Vapaus, July 14, 1923

              2 I^mantafaia, tiein.ahk ouii 14 p. — Sat Jialy 14
'* fÄ9 oaff ojgaa of Pianish WOTSCTa fa Canada. Pnb-in
Soaboiy, Ost, eveiy Taesday, ThnraUy and
AdTO?tising rate» 40c per «oi. inch: Minunom cnarge
&IJ oingla insfirtloB 76e. Disooimt on fltandin|r advertiao^
B«nl Tha Vapana Is iho best advcÄiring modium ömong
taiPFintiisbPeoplfeJnCanada. .
. l i i - . , V' arp aud'sean=s skäo=nfFtt=o'r i JaI .t ofadft o» on Liberty BuHdinfir,
Ux^ k , Puhelin 1088. - Postlosote:
Box «9, Sndbngr, Upt.
Cansdain^^kai^vk. HOO, puoli vk. $2.25, kohno' kk.
^^*^Ä&mUor|ii2?8 Suomeen, yksi vk. 86.60, puoli »k.
Jot cVlJoraa raha, el tulla lähetUUnian.
«^It^iraitiflm^ti^ti joHIi'f»p tflVankset.
, Dmotushintd kerran inlalstuista flmöt!'*''^»^. JJf'
Uffllotatunmalta. Stinrista ilmotnkBiata aekä ilujotdkstetn,
Jofdeii €1 joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus;' Ktfolollmotnkset 82.00 kerta ja 60c, li^a
Jokaiseltavrooffltovärsyltäj nimenmnutosllmotukset 60c.
lerta. 41.00 krfmekert^a; avJoeroilmotnkset $2.00 kerta,
&%M (kaksikertaa; sy-tymSilmotokset 91.00 kerta; ba-
Inteantieto. ja osotellmotnkset 60c. kerta, $1.00 kolrae-
Kerfaa. ~ Tilajiäbilmotnksista pitM raba seurata mu
jotka elämasdäan oli ansainnut kabd^assa tunnissa.'
min ostaa talveksi uusi hame, puku pojalle, pusero
tytölle ja kenties tehdä pieni huvimatka kaupungin
läheiseen ympäristöön, koska lapset eivät koskaan saa
nafadäl^enkään mitään kesän vihreyttä.
Silkkipaitoja ja silkkisukkia? Olisimme mielelläm­me
tahtoneet n ä d ä jotain sellaista niillä, joilla sitä
ei koskaan ennen ole ollut. Missä onkaan kirjoitettu,
että;on rikos joskus elämässään puke^ ylleen jotain
mikä on kaunistakin? Ja kuka on kirjoittanut sen4ain,
että kaikki maallinen hyvyys on olemassa vain muu­tamia
harvoja etuoikeutettuja rikkaita varten ja ettei
muurarien koskaan pitäisi saada tuntea onnea kTahden-toista
dollarin päiväpalkan ansaitsemisesta?
-Tiistain lehteen aijotut llmotukset pitää olla kontr
torissa läoantöina. torstain lehteen tiistaina Ja lanontafa
lahteen torstaina kello 8.'
m^pfM:(>4 ni the p«8t Office DepartntentrOtta^Br aa
ekond'CISM'mitter. _ | . ' . -y • -
^ IJiisia^iodistiiksia valtiovallan
luokkaluonteesta ,
»•/ileid^n qn; joskus tullut mamttLicsi,'' elÄa^^ifäor^i
kapitalistiset .raaat ovat tavattoman 'kärkkäitä jäljitte­leväin
piterfimäl le kehiltyneirapiä porvarisvaltoja nii­den
jhenetieiylssäari.- Nämä keksinnöt otetaan ennen
kaikkea eitipunättä käy tahtoon silloin kun: on kysymys-tyijy^
cnv liijchtjiniaen ja työväen järjestöjen murjkaa-misesta.
'\ , .
Cdtiada' on kapitalistisen tuotantojärjestelmänsä ja
Iti^okkataistelukyByroysten suhteen verrattain ntiori maa.
Mijt^a kuihk^ verrattoman kärkäs onkaan canlidalai-ncji,
/porV^arf,,tarttumaan täysiveriscttpien porvarinaai-den^.
menejl^^lyihijii. Canada osasi suursodan aikana
valjastaa kansanjoukot sotavanUkurien ^ eteen suhteelli
eestfi^oisa)lfAf)ia' kuin (monet, muut sotava Cana-dälaioesM
r^o'li'fiikaBsa' osataan häikäilemättömimpien
kei|ottiBlipai^e'n vehkeilyt ja konstit. Ja 'klifnka hei-p<^
ti canadaJainen valtakoneisto käyttelee s^tjlasmah-
.]liansavpienimmässäkin (yöH .ja, pääoman yalisessa seljcr,
kauksessa, kuten Nova Sco^ian tapahtumat juuri osot
lavat. Eivätkä n)4cyaikaiset vallan pitäjät halua ;^8uin>'
kaaii peitellä ä8tWss&antil^^^
oman liittolaisensa, tjronantdjalUipkaii puolelle.
