Vapaus, July 8, 1922

              Lauantaina, Beinäk. 8 p. - Saturday, Juljr 8tli. No
näiden suurten järjestyneitten työlaismafisain kesken.
Näiden jättiläistyötaistelujen keskellä on radlkaali-
- . 1 TT^ TT \^ i n--. Isillä ia edistysmielisillä unionisteilla mainio tilaisuus
JBinadan enomaleisen työväestön äänenkannattaja, ilmes- ' A •, . • •• i j . • t •» ^•A-A..-U t^Sndburyssa, Ost., joka tiistai, torstai ja lauantai, vaikuttaa Amerikan työväenluokan tarkeitten paaryö-
H. PUEO, J- W. SLUP njjen luokkatietoisuuden Ja kumousbengen herältämi-gggtaava
toimittaja. Toimitussihteeri; kasvattamiseni. Siksi nämä vallitsevat työ­taistelut
tulevat varmaan käymään suurraerkitykselli-siksi
ja jättävät pysyviä tuloksia nousevaan amerika-laiseen
proletaariliikkeeseen-
VAPAUS
(Liberty) '
The only organ of Finnish WorkeT8 in Canada. Pub-
Bshed in Sudbury, Ont., every Tnesday, Tbursday and
fiatnrday. -
Advertising rates 40c per col. inch.
for sinjde iiisertion 75c. Dii
Minimum charge
Jiscount on standing advertise»
inent. The vVpäus is the best advertising medium araong
the Finnish People in Canada.
Umotushinta kerran iulaistuista ilmotuksista 40c.
pälstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja oOc. hsaa
• jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
, 13.00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-
• lutaantieto- ja osoteilmotukset 50c, Ikerta, |1.00 kolme
kertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu­kana.
-
seiiraiilset
Tyrannia Kreikassa
TILAUSHINNAT: ,
Canadaan yksi vk, $4.00, puoli vk, $2.25, kolme kk.
81.50 ja yksi kk, 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk, $5,60, puoli vk.
@8.00 Ja kolme kk. $L75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähetlämäan,
paitsi asiamiesten Joillg on takaukset.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
tome St., Puhelin 1038. ^- Postiosote:
Box 69. . Sudbury, Ont.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
imcund dass matter.
Miksi rautatieiyöläiset lakkoutuivat
Viime lauantaina ryhtyi 400,000 Amerikan rauta-teitten
konepajatyöläistä yleislakkoon Yhdysvaltain
hallituksen työlautakunnan toimeenpanemaa palkkain
alennusta vastaan. Vuoden 1920 ajalla onnistui kone-
; pajatyöläisten, kuten rautatietyoläisten yleensä, kohot­taa
palkkojeen huomattavassa määrin, johon toiselta-puolen
oli pakottavana tekijänä jatkuvasti kohonneet
elintarpeet. Mutta sittemmin on rautatiekapitalistien
asiaa ajava hallituksen rautatietyölautakunta jatkuvasti
pyrkinyt riistämään työläisiltä tämän palkkain koro­tuksen,
laskeakseen työläisten elintason entiselle kur­jalle
asteelle- Seuraava taulukko fl»taa käsityksen muu­tamien
lajien rautatietyoläisten palkoista J917-'1922
ajalla:
' Jouluk, Tam. Touk. Hein. Hein.
,^«W» i i . , , 1917 1920 1920 1921 1922
^onepajatyöläiset.,..,. 50.5 72.3 85.3 77.3 70.3
.Vaunujen korjaajat..., 37.7 68.0 81.0 77,0 64.0
-jlatain korjaajat,,,... 19.3 37.7 46.'3 3,7;7 32,7
Kirjurit. 34.5 54.5 67.5 67.5 58.5
Merkinantajat......... 32.§ 64.3 77.3 69.3 64.3
Paikalliset lämmittäjät
ja öljyäjät,..,..".
