Canadan uutiset, February 1, 1923

              Perustettu 1872. v
Gui|iberland Street—Lorne St. kolm.
Port Arthur.
K a i k k l em pahin nkos on pettua itseaau.—Bailey.
Mies haluaa p i l a a itselleon antamansa lupaukset. P a n k k i in
t a l l e t e t t u j a rahoia ci käytetä luvluiuteciii Säästämistä v a r t e n ne
sinne asetitte l a s i e l l a ne pysyvät, 30S teissä on miestä puoles­tanne
I
T a l l e t t a k a a saauiijOlhsesti ja pitakau rahat pankissa. Kerran
tulee paiva,: j o l l o i n pidätte arvossa riippumattomuuttanne I
UUTISIA
Helsingin väkiluku.
- S e u r a k u n t i c i i : k i i ' k ( . ) i i k i r 10j;?7i
n m k i u i n o i i ^ l l e l s n i g i u väkiluku
198.07.-5, Talum h i k i u u i c i v a i r . i -
s a l l y k r e i k k a l a i . s - k a l o l i s e n seurtv
l^unnan ja.senct; l e i v a t k a k a i i p n i i -
};i'==sci oleskele^at iilkoniaalai«>ei
Vahvistettuja lakeja.
T a s a v a l l a n p r e s i d e n t t i o n ^ a lr
v i s i a n u t asetuksen k i e l i l a i n : i n y
Tantoonpanosta; seka aseluksen
v a l t i o n virkamiehilttt vaadrtta-v
a s t a k i e l i t a i d o s t a a n n e t u n lain
ta3-tuntoonpanosta. S|imom ta-s
a v a l l c ^ n p r e s i d e n t t i on vahvista­nut
asetuksen suonien- .ni r u o i:
• s m k i e l e n taidon osoittamiseesi
M i o i i t e t t a A i s t a l tutkmnois+a
Suonien ulkomainen edustus.
S j i t e n k u u ^ eduskunta ruie\an
vuoden menoshannossa ei ole o
' s o 111 a n 111 . v a r o j a e r 111 a 1 s i a 1 r k o -
j a varten ulkomaisen eduslnk-sen
aleilla on \ altif^nem o s i o \ a
paultanut Kristiai.iassa ole(<PT
-Suonien lalietvston lalie;tvstos;l\-
i c e n n X i i l o Idmanin ]a P a n i - K -
s<i ole\an lahetx^^lon >ihtv\^i n .
^ a p d c i h e i i . i A V i j o - K o s k i ^ ^ e n l i e i
daii- toimistaan tammikuun 1
p a i A a s l a 1<)2'5
A n i u i s - l a s \ v s t a on u l k o i i s i a i n -
i n i n i s t e r i vapauttanut Kopenlia-minas^
a lahet^^to^sa olc\an at
ta'-hean, k r e i M ( a r l A i m f e l tm
.lk»omassa: olevan lalir.tvston at-t
a s l i c an V . V a l t o j e n la W a s h nm
tonissa ole\an l a l i c t N s l o n alta"-
. hean A k s e l i Hananlveimon liei-däii
tuimistaan samoin lammik
1 p a n asta 192 ) lutkien
lOdelia . olevat saannokset työ­ajasta
koskevat niyös valittömäs'
tl valtioneuvoston alaisia seka
k e s k u s v i r a s t o j e n ja lääninhalli­tusten
alaisia, n i i n m y ö s tieteel-l
i s l u o n t o i s i a virastoja, 1 e l l e i vak;
tioneuvosto . j o s t a k i u rtallaisosta
\irastostti sen omasta esitykses­tä,
toisin inaaraä.
\'irastoissa palvelevat vii k a ­la
palvelusmiehet saavat vuosit
t am kesäkuun 1 päivän ja lo^
k a k u u i i 1 päivän välisenä aika­n
a . A' k s i ta i useampi j a k s o i s en
v i r k a l o m a n , j o k a n i i l l e i v i r k a * ja
p a l v e l u s m i o h i l l e , jotka: ovat o l ­leet
v a l t i o n v i r a s s a t a i toimessa;
\-a h 1 n t a a n vuoden ajan ,on y k s i
k u u k a u s i , sekä n i i l l e , j o t k a ovat
'.olleet valtion ])alveluksessa vä­hintään
viisitoista vuotta, kuusi
\ i i k k oa
X i i s s a A n a s t o i s s a , joissa tyou
la at u t a i m un t sy vt sitä vaativat,
v o i d a a n virkaloma sijoittaa jo­ko
kokonaan t.ii osaksi muuk'?i-k
i n k u i l l e d e 11 a sa 11 ot u k s i . a j a k s i.
V i r k a l o m a a , a l k o o n ilman pä­tevää
syytä pitennettako virka­v
a p a u t t a invontaniklla.
Kirjailijapalkinnot.