\ vfiikäenaän olefJkieltäminenAsitäkään, että tämä p i i.
ei tottar Vain'jo;nl(un''|iuolueen kontroHfeeraafnaän hal­lituskoneistoon
näifäem Kaikkien porvaripuolueiden
käsissä plevat voltiokoneistpt ovat een jo aikoja kay-
(ännössä todietancel, , - « r
" Vuonna 1919 käydyssä katkerassa Winttepegin lak-kotaistdiissa
TäWti silloina '^kokootnu^hdUitua ''iöii-
* joukot murskaamaan lakkotaistelu^. Virohnä^ 19Iä
ka^dj^sa^^Van^^^^
nen^^halUnis' lähetti' pistinjoukkonsa, leivistä ^taistele-
;vien ty$lSisJi«iiiläB:ojen' kimppuun. Nyt teid^eltävät
(sotilaat ja huittalaumat lakkolaisten fkimpussa Nova
Scotiassa liberaalisen, vapaamielinen valtiokoneiston
kä^lkyn alais^ha^*, Kuinka .todeksi ttässäkiri suhteessa
osottauluvat ne ^järjestyneiden työläisten. yhä uude^-
taoilr' ja uudestaan antamat selostukset, että kaikki por­varilliset
puolueet ja niiden pystyttämät .hallitukset
ov^dffadianisestisa^^ ja tifaaa, samoja porva-ri||,
l^en järj^stejjäj^ välikappaleita. /
..^Tämä .tosiasia selviää työlaiaille luonnon pakolla,
mutta se selviää ''niin kiusallisen hitaasti. Taistele-vän^
työväedtöä ei tarvitsisi käydä niin raskaiden. ko­kemusten
ja kärsimysten läpi, jps se nopeammin muut-kiö-
työläiset'tajuaisivat»
Muurari 12, «feltaää jyvässä-
• YJiilysyaltain teollisuuden ^ korkeakonjunkluuri; on
aiheuttanut suurt^i rakennusteollisuuden-^Ikastumidla'.
Yksistään maaliskuun aikana tänä vuöhna teki ra-icennusyritysten
arvo 368 miljöoöaa dollaria elikkä
40"^ enemmän kuin viime vuoden maaliskuussa. Kos-
^ka siirtolaisuuden rajoitukset aiheuttivat gmmattitai-toisten
.rakennustyöläisten puutetta, nousivat' palkat
nopeasti ja ovat muutamilla rakennuksilla aind 12
dollaria päivässä;
jäiden palkkojeit^ johdosta tekee amerikkalainen
ai)(akauslditi The Nation seuraavia havaintoja:
«Kaksitoista dollaria päivässä! 72 dollaria viikos­sa,
3,744 dollaria vuodessa. Kuka on kuullut puhut­tavan
sellaisesta ennen? Kuka opettaja tai professori
ansaitsee niin paljon? Erikoisesti kiihdyksissään ovat
ne,:joiden on maksettava vuosivuokraa 5,000—25,000:-
teen dollariin. _He ovat sitä mieltä, että «proletariaa­tin
diktatuuri» nyt ori tullut, että on alkanut silkki­sukkia
käyttävän työläisnaisen ja silkkipaitaisen työ­miehen
aikakausi. Siis uusi merkki li^estyväsla hpl-ehevismista!
Kalipungit eivät voi laajentua, koska on
puute^/asunnoista ja nämä muurarit monopolisoivat
.markkinat. He estävät vieraat tulemasta tyt^ön ja
määräävät kaikki muut maksamaan kustannukset!
Mutta onpa toinenkin katsantokanta. Jos ajatte­lemme
kuinka monena kuukatitena vuodessa muurari
ei ansaitse yhtään mitään ja kuinka hän niinä vuosina,
jolloin rakennustyö on lamassa, on ifoinen saadessaan
jotain satunnaista työtä, ja niitä vaaroja, joiden alai­sena
hän on työssään, niin ei voitane kiidnitella noista
kahdesLitoista dollarisfa. Meissä Icytee salainen toivo,
että olisimme saaneet kuunnella Patrik Higginsiä.
Scun hän jätti Marjlleen ensimäiset 12 dollariansa.