Kreikan kuningas Konstantin, hänen virkamiehensä
ja upseeristonsa kuvittelevat edustavansa sivistystä. He
lahjovat agentteja ja sanomalehtiä, jotta nämä kuulut­taisivat
heidän omistuksensa ihanuutta ja valtansa suu­ruutta
Aasiassa. He sanovat itseään kernaasti entisen
Kreikan perillisiksi. Siinä tapauksessa olisi heillä syy- olivat niin rasittavat veroissa, joita
Tuoreessa muistossa
ränneille vielä pitäisi olla se, kuin­ka
suurella hälinällä imperialistiset
vallat puuhasivat konferenssia Was-hingtoniin,
ja joka konferenssi sit­ten
nimitettiin aseista riisuutumis
konferenssiksi. Miltei kaikki porva­rilliset
valtiot ja erikoisesti juuri
useimmat mailmansotaan osaa otta­neet
olivat taloudellisesti sellaisessa
asemassa, että niiden oli pakko ryh­tyä
jonkinlaisiin toimenpiteisiin,
edes kansan silmiä verhotakceen.
Mailman sodan tuottamat seuraukset
21.8 46.6 59.6 51.6 49.6
^inmaiittQfnaVasematyöl. 22.3 43.6 52.1 43.6 39-IÖ
)l^m6äa tilastoissa esiintyvä palkkojen alennus käy
öitäkin tuntuvammaksi kiin otetaan huomioon, etfä
sunnuntai» ja juhlapäivätöiltä maksetaan nykyisin
^nään vain tavallinen palkka, ja että rautatieyhtiöt an­tavat
konepäjojaea urakoitsijoille, joiden ei tarvitse
noudattaa tätä pdlkkatoksQa, Vfl&H äaavat. teettää niin
halvoilla palkoilla kuin kykenevät työläisiä saamaan.
Raytatietyöläisten lakkoon on jo liittynyt seuraa-yat
Aineripai^ 1^^^^^ of Laböriin kuuluvat Uit-ioiiluneel
Icönöpajatyöiaisten järjestöt — International
Association of Machidifits, International Brotherhood
of Boilermakers, Iron Shipbuilders find Hi^Ipers of
•Aniericör InternatlonttI Brot^^^^ of Bläcksisllhs}
Dröp Forgers and Helpers, Amalganiated &heet i Möläl
Woikers International AUiance, Internationfil
hood of Electrical Worker8 ja Brolherhood öt RailWay
Carmen. Näiden järjestöjen jäsenmäärä käsilifiä
000 työläistä Ja vakuuttavat heidän yirkailijafila että
Utllon jäsenistö on Uitlynyt sada» prosentin tehokkai-
^UudelU lakkoon ja yksinpä rautaiiepatruunatkin tun-
JiUfelaVal, että ainakin 90 prosenttia näistä työläisistä
on liittynyt lakkoon.
' Union Jniehet painostavat erikoisesti lakon yhtey­dessä
sitä seikkaa, että elintarpeitten hinnat ovat jäl­leen
kohoamassa, ja että sen vuoksi palkkojen alennus
tällä hetkellä on mitä suurinta vääryyttä rautatietyö
Iäisiä kohtaan. Niinpä hallituksen rautatietyölautakun
nan puheenjohtaja Hooper'kin on pakotettu tunnusta­maan,
että «on olemassa huomattavia ja selviä merk
kejä elintarpeitten hintain nousuun». Multa hän loK
duttaa raulatietyöläisiä, että kun elintarpeet jälleeft
suuresti nousevat, voivat uniot tehdä anomuksen r.Ä«tta-tietyölautakunnalle
palkkojen kohottamjsesla» Täinä ei
ole mitään muuta kuin rautatiekapitalistien majattoman
voitonnälän tyydyttämistä työläisten elifi^son polke­misen
kustannuksella.
400,000 konepajatyöläisen lakkoon lupaa näinä
päivinä liittyä ratam kunnossapitäjien unio, joka käsit­tää
myöskin 400,000 tpläistä, joten kapitalistiset saa­listajat
ja heidän apurinsa tulevat varmasti tuntemaan
ketä he ovat. Lähes miljoonan raulateitten korjaustyö-
Iäisen lakkoutuminen tulee varmasti tuntumaan, sillä
on ilmeistä, että neljän suuren veljesliiton jäsenet, joi­ta
ei viimeinen palkkojen alennus vielä koske — ni­mittäin
veturinkulettajat, lämmittäjät, konduktöörit ja
junamiehet —tulevat varmasti kieltäytymään korjaus­töistä.