Suomen K i r j a i l i j a l i i t o n johto*
k u n t a on saatuaan p a l k i n t o l a u -
l a k u n n a n lausunnon j a k a n u t . K^ii-f
a e l Ahlströmin rahaston korko­v
a r o i s t a viime vuodelta seuraa­vat
palkinnot la a p u r a h a t : A r
\ i d ' J a m e l e l t i l l e ja Teu\o Pak­k
a l a l l e k u m m a l l e k i n 1 5 . 0 0 0 mk;
k u n n i a p a l k i n t o n a seka Kersti
B e r g r o t l i i l l e , E m i l Eleniukselle,;
Huugo J a l k a s e l l e , I l m a n K i a n ­nolle.
-Joel Lehtoselle ja IJ. Oner­valle,
k u l l e k i n . 3 , 0 0 0 m k n suurui­sen
apurahan.
" O i Äkka, sinä h e r t t a i n e n j a ­l
o , o l e n t o ! L u o m a k u n n a n kunni­a
k s i luotu. Sinä s u u r i s u k u i u e n,
k u u l u i s a n isäsi etevä edustaja !
Siitä hetkestä k u i n k i r k k a a t sii­masi
ensi k e r r a n päivän valon
näkivät,: olet sinä vilpittömästi
isäntiäsi p a l v e l l u t , v o i m i a s i sääs­tämättä
r e h e l l i s e s t i k a i k k i tehta-väsJL
s u o r i t t a n u t . Ketään et kos­k
a a n ole v a h i n g o i t t a n u t . Lukui­sat
k u u l u i s a t jälkeläisesi kanta­vat
maineesi tuleville suKupol
v i l l e , lisäten suuren suvun - a r ­v
o k k a i d e n siitoshevosten luku­määrää.
Tästä kaikesta sNdame:
l i s i i n m a t k i i t o k s e t s i n u l l e ! :
V a n h a k s i olet sina t u l l u t , 10
lähestyy hetki, j o l l o i n elama^i
m i t t a on täytetty j a s i n u n tulee,
el äman 1 a k i i n a 1 is tn en; a s t n a m, 1 -
n a l a n majoille
T o s i n viela seisot etlessamme
mu r 111 m a 11 om 1 n v o im 1 n, . j) o 11 j o 1 s '
maista p o t e v u u t t a u h k u e n , paa
k o r k e a l l a , k o r v a t j)ystyssa, r o l i;
kea t u l i n e n ilme k i o r k k a i s s a , re­hellisissä
silmissäsi.^'
( O l i nousee h>t a k k i a i).>st\.Mi
kahdelle j a l a l l e osottaakseen. et­tei
hauessa \iela elnuoimaa,
luontoa ja sisua p u u t t u n u t ).
" K u i t e n k i n olemme nyt t a a l la
ympärilläsi seisovat parhaat ys­täväsi
päättäneet k a t k a i s t a elä­mäsi
langan. Anna meille, se anr
t e e k s i ! Se t a p a h t u u ainoastaan
r a k k a u d e s t a sinuun, jottet ^ jou^
t u i s i vanhuuden tuskia tunte-
•m a a n j a k u r j u u 11 a ka rsi m a a n .
Tässä v i e l a sokeripalanen suu;,
l i u s i j a n y t hyvästi j a v i e l a ker­r
a n kiitokset sulle l a k a s I l k k a m ­m
e . " \%^>r:
( H y v i n tähdätty laukaus
j a jalo l u o n t o k a p p a l e lyyhifityi
k o k o o n h e i t k a u t t a m a t t a ,1.
Syvä l i i k u t u s k a i k i s s a lasnaoli-l
o i s s a haudan p a r t a a l l a ihanassa
luonnon puistossa
USKONNONVAPAUSLAKI
SUOMESSA.
S u s i t u n k e u t u n u t rautatien-asemalle
J o u l u k u u n 2] ]) t a p e t i i i n ^ l ai
Jun asemalla suun uiossu>i Se
oh s e u i a n n u l (^lasia ajomiest 1
l>itkan . m a t k a n ;aina ^ asema-aUr
eelle asti. H u o l i m a t t a ajomiehel-
Ta saa m 1 s t a a n 1 sk u 1 ^1 a . t e r h e n t e 11
SO vaan })aailo. käydäkseen. Ase­m
a l l a susi k u i t e n k i n sai s u u n a n ­sa,
silla s u u n n u e s i o i i k k o kolhi
.sen seipäillä k u o l i a a k s i : ..
Walter Juva kuollut.
;.; j q i i l u pä 1 v ä n i V ast ä ise n a' . .y öna
k i i o j i - ^ kötöiiaaji r-A^iipurissa,;i*il.'
\tolitoriA AValter>;Jiivelius'^'ö
den; ikäisenä.;; v ^ ; ; ^ •; : /:
': T r i • . J U V e I i us oi i syn tyny t P y
häjoella.syysk. . ' i p . ISG.'). Tultu­aan
y l i o i i i l a a k s i s u o r i t t i liän en­sin
maaniiiittarin v i r k a t u t k i n ­non.
