Vapaus, October 5, 1922

              TAPAUS
Cansdan sDomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes-trs,
Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torsfai ja lauantai.
H. PURO.
Vastaava toimittaja.
V A P A U S
(Liberty) ' ^ ^ ^ ^
, The only organ o£ Finnish Workew in Canada. Pob-
B^ed jn Sudbury, Ont, every Toesday, Tbursday and
; Advertiaing lates 40c per col. Incb. Minimum cnarge
f o» Binde insertioB 75c. Discount on standing advertise»
«€nt. The Vapaus |s the best advertiaing medium among
Finnish People in Canada, ^
TILAUSHINNAT: , ,
Canadaan yksi vki $4,00, puoli vlt. $2.26, kolme kL
M.60jaykflikk.76c. „ „ ,
Vyhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk,
ja kolme kk. $1,76.
' TOauksla, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
l^ifed aBJamieBten Joaift on takagkset.
; Umotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
- yden teflcstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
aMnus.' Kuoloilmotukset ?2.00 kerta ja 50c, lisää
ji&aiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
' kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$300 ikaksikertaa; syntymäilmotukset $1,00 kerta; ha-lotaantieto-
ja osoteilmotukset 60c. Ikerta, $1,00 kolme
kertaa.Tilspäisilmotuksista pitää raha seurata mU'
kaha, • -
•Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Idrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajän per-
Monallisella nimenä.
J, V. KANNASTO, Liikkenhoitaja, v
jmiiiii- ••IIII—t l* fc.,,,,»>„M—••r—t I • -.p. •
'f-Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
' fle St,, Puhelin 1038. Postiosote:
• . • ,^ Sadbury, Ont.
fiegistered at the Post Office Department, Ottawa, asi
^ md class matter.
^Tiistain lehteen djotut, jimotukset pitää' ollai kont-töVlssa
laaantaina. torstain lehteen tiistaina jä lauantain
Knteen'torstaihia kello 3. ;V • • ;
Kreikkalaisen imperialismin
romahdus
|\'jKreikkalaisten tappio Aasiassa on täydellinen, ja
eftjiottaessaan' ; Vähän-Aasian täydellistä evakuointia
tunnustaa Ateenan hallitus asemansa täydellisen avut-ttiiriuuden.
Se tunnustaa myös samalla, että kansan
suäret joukot ovat tuominneet sen politiikan ja että
n»)iBta uhkaa vallankumous.
S ;j Helleeniläisen ylikomissaarin Smyrnassa ententen.
e4M8tajille osoittamat tiedonannot ovat mitä suurim­masta
merkityksestä. Miksi Kreikan armeija, jonka ase­ma^
keväällä oli «loistava», pakenee epäjärjestyksessä
|ffvjmelkein yastarinlaa tekemättä? Miksi se pn peräy-
/^^yt 150 kilometriä viikossa? Miksi kuningas'Kon-i|\
intin, joka vielä muutamia viikkoja sitten, teki vinilä
i^ielettömimpiä vaatimuksia, nyt pyytää ystävyyden jiat
•^i^justä valloilta ja tarjoo aselepoa? Siksi että AeWee-niiäisei
sotiltiiit kieltäytyvät faM/e/cmaifcij siksi «-että
bolshevismi oii tarttunut heihin, kuten Ateenan esi­kunta
ilmoittaa. ^ .: ; - O V I
H^i Kuukausia kuukausien jälkeen kestäneiden taistelu­jen,
kärsimysten ja koettelemusten jälkeen kenraalien,
kuhinkaan ja pääministerien kunniaii kirkastamiseksi
ja yhä suuremman ^iistovoitoi»;! hankkiraisöksi Ateenaifv
foitot
raasta voitosta huolimatta kasvaa hätä ja kurjuus | MA|||7|||»fA l f i S | | ö jM f j l.
maassa. Muutamien railjaardimiesten suunnattomista! lWmmlWVZUm^mi lU
riistovoitoista huolimalta kärsivät työläistefi, talonpoi­kain
ja pikkuporvarien suuret joukot jatkuvasta ja
alati kärjistyvästä talouskriisistä. Verokuormat ja hin-tainkalleus
painavat työtätekevää väestöä. Työnantajis-to
käyttää Ranskassa, niinkuin kaikkialla muuallakin,
hyväkseen kriisiä orjuuttaakseen proletariaatin koko­naan,
Poincaren pankkiiriministeristön, samoinkuin
demokraattis-sosialidemokraaltinen hallitus Saksassa,
teollisuus- ja finanssiporhojen joustava välikappale.