Lienee vielä nykyisin liian rohkeaa toivoa, että
nämä viimemainitut rautatietyoläisten järjestöt liittyi­sivät
myötätuntolakkoon, jolloin työläisten voitto olisi
taattu. Tosin yhteistunto ja yhteenliitlyniishenki on
suuresti kasvanut näissäkin viimemainituissa rautatie-työläisten
järjestöissä, joten riistäjien äärimäisen hyök­käyksen
edessä saattaa Amerikan työväenkin keskuu­dessa
tapahtua odottamatonta solidarisuuden ilmaugta.
Toisaalta on muistettava, että hiilenkaivajain jo pit­kän
aikaa kestänyt lakko alkaa vaikuttaa sangen va­kavasti
rautatieliikenteeseen ja on yhä edelleen voimas­sa.
Yhteinen taistelu hiilenkaivajilla ja raulatietyö-läisillä
on omiaan kasvattamaan solidarisuushenkeä
tä tutustua Sokratekscen ja Platoniin. Mutta kun he
sen sijaan nimittävät Kreikkaa Itä-Rooman keisarikun
nan tyttäreksi, osuvat he oikeampaan, sillä Konstanti­nin
koplakunta käyttää poliittisia vastustajiaan kohtaan
aivan saraoja keinoja kuin Rooman maailmanvallan
rappeutumiskauden hallituskoplat.
Kororaunislitoverimme käyvät siellä ankaraa kamp
pailua. Kreikkalainen kansallisuus on nuori, huoli­matta
siitä, että lahjotut kynäniekat väittävät toista
Teollisuus on varsin vähän kehittynyt. Porvaristo
piehtaroi sielläkin paheissa ja turmeluksessa. Sota vä­hässä
Aasiassa on heidän suurin rikoksensa. Proletaa­risen
tietoisuuden herättäminen Kreikassa on asia, jolle
kommunistit ovat vakavasti antautuneet.
Mutta heidän menestyksensä kauhistuttaa vallassa-olijoita.
Ja pelko on Konstantinissa ja hänen kannat­tajissaan,
kuten aikaisemmin Venizeloksessa ja hänen
hännänkantajissaan, herättänyt valveille eläimellisen
julmuuden vaistot.
Volon vankilassa on sitten viime vuoden helmikuun
15 ph ollut teljettynä 40 kommunistia ja syndikalistia.
Heidän ainoa rikoksensa on, että olivat järjestäneet
yleisen työväen kokouksen. Ja nyt ovat he olleet van­kilassa
16 kuukautta ilman että olisi uskallettu vetää
heitä oikeuden eteen. Kreikan porvaristo ei nähtävästi
luota oikeuksiinsa. Pelkää, etteivät nämä ehkä ran­kaisisi
riittävän julmasti luokkansa poliittisia vastus­tajia.
Mutta epämääräinen vankinapitäminen ilman
tutkintoa, tuomiota ja kontrollia, kas se on omiaan
konslanlinillisten «helleenien» itsesuojeluskeinoksi.
Mitään vastalausetta ei ole missään kohotettu kreik­kalaisten
proletäariuhrien puolesta. Moskovalaisten
myrkkkykuulamurhaajain puolustajilleksfln ei ole ai­kaa
vainottujen i kommunistien hyväksi, Tfe§9 Juuri
parjajtuukin n länsimaisten Veijarien kokrh^n»
genkurjuus. ansaitakseen heidän myötätuntma (äy:
tyy vähintäin olla murhaaja ja kommunismin vastui»
taja. Mutta porvariliisten hallitusten, jotka päästävät
päiviltä jä kiduttavat kommunisteja, ei koskaan tarvit­se
pelätä Vanderveldein väliintuloa!
