Canadan uutiset, July 17, 1924

              ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
1
'-J:
I
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
^ ^ ^ ^ ^ ^
41 I I»
iji»
h »
SS
-4
C A S f A B A N ' T T T T T T S E T ; : !ft Hr?
te:
Tihdysvaltain presidentin vir­kakausi
kestää neljä vuojtta, jon­ka
vuoksi presidentinvaalit ovat
aina joka neljäs vuosi. Eun y h ­dysvaltain
presidentti ei olevain
nimellisesti toimessaan, kuten
presidentit monissa muissa tasa­valloissa,
vaani viranomainen,
jolla on suuri poliittinen valta
j a vaikutus, on presidentinvaa­lilla
tavattoman suuri merkitys,
herättäen koko maassa yleistä
hermostunejisuutta jai usein var­sin
dramaattisia kohtauksia. V a -
rapresidentti valitaan samalla
'kertaaj mutta, hänellä on vähän
tehtävää hallituksessa (paitsi et­tä
h^in on senaatin puheenjohta­ja),
että hän ei vaalin yhteydessä
saa minkäänlaista huomiota. V a ­rapresidentti
valitaan vain siksi,
että olisi maan korkein viran­omainen
^ heti valmiina, jos pre­sidentti
sattuisi kuolemaan taik­ka
tulisi kykenemättömäksi vir­kaansa
hoitamaan.
Presidenttip ja varapresident­tiä
ei .valitse' kansa suoranaises­t
i kuten laajoissa piireissä käsi
tetään. Heidät valitsee erityinen
valitsijamiehistö (presidential e^
lectoral college). Jokainen valtio
on oikeutettu valitsemaan vali
sijamiehist
litsijöita k
loon saman maaran va-^
:mn Ivaltiolla on edusts -
jia- liittösenaatissa ja kongressin
edusraieshuonessa. Siten, jos val­tiosta
on kymmenen edustajaa
kongressin edusmiesliuoneessa ja
kaksi senaattoria (minkä määrän
senaattoreja kukin valtio on oi­keutettu
lijhettämään liittose-naattiin),
on valtio oikeutettu va­litsemaan
kaksitoista valitsija?
valitsijamiehistöön. — Kussakir
valtiossa valitsevat äänestäjät y~
leisessä vaalissa valitsijamiehet!
yleisellä vaalilistalla. Jokainen
poliittinen puolue kussakin eri|
valtiossa valitsee täyden määrän
presidentinvalitsijamiehiä valtio­ta
kohden. Äänestäjät antaessaan
äänensä puolueen listalle hyväk-j
syvät oman puolueensa listan
sellaisenaan; jc^ten siinä mainitut
henkilöt saavat äänestäjän ää­nen.
1 ^
Tärkein alustata toimi ennen
presidentinvaalia on presidentin-ehdokkaanj
^ nimittäminen. Joka
neljäntenä vuotena kesällä ennen
yleistä vaalia pitää kukin valtiol­linen
puolue koko maata käsittä--
vän^ nimityskokouksen, johon ko­koontuu
sadottain edustajia kai­kista
valtioista. Nämä edustajat
valitset puqlue joka suoranaises­ti
taikka välillisesti,: ja nämä e-dustajat
valitsevat puolueeseen
kuuluvista ehdokkaat presiden­tin
ja varapresidentin toimiin.
Tämän jälkeen puolue kussakin
valtiossa valmistaa ehdokaslistan
presidentinvalitsijoiksi, j a näistä
jokainen, se tiedetään jo etukä­teen,
äänestää I presidentiksi ja
varapresiden'tiksi ne miehet, jot­ka
puolueen nimityskokous on
ehdokkaikseen valinnut. Sääuv
nön mukaan ovat presidentinva­litsi
jami,eh.: puolueen uskollisia ja
suoralla tiketillä", s. o., hän
äänestää kaikkia oman puolueen­sa
ehdokkaita,
Senjälkeen, , kun äänivaltaiset
ovat valinneet valitsijamiehet,
kokoontuvat näin valitut presi­dentin
valitsijat kussaöin valtios­sa
valtion hallitustalolla seuraa­van
tammikuun toisena maanan­taina
antamaan äänensä puolueen
ehdokkaille presidentiksi j a va­rapresidentiksi.