Se on jo valmis ammuttamaan yhteislaukauksilla lak­koilevia
taikka mieltäänosottavia työläisjoukkoja. Nyt
mielivät hallitus ja ^dustajakamari tehdä tyhjäksi 8-
tuntisen työajan. Tässä suorittaa niille Saksa mielui­sen
apurin osaa. iikekilpailu, jota Stinnes saksalaisten
kulipalkkojen ja reformististen työväenjohtajien avulla
harjoittaa, on mitä parhain veruke työväen elintason
painamiseksi ja työajan pidentämiseksi Ranskassakin.
Tässä vaikeassa tilanteessa alkaa Ranskan proleta­riaatti
älytä, että vain taistelu mitä leveimmällä rinta­malla
voi tehdä sen hädästä lopun. Tässä tarkoituk­sessa
on se m.m. ryhtynyt taistelukosketutseen Saksan
proletariaatin kanssa, minkä kohtaloon se on yhä lä­heisemmin
yhdistynyt-, 'Ranskalainen sosialidemokratia
sen sijaan surkastuu oman tyhjyytensä mitättömyy­teen,
ja arasdertaiftilainen ammatillinen johto menettää
menettämistään vaikutusvaltaansa. Kommunistisen Puo­lueen
ja Punaisen Ammattiyhdistysliiton johdossa puo
lijstaa Ranskan proletariaatti elinehtojaan ilmeisesti
päättäneenä jatkaa puolustustaisteluaan kaikesta vai
koisesta terrorista huolimatta.
Provokaattori Matti Turkia
.Sosialidemokraatti' Matti Turkiart,• • kuten monien
muiden noskelaissielujen ei ole ollut rhyvä olla Neu­vosto-
Venäjällä, heidän sielunsa ikävöi porvarimail
maan. Niinpä proletaarisen Venäjän maaperä alkoi
polttaa Turkiankin jalkoja, joten hän valmisti paon
Venäjältä, Viime aikoina on Turkia sitten julaissut
seikkailunsa Suomen sos.-dera. lehdissä ja on täkäläi­nen
noskelaislehti. Raivaaja nielaissut ne makupaloina.
Tämän luopion edesottamisista kirjoittaa «Suomen
Työmie9;>-Iehti seuraavaa:
Sos.-dem. sanomalehdistössä on viime viikkoina ju-laistu
kirjoituksia joissa ' nimimerkki «Maanpakolai­nen
» on tökeröllä tavalla, mutta sitä häijymmällä 'si­sulla
herjannut Neuvosto-Venäjp ja erityisesti Venä­jän
Kommunistiala Puoluetta. Sitten alkoi ilmestyä
niihin' noskelaislehtiin «Humu-Pietari» — Turkian
vanha ^salanimi y joka Suomen vallankumouksellisen
lyoväeiVliiktieen mustaamisessa voitti noskelaisten tör-keimmätkin
sepustukset. Samaan aikaan Turkia aii-loi,
^ — J A . .Mhl^y^feti J l se
joissa kuvasi kärsimyksiään Venäjällä ja häpäisi Suo-then''#
omm^riteti8t%j;;Puoluetta ^«amanlaisiUa parj äiifc-silla,
joilla elokuun murhamiehet, joista hän ei ole
kaukana, ovat koettaneet lahtaritekoaan proletaariseksi
sankarityöksi koristella. Vihdoin selitti S. Sosialide­mokraatti,
että k^ikkif^ti noid(»n s^pUäusten tekijä oli
Pirean ja Smyrnan kamasaksoille ovai Aasian ryl<s;^% ~ W
roentit alkaneet pohtia kohlalotfaiirja he oVat K e P f i ^ ^ ^wlk%,P^J^B^:^^'§>^ y:.
Tapauksessa on opettavaakin. \-
Matti Turkia oli aikoinaan, noin parikymmentä
vuotta sitten. Suomen työväen luokkatietoisuuteen he­rättäjiä,
jopa monta vuotta hoiti Suomen sos.-dem.
puolueen sihteerin tointa. Useissa hänen toimissaan kä­vi
tällöin jo ilmi itsensä suurentelu, pikkumainen vii­sastelu
ja juonitteluun taipumus, jotka osoittivat, fettei
hän ollut jaksanut kehittyä uusaikaisen proletaarin
tasolle, vaan kantoi. nahassaan vahvaa annosta pikku­porvarillista
roskaa. Tämä näyttää sitten yhä kehitty­neen,
kunnes mädätti miehen täydellisesti.
Venäjällä liittyi Turkia Suomen Kommunistipuo­lueeseen
sen perustavassa kokouksessa ja otti osaa toi
miniäänkin, kirjotellen joskus lahtarivaltaa vastaan.
