eikä . v a in alempiar­voisille
kansoille j a roduille. Nyt
puhuvatkin Englannin sekä joh-tavat
lcli.det että johtavat valtio­miehet
bolshevismista kokonaan
muuttuneessa äänilajissa. -'Dai­ly
Telegraph" jo kotvan aikaa
sitten • totesi huomiota herättä­neessä
artikkelissaan Moskovas­ta
johdetun kommunistisen toi­minnan
tietävän yleihyökkäystä
koko sivistynyttä maailmaa j a täi
lä hetkellä erityisesti Englantia
V a s t a a n. . T ä n i ii n j o h d o s t a 1 c 11 n a -
si sama lehti täysin järjettömäk­si
sen Englannin tähän asti nou­dat
ta m a n po l it i ik a n,. et til En g-l
a n t i pitää yllä v i r a l j i s i a ystä­vyyssuhteita
Neuvosto-Venäjän
kan.ssa, vaikka tämä samalla a i ­kaa
kaikin voimin, kaivaa Suur-
B r i t a n n i a n vallan perustuksia
sekä siiito- j a alusmaissa että
itse emämaassa Englannissa ja
I iBnii im i n i . i M ' 1 <f II M i i - r r - II i i i i - . f — . . . , . 1 , 1,
että bolshevikit saivat valta-ase-Uuksia, joisa kerrotaan hälyyttä-mansa
Venäjällä (Lujitetuksi j a viä j u t t u j a Englannin muka k i i -
jreellisistä (>otavalmisteiuista neu­vostovaltaa
vastaan ja lieriste-taän
/ Englairinille liyrkkiäv • S a ­maan
suuntaan, puhui tiil^^
eräässä paräadissa. itse yil[)aäl^
likkö ; Frunsey maäla
sodanvaaran 'Englannin ta hoi ta
tiilkaavaksi:jaV keh()ttae^
dösta puna-arineijaa ja laivastoa
olemaan / j o k a , hetkr^^
välmii na. •. V a s t a uksen a täliäit y -
1 i pä äl li k ö n '': häl y y 11 ä v ä ä n: 'k cli o i -
tukseen UUH^tti; Mosk.o\^iri p i i n i i -
arnicijan : suiirl^^; j
iiä ! i e Ile :tei'V:ehdyksen, jossti' va-
'killitetään :;.puna-arine^ olevaii
• VO i niak ka an." j a; . j o ka- • h e t ]< i ;t ai.s-teluyahniin.
TöixäaltV.^^^v^
Ncu vosto-Venä j ii n. . n Iko m i n i ste r i.
Tsliitsheinn. h^
korrissa;":\ pitkän .vkirjoituksen;
joka :on etu päiissä ; västi n et ta: 1 o r -
di: jlirkenlieädin:;[)nhees(M)ii: :Rii--
näkin;^; käytrtääii ;aluksi Jiiiikair
k o p ea a • k i el t ii,: m u 11; i : y ti i ne s s i i ä n
.011 k i r j o i t u s • kuiterikin Icpy.tys-yrilys;:
Siinä.•- koet(rtaari:^^
ettei y.:Dle:.Engl etujcM
m u k a i s t a ; k; i j k ä i s ta s \ 1111 (> i t j i ; N e^ i -
x^qStq-Venäjää n. : fiikjx}. '•. NiMlyost o-
Venäjii liiukä ole;, äiitiiiiut^^-selia 1-
see:n{ tekoon mitääii ailiettakaa
S ain a SS a; to py t y st jir k p i tiiks e s^
tietysti /ta-]>aJihiiy 'kiiri.: :^N^^^
Ve n ä j ä n / tu.! u s t; a j a* . E i i gl a n ni s sa
l i i l j a k o k i n Veiiäjäitä:^^.L
|ialat(\ssa;in t ( ) i i|iukätia
ken :!rtli i li, Ay>^ •. m i Ij qou a n • a i; vos t a
ta valtatilan ksia,.iiiitlvävr K e (iV()si;o-
. hali i t t i s : li <i lii s i . E li glairni st a sa a (la
toimit(^tuks^v::: •:
l^ä ssäk i n i r c i i i d a 11 a ; t si i s ; n e ii-vost
o v a 1 ta-:; V \;ak i i M t u nulta kak^i-n^
a.niaist;tr ^ i)ol i t i i k k a a nsa; ^ O^ma a n
niaa 11 Un Ivasin ^liet sota ali milajvji/
vallita.^ en^iant ilaisxMliaa: j a ; y l l y -
t eti tii 11: \: k Ö k() •-ka il s aa:;' sota j a 1 a i 11'
Englantia : : : V a s t a a i i ; /h
S i n e .:• t e k a isi ir j iV : J iii 1 y \-1 y s j ui t i i j a
Eiigläiinin. ;;v..m
kyökkiiysVcJ 1 niiste 111 ista.; j^^^^^^^
ta, / M i i t t a : ^ 's
Eiiglantiin:::;.käsin-- leni-iieinä': : ja
•h a rt a in a ; : so v i n n on har t-ast a j in a
ja.; köetetaa ri li-y\-it el lä . . en gl a n ti-laisia
ivaupp^ii-M ilta -ed iii la'
.Nii 111 ä \-ä Iv^i;; • j ä ä i i li 1 l i i - m en e st y 16
Seliä:. : L U I I 1 t a y a s i i -ci.vä.t ;lä;]i.eskiuin
k a i k k i ..'Engianiiin :teallisiuis-; ja
•liikemiehet, ole vie^^^^
selvillä siitä,:; että: nenvösiohalli^
tuk^eii tarattlaukset-; pvat:vsiiiivel;^
ta osalta A^ain--U)hiffia' ^'';;Nevti-^
la u ks.et ; iii a k.s e t a a n .n ii n., . j o s n.e
nTa.ksetaan, x^ngkvntila.iste
la rahöilla, .Neii\osto'virälioitiai-scthan
o vat; 't ojsi ssia t ilai suu ksi s-s
a : j a Om 111 e' j ö uk oi 11 een v av oi in e s-
Ny&yinen kurssimme rahaläbs
tyksille SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Myös myömme packki-G^oituk
sia (shekkejä) markoissa yllft
mainit, kurssin jälkeen j a erik'.»L
sia, kobrenprosentiji korkoa \^'^.