Kun äänestyä
näin on tapahtunut, lähetetään
äänestysliput liittosenaatin presi­dentille.
Helmikuun toisena kes­kiviikkona
avaa senaatin presi­dentti
senaatin ja edustajahuo­neen
yhteisessä istunnossa; äänes­tysliput,
jotka silloin lasketaan.
Ehdokkaat presidentiksi ja vara­presidentiksi,
jotka näin ovat
saaneet ääntenr enemmistön julis­tetaan
silloin valituksi. Virkoi­hinsa
asettaminen tapahtuu sen
jälkeen maaliskuun 4; päivänä.
Näin ollen kansan välillisesti va­litsema
presidentti odottaa useita
kuukausia ennen kuin hän voi as­tua
virkaansa.
Jos mikään ehdokas ei saa va­litsijamiesten
äänten enemmis­töä,
valitsee edustajahuone ään­ten
enemmistöllä presidentin
niistä kolmesta ehdokkaasta, jot-va
ovat saaneet enimmän ääniä,
vleisessä vaalissa. Kun edustaja-huone
näin valitsee persidentin,
on kunkin valtion kaikilla edus­tajilla
ainoastaan yksi ääni. Tä­nä
•tarko'ttaa, että enemmän
kun kak.sivuotta ennemmin valit-^
Ui eduskunta valitsee: presidentin
lällaisen tilanteen syntyessä. Jos
uikaan ehdokkaista ei saa ään-^
ten enemmistöä varapresidentik­si;
valitsee senaatti varapresiden­tin
kahdesta enimmän ääniä saa­neesta
ehdokkaasta, ollen kulla­kin
senaattorilla vain yksi: ääni-
Tällainen tilanne on Yhdysval­loissa
«yntynyt vain kaksi ker-
^afi. \iionna 1800. jolioin Jeffer-.
son ja Burr saivat saman ääni-m;
iarän ja vuonna 1824, jolloin
m l j ä e h d ok ast a sai va 1 itsi ja m ies-en
ääniä, tullen John G, Adams
s i 11 o i n \' a 1 i tu k s i o du s t a j a h u o n e e n
iänestyk>:essä,
Presidenfn täytyy olla 35 vuo­den
ikäisen, syntyperäisen Y h ­dysvaltain
kansalaisen, joka on
asunut Yhdysvalloissa vähintäin
1-4 vuotta. Presidentin virkakau-siv
on neljä vuotta ja voi hän tul­la:
uudelleen valituksi miten mon­ta
kertaa hyvänsä, vaikka tavak-isi
on tullut, ettei ketään valita
virkaan muuta kuin kaksi, ker­taa,
ei ainakaan : yhtämittaisesti
peräkkäin. Presidentin palkka
on J}575,000 vuodessa ja hän on oi­keutettu
asumaan hallitustalossa
eli Valkeassa. Talossa. Sen lisäk­si
myönnetään hänelle huomatta­va
rahamäärä käytettäväksi mat-liikevoiton
saamiseksi. Se on (F
tuvammin sanoen märäksi-^1
tamista kuin kontrolloimista.'
n
Myy niin paljon kuin
suinkin voi
'3=
f 1 t
-sr-
1 1
fr \
4l
"Hallituksen raporteissa l i
tilannetta sanotaan *hyväl
kun myynnit ovat suuria;
•Liquor Central BoardMn (Vii
kontrolli-valtuuston) jäsen
sittaa tämän kaupungin pilku
mistä viinakaupoilla, joita pi'
täisiin avoinna kaiken ^yötäi I \
sanoo: 'Koska me nyt olen
viinaliikkeessä, niin yhtä
meidän sopii käydä siihen hy
t i ja runsaalla mitalla;; sillä a
astaan siten voimme kilpailla
lakauppiaitten ja koiratorpi
kanssa.'