Kommunistin nimen ottamiseen ei hänessä kuitenkaan
liittynyt entisyytensä arvostelun tarvetta eikä sitä pe­rinpohjaista
uudistusta, joka vasta voi vanhasta sosia­lidemokraatista,
kommunistin tehdä. Hän katsoi aina oi'
le§nsa pikeassa. Siellä hän vetäytyikin yhä kauem-ma4si_.-|
yöväen luokkataistelusta, ja Vaikka kuuluikin
Venäjän Kommunistipuolueeseen, ei hän pitänyt asia­naan
tätä ja vallankumousta sen parjaajia ja vihollisia
vastaan vahvistaa, vaan esiintyi sen vastustajana, jonka
lakia joutui puolueesta erotetuksi.
On selvää, että Turkia ei ole koskaan rehellisessä
mielessä kuulunutkaan kommunistipuolueeseen. Hänen
«paljastuksensa» eivät montaa suomalaista työmiestä
harhaan johtaune. Siksi kömpölöitä ne ovat. Paljon
ovelampia maailman suurimman vallankumouksen
parjaajia vaatii jo nyt sen vihollisten, porvarien ja
noskelaisten etu. Ja käy hänen varmasti niin kuin niin
monen muun lurjuksen, joka työnsä tehtyään saa pai­nua
häpeillä syrjään.
Kuten sanoimme, on tämä tapaus opettava,-~Se
näyttää, mihin sentapainen «oppositioni» johtaa, jo­hon
Turkiakin kuului: toiselta puolen aktiivisiin anar-kistitekoihin
proletaarisvallankumouksellisla puoluetta
ja" vallankumouksellisia tbimitsijoita vastaan, ,ja toisel­ta
puolen — suoraan työväen luokkataistelun pettäjien
syliin, mikä molemmissa tapauksissa merkitsee lahta-rien
avustamista.
Mutta vaikka tämä tapaus ei Suomen työväenliik­keelle
olekaan vaarallisempi muita kaltaisiaan tapa­uksia,
ei se sen tekijän tuomiota lievennä. Joka niin
kauan on näytellyt työväenmiestä ja kommunistia, ole­malla
mukana» riveissä ja sitten yrittää kavaltaa ne,
joita on Juudaksena pettänyt, sillä on vain yksi nimi:
provokaattori.
Tällä nimellä tulevat Suomen luokkatietoiset työ­läiset
Matti Turkiata niraillämään ja < senmukaisesti
häntä kohdellaankin. *
löytyneet enään tottelemasta sotilas- ja kauppurihar-
Idinypllan tahtQfl, Mitkä olkootkiu tämän vallankd.'
"ft^uk^eh »tiöi-ahai^et syyt, ön se joka tapauksessa Vai-f^
kuipo^s. Mistä ovatkfh virinneet ajatukset, inho ja
yilia, j^iiiil eivät ne pysähdy yhden imperialismin tuhoa-
Hiiseen vaan valmistautuvat kukistamaan järjestelmän.
l^unj Bulgaria vuonna 1918 teki aselevon, niin ei
sen armeija viivytellyt rintamalla vaan marssi kohti
Sofiaa kukistaakseen kuninkaan, tämän kamarillan ja
keinottelijaporvariston. Kreikkalaiset joukot seuraavat
nyt bulgarialaisten joukkojen esimerkkiä. Juuri ne,
ilmaisemalla tahtonsa toiminnallaan, tekevät lopun so­dasta
antaen tervetulleen esimerkin kaikille imperia­listeille
maan päällä.
Bulgarian Ferdinand pakeni kapinaannous^ila di­visioneja;
Wilhelm II lähti rintamalta käpälämäkeen
välttyäkseen joutumasta punaisen lipun alla istuvain
neuvostojen tuomittavaksi. Kreikan aasialainen arm^^
tulee tuomitsemaan tuhoon houkkamaisen ^hallitushuo-neen,
joka luulee vielä pelastavansa ||ls|(nsj^^^
Englannilta oikeutta Konstantinopoliii valtaukseen.
Helleenin proletariaatti, jota on niin raakalaismajs^sti
iskenyt ensin venizelismi ja sitten gunarismi, näkee
vapautuksensa päivän lähestyvän. Olemme aina terpit
taneet Aasiassa kehittyväin tapahtumain suurta mer
kilystä^^tapahtumain, joihin Neuvosto-Venäjä on ensi*-
maisena kiinnittänyt kapitiaalin huomiota. Ja tässä nyt
huimaava välikohtaus, huomauttaa^ pariisilainen toveri
lehti.
Ranskan proletariaatin
• itsepuolustus
Ranskan 'proletariaatin kuohumisilla käy yhä i l ­meisemmäksi.