täviä BiÄtkusiajien shekkejä dol­lareissa,
jotka Suomessa lunas v.
taan siellä voimassa-olevan d o lV
Tlfi kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksiik
postin kautta on ir>c. summilla
alle $20.00; si tä su n remni il ta mv
miltä mitään k u l u j a ei perlläv
Lähetyskulut »ahköteitse Oia
$3.66 k a i k i l t a summilta.
K a i k k i ; lähetykset osoitetaaD
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoipj^sti pyyMiL
Osoittakaa lähetyksenne va»
taanottajan ja lähettäjän osoii-teella
vari|stettuna osoitteellfc
Foreign Department
iv
tekee tätä vielä myös virallisten
edustajainsa: kautta. Sama oli
••henki lordi Birkenheadin kesä­kuun
lopussa pitämässä suuressa:
puheessa^: missä hän /]ejma(^i"l>ol-shevismin
koko ihmiskuntaa uh,-
kaavaksi, vitsaukseksi. Samassa
hengessä puhui bolsbevismista ja
Neuvosto-Venäjästä Englannin
nyk. sisäministeri, jo viime huh­t
i k u u n lopussa, myöhemmin (ke-säk.
lopussa) . yliprokuraattori
Hogg y. m. Näille lausunnoille
on antanut vielä suurempaa kan­tavuutta
se seikka, että Englan­nin
nyk. ulkoministeri Chamber^
l a i n , on jotenkin selvästi ilmais­sut
yhtyvänsä niihin j a edusta­vansa
samaa käsitystä.
: Tietysti on tämä Englannin
johtavien valtiomiesten näin sel­västi
ilmaisema muuttunut suh­tautuminen
v bolshevismiin ja
Nieuvosto-Venäjään herättänyt
neuvostolassa suurta levottomuut­ta!'
Moskovasta " I m p r e k o r r i l l e"
hiljakoivin lähetetyssä tiedoituk-sessa
todetaan, "että Englannin
taantumuksellisten ajojahti neu­vostovaltaa
vastaan ja Englan^
uin hallituksen hankkeet neuvos­tovastaisen
yhteisrintaman luo­miseksi
ovat neuvostovallan ko-
'Uo politiikan polttavimpina ky­symyksinä."
Prawdät ja Isves-t
i j a t o v a t k i n tulvillaan kirjoi-p
i n i f 1 1 ; i a . •• s^i<>la 1 ( ? h d a s :
t i s e l i t t ä n e e t , e t t ä n e u v o s t o l l a l i i -1 t o n n i a sin.il a a p ä i v ä s s ä.
Eaiäk
HANCOCK :: MICH
^Perustettu v. 1874.—
Varat yli 1.3.000,000.00.
K i r j o i t t a k a a suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
t i i k s c n l , i \ 1 \ y h i o i i n o l h s i - s t i , \ o i -
( l a N e ( M p i a k s . M u l k o n i a a l l a t e h ­d
y t t i l . m k ^ c l ^aada u l k o m a a l ta
IiKiI t o a . - : J a . .: k u k a p a o n s i l l o in
111 o n iMi) HI s ('j n p i In o I () n ; i n i a ra k u in
se inaa,f j o ^ l a t i l a n k s e l t e l u l a ä n.
- K i r j a , J o k a v\ p n l n l i s t a . c i k i i
k o l ) f ) i ; t . s i l h i iMvalla. et l i i sc l i s i i i -
si \ o i m a a m m c , enentäisi r o l i k e -
u t l . i i i i M i c ja I c k i M cKnnän l u ' l -
p o i n i n a k i - ; ! . e r o l c o i k e a k i i M a , . , o l i -
l)a ^c lai' " T : ' l l i s < ' s < a >ulitccvsa
k u i n k a t ä y d e l l i n e n t a h a n s a.
B j ( ) r n s o u . -
A l l x T t a .Sait ( ' o m i ) a n y . j o ka
t o i m i i j A l h a l ) a s c a - v i r f a l l a , poh­joiseen'!
i"I^\)i't M r M u r r a y s l a , a l k oi
t ( ) i i i r i t i a a . k c s ä k i u i n aUvupU(»lclla
s u oi il a . ; I C d u i o n t o n i i n . : N y k y i s in
n o i n 2")
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
t
-J
m
m
m
w
m
f »
•M:
m
V
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta-neella
on joka päivä tiedossa Suomen' rahan todcl-
Unen arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahalähetyksistä.
KUBÄSI ON TÄNÄÄlf
fiUOMEN MAEÄKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan pestin kautta, jos »äh-kösanonialähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi; Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seu^^-ivalta sa­dalta
25e.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille;
Lähettäessänne rahoja tulee vastaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hy vin tar­kasti,
^
o
PORT A R T H U R / O N T.
m