''Koiratorpat hallituksen k(
rollin alaisina! Todellakin, j ;|
tish Columbian sanomalehdif '
mukaan on tämä koiratorpi
ja salaviinakauppiaitten p
tiisi.' Sadat paikat Vaneoi
rissa myyvät viinaa, avonais
ja räikeästi, laista huolimat! f?
4.
' f
• X-I
I
1
Parempi saada vanhat
kapakat.
'•Empimättä voin sanoa.
Hallituksen Kontrolli, semmc
na kuin sen täällä näemme,
pahempi kuin vanha kapal t .
n
J !
systeemi. Monet tusinat Vam
verin asukkaat ovat sanoneet
nulle, että : he toivottaisivat
vetulleeksi kapakan paluun j s
luummin kuin näkevät jatku
sen mitkä meillä nyt on: j a s \ ^
si he mainitsevat: ' h
(1) ''Naiset eivät kävisi k?=
koissa niinkuin . he käyvät: h
tuksen viinakaupoissa;
(2) " O l i s i helppoa saada,
mittua henkilöitä, jotka .rikk<
l a k i a yksityisen myyntijärje
män mukaan, koska silloii
hallituksella olisi mitään aih
heidän: suojelemiseksfen.
(3) "Useampia vangitsem
tapahtuisi jnopumuksesta.
mikään liike halua sakottaa
maa ostaja piiriänsä. Hallitut
oliossa viinanmyyjänä, ymmä
kaupungin poliisi tehtävänsä
tiriitaiseksi j a sekasotkuisek^
Se ei ole ?
; "Sanalla sanoen tämä uusi
na järjestelmä ei ole alenti
veroja. Vancouverin asuklf
kuluttavat $8 väkijuomiin
dakseen takaisin $1.
" S e ei ole pelastanut koi
Minä kuulen, mieltäpöyristj i ^
viä kertomuksia ^kotona juo
telemisesta.
rt
4f
1
* ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
r 4
^^^^ - '
-It-ffllfit W ^ V V L . M f ^ o '
3h - -«r-HC» .i;4;ftrTi^iBPVf!|ti\
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
••:>T;i,'v;'r=r>i^'(4',v/.';;>:iiilJ,'«l(l!i;i!-i'ij'<:"l-*r''
r
4
: " Se ei^ole vähentänyt :huu
vien lääkkeiden pahetta.''
• •Käsi kädes.sä Jupma-As€
. . sen rikkomusten kanssa kr
•kakuluilun ja muihin menoihin, .i^komukset Huumaavien l | ;
Varapresidentm palkka on $12,
000 vuodessa eikä hänelle myön­netä
vapaata asuntoa. :
Sen jälkeen kun n5''kyinen puo-luemuodostus
syntyi, on Yhdys­valloissa
ollut • 16 presidenttiä. 12
republikaanista ja 4 demokraa­tista.
Tällä ajalla on neljä pre­sidenttiä
tullut uudelleen vali­tuksi,
nimittäin Lincoln, Grant,
keiden Asetusta vastaan —
nes näyttää siltä, että, ellei
' dän kansaamme saada heräte
• näkemään tuota vaaraa, on
samme tuomittu perikatoon.'
luotettavia jäseniä, jotka itse ei­vät
pyri mihinkään virkaan j a ' j^^^g^^^^^^ ja Wilson.-^F.L.I.S.
joita: puolue siten kunnioittaa . .. i
valitsemalla heidät presidentin-valitsijoiksi.
ÄÄNIOIKEUTETUILLE NAI-
' Kun puolu^ on toimittanut eh- SILLE ETENKIN CANADASSA
dokasnimityksen, alkaa puolueeni JA TÄLLÄ. HETKELLÄ VAR-Jr,
r - i ^ f ö * ^^
17
* - «• f t
»ia
ri. r . .1. , » i M . T f t f - - f ~ - ^ - ^ » - « i ' I r V -
^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
4.- c
^ ^ ^ ^
•7*»! •Jää-kansalliskomitea
vaalitaistelun
tarkoituksella, että puolue pääsi­si
vaalissa voitolle. Kansallisko­mitea
nimittää ' presidentin-ieh-dokkaan
suosituksen .mukaan
vaalitaistelukomitean puheenjoh­tajan
ja rahastonhoitajan hoita­maan
vaalirahaston keräystä ja
suorittamaan maksut taisteluku-luista.