Havren porvarien verisauna ja yhä kär
jistyvä kiristys yleensä työntää* maan proletariaatin
vastu^amattomasti eteenpäin. Ei kulu viikkoakaan i l ­man
etteivät suuret työläisryhmät kuuluttaisi taistelu
tahtoaan, Papisissa pitää kommunistinuoriso suuren
mielenosoituksen ulkoista ja. sisäisiä väkivaltaa, mutta
varsinkin Saksan kuristamista ja siitä aiheutuvaa sodan
uhkaa vastaan. Liilassa osoittaa 20,000 työläistä kom­munistisilla
tunnuksilla mieltään Poincaren politiik­kaa
vastaan Ja amnestian puolesta. Kaivostyöläisten
kongressi päättää tehdä yleislakon siinä tapauksessa,
etta edustajakamari kumoaisi 8-tuntisen työaikalain.
Havressa ovat matruusit tehneet 23 tuntia kestäneen
lakon, minkä aikana eivät päässeet lähtemään esim.
matkustajalaivat tuhansine matkustajineen. Jne.
Taisteluväsymys, joka Johtui amsterdamilaisen joh­don
kurjasta petoksesta toukokuun suurlakossa 1921,
on väistynyt uuden luokkatietoisuuden ja taisteluval-miuden
laineen tieltä. Ranskalaisen imperialismin saa-
Urquhartin oljy<opimut.
Kuten tunnettua on englantilai­sen
rahamiesyhtymän edustajan Ur­quhartin
ja Krassinin välillä tehty
laajasuuntainen petroleumisopimus,
mikä odottaa vain neuvostohalli­tuksen
vahvistusta. Tämä uusi kon-gessioni
merkitsee Neuvosto-Venä­jälle
uutta taloudellista ja poliit­tista
voittoa. Urquhart, englanti­lainen
Stinnes, nimittäin on, kuten
jo olemme aikaisemminkin mainin­neet,
ollut yksi euvostovallan kiux£-
kuisempia vastustajia ja pitkiä ai­koja
jarruttanut voimiensa mukaan
kaikkia Englannissa ilmenneitä vir­tauksia
yhteisymmärrykseen ja ai­nakin
kauppasopimuksiin pääsemi­seksi
Neuvosrto-Venäjän kanssa.
Niinpä saboteerasi hän, joskin tur­haan,
ensimäistä Englannin Neu­vosto-
Venäjän kanssa tekemää so­pimusta.
Hän oli kauan Kerenskin
intohimoinen kannattaja. Vieläpä
viimeisessä edustamansa Itä-Aasia­laisen
Komppanian yhtiökokoukses.
sa käytti hän jyrkkää kieltä neu­vostovallan
tunnustamista vastaan.
Mutta Ganuan konferenssin aikaan
muutti Urquhart katsantokantaansa.
Urquhart-sopimus on muuten il.
meisesti vain Englannin Venäjältä
suunnittelemain •• konsfessionieh joh­danto.
Englannin ipörvaristo on
menekkipulan • ja ranskalaisen kil.
LÄHETVSKUSTANNUKSET:
Itä-Aasialainen kompanials
Nuhteissa Krupp-yhtiöniS ^™J^LttM?^ 40: 60c lähetyks. $40-$60; 75c l ä h e t ^ S f i V ' ^ ^
dan dollarin 25c sadalta dollarilta lisää l^^"- '"i -•
lähetyksille $3.50 lisämaksu. " ^^ö'iösanonu
s. vievr Ave.
To/ontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T H''i
Broa
pailun takia pakotettu luopumaan |lf!IHl!Ilinil»IIIIIiilJilfWiiIlfWMII«HIIIJIW!!^
ennakkoluuloistaan Neuvosto-Venä-sS
jää kohtaan. Se vastaa vain » n s - jg
kalaisen imperialismin taloudelli-eeen
painostuskeen, mikä ilmenee
esimerkiksi juuri päätetyssä Stin- 5
nes-sopimuksessa, etsiessään venä-'
Iäisistä menekkimarkkinoista vasti­ketta
menetetylle vaikutukselleen
Saksassa. Tässä pyrkimyksessään _
tukevat englantilaisia kapitalisteja j 5
myös eräät saksalaiset porvarisker-i s
rokset.
on näet _
kanssa, ja Urquhartin neuvottelui- =
hin ovat ottaneet osaa myös erää;
saksalaiset pankkiirit.