Ofkelstolainen - r - työläisten
^pimittaja
Ruotsalainen toveriäänenkannattaja Arbefartidnin-gen
Nya Värjiiland koskettelee Brantingin äskettäin
Lundissa pitäniää puhetta, missä tämä kosiskeli libe­raaleja
selitti, että naiden oli «lämmittäväin ihantei­den
ja innostuttavain tehtäväin» puutteessa yksinker­taisesti
.liityttävä sosialidemokraattiseen puolueeseen,
Värmlantilainen toverilehti kirjoittaa m.ra.:
irVaikkakaan ei meillä kommunisteilla ole mitään
Vyytä kantaa vhstuunalaisuutta siitä mitä Braoting on
luiidissa kuuluttanut, emme kuitenkaan voi oll^iun-
,^^tt^(lJ^^istMSfa tosiasian johdosta, että hän on jäl­leen
täydellisesti kasvanut kiinni siihen. porvarisluok-kaan,
mistä hän on lähtenyt. Eräät seikat hänen mi­nisteriaikanaan:
luottava' seurustelu kaninkaan kans­sa,
jazz-illatsut ja teetarjoilut yläluokkalaisille minis
terihotellidsa j.n.e, ovat tosin todistaneet, että Branting
on alkanut tuntea'itsensä varsin kotiutuneeksi alkupe
räisessä* ympäristössään, mutta että hän. on jo ditinyt
niin pitkälle kuin mitä htinen puheensa-Lundissa osoit­taa,
se oli kieltämättä suorastaan yllättävään Näyttää
olevan tosiasia, että Branting nyt on; lopullisesti' siir
tynyt sosialistisesta. maailmankatsomuksesta porvarilli­seen,
ja tällaisissa olosuhteissa voidaan vain valittaa,
ettei hän avoimesti -myönnä sitä vaan sen sijaan koet
taa harhaanjohtavilla signaaleilla johtaa koko sosiali-deinokt-
aattikeH^JuoIä'^!! lii^äaliselle linjalFe, tekey­tyen^
i&^aank^ijq^^^ iedelleeiil^in, 'seisoisi sosialistfseh
maailmani?9t8p|i}ul(6|?9;,j^.efäl][i>^ ^
mp\n -jf^^älniiiKs»' leim» on' miös sillä' (Bran
Valkoinen *el tykkää-kään
kättensä
töistä
fcTtä ei lofe I osoiÄaiitunut kyl
maan' niitä' tehtäyja, jot^a ovat olleet sen edessä sit­ten
v. .1918. ..On tc^in epäselvää» nijtä tehtäviä Bran-tipg.
jtarkoittaa,^ij}Utta arvattavasti tähtää faäif sosialis­tisen
yhteiskufitajärj^fityksenv toteuttamista missä tapa­uksessa
" on osoitettava^ ettei se ole suinkaan työväen­luokka
"Vaatf''BraDtiilgr^ ja^J-him^'' hengenheimolaisensa
Vai^isM Wiais8ai';iotl(a'bvlif^?5)itfeÖiahe^^ kytenemät-semaanvtätä
tishtäy^&^sriSejIi.sijaan, että «lisivat edis­täneet
yhteiskuim^Ui^' vallankumousta ovat lie aset-ttnjteet
-^otvaristdhl J)U<lIeHe ja feaikkiAevoimineen —
'jopa ^m'ahdil)akih'l^'tafstelleet sosialismia vastaan
~ ensi kädessä Venäjän j työläisiä ja talonpoikia vas­taan
ja tällaisten olosuhteiden vallitessa on Bran-tingin
lausunto tuskin vakavassa mielessä esitetty.
Mitä historia bn opettanut* työväenluokalle sitten v.
1918, ei"t)lei että sen pjitäisi muuttua porvarilliseksi
vaan että seii on vapauduttava porvarillisista johtajis­taan,
Jotka jarruttavat työväenluokalla olevain, suur­ten
tehtäväin ratkaisua,» . ,
Suomen; valkoinen on kummalli­nen
otus; Riebuttuaan ja raivottu-aan.
rääkkayspihteineen ja tappo-kinreineen
• ; vuosikausia - pnnaisteii
maahan polkemisessa ja maansa
valkaisemisessä,- se ei nyt olekaan
tyytyväinen, ktoko isänmaabansa,
vaikka siellä onkin nyt sadan pro­sentin
valkoinen hirmuvalta vallal­la.
.^Samalla kertaa kun tavalliset
kunnon työläiset' tuntevat ikävää
koko valkoisessa Suomessa ja lähte­vät
sikäli *kui^päl8ee'ja ehtii muil­le
markkinoille, laittelevat valkaisi-jatkiii.