Mutta kuningas Konstantin ja hänen heitukkansa
älkööt luulko koskemattomuuttaan iäineksi. Kofämu-pistit
pitävät heidän muistossaan. Volon vankienkin
kärsimykset vaativat vielä kerran hyvityksensä.
•
Kommuunin haaskattu perintö
Kommuunin mainehikkaiden kuolleiden olisi luul­lut
yerikylvöllään antaneen lupauksen yhteiskunnasta,
minkä työ ja työläiset oikeuksiensa ja arvonantonsa
yhdistäminä itse toteuttavat yli kalkkien rajain, prole­tariaatin
vapaulufoesta, joka ei voi olla muun kuin
prpleläfläalitt tuote. Stllainen oli kylvö, seilaillen lii-paiiö!
ja iäöää öft Wt«lllä hyt elonkorjuu, kässäkyjmä
lodöllisUlial 01 voi! Kaksi miljoonaa tanskalaista, M-ffieiöiPift
miljoonaa ihmistä on kuollut, EiiropaÄ nuo-fiso,
pantti, minkä kulttuuri oli lA^eksinul antavansa
maailmalle. Ja ikäänkuin ei olisi kylliksi uhreissa,
joita annettiin sodassa, yhtä jiimaÄmassa kuin häpe­ällisessä,
näemme me nyt sotauhkan ja mlestappopro-vokationin
yhä karttuvan Eutopaa Vastaan. Ja me nä­emme
Ttöyhtyneen Ranskan, Ranskan, jonka omatunto
on saastutettu, perikadossa olevan Ranskan, julistautu­van
yhtä naivilla kuin rik<>ilisella pöyhkeydellä taan^
tumukseniesitaislelijaksi, "raakalaismaisen militarismin
ja murhaavan hnperialismin päätuebi! Ja onnistuak­seen
on sillä tämä hyeenan naama, tämä inhoittava sy­dän
ja tämä konnamainen ja rikollinen heftki Rar.
mond Poincare, mikä on täydellisin musta surma ^uiii
mikS milloinkaan on vienyt mitään maata perikatoon.
^Seinen ammattiliiton julistuksfeSt^ Kommuunin 5l:-
ntenä vuosipäivänä.)
o—^ --^
Itävallan proletariaatift litöspääsy-tie
Jalkuvain pörssiromahdusten ja sen kautta tapahtu
van palkkain reaaliarvon suunnattoman vähenemisen
ja talouspulan kärjistymisen johdosta Itävallassa on
kommunistipuolue antanut maansa työläisille julistuk
sen, jossa osoitetaan, että kapitalistiluokka pyrkii maan
sa talouselämän «tervehdyttämiseens) palkkain poljen
nan, palkkain huononnuksen, työajan pidennyksen,
joukkoirtisanontain, valtion ja yksityisen kiskonnan ja
työläisten viimeisten oikeuksien poistamisen kautta, ja
jouduttaa yhtäkaikki vain luhistusta, samaan aikaan,
kun työväenluokan kärsimykset kasvavat sietämättö­miin.
Tämän takia on työväenluokan myönnettävä,
ettei kapitalistisella järjestelmällä enää lainkaan ole
mitään ulospääsytietä, ja että työläisten on sen vuobi
ryhmityttävä Kommunistiseen Internationaleen kukis­taakseen
Jcapitalismin kaikkialla ja taistellakseen voit­toon
sosialismin.^ iMutta siihen mennessä on sen pako­tettava
omistavat uhrauksiin. Mutta kun , nämä eivät
missään tapauksessa suostu siihen vapaaehtoisesti, teke­vät
vhä kasvava hätä ja epätoivo tämän taistelun työ­väestölle
kiertämättömäksi velvollisuudeksi. Kommu­nistipuolue
osoittaa tämän jälkeen päivän taistelun tun­nukset
reaalipalkan pysyttämiseksi edes rauhanaikai-sella
tasolla ja työttömyyden torjumiseksi'
eri maiden kansat ja varsinkin juu­ri
työväenluokat joutuivat kanta­maan
,ebtä painostus hallitseviin
nähden pakotti konferenssin kutsu­miseen.