Toiselta puolen tekevät Englan­nin
aikaansaamat sopimukset Rans­kankin
taipuvammaksi vastaaviin
neuvotteluihin. Kuten tunnettua =
On eräiden ranskalaisten rahamies-piirien
edustaja paraikaa neuvotte
luissa '^neuvostovallan edustajain
kanssa. Vain porvarillinen Saksa
ja sen demokraattis-sosialidemok-raattinen
hallitus eivät rohkene ec-siä
taloudelliselle sairaudelle apua
sieltä, missä sitä todella olisi tar­jolla,
ja niin vaipuu maa ranska-lais-
englantilaisen etutaistelun tah­dottomaksi
kohteeksi, samaan ai­kaan
länsimaiset valtiot kapitalis-tiensä
kautta kilpailemalla kilpaile­vat
konsessioneista, joita proletaa-rinen
Venäjä tarpeidensa mukaan ja
täyden itsenäisyytensä säilyttäen
tarjoo, ja joiden nojalla se pä^vä
päivältä lujittuu sekä taloudellises­ti
että pöm^t^^ti; huolimatta .inaa
ilman sosi^^^mojcratisen .lehdistön
ja viki3eväin-^i,jrliloikkarien;- kauhu-maalauksista.
,;ja valheista.
Vuoden "hallittisavut"
nälkäänäkevälle
Venäjälle
On kulunut suunnilleen vuosi sii-tä,
kun neuvostohallitus — ja sa­malla
joukko tunnettuja persoonal­lisuuksia,
kuten Gorki y.m,- ~
kääntyi kaikkien maiden yleisen
mielipiteen puoleen mutta ' erifiJt-ea
kaikkien hallitusten puoleen avus­tuspyynnöllä
nälän torjumiseksi, jo
ka oli johtunut suurissa osissa Ve­näjää
sattuneesta hirvittävästä ka­aosta.
Tapahtui ehkä ensi kerran
historiassa, että hallitus — tie
toisena vastuustaan työtätekeväin
kansamoukkojen edessä — asettuu
kaikki/n kansallisten ennakkoluulo­jen
]a vanhuuttaan ruostuneen-dip­lomaattisen
kunniakäsitteen yläpuo.
lelle ja ikääntyi tällaisella vetou-muksella
kaikkien valtioiden puo­leen.
'
Nyt, vuosi' jälkeenpäin, kannat­taa
luoda katse vieraiden hallitus­ten
antamaan nälkäapuun vuoden
kuluessa. Neuvostohallitus, joka
kaikin voiminsa on auttanut hädäs-säolevia,
on suorittaniit neljä ker.; määriä, ei mitään ' kuljetusvälinei
maaliskuussakaan ei mainittua ,sum.
maa oltu luovutettu millekään avus­tusjärjestölle,
ja vasta myöhem­min
on Ranskan Punainen Risti
,pannut alulle pienen avustusretki-kunnan
pelkästään lapsia varten
minkä toiminta pohjaa pääasiassa
vanhoihin ranskalaisiin sotavaras-toihin,
säilykkeihin jne., jotka kuif
tenkin vielä suurimmalta osalta
ovat Ranskassa.
-Italia.
Lupaukset: Edustajakamaxin jä.
sen: BeyionQ ilmoitti, ,<Epocassat
Italian hallituksen, , tieuyotteluista
Nansenin- kanssa .Venäjän, .avvistuk-sesta,
että ensiraäinen lähetys luon­nossa
lähtisi ^Italiasta lokakuun lo­pussa
1921, Italian hallitus varaisi
vapaasti liikkuvan kaluston ja lai­van,
lisäksi tulisi hallitus avustus-kysymyksessä
.ryhtymään suhteisiin
ulkoniäisten hallitusten kanssa, jot­ka
Pariisin ja'Briissel^ konferens­seissa
olivat luvanneet apua,'
iSuoritukset: 6 miljoonaa lireä,
jotka talyeUal9i21-ll9g2. on käytet­ty
Italian Punaisen Ristin keitti­öissä
Venäjällä, Ei mitään lisä-taa
niin suuren avustustyön kuin
kaikki ulkomaiset avustusliikkeet
tä, ei mitään hallituksen alusta.
Keväästä 1922 lähtien fascistien
amerikalainenkin mukaan luettuna (taholta ankaria kuristustustoimenpi-yhteensä.