Valtapuolueet kuluttavat
tavallisesti vaalitaistelussa mil­joonan
dollaria taikka enemmän.
Kun äänestäjä presidentinvaali-päivänänä
(marraskuun ensimäi-sen
malanantain jälkeisenä tiis­taina)
menee vaaliuurnalle, ei
. hän äänestä puolueensa ehdok­kaita
presijientiksi ja varapresi­dentiksi,
vaikka niiden nimet o-vat
vaalilistalla puolueen tunnus-merkinalla.
Hän äänestää vain
presidentinvalitsijoita, joiden ni--
met esiintyvät vaalilistalla,-kukin
ryhmä puolueettain, joten ään^s-
. täjä merkitsee I vain sen sarjan,
mitä puoluetta hän kannattaa.
; Se puolue, joka saa enimm^ii ää­niä,
saa valituksi ikaikki valitsi-
; jamiesehdokkaansa, sillä - harvoin
i^sattuu," että äänestäJS memsi va-
J^tsema^n ; jnnulla ' tavalla .kuin
SINKIN ONTARIOSSA.
Mrs. Nellyn McClung kectoo
hallituksen viinanmyynnistä
B. Ciassa.
iVIrs. McGlung, Canadassa ja
Yhdysvalloissakin laajalti tun­nettu
luennoitsija ja kirjailija­tar
on asunut British Columbi-
Levitä tietoja tosiasioista.
Levittäköön juuri tällä hetkel­lä,
jokainen Ontarion nainen näi­tä
tietoja tosiasioista, jotka hän
.kokoaa. E i ole olemassa ketään
puolueettomia tässä sodassa. Hen
k-löna täytyy olla joko puolesta
tai vastaan.
* * * * H '^'^•/A
. . . .
Neuvostohallituksen tunnusta­minen
ja Ranska.
Ranskan uusi presidentti ja hä­nen
hallituksensa ovat tehneet
päätöksen, että Venäjän bolshe-vikihallituksen
tunnustaminen o-tetaan
lähemmän pohdinnan a-laiseksi
tarkoituksella saada a i ­kaan
diplomaattisten suhteiden
mm
assa j a hänejlä on tämän laa- solmiaminen Ranskan ja Vena­tuista
sanottavana siitä paljon jän välillä,i,jos se suinkin katso-huudetusta
ja eräillä tahoilla, taan mahdolliseksi.
ylistetystä Hallituksen Viinan-myynti-
Laista:
Viinaporhot, kaikkine raha-varoinensakaan,
eiyät koskaan
voi saada voittoa tietoisuuden ja
siveellisyyden /harrastajien- y l i ,
jos i Yainjhmiset tietävät totuu­den
tuosta 'varjosta* V jota nimi­tetään
Hallituksen Kontrolliksi;
"Täällä British Columbiassa ei
siinä ole mitään 'kontrollia'.
HaUiftis , rtoimil- plutpanimoiden
j a yiinanpolttimoiden jakamis
liikkeenä. Kuten eräs tämän kau­pungin
(Victorian) poliisikomis-sioneri
: sanbo* *.'.Hallituksen
politiikka on ajkpbolifig^ kansa
Pääministeri Poincaren_ halli-tuskaudella
oli Ranskalla ja Y h ­dysvalloilla
sellainen keskinäi­nen
ymmärrys, että molemmat
hallitukset toimivat Venäjää
koskevissa i asioissa käsi kädessä
j a ilmoittivat toisilleen kaikki
niitä koskevat seikat. Nyt uuden
hallituksen päästyä ohjaksiin tie­dettiin
sen ensimäisenä toimenpi­teenä
olevan bolshevikihallituk-sen
tunnustaminen. Ensi aluks^
se kuitenkin seurasi Poincaren
politiikkaa, mutta on nyt päät­tänyt
tehdä poikkeuksen.
Ranska ei ole päätöstä tehuyl;
ilman} harkintaa. Pääministeri
Herriot oui haastatellut ;kaitvkia