Toi mit tn aan 1 n a a n m i t ta c i n a
kaksikvmnientä. vuotta valmistui
hän . t o l i t o r i k s i 1907, j o l l o in
hänen-: j u u t a l a i s t e n ajanlaskua
koskeva • väitöskirjansa saavutti
a i v a n tavatonta huoiniota. Sen
j o 11 d o st a va rits te 11 ii 11 E n g 1 a u n i s-ta
t u t k i m u s r e t k i k u n t a , j o k a sit­t
e n Palestinassa t o i m i t t i kaiva­uksia
tri J u v e l i u k s e n ohjeitten
m u k a a n melko . hyvällä menes-t
y k s ei lä. } f 11 is ta 1 r i : J u v e 1 i u kse n
to i m is l M ; m a i n i 11 a k p pn / ; et t i l hän
pl) Ilma joon j a L a p i i an p i i r i n va­kaa
j a i i a 13J^9-^00^ j a V i i p u r i h
kaupung|n ; N'.akaajaini:: vuodesta
101 V.: y uOdet 1908--18 ; t öi m i > hä i i
V i i p i i r i n :työyäe
na ja senjalkeen V i i p u r i n kaif
Tassavallan presidentti on v a h - ! p u n g i i i kirjastonhoitajana,
vist^nut asetuksen virastojen Paitsi terävänä tiedemiehena ja
työajasta. Sima m a i i u t a a n : tunnollisena virkamiehenä on t ri
Työaika valtioneuvostossa, kes- hankkinut itselleen tunnetun
Etsivän keskuspoliisin johto.
p j t s n a n keskuspoliisin \ 1
]>dallikko, \arat Fi <ins *Klemet f i
013 ilmoittanut sisaininisteri J o ir
k a l i a i s e n tiedustelun johdosta . o-le\
ansa i)eriaatteesstl suostu\ai-nen
ottamaan \astaan etsi\an
k e s k u s p o l i i s i n ])aallikon toimen.
T u o m a r i Klemetti n i m i t e t t i in
\ n k a an j o i i l u k . -K) p na
Virastojen työaika.
k u s v i i ' a s t o i s s a ja
si-ba on kello 1 0
paivma, paitsi
pyhä- ja j u
l a a n i n h a l l i t u k -
- l . m u i n a arki-
Iduantaisin sekä
i l a p a i v i e n aattoina,
j o l 101 n s e o n kaks 1 tu n t la 1 v h e ni­in
; k u i t e n k i n saatakoon, keske­yttämättä
viraston toimintaa,
työajasta k a y t t a a enintlian puoli
t u n t i a \irkistyslietkekj>i
M i l l o i n : vira.ston tvot erinäisis­sä
«tapauksissa sita \aati\at o\at
v i r a s t o n virka- j a 'paivelusmie^'
het esimiehensä määräyksestä
\elvoUiset t\oskeuteleinaan vi
rasto.ssa pitemmänkin a]an la
n i u u l l o i n k i n kun (,'dellaiiniainittu-na
varsinaisena työaikana
Yleisölle on v a r a t t a v a tilaisuus
t a v a t a virastoissa asianomaisia
:x\ r kam i eh iä väh i n t a a n k- a 1 id e n
t u n n i n vastaanottoaikana, jonka
nnpi.steriöi.ssa valtioneuvosto ja
m u i s s a vi ra st oi ssk vi ra st o n pä a l -
likkö määraa. Kuitenl^m saata:
kopn a s i a k i r j o j a v i r a s t o i h i n j a t"
tää, , viraston k ^ M .wsiuaisena
nimen myöskin kirjailijana.
Vuonna 1897 j u l k a i s i h a n k i r j a i ­lijanimellä
NValter J u v a riijioko'
koelraan »"KuMa )a savella''',
muutamia vuosia myöhemmin
kokoelman nimeltä " R u n o j a • • j a
1914 viimeisen runokokoelmansa
* M a t k a n v a r r e l t a . " Naissa r i r
noissaan käytti han a i h e i t a hy­v
i n e n a l o i l t a ; mutta e t u a l a l l a o-l
i v a t knmmmkin hänen omat
])ersoonalliset näkemyksensä ja
v a r s i n k i n ku\at kotoisista olois­ta.
Hevosen hautajaiset.
•iouluk. 18 p. t o i m i t e t t i i n Kuus-j
o e l l a Seini Sarinlahden t i l a l la
k a n t a k i r j a o r i " I l k k a " (n.o 292
•— ' • K i r p u n ' ' poika) poi.s päivil­tä
ja h a u d a t t i i n . Läsnä olivat
o r i m viimeinen omistaja Saarni­l
a h t i , entinen omistaja nimismies
A d o l t L i n d b l om ynnä eläinlääkä­r
i L . F a b r i t i u s , joka viimetnaH
n i t t u lausui orrvainajasta seu
T a m m i k 1 ]). tänä \uonna as-1
t u i voimaan Suomessa uusi us
k o n n o n v a p a u s l a k i , jonka paasr
s a l l y s on seuraaxa
U s k o n t o a saa j u l k i s e s t i tai y k ­s
i t y i s e s t i h a r j o i t t a a , mikali l a k ia
tai h y v i a tapoja ei l o u k a t a . T a ­i
n a n mukaan siis k a i k k i • usKOir
not ovat Suomessa l u v a l l i s i a,
p a i t s i sellaiset, jotka rikkuvat
l a i n j a h y v i e n tapojen määritte­lemiä
s i v e y s k a s i t t e i t a . N a m ol­l
en siis esim. i i i o r i n o n i s i i n , monr
a v i o i s u u t t a suosivana, katsotaan
k i e l l e t y k s i rskonnolhsma yh
d \ s k u n t i n a pidetään paitsi e-v
a n k e l i s l u t e r i l a i s t a ja k r e i k k a ­l
a i s k a t o l i s t a k i r k k o a , i i v y o s i n u i -
t a - u s k o n t o k u n t i a, j o 1 d e n t a r k o i-tuk.
se n a on uskontoa harjoittaa
j a jotka on asianmukaisesti re
g i s t e r o i t y .