kovalla touhulla hynttyitään
kokoon ja kääntävät ; .viheliäisten
kenkiensä kärjet mikä -Canadaan,
mikä Argeivtinaan; -mikä Yhdysval­toihin
ja mikä minnekin. _ cVapaa ja
iuuri Suomi»'.- ei hnvitakaan - Ison
Talon Anttien-remussa^ mellastanei­ta
-(ralkaiaijoifa. Ei. Pois .vaan - pi-iU
iiä3stä'~koko maasta. Tämä val­kaisematon
- Cainadakin väikkyy val-kaiäi!|
ain mieleslsä äiyan kuin mikä­kin
luvatlii^' maa," joiion pitää .pääs­tä,
vaikkk'juuri-on uhrannut kaik­kensa/
fyysillisen voimansa ja x^\^
tomaisen henkensä, kunniansa ja ih­mis
jrytensäsaadaksäen kiotimaahan-sa
juuri sellaisen komennon voi­maan
mikä srellä nyt on. v
'Xun Venäjällä työläiset vOttivat
asiaköeen 'laittaa" maansa ihmislap­selle
usuinsijal^i'^ kelpaavaksi sillä
pk)bjalla kun v^näläi^et känsäkou­rat
sen ^jaiftelSvSt,-'ftiin se^'tehtiin;
sellaisina tuloksilla, että tässä uu-de£(
3a , punaisessa^ "kodifesa, hirvittää
nyt olla ja | viipj/ä, ?'puutte1ätafeh Ja
vajavaisuuksistaari^ 'Kuollmattä; hilut­ta
kun suomalaihen .suojeliiskunta-ainenlaittak
"Isänmaan oman pään­sä
jälkeen, niin'siitä tuleekih' sel-
^äineni ettei siellä • asu Isänsä' tap­pajaakaan.
Pois pitää lähteä niin
piankurt vaan öaisi vielä, kabmit-ua
kokoon niinlialjon tekeviä, että
edes johonkin pääilsl. < • " • ' -K^
• Niin että lopi^Usumnfäksi' Suorrten
valkaisusta sittenkin jäi, että kun
valkoinen^ katsoi >: kättensä töitä,; niin
tatso,; ne olivat"'«o good.
Englanti
Mark Idriotti aikoinaan Englannista seuraavat ny­kyaikana
nijn paljon merkitsevät sanat:
'''£H§t^(f,^ie.on m joka on n^iiuttanut-kokortalsia
komakuntia "proletaareikä^nV joka jätlHäiskäsivarsil-laaa
pitää sylissään koko maailman, joka rahoillaan
on j a kerran suorittanut Euroopan restaurationin (val­lankumouksen
jälkeen ennalleen palautuksen); maa,
jonka omassa helmassa luokkavastakohdat. ovat kär­jistyneet
ilmeisimpään, hävyttömimpään muotoonsa —
Englanti näyttää olevan se kari, johon vallankumous-aallot
pirstautuvat, joka näännyttää nälkään uuden yh­teiskunnan
jo äidin kohdussa. Englanti hallitsee maa­ilman
markkinoita. Kansantaloudellisten olojen mul­listus
jokaisessa Euroopan mantereen maassa, jopa
koko mantereella ilman Englanti^ on myrsky vesila­sissa.
Joka kansakunnan teollisuus- ja kauppaoloja
vallitsee sen liikeyhteys toisten kansakuntain kanssa
ja riippuvat ne sen oloista maailman markkinoilla.
Mutta-Dnglanti hallitsee n\^ailman markkinoita, Ja
porvaristo hallitsee Englantia.
Vallankumous perustuslaissa
«Kaikki ihmiset ovat syntyneet vapaiksi ja tasa-arvoisiksi
ja on heillä luonnon puolata eräitä luovut­tamattomia
oikeuksia, kuten elämä, vapaus ja onneen
pyrkimys, ja näitä oikeuksia valvomaan ovat hallituk­set
järjestetyt heidän keskensä, saaden ne oikean val­tansa
vallittujen suostumuksella, ja kun joku hallitus
tulee näille tarkoituksille tuhoisaksi, on kansalla oike­us
se muuttaa tai poistaa, seka asettaa uusi hallitus
sellaisilla periaatteilla ja siinä muodossa, joka toden­näköisemmin
takaa heidän i turvallisuutensa ja onnen­sa.
» • . ..
Nam lausutaan Amerikan "Yhdysvaltain Itsenäisyys­julistuksessa
(1776), ollen se niitä historian snnria
asiakirjoja, jotka avoimesti julistavat vallankumouk­sen
oikeutusta.'
ylösppn, jsaBaalla kun • kasvojen, ;ilf
me on tarmokas ja innostunut. Pat­saan
jalustan ympärille on>; ryhmi­tetty
4 työläistyyppiä, nimittäin:
kaivostyöläinen, seppä, lasinpubal-taoa"
ja maatyöläinen, kaiiki työ-puvuifesaan.
Kysymyksiä ja vasta­uksia
— Siitä, mikä on ollut maailman
vanhin sivistysmaa, on ollut ja on
vieläkin useassa suhteessa erimieli­syyksiä
tiedemiesten' keskuudessa.