Silloin kaikkien maiden valveutu­neet
työläiset jo sanoivat, että aseis­ta
riisnutnmis konferenssin nimellä
kokoontuvalla porvarien neuvotte­lulla
ei ole mitään todellista teke­mistä
sen asian kanssa, jota varten
konferenssi koolle kutsuttiin. Sil­loin
nimenomaan vallankumoukselli­set
työläiset selittivät, että tuossa
konferenssissa, sensijaan, että sii­nä
puuhattaisiin sotilasvoimien ja
aseitten vähentämistä tultaisiin so­pimaan
mikä maa mistäkin .osasta
mailman kolkkaa joutuisi tämän tai
tuon suurvallan -riistämiskentäksi.
•Silloin sanottiin, että erikoisesti
maukkaana makupalana suurvallat
pitävät Venäjää, johon yhteisen so­pimuksen
mukaisella toiminnalla voi­taisiin
iskeä, ilman ettei valtain kes­kuudessa
siitä syntyisi erimielisyyt­tä.
Ja olihan Venäjän kysymys
konferenssin käsiteltävänä, paha
vain, että Venäjällä on sellainen
hallitus, jota miltei koko kansa kan­nattaa
että noita konferenssin pää­töksiä
ei ole voitu panna käytän­töön.
Mutta mitenkäs konferenssissa kä­vi
itse pääasian, aseista riisuutumi­sen,
jota varten konferenssi oli kut­suttu.
Siten ,että konferenssiin
osaa ottaneet äuurimmat; ja sotilaal-
"isessa merkityksessä voimakkaam­mat
viisi valtaa muodostivat liiton,
aativat sopimuksen, jota kutsutaan
<V.ii(jen vallan sopimukseksi.» Tuos­sa
ifM^nlkn sopimuksessa». Eng^
Janti, RanslJa, Italia, Japsnl ja Yh­dysvallat
lupautuivat aseista riisuu­tumisen
hyyäksi tekemään sen että
armeijötgsa; olevaa mieslukua vähen-flöttalsiin
ja joittenkin asevarustus-ten,
ja varsinkin suurten, raskaitten
taistelulaivojen rakentaminen lope­tettaisiin.
Sopimus kuitenkin teh­tiin
Tiiin väljä, että sen perusteella
keveämpään luokkaan kuuluvien so­talaivojen,
kuten keveitten risteili­jäin,
torpeedon hävittäjäin, totpeö-do
veneitten, vedenalaisten y. m.
prkkulaivojen rakentamiseen jokai­sella
sopimuksesta välitt|mättä on
oikeus.
Tuota öikeuita vallat ovatkin
n§et iUntUVasti. Ja vaJkkk
suurt&fl iaistelulalvojen. rakentkSil-
Uii bn jossain määriä keskeyi^Vt,
ei'sillä ole mitään merkitystä aseit­ten
vähentymiseen, sillä viimei­nen
suursota Tiiih, sel^Sfeti osoitti,
että raskaammalla TaiMolla ei so­dankäynnissä
olfe''Ä"h suurtakaan
merkitystä^ Aihoä^an joskus ras-.
kaammat laivat äw&t suoranaisessa
taistelussa. .McÄta sitä enemmän
merkitsivät ^^enalaiset ja muut
kevyet laivat, jotka vfden päällä
aiheättiVal suurimmat hävitykset.
Mita nitHrkitystä siis valloille oli,
että Mislfaan laivaston rakentaminen
keskeytettiin? Ei mitään, sillä sai­han
sopimuksesta välittämättä ra-kejj^
a juuri niitä, joita tulevassa
Sodassa tarvitaan. Ja niitä on ra­kennettu.
Äskettäin selostimme, miten esim.
Ranskan taholta sotilasmenoihin
myönnettiin suunnattoman suuri
summa rahaa, paljon enemmän kum
viime vuonna. Tämä merkitsee, et­tä
Ranska tulisella kiireellä pyrkii
lisäämään sotavarustelujaan. Ja
Ranskan ohjelmaan kuuluu juui5 Söl-laisten
sotavarustusten