J o k a on 18 v u o t t a iayttänyt
sa a e r o t a n s k o i!To k u n na st a l i i t ­tymättä
muuhun uskontokun­taan
tai yht.ya j o h o n k i n ' . t o i s e en
registeröityyn uskontokuntaan.
T a ma maarays on u u d e n lain
k a i k k e i n olennaisimpia kohtia,
s i l l a siten saattaa sus k a n s a l a i ­nen
erota kokonaan k a i k e s t a u s ­konnosta,
mika tallan asti lain
mukaan ei ole o l l u t l u v a l l i s t a.
E r o a m i n e n tapahtuu siten, että
se, joka haluaa erota evankelis­l
u t e r i l a i s e s t a tai k r e i k k a l a i s ka
t o l i s e s t a kirkosta.• on veivoUmen
siltä tekemään i l m o i t u k s e n hen­kilökohtaisesti
seurakuntansa
k i r k k o h e r r a l le. Kuukauden k u ­l
u t t u a ilmoituksen tekemisestä
han on k a t s o t t a v a eronneeksi ja
saava pyynnöstään todistuksen
siitäi Erottaissa muista k u i n e*
d e l l a m a i n i t u i s t a k i r k o i s t a , on i l ­moitus
tehtävä y h d y s k u n n a n t a i
s e u r a k u n n a n h a l l i t u k s e l l e . - .
Se, j o k a ei ole 18 v u o t t a täyt­tänyt,
k u u l u u vanhempiensa us­konto
k u n t a a n . J o s va n h e mma t e 1-
vät kuulu mihinkään uskonto­k
u n t a a n , on lapsen laita sa­ma.
Lapset seuraavat yleensä
isän uskontokuntaa, jolleivat
vanhemmat ole k i r j a l l i s e s t i toi­s
i n sopineet.
L a p s i , - j o k a on täyttänyt lö
v u o t t a , ei seuraa, ellei hän i t se
ole antanut suostumustaan, isää
t a i äitiä, kasvattivanhempiansa
t a i k k a kasvattajaansa, k u n nämä
eroavat u s k o n t o k u n n a s t a tai s i i ­hen
liittyvät. Toiselta puolen 15
v u o t t a täyttänyt olkoon oike-i-t
e t tu yksin eroamaan uskonto­kunnasta
tai s i i h e n liittymään,,
jos vanhemmat tai holhoojat an^
Uskonnonopetuksesta, jota a n ­netaan
v a l t i o n t a i k u n n a n ylläpr
tämässä t a i avustamassa kansa­koulussa,
oppikouluss''a t a i muus­sa
oppilaitoksessa, on o p p i l a s,
j o k a ei k u u l u m 1 h i n k a an t ai to r
seeii uskontokuntaaii, cdusmie
heu vaatimuksesta vapautettava.
Tämän mukaan siis ei l a s t a , j o ka
t a i jonka vanhemmat kuuluvat
s i i h e n uskontokuntaan, jonka
o p p i a koulussa seurataan, - v o i da
uskonnonpetuksesta vapauttaa.
Se, joka ei k u u l u mihinkaa,n
u s k o i i t o k u n t a a n t a i j o n k a , u s k o ir
to estää v a l a a tekemasta, antaa
v a k u u t u k s e n k u n n i a n j a omantun
non k a u t t a.
Henkilö, j o k a ei .ole evank.-hr
t e r i s en tai k r e i k . - k a t o l i s e n kir­kon
jäsen, ei ole v e l v o l l i n e n min­käänlaisen
veron muodossa otta­maan
])apislon j a k i r k o n p a 1 v e i i -
j am palkkaamiseen osaa, ei
myöskään i)appilain. k i r k k o j e n,
hautausmaiden ynna muiden sa­m
a n t a p a i s t e n laitosten vllapitä­miseen
ja 1 a k e i i t a m i s e en Kiui
e v a n k . - l u t e r i l a i s e e n . k i i n l u m a t on
henkilö kuolee eika hanta varten
ole m u u t a hautasi jaa saatavissa,
saa hanel haudata- luterilaisen:
seurakunnan hautausmaahan,
mut ta maksu sellaisesta hautasr
j a s t a on s u o n t e t t a \ a maai<it\n
ta ksan m u k a a 11. Sei la isessa han;
t a ulvsessa. e \ saa r v h t v a m 1 h 1 l i -
kaän seurakunnassa pahennusta
herättävään, j a m a h t l o l l i s e n louk­k
a a v a n h a u t a k i r j o i t u k s e n ja ku­van
011 k i r k k o n e u v o s t o oikeutet­tu
i-oistamaan.