Yleensä kuitenkin ollaan sitä,miel­tä,
että vanhin -sivistysmaa on
Egypti, 3'ossa todistettavasti on ol­lut
jonkinlainen kulttuuriyhteiskun­ta
ainakin kuusi tuhatta ja toden­näköisesti
jo .kymmenen tuhatta
vuotta sitten. Vaikka niihin aikoi-
'hin ei litne metalli ollut vielä ih­misten
käytettävissä, olivat sen ajan
ihmiset kuiteitkin jo tavattoman pit­källä
kiviaseiden käyttämisessä, sa­ven
valamisessa,* vaatteiden kuto­misessa
ja monien erinäisten elämän
tarpeiden valmistamisessa. Myöskin
beillä'öli pitkälle' kehittyneitä väli­neitä
• maan kastelua varten. He
käyttivät purjeilla varustettuja aluk­sia,^
maalasivat ja piirustivat kuvia
ja heidän yhteiskunnaffisen' elämän­sä'
järjestelmällisyyttä osottaa, et­tä
jo silloin kannettiin hallituksen
toimesta säännöllisiä veroja, varsin­kin
pellavasta ja villajita. Egyptin
ensimäiseksi sivistysmaaksi nouse­miseksi
vaikutti suurelta'osalta se,
että siellä voitiin Billoisilla alkupe­räisillä
yälineillä (Niilin laakso suo­tuisan
maaperän kautta harjottaa
maanvfjelystä hyvillä tuloksilla ja
niin suuressa mittakaavassa, ' että
viljaa saatiin yarastoihinkin. Ensi-mäisen
vissiin maantieteellisiin ra­joihin
sisältyvän " ja vakiintuneen
yhteiskunnan ensimäisenä ehtona
on täytynyt'olla pysyväinen maan­viljelys,
joka juuri muodosti poh­jan
EgbtinkliUtuuriller i ; ' ,"
Yhdysvaltain ;b^liituksei? yljär
pitokustannukset nousivat vuonna
1922 31 4o,llar|in:J5uta^in^jj\?uJfl?]ta
kohti, väkquvpaJÄllts^aJ^^
Ennen .ma^ilm^nsq^n;jpn^e^^ta
nousivat hallituskustannukset ^vat)}
astaan 7 dollariin' vuotta, kohti ku­takin
henkeä /kohti.' Vuqnna 1920
ne nousivat 6^3 dollariin,,.laskien
siitä seuraavana vuotena 52 dol­lariin
js[ niin edelleen 31 döllariib.
Nyt" kuitenkin Yhdysvalloissa suun-
4/apauden valtakunta alkaa todellisuudessa vasta siitä, jjnj,,! i ,
se ttyvnö , jionnnikraa mmäääärräiää pniuiiiuf<te> jiaa iuillkknonnaaiinnpenn ttafrlrklornitiuhkitsrecnamh^u.k.!a. i•s uus-asian
luonteen mukaan varsinaisen aineellisen tuotanSon tuolla puol*
Vapaus tällä alalla voi olla vain sitä, että yhteiskunnallisiiinut h •
yhteenliittyneet tuottajat; jotka järkiperäisesti järjestelevät ain ^
d^ksensa luonnon kanssa, saattavat sen?yfrtei^unnallisen kont
alaiseksi, sen sijaan että olisivat sen kuin sokean voiman hallitsemaj.
tävät sen vähemmällä voiman kulutuksella ja ihmisluonnolleen '^"^
kairaraissa ja vastaavimmissa oloissa. Mutta sej[)ysyy aina \ä!Ba -
tömyyden valtakuntana. Sen tublla puolen.alkaa se ihmisen ^ ^
piaus, joka on itsetarkoitus, todellisen vapauden valiakunh \^
tankin ..... .. . . J<*a h i
talla.»
Köyhälistön Kpun kan­taja
marmoriin
E teläs-(Ran^aäsa' ' sijaitsevaa
<3armaux-nimisessä' kaupungissa on
uuri" paljastettu 'siellä syntyneen
a' maailmankuuluna sosialistina ja
aatteensa marttyyrinä kesällä 1914
murhatun tJean Jauresin muistopat­sas,
s
Patsaan paljastusf toimitettiin suu­rilla
juhlallisuuksilla.- Jo aikasin
aamulla alkaa pitkä kulkue järjes­tyä
eräälle.kaupungin leveimmistä
kaduista, ja' klo 10 ap. lähtee se
ikkeelle katipun^n pormestari etu­nenässä.
Garmaux on näet pnhai-nen
kaupunki: Jo \iseaii vaoden
ajan iovat; työläiset olUet' enemmis-önä
kaupungin; hallinnossa. Eikä
toisin voisi ollakaan paikkakunnal-a,
misää Jean Jaures on vaikutta­nut.
Se' oli 'vakava mielenosoituskul-kue.