Ensimäisten ilmoitusten saapues-sa
tästä onnettomasta luonnonka.
tastroofista, näytti siltä kuin ei ai­noastaan,
cyleinen mielipide» (sts
kapitalistinen lehdistö) vaan tosi­asiassa
myös hallitukset olisivat oi-leet
taipuvaisia jollakin tavoin
avustamaan. Useimmat hallitukset
lupasivat enemmän tai vähemmän
suuremmoista apua, useassa tapauk­sessa
vissfttä työläisjoukkojen pai-nöstiiksesf^;
Tuoreessa muistossa
Oli" avusti^Kysymykflen kehittyminen
edelleen :_'\?Iansenih julistus, hänen
vetoumuksensa Genevessä, Kansain
Liiton epäinhimillinen kielto ser­bialaisen
' Spalaikovitshin kautta jöSra
avoimesti ja pirullisesti selitti, että
cennen' kuolkoot sadattuhannet,
niin, jopa miljoonat venäläiset kuin
että neuvostohallitusta pienimmäl-läkään
tavalla tuettaisiin nälkä-avustuksen
varjolla». Nansen jat­koi
kehoituksiaan, sydäntäliikutta-via
avunhuutojaan. Mutta hallitus­ten
lupaukset oli melkein kaikki
mitä ne tekivät nälkäisten miljoo-nain
hyväksi. Tehkäämme vertailu,
ja lupausten ja sen välillä miten ne
on täytetty!
Englanti.
Lupaukset: Lloyd George elo-lokakuussa
1921: «Yksinkertainen
ihmisyyskysymys.. tullaan kaikin
voimin auttamaan . . . säälin ja in­himillisyyden
käsky . . .»
Suoritukset: Yksi Englannin hal-lituslähetys
(radikaalien ja työvä-enpuolueen
painostuksesta) joulu­kuussa
1921: 100,000 puntaa —
ei rahassa vaan vanhoina sotatava-ravarastoina,
suurim'malta osaltaan
hammaslääkäri-instrumentteja, ham-maslääkärituoleja,
'rohdoksia jne.
Rantkat'
Lupaukset: Lokakuussa 1921 hy­väksyi
edTJstajakamari hallitusesi-tyksen
6 miljoonan frangin luovut­tamisesta
Venäjän nälkäisille.
Suoritukset: Toukokuuhun 1922
mennessä ei itse asiassa oltu lähe­tetty
mitään. Vielä tämän vuoden
teitä sosialististen ja konrmunis-tisten
työväenkomiteojen avustus-toiinintaa
vastaan ilman että hal­litus
on puuttunut asiaan.
Bulgariat -
Lupauksia; Bulgarian hallitus
päätti, että kaikki Bulgariasta nä-länavustamistarkoituksessa
lähetet­ty
vilja saisi mennä rajan yli- rah­ti-
ja tullivapaasti, että kaikki bul­garialaiset
keräyskomiteat valtuu­tettaisiin
perustamaan keräyspaik­koja
nälkäänäkeville, että paikallis­ten
viranomaiste.n oli anne"^ava se­kä
että Bulgarian hallitus %ii val­mis
ottamaan vastaan 20,000' alas­ta.
. \
Suoritukset: Ei ainoatakaan vaiu-nullista
viljaa hallituksen talkkia
porvariston taholta (ja yksinpä so.\
sialidemokratitkin kohottavat kau­hunhuudon
avustoimintaa vastaan!)
Kommunistiea järjestämät raha- ja
viljakeräykset takavarikoitiin jaet­tavaksi
Bulgariassa vetelehtiville
wrangelilaisille valkokaartilisille!
Ruotsi, Hollanti ja Queenslanti
tehneet huomattavan paljon avus­tukseen
nälkäisiä Venäjällä. Ei mi­tään
-lavatfcu ja yhtä paljon taikKa
vain vähän enemmän täytetty seu-raavissa
maissa: Belgia, •Suomi, Es­panja,
etelä-amerikkalaiset valtiot
Australia fQueenslantia lukuunot­tamatta)
ja Portugali.
Eriköispaifcka bistorian häpeä­paalussa
on niillä valtioilla, jotka
eivät ainoastaan itse ole tehneet
mitään nälkäisten hyväksi vaäh
myös koko ajan kuristaneet kaik­kea
yksityistä avustustoimintaa (eri
tQten työläisten taholta). Ensi ti
vissä marssivat tässä Puola, Unkari
ja Jaappani. Jugoslaviassa on nä­köjään
vasta viime aikoina luovuttu
tästä vainopolitiikasta. Mutta myös
kin «demokraattisessa» Saksassa kil­pailtiin
vielä joku aika sitten polii-si-
ja korkeampain hallintaelinten
taholta (jolloin eräät sosialidemo-kratisetkin
viranomaiset «kunnos­tautuivat
» vallan erikoisesti) näl-
'käavustuksen vahingoittamisessa, ta­kavarikoitiin
varastoja jne. Esi-
I Pilettejä luomeen ja Suomesta tänne
~ Tiedustelkaa hintoja y. m. '
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies
BOX 69 VAPAUS.