Uuden lain m u k a a n saa sus
k a n s a l a i n e n erota . u s k o n i o k u n:
nasta m i h m k a a n m u u h u n l i i t t y ­mättä.
Eroamista, k i r k o s t a on
epäilemättä omansa lisaamaan
l a i n ; maarays, etta n u h i n k a a n us­k
o n t o k u n t a a n kuulumaton vapa­utuu,
kaikista k i r k o l l i s i s t a v r
roista la maksuista.: Yleensä l u u l ­laan
kuitenkin, etta verrattain
pienet ryhmät kansasta tule\at
eioamaan Inteiilaisesta kirkosta,
l o k a vuosisatojen kuluessa on
j'a k u n i n g a t t a r e n k i n i l l a j a ko
r i s t e t t u tiu-kooseilla ja karnco-l
e i l l a sekä m u i l l a p u o l i j a l o k i v i l ­lä.
Edelleen o l i k a m m i o s s a kak^
s i k u n i n k a a n kokovartalo-kuva­patsasta,
suureksi osaksi puh­taasta
k u l l a s t a , kadossa k u l l a t tu
sau v a ja vai ti k k a . > K11 m j > i k 1 n
patsas vastaa taiteellisissa suh­teissa
k o r k e i m i ) i a k n i vaatimuk­s
i a , , . S i i m a t ovat l a s i s t a , j a muu­ten
on patsaissa r u n s a a s t i j a l o k i -
M a . Läheisyydessä oh n e l ) .i
t r i u m t i v a u n u a , jotka olivat ko^
r i s t e t u t kultaornamenteiUa )a
puolijalokivillä.
. ]\ I u 1 s t a a r v o e s 1 n e 1 s ta. 111 a I n 111 a -
koon k u n i n k a a n kävelykepit,
j o i s t a toinen on l e i k k a u k s i l la
k o r i s t e t t u a norsunluuta ja loi­nen
kultalankakoristeteos. Val­t
a i s t u i m e n luota löydettiin jak­k
a r a , jonka leikkaukset esUta-
\al kuningasta painannissa ] j '
l a l l a a i i a<isi,tiaisen sot<i\ . i n g i i i
n i s k a a , h^delleen l o v d e t t i i n kul­l
a t t u j a - ])ronssisia soittimia, har­v
i n a i s i a alabasteiMinaljakoita ja
kaunista smistav e i ; v j ) t i l a i s t a l a :
janssia.
.111 m e e 111 s 1 n ! a o 11, . e l ta l () \- (11' t"
t i i n se])i)eleita jotka olivat kaut­ta,
aikojen, sailyneel vihreinä.
Ede 11 een 111 a i n 111 a k (lOn \< > vi 1 (»is tä
useat - l ^ a p v r o s k a a r o i . jiusia Voi:
votaaii saata\-an. ruiisaa.sti ai--
\okkait<i liit<M'<
Toisesi a linoneesta . lovdetl i in
r u n s a a s t i h i U H i e k a h n a , ' k u l t a i s ia
vuoteita •. k a l l i s a r v o i s i a a r k k u ja
].\ a h i b . i s t e n m a l l a k o i t a . Suuri
osa naista esineistä u l i sai l v nyt
sangen h v v n r . m u t t a m u u t . olivat
huonossa kunnossa, niinettä nii­tä
s m r e t i a e s s . i pois o l i n o i u h i t c t -
t a v a mita s u u r i n t a v a r o v a i s u u t ­ta
D O L L A R I S T A
NYKYISEN KORKEIMMAN KURSSIN
.Maksamme R A H A L Ä H E T Y K S I S T Ä S U O M E E N . Rah/.ien
j u k a i s e s l a ulosmaksusta.. 1 mol eli ti v a i . Pohjifismaiden -Y lidys-p
a n k k i ja H e l s i n g i n . Osake .l*ankki. .
NIELSEN & LUNDBECK,
Vanhin ja S u u r i n S u o m a l a i n e n P a n k k i l i i k e A m e r i k a s s a.
21-24 STATE ST. NEW YORK.
\1s.
HE
BffAKSAVAT 5 State St., New York, N.^.
D o l l a r i s t a raha- Q
lähetyksistä 31101116611
FINLAND STEAMSH!P,CO. A G E N CY
5 State Street, New Y o r k , | N . Y .
myy pilettejä k a i k i l l a l i n j o i l l a '
SUOMEEN ja SUOMESTA ^
tehnyt arvaamattomia si\'st\s
p a l v e l u k s i a kansallemme. -
Suomen u s k o n n o l l i s i l l a piireillä
e i uskota olevan, s y v t a . l e v o t t o -
m u u t e e n, in 1111 a 11 s e uskon to v o it -
tanee s u u r e s t i k i n .siina, e t t a sei­ta
i s e t s e u r a k u n n a 11 j a s e n et, JO t k a
ov-at j o k o u s k o n n o l l i s e s t i v a l m pr
t a m a t t o m i a tai: uskontoa v 1 haa-
\at. siltä eroavat. Xe kansalai­set
taas, j o t k a antavat uskonnol­le
j a sen i n e r k i t 3 ' k s e l l e arvonsa,
suostuvat kyllä seurakunnan lä-seninä
suorittamaan osakseen t u ­levat
rasitukset. Uskonnonx a p a ;
u s l a i n otaksutaan antavan Suo­m
e n u s k o n n o l l i s e l l e elämälle t u n ­t
u v a n sysäyksen eteen ja ylös­päin
EGYPTIN SUURET MUINAIS­LÖYDÖT.