Kolfo Etelä- ja Keski-Sanskan
työläiset ovat monitubatlukuisina
kokoontuneet läsnäolollaan kunni-oittaakseen
Jauresin muistoa.
nittelun alaisena olevien suiiVem-molsten
s^Äus^lÄj^ii. .VaiÄl'itf:
lee väestön' niskoilla'otevVVUkä
taa^ nousemaan. ''r^"'"^;'-'^' ^'^
-k- ftopman.,yatikaahii} .kaus^
ovat- seuraavat mjaat. suoranaisesti
diplobiaattisissa suhteissa. Itävalta,
Baijeri, 'Belgia, Tsekko-lSlovakia,
Ranska, Saksa, Englanti, . Unkari,
Jugo-Slavia, Monacor Hollanti, Puo­la,
Portugali^ Bumania, Espanpa ja
suurin osa Amerikan mantereella
olevista valtakunnista IMexlcoa "ja
Yhdysvaltoja lukuunottamatta. .
r-r- : Amerikan hammase»j^erttien
antamien lausuntojen mukaan. nee­kereillä
ovat yleensä paremmat
hampaat kuin valkoihoisilla. Ham-mastauti
oi/ neekereillä harvinai­sempaa
varsinkin täysiveristen nee­kerien
keskuudessa.
Ulan periini
Minkälainen on oleva uusi yhteiskuntajär^jeslys? Vastaus:'Seotti
ennen kaikkea teollisuuden ja tuofannton eri haarojen johdon pois W
tyisteh keskenäär-kilpäJl^täi lienkJJöiden J3"Ää kaiKcj BSJI^
tuotantohaarat.jcqko yhteiskunnan määräysten--aJäfgifcsj, s.o. asettaa'
yhteU^'rin^Hi#|kMfö^^^^ ainoan yleisen suunnitet;
man' i^ukgi#fi* jia «ÄlddSn^eiskunpan jäsenten ottaessa osaa ^ i
Se hä^^tää kilpailun-ja asettaa sen s|aan järjestön;; Samoin biri'teof
feÄ? ojless,jw.yk^|yisten käsilsä olevan'teoljisiod^;
hallitsemismuoto, niin ei, yksityisomistus^ ole' yksityisten hal|(fe^as!«
teollisuudesta eikä^ kilpailusta erotettavissa.' Siis-täytyy myös yleityj'';
omistus hävittää ja/sen sijaan tulee yhteiskunnallinen kaikkien tuoil '
tokeinojen käyttäminen' ja "kaikkien tuotteiden jako yhteisen sopäiuy;
mukaisesti. Syntyy niin sanottu omaisuuden yhteys. )•-.
- ' Friedfrich Engels.
v:: . ,
lussa,,nje;, tulemme näkemään kaii •
niisti' ja vöimakkasti kehittyBeitl;
l^umiita jalossaN kilpiailussa keskö^
)nänsä.;' • • \:.
J Me^^dämme -nykyään- kdtä]^^
•suufta. miirfosaiikaai jäka H)^'fa^••i
käaiisr niisistä oloislariollom^raiili
fiät:^epIjUmW^ a& y |j
1 ^ hautuvat'Mutta ^ syvyydestä!'iAiie'
*^e''^liöIa-:;:Voimia,^-j^
Ien;, paikalle asettavat piempii^-
Uusia kyi^myksiä
Kuinka monta- eri lajia puuta
kasvaa Cänadassa? f
— Joskus timanttieif • yhteydessä
kuulee puhuttavan ' «Kohinorista».
Mikä se on? < "
—- Koska United Mine Workers
of America, eli Yhdysvaltoja ja
€anadaa käsittävä 'hiilenkaivajain
järjestö on perustettu? -
— Kuinka usein Sveitsin presi­dentti
valitaan?
—•Lehtiuutisten mukaan erään
Syvät rivit ovat perustaneet si<
vistysseuroja, työväen akadiemioja
ja opistoja, henkivakiuitusybtiöitä,
palovakuutusyhtiöitä, säästökassoja,
osuuskauppoja ja last, not least —^
musiikki- ja urheiluseuroja, — täs­sä
vain mjjiutamia esimerkkejä sy»
vien rivien, innostuksesta ja ubrau-,
t{iv'äiÄfa;:;iäh;^iii/6^'*i^^^^^
ta. voi.'jo Väiftäa'vanhan terentiori
sanoilla,' e|t& 'pohjaikeVfoksilla '<ei
mit^n jnbim&Jisti eiiaä ole' vleras-
' ' i a k^käiä'^'tällä oh enhomalsen
suuri 'm|iiitys; ^illä, ämö^astaÄi si^J'
ten, että syvät rivit laajentavat ,toi-mintaansa
^ kaikille ' inhimillisille
aloille, voivat He pysyväisesti pitfia
käsissään •'sitä: perintöä, 'Joid"' ker­ran
ihmiäkunnaii^ järkähtämäftömäi^
kehityksen hiukaisesti niille laiikeaa.