BOX 69. SUDBURY, ON"
Pilettiliike tehtävä J . V. Kannaston nimessä.
m\ iiiiiiiiimiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiifiiiiiiHiiiiiiniiiMiiiniiiuiiiiiu,,,,^^
merkkeinä, Lybeck, Pommeri, Frank
furt am Main, Reinin maakunta
ym.
Mutt^ oma paikkansa on kuiten.
kin Yhdysvalloilla, jonka tunnettu
finanssitirehtööri Hoover, «Euro-pan
elatusministeri», syyskuussa 19-
21 perusti A. R. A:n (Amerikan
avustushallinta) ..i Venäjän varalta,;
jonka tarpei.siin.--^sij)t. annettiin ,115'
miljoonaa, .-ja, .:sitten-;'-20 miljooiiaa
dollaria. • ^^Jäittiläissumraia,. ^jaitp^
lee asiaa seuraämaton. • Mutta
erin loistavia, jos otetaan lukuun
Yhdysvaltain avustuskyky ja myö­hään
saapunut apu. Vielä ei-sen
käytössä olevia varoja ole kaikkia
kulutettu, annokset kun ovat var­sin
säästäväiset ja pitkät ajat ruo­kittiin
vain lapsia,
Mutta A. R. A;n historia ansait­see
erikoislukunsa. iSe on yksi
kaikkein mielenkiintoisen^pia todis­tuksia
siitä, kuinka kaptalistinen
järjestelmä yrittää auttaa miitta
ei kuitenkaan auta, koettaa uskotel­la
suurille kansankerroksille, että
annetaan tehokasta apua ja samaan
aikaan kaivetaan maata proletaari­sen
valtiovallan alta. Vaikka näl­kä
vielä raivookin- Venäjällä»-:-O.n
avustusta rajoitettu eikä aijota jat­kaa
edes lasten, ravitsemista enem­pää
kuin tämän vuoden loppuun.
Tulevatko maailman työläiset me­nettelemään
samalla tavoin kuin
heidän' hallituksensa? Tulevatko he
jättämään veljehisä ja' luokkatove­rinsa
Neuvosto-Venäjällä pulaan
nyt, kun he ovat kokonaisen vuo­den
Kansainvälisen työväenavustus-komitean
kautta^fierlinissä ja Ams­terdamin
Internationalien avustus­toiminnan
kautta lievittäneet -hä-tääi
herättäneet toiveita, rakenta­neet
elonvoimaisen solidaarisuuden
sillat yli rajain, Venäjälle? Eil.,JIo
tulevat kapitaalin epärehelliseen
taikka puolirehelliseen kaksoispe-liin,
sellaisena kuin tämä ilmenee
edelläesitetyssä kuvauksessa, anta­maan
voimakkaan proletaarisen
vastauksensa:
Apua ja jälleen apua sekä' «oli-daarisuutta
Neuvosto-Venäjälle I Uu>
delleenrakentamis- Ja tuotantoapua
Venäjän proletariaatille!
Maailman, järjestynyt työväen­luokka
on osoittava todeksi <In-ternationalensa
» sanat:
'Suo meille onnea, ei suojaa,
ei maan ei taivaan valtiaat.
Ei muuta vapauden luojaa
kuin työläiskädet tarmokkaat! -
Saksan työmaaneuvos-
Ammatillisen johdon taistelu työ­läisjoukkoja
. TaBtaan.
Kuten olemmQ maininneet, piti­vät
Berlinin työmaaneuvostot äs­kettäin
täysistunnon, missä oli edus-ettuna
kaikkiaan 6,000. työmaa-nleuvostoa,
ja missä valittiin 15-
m^ehinen valiokunta yhdessä mui-deila
paikkakuntain vastaavaia työ-mäkivaliokuntain
kanssa johtamaan
taistijelua elämänkalleutta ja asun­tokurjuutta
vastaan sekä valmista-maanV
yleisvaltakunnallisen työmaa
neuvo^tokongressin kokoonkutsumis
ta.
Täysistunnon päätöksen mukai­sesti
kkäntyi mainittu valiokunta
ensi käfflessä ammattijärjestön/puo­leen
keh oittaen tätä kutsumaan mai­nitun
Veuvostokongressin koolle.
Mutta vaikka Berlinin neuvostojen
j)äätökset\ ovat herättäneet (mitä
vilkkainta ^vastakaikua kautta maan
ja tuhannet ^työmaaneuvostot Leip­zigissä,
' Hallepsa, Hampiirissa "ja
muualla ovat 'lyhtyneet niihin, an­toi
ammattijärUestö kieltävän vas­tauksen.
Berliniin työmaaneuivosto-jen
keskus on san vuoksi itse aset­tunut
mainitun kaongressin järjestä­jäksi
ja päättänyt Vc'^*'^*^» sen kool­le
viimeistään 22 piKä lokauuta.