Kuningas Tutankhamenin
hauta.
L o r d i C'arnar\onin Eg\ptissa
tekemät muinaislöydöt ovat tuo^
iieet päivänvaloon runsaasti miir
n a i s a i k am jäännöksiä, j a toivo­t
a a n n i i d e n antavan V a l a i s t u s ta
m o n i i n tähän asti hämäriin koh­t
u u E g y p t i n historiassa. K a na
ustyöt ovat kohdanneet useita
\ a i k e i t a vastuksia, mutta kaikes
t a p a a 11 a e n . i n 11 d e n t u 1 o s hy \- i n
k o r v a a kaiken vaivannäön.
L o y t o käsittää i)aaasiassa k u ­ningas
T u t a n k h a m e n i n omai.snu-teen
kuuluneita esineitä. Ensim­mäisessä
hautakammiossa ol<
kolme loisteliasta r a h i a , j o i K a 0-
l i v a t k a i k k i k u l l a t t u j a ].i varus­t
e t u t mita h i e n o i m m i l l a koris-t
e l e i k k a u k s i l l a , joista mainitta­k
o o n T y p h o n i n ]a. H a t h o r i i i paat
s^kä , l e i j o n a n p a a . K a h e i l l a - . o li
e r i l a i s i a esineitäy m. nn erittäin
somia ja t a i t e e l l i s i a r a s i o i t a , jot­k
a olivat v^almistetut eben-puus­ta
j a n o r s u n l u u s t a . Eras rasiois­t
a sisälsi k u l l i n k a a n vaatteita ja
s a n d a a l i t j a o l i k o r i s t e t t u maa­l
a u k s i l l a , jotka kuvasivat met-sästyskohtauksia
j a j o i d e n vaarit
o l i v a t ihmeen h y v i n säilyneet.
Vielä oli huoneessa n o r s u n l u i ­nen
t u o l i j a l a s t e n t u o li samasta
aineesta. H i u k a n sivummalla 0-
l i kuningas Tutankhamenin v a i'
t a i s t u m , jonka on sanottu ole­v
a n ihmeellisimpiä ja kauneim­pia
taideteoksia, mita silta alal­ta
yleensä on olemassa:
Kauempana huoneessa löydet­tiin
kauttaaltaan kullattu tuoli,
j<yktf «>lt'vargstetfif »l^imiulfaaii
Tseit.! m i e l e n k i i n t o i s i a osmei-t
a : on löydetty kuningas Tutair:
khamenin haudasta j a vietv e-r
i k o i s e s t i n i i t a varten valmistet­tuun
.työpajaan. Esineiden jou­kossa
oh k u l t a j a k k a r a , j o i i k a s i ­sään
oh t a i d o k k a a s t i aselettu
k a k ^ i kultaista k u \ i u t a . p<in,>k-k
a i t a aasialaisia, o s o i t t a e n lama-,
k i n , etta kuningas ei ollut enoin­k
a a n pitänyt • seemiläisestä kaii
sasta. Nimikään h)vdettim i i er
j a a l a b a s t e r i l t a t e h t ^ a \aaoia - s i ­sältäen
hv \ a s t i sail.NneUa liaju
vesiä. Vielä tuhansien vuosien
k u 1 u 1 1 tl a v o i t i n i . 11 n (1 e n. tuo k- s •. i
tuntea, v^a i k k a k m 11 e 1 k 0111 a 1 si' n a.
E s i n e i d e n joukossa oli M e h i kol­m
e k u n i n k a a l l i s t a "kärpästen
t a )> p a j a a " , j o n h 1 s t a ^ t e h t y j a. t ai -
t e e l l i s e s t i k a i v e r r e t t t i m a norsun-l
u u v a r s i i i e e n ja. useita erihiisia
s o i t t i m i a .
U u s i a l i a n maisia loy to ja 011 o
dotettavissa. . S i k a l i kuin •• lalie- ]
.nee : a i k a , j o l l o i n 011 m a l i d o l l i s ta
a v a t a kuninkaan haudan sisäi­nen
kammio, sikali lisaantvv
m i e l e n k i i n t o siellä mahdollisesti
o l e v i i n esineihin nähden.Oletet­t
a v a s t i tama salai)eiaineu sisai
nen kammio o n h a u t a u s k a m m i o,
m i h i i i suuren F a r a o n maalliset
jäännökset on k a t k e t t v , mutta
t ä m a n . s u 11 te en • ei k ui t e n k a an o l ­la
\ armoja
Tama. n y t t e m m m n im k u u l u i ­s
a k s i t u l l u t hauta ei o l e k u i t eu
k a a i i S i i i l y n y t koskemattomana;
On olemassa merkkejä, e t t a var­k
a i t a o l i t u n k e u t u n u t hautaan )a
e t t a v i r k a i l i j a t olivat sen mv(,>-
henimm uudelleen sulkeneet.