Suhteellisesti helposti voi" väkiryii-iiäkÖllä''
teh'da''Valloituksia, 'mutta
paljon ' vaikeampaa on pitää'' niitä
){t'empiä'''aikoja'^'!tö»|gsäSiiV JoyNa-pbleoifib^'^';-
mSfiilmäTi 'i^iuribiman
i^äkivalla^^ttäjan;- £äy^ • Vihdoin
huudahtaa: - •'Äiedättekö,''^ mikä mi-riua'"
la^sä'"- mafa'!!^^!!!» ^toiniiöän
hämmästyttää. Se "on Taa*än väki­vallan
kyk^emättömyys luoda jo­tain
pysyväistä. Maailmassa on vain
kaksi välikappaletta:- miekka , ja
henki, kulttuuri. Ajanpitkääu henki'
aina voittaa miekan.>
Sen ovat nyt syvät rivit ruven­neet
paremmin ymmärtämään. Ja
sen ymmärsi samoin^orvaristo joku
aika ennen Ranskan :8uurta vallan­kumousta
V. 1789, joka tuotti äille
voiton yli koko sivistyneen rtiaail-
.^anteila' ja jotka .suorittavat iLv-toriallisen
.tehtävänsä. Jo'' Ilaria
lausui taistellessaan P:^*udhoaia'Tasy •
taan: cTämä x>n. se' aika, jolloin
töa, rakkautta,' vakaumusta, tietoal;
omaatuntoa n.j.e. sahalla mm-kaikkea
pidetään käupakn, Se 05 •
^eiSeA^ töttnilftksen, yleisfrf Bätjol;
hrisen^^r^ aika ^eli -^7. .^talondellise^ •
lausuttuna : aiika, jolloin jokaiBei.
tavara, aineellinen tai siveellinea
tuodaanT-'feauppa-flrvona mjrytäväi'
si,. oikein 'kauppa-atvonäa' mukatii
punnittavaksi.»
IMutta-^silti ihmiskminan tmitse
joutua'epätoivoon; Nuori, -infiofit^ •{
nut runoilija lohduttaa ^ t ä hii-jrein,
ibaninu säkein r
Veljeni!' Ei ole unta, haavetta vaan! ;
Katso, kuinka jo synkeä yö! ,
Katso: Liiaksi tuskia päällä jo nmii,
'Liian mabtava synnin työ!
Nääntyy kohta jo maailma, ..loppDvi
• näin.
Taisto! — Silloin oi kohottaa,
§äde_ hohtaa rakkauden kirkosta
päin,
Katseen loistavan kansa j a , M » !
Suuret juhlat lohduttavat,. Ism-
< . , X englantilaisen uimarin pitäisi pika-
Talojen akkmioista liuhuvat pu- ylittää uida yli Englannin
na.se hput vien vieressä tasaval- ^^.^^ j ^ ^ ^ , tämä.kanaali
lan lippujen kansaa ja nuoret nai­set
heittävät laulavaan kulkueeseen
kukkfa — Etelän -monivärisiä lois­tavia
kukkia— kunnes kulkue
kääntyy Garmauzin buomatuimmal-le
^nkeamalle, joka tästä lähtien
kantaa Jauresin nimeä. Tänne kau­pungin
keskustaan, sen huomatuim-paan
paikkaan, on,'^Jean Jauredn
muistopatsas pystytetty.
Viipyi kauan ennenkuin kulkue
oli kokoontunut, mutta silloin olikin
kansaa vieri vieressä niinkauaa kuin
nähdä voi. Ensiksi esitettiin Ana^
on?
. Helsingissä äsken pidetyillä työ­läisten
laulu- ja soittojuhlilla piti
tunnettu työväen esitaistelija ukko
Ursin seuraavan avajaispuheen:
Arv. juhlavieraat!
Syvien rivien toiminnassa on
t o i r F r a m e n l a i u t t a ' ^ i ; ^ n ^ piirre, joka täyttää .jokaisen
raama pube (France-itse oli sairas- ™ . y^!;^?\,«y^ä»*ä, mitä vii-tunut
etkä ollut sen vuoksi saapu­villa.)
Puhe teki mitä syvimmän
vaikutuksen.' Sen päättyessä tuskin
oli ybtään kuivaa sflmää koko ib-mismeressa,
joka Etelän helteisen
auringon 'paslhtaessa - joldallisen b3-
j a i ^ a :^]mparoi pfubujaliioTokkeita.
Pt&eide^^' jälkeetf pudotettiin
miud»pa^s^^ peittänyt punainen
verho alas. ;Koikealla jalustalla sei­soo
Jean Jaures kpjn ilmielävänä.
Kasvot ja vasen käsi suunnattuina
pittömimmällä ilolla. Tämä, piirre
on se, että syvien rivien toiminta
laajennemistaan laajenee, leviää ja
yhä useammille aloille mitä suurim­malla
menestyksellä. Se tn kasvanut
valtiolliselta ja ammatillisesta al­kujuuresta,
mutta siitä juuresta on
versonut suuri, komea puu.