Berliiniläisten neuvlostojen aloite
on tietysti synnyttänet äärettömän
pahaa verta rauhaa jA mukavuutta
rakastavassa ammattijä rjeston job
dossa. Sen äänenkann: ttajassa lei
mataan tämä työväenlui >kan karjis- tyi» asianomaiiten
tumistilanteen välittöniästi
tämä_ kumouksellinen liike
maks, ja puolustetaan amrolt
jeston johtoa sillä, että se «n
ryhtynyt «toimenpiteisiin, hi,
kalleutta vastaan ja tahade!
tervehtymisen hj^-äksi, joista
menpiteistä se on ke«ku,ie!i.,t i
-tflksen; kanssa jne Olemme j,
rPPinpm- .maininneet mitä meri!
.01^; tällaisilla keskusteluilla ]
tu^csen kanssa, joka on pantu
;koon,, juuri taloudelliseen ka
seen ja hintahuijaukseen vä
mästi syypäiden ryhmäin eäust
niin että mainituista amnatil
johdon «toimenpiteistä» ei Sa
työväenluokalle ole suurtakaan
dutusta. Mihin suuntaan ne i
ten tulevat johtamaan näk.v7
takunnan talousneuvoston juuri
tamasta selityksestä, minkä
teen ammatillinen johto on asi
nut myötämieliselle kannalle,
nä nimittäin kehoitetaan yhtei
piintaan hallituksen ja pualuei
työnantajain ja työläisten (ja
myös hintakiskurien ja kiskottav
kesken tuotannon lisäämijekii,
tetaan- toisin sanoen amraatil
johdon . sä.estyksellä iänikuinen
työtätekeville kansankerrok-ille,
ka pitäisi aina vain lisätä tue
toa, vaikka sen reaalipalkka v
erin kutistetaan kerrassaan
mattdmaksi samaan aikaan
hinnat kruuvataan niin korke
ettei työväenluokka enää fyy
sesti Voi pitää tuotantoa edes
kyisessäkään .tasossaan, taktoipi
ten taikka ei, ja «härsyttivä
työmaaneuvostot näiden (iuoi
pia vaistoja» tai ei. Että saks
set reformistit ovat tämän vsrii
ivalta haiskahtavan yhteistoim:
kehoituksen takana, näkyy
siitä, että kaikessa hiljaisuui
kannattavat Stinneksen uutta
tihuijausta ja hallituskokoomi
joka on sen takana.
Oli muuten jo edeltäpäin ie
arvata, ettei berliniläisten nev
tojen aloitteesta mahdolli-e5ti
keytyvä toiminta voinut tapa
ammatillisen liikkeen ny.k\i
puitteissa. Mainitussa neuvosi
täysistunnossa näet hyväksy
myös ammatillisen liikkeen ti
viä koskeva päätöslauselma, i
lausuttiin mm., että «ammattiy
tysten velvollisuutena proleta
tin luokkaeliminä on kapitalis
tuotantojärjestelmän uhallakin
telia työväenluokan elintason ki
tamisen puolesta. Mutta vs
ammattiyhdistykset eivät tähän
ti ole täyttäneet tätä tehtävää
kuienkin välttämätöntä, että
mellinen yhteys amraattiyhdisty
lajittuu entisestään. Kaikkia
Iäisiä kehoitetaan sen takia
mään ammattiyhdistyksiin ja
mimaan niissä niiden rauokks
seksi lujiksi, vallankumoukseUi
teollisuus- ja luokkataisteluja
töiksi.»
Saksan oikeistososialististen
tajain kanta työmaaneuvostol
ressln ja muihin Saksan työ\
luokan taisteluprobleemeii^.:^.
den vastaa muuten täysin ii'
Isäntäänsä sodan puhjetessa 1
samoin kuin vallankumouksessa
jä vuotta myöhemmin PeioHa
väenluokkaa kohtaan, myötan
syyttä ja yhteistoimintaa kapr
tien kanssa.
Jää vain sitten nähtäväksi. •
berliniläisten työläisten neuvost
sa kautta tekemä aloite sen p:
taarisen vallankumouksen en=i
jonka tehtävänä on työntää
jään Stinnes & kumppanit ja
den ystävät noskelaiset
Hölzin kidutus
Kuten tunnettua, ryhtj^i ^
lainen kuristushuoneessa_ viruma
rei Hölz nälkälakkoon, J O . - -
olisi Munsteristä siirretty Jono.
toiseen kuritushuoneeseen '
terissä kun ei hän enaa v ^
tää .hänen osakseen __tullnt.a_
miiflistaja ^'^^l^, <
ottein oltuaan nälkälakolla.