Hosvouksen on tavtynvt ta-j)
ahtua. jonain aikana m e l k e in
hett hautauksen jälkeen, joka t a ­p
a h t u i vuonna 1350 e. K . s. Su­k
u p o l v i tai ka k s i r m Y o h e m m in
n ay ttaa. hau ta ka d o nn eeir näky­vistä,
s i l l . i sen p a a l l e oli asetettu
useita tonneja hiekkaa, la k un
k u n i n g a s Jlamses Kuudennen
h a u t a v a l m i s t e t t i i n noin .150 e.
K. s. ei nähtävästi t i e t t v mitään
T u t a n k h a m e n i n haudasta, joka
oli ainoastaan muutamia jalkoja
a l a p u o l e l l a Kamsesille valittua
p a i k k a a .
]\ l i e 1 en k 11 n t o k u n 111 ga s 'V u t -i n k -
hamenm' l i a u d a s t a s i i r t y i t o i s a a l ­le,
k u n a m e r i k a l a i s e t muinaistie,-
teen tutkijat loysnat erään L
gyptiläiseii jirinsessan r u u m i i n,
4,000 vuotta vanhan. .^Nahta^. ,-
t l oli prinsessa ollut a i k a k a u t e ir
sa kaunottaria . kuuluen 2,150,
v u o t t a ennen K r i s t u k s e n s y i i l y -
maä,»^iigyptia hallinneeseen Tne-b
e n kuningassukuun. Kunin­g
a t t a r e n kaula ja r i n t a on tni-t
e e l l i s e s t i tatueerattu pienillä s i ­nisillä
k u v i o i l l a . Kuuinis on sai
lynyt erinomaisen hyvästi, i
^ I. H j . i T> „ . „ , , i . , ^ 1 1 I
(A. B. Nordiska Föreningsbanken)
Pääkonttori H E L S I N G I S S A . 51 h a a r a k o n t t . maaseudulla.
Sahkoosoite U N I T A S.
O m a t V d V a i Smk. 275,000,000:—
•••••• " ' i,
V u o d e n 1921-n k o k o n a i s l i i k e r i 120 m i l j a a r d i a Smk.
rankilla on e n i i K i l L i \ k i s o n \<uoja t . i l l e t e t t u ma
Y L I K A H D E N M I L J A A R D I N SUOMEN M : KN
Ixalia ]dii(M\ksia \ a l i t l a \ a l O Y. P o h j o i s m a i d e n Y l i d \ s -
p a n k i l l e 111. m . •
E R I C K J . K O R T E , P o r t A r t h i u " , Ont., C a n a d a , 188 L o r n e S t .
N I E L S E N & L U N D B E C K , N e w Y o r k , 21—24 S i a t e Street.
I R V I N G N A T I O N A L B A N K , N e w Y o r k , W o o l w o r t h B l d g.
H E D M A N . H O R N B Q R G & CO., N e w v i r k , 5 S t a t e Street.
K u n Bismarck tcteutt? samaa
p o h t n k k a a k u m P o m c a re
nyt.
J)0
l i a i i s k a n . v a l t i i u s l o i n i i n n a ii
johdosta. . Iin 11 n n alueella . '.»u
m i e l e n k i i n t o i s i a ••i)aiautiaa n i u ' -
l e e i i '-saksan 1 a i i t i , -i 11 1 ' M S .
iiici K N m 11 I- ' 111 \ ( l u un I 1
e s i t t i i l i L sr^;.akoi;-v;iii;st'h(i(;i / ji.t^^
i siniuiiiM-n l i t j U - m v a i t-aiislva l a i s -
^aks l i a SI u Oli n 1 '>'-Miia t khl-i
' l i d o i . . o l n - a t |)a;(koiidissaan seii-
:i'aa vatrv "
. Ixanskan tuli luopua l-ilsassm
j a L o t h r m g i n maa.kunnisia. • \
S e n oli maksetta\a S a k s a l h'
l a l i a i l i s t a soiakoi hiusta
m i l j a a r d i a Irangia,;. vksi. i n i l -
j a a r d i vuonna IhTl j a . jaannos
kolmen \ u o d ( n kulut ssa
S t i k s a l a i s K M [oukkojeu i'ois-tannneu
Parisista ja nuiutamis-ta
hinlisistci (lep<n u m e i i t e i s ta
a l k o i sopimuksen' t u i t u a li\-vaK-s
v t v k s i la iiruualta .maasta as­teet
l a i n . m i k a l i ; s o t a k o r v a u k s en
s i i o n t u s ( d i s t vi
Saks<ilaisei \ a l t a i K ] o u k o l \ I-lapidett
r in lianskan kustannuk­sella
l'Äiovtitettujen .maakuntain
s u k k a i l l a . ^ o l i .vapaus \-aIita
s u m i ) a i k k a n s a . kuminan, maan a-lueelta
tahansa
Sota\aiigit oli \ a [ ) a i i i e l f a \a
viipymättä
L o j ) u l l i s e t neuvottelut alotet-t
u n 15r\sseli'-sa kohta a l u s l . n an
soi)imuksen tultua In \ i i k s \ t v k ­si.