«Siitä kasvoi kaunis tammi,
ylleni vihanta virpi.
Nousi maasta mansikkaisna,
kasvoi monihaarukkaisna.>
man. Porvarilliset ainekset kohosi­vat
yhä korkeammalle aatelin ja
papiston rinnalla, jotka siten kadot-tivatkin
aina. vaan enemmän enti- ^
»??tÄ<W^ty*?S?tä9D»o^n'^e? täm^i Sl.?."??.
kutistui sangen, v ä h ä i s ^ . ' ' " ' ^
Muttör.kulttuuri; ,ei!lo)^,iyk8in bfn?
gen,-sielun, vaan myöskin .ruijmiin
harjoittamista. tasapainoisesti.; -.Tosin
ei nykyajan korkein .tiedekään voi
sanoa meille,,, mitäf .oikeastaan; fiidu
on, yhtävähän kuin mitä ruumis on.
Koska kaikki on kokoonpantu mo­lekyyleistä,
nämä taas atomeista
ja nämä vuorostaan elektrooneista
ja koska viimemainituilla ei ole lÄjn-käänlaisia
aineellisuuden varsinai­sia
tuntomerkkejä, niin seuraa esim.
ostvaldilaisten käsityksestä, ,että ai-
'neellisuudeh,. «materian» olemassa­olo
on jotenkin epäilyksen, alainen.
Materialistiset monistit- taas"' väit­tävät,
että henki taas on joku ma­terian
ominaisuus, eikä siis mikään
erityinen olemus. Mutta me puhum­me
vielä toistaiseksi sekä henkisis­tä
että ruumiillisista harrastuksia:
ta, Ja sekin on erinomaisen ilah­duttava
ilmiö, että hyvät rivit yhtä
paljon harrastavat sekä sielun että
ruumiin kehitystä. Ei löydy- har­taampia
ja todellisempia tieteen
harrastaija kuin kansan syvät'rivit
Ja taiteen suhteen on asianlaita sa­ma.
On melkein liikuttavaa näbdä,
miten suurella harrastuksella ja uh-:
rautuvaisuudella i e viljelevät esini.
näytelmätaidetta ja soittoa.^ ^
Ja toiselta "puolen, miten pj^*on
he nhraavatkaan. ruumiin - kebittSiili*
seeil kauniiksi, sopUBUbtaiseiksivYa
voimakkaaksi!
mittevät ja. -ylentävät mieltä.
Pyydän- saada lausua kaikki 4rr.
juhlavieraat sydämellisesti tmetd-;
leiksi* tähän', suureen, ylevään W
föyttää vailaBsa pysyäkseen A ^
•ka -taloudelUset: menettelytavav-,
•teiskunnallisesti kohottavat f ^ ^^
öifcetitettnon- asemaan ty»"^. ^ ;
kaari. vTCmt»n.,.m^
Kolmas Kansainvälinen J ^ ^ .
Td.:\ Kansainvälinä T ' ^ * ;
rptk&issut :ja sen s e u r a ^ - ; ;
^raojo^ käytännöllisiä
laisessa maapallon ^^^^l
Äfctä tySnman, jokin i h n e ö ^ ^ v
tans/#öläikten: haltuun ^^^^^^
kapitänstilubEBh
kokeiltu petos ja ^^'^Z^ »1 1
Me tulemme täsöl juhlassa näie- «een. eT meidän tarvitse, e^^^^
raään todistuksia molemmista mn- '
saimmassa- määrässä. Me tulemme
kuulemaan ihmisen syvimpien tun^
teitten ilmauksia soitossa ja lau-tuokkavoimaj;
koolle
Y l i ' koko maailman kaikuu W\
kivan työväestön keskuudessa
•paljon, merkitsevä lause: ybieun»-
tamaa rakentamaanr Ja jos osaaD-me
oikein arvosteUa sitä tllanneö»»
jossa -elämme ja vastassamme
vaä järjestynyttä pääoraaiMliCJ,
niin huomaamme sen kaikinpnoW
välttämättömäksi. Ensimämen ^ {
vollisuutemme on i^^'i^2
niin taloudenisesti kuin polntos^
tikin ja tiukaa järjestökurm avu^
kootJtava luokkavoimarome l^sof
seen toimintaan. Se tehtävä « 0^
suinkaan helppo, mutta «
kään mahdoton, vaikka sitä psfl«
kin toteotumattomaksi
On vaan ensin otettava sehajj
mitä aseita vallassa oleva to^
pyridä. Vaan on r*^" > J
telHava fiuomfomme
pudeeii etl^ ^^^«'^^'"'Jlii ff '
^öväcstöÄ-- valtaan ja