S a k s a l a i s t en j o u k le o |e n ^- a l -
taamien ranskalaisien dep.irte-m
e n t t i e i r . hallinto . . u s k o t t i m :
H a n s k a n - v i r a n o m a i s i l l e saksa­l
a i s t e n k o n t r o l l i n alaisena.
.(Iiu. paaJian. l i o . r i a h l i h a n
l i.tHa ja p u c i o i i i JM u u u M i i Ij,
ta m . )ok 1 \ ] 1 ! m i t i i l i i i n a \'o
l<ii(a a' r i s p , ( m Luon' M i l l I
\ iii|)ai i l k i s(«iso\ai i m u o r i n u i l i i i
l U i e t u t k o r k e a t •iien-ai- n o s i i v ; i '
i i e t i k r i i u n n n - v l o . s i m i i t i a - ).>i<,i.
t a j i a u k ^ - s . t ! v . . \ I puhec n s o i 11
<ipi
l 1
l -
Isirkmi j a K i i i s k M i l t n j i : p a !
Ia (.'iiteesta. 1 rucvaisuus s aa
soittaa kuinka l - e r d i n a n d i n . r a i f
l a k i u u n u u Kanssa ka\ ^ "i
s e i k k a on k u i t e n k i n «>el\a tam 1
l a u t a k i u i m u tulei \ a i n u . s t i a l an
p i t k a a n \aikcdKsi xantaa
T o i n e n k i n j u t l u uei 1 o i a a n i . n i -
l a k i unnusta ja kunini: i l t 11 en*»
k u l t a k i uumista loika t u l n . u J M I
\aa ennen kiuuuau^ta A l b a - Ju
imaii ja ]oita sail\-t{Mtim ( u i k o i -
sessti s a l i s s a l u i i i a n M l a i s t i n ii]>
s e e i i e i i <inkaian s a i l n n n n i n <i!.n
semi; , Ivun^ vo kavt kovm j u i -
k a k s i I\ h e n N i\at i i p s e e i i l aiki'(
j u o m . i lm "-ainppau].!,! )a p o l n •
nmlla sikaare)<i. Vähitellen n o u
si m i e l i a l a sangen k o r k e a l l e , ja .
Kun liuoiuessa ei ollut so[U\aa
t u h k a k u p p i a k a . i n s j \ a l upseeni
k n m n u n j \Iospam ),i l i e i i t e l i \ at
sinne sika.n i n p a t K . i i ' " Seui<ia\a-na
ahmuna.. oh .llumainan hovr..:
m a r s a l k a l l a tavsi t v o jnihdistaes-saan
kruunua . l u h k a s i a ja s i k a -
n n p a l k i s t a , )(|tk,i sinne v o n ku­luessa
oh h e i t i t t\
K u n i n g a s k r u u n u tuhka­k
u p p i n a .
Transsv 1 \ a n i a s t a k e n o t a a n , et­ta.
A l b a . J u l i a n suurien K r u u n a us
j u h l a l l i s u u k s i e n \liteydessa ta-
]) a ht n i pi e n 1 . o n ne 11 o m u u S- ] oh on
t a ikatisko isi m ma t romania la iset
v a r m a s t 1 k i m n 111 a \- f 11 s u u r t a
l i i H ) m i o t a -luun kun \anha
Pherekyde. , l i u k a r e S i t in senaatin
ensiin-mainen puhemies, nosli
kahden kihm i.;aiinusen rauta-kruunun
punaiselta sainettity^ -
nyltä asettaakseen sen Ferdiuan-
T n Sven H e d m saapuu
Y h d y s v a l t o i h i n .
Kuuliii->a 1 u o ' s a l a lu i t u t k i -
musmatk-aiiija, tri S v e n Hedm
saapuu helmikuun 10 p.-n v a r
h ei 11 a ' Y11 d y s v a 11 o 1 h m k o k o m a a-ta
käsittävälle, v luentomatkalle.
A i h e e n a luentoihin tulee ole­maan
eUipaassa lianeif j.inniit.i
va matkan--1 A a s i a n eianunden
h a l k i k u i n - m y o s k i n hauen m\o
hem))!. vaiherikas retkensa T i -
b e t im T n Hedin on saanut
k u t s u n luennoida Yalen. H a i
Wardin j a C o l u m b i a n y l i o p i s t o i s ­sa
seka Vassar Collegessa idäs­sä
Hedm on tunnettu e rm
omaisena ! puhujana ^a hauen
matkansa heiatti\at aikanaan
k i) Ivo SI \n s t n e e n m a a i l m a n i n to ^
m.iota,- .t«ten k u u l i j o i t a ei hauen
esitelmätilaisuuksistaan tulo
puuttumaan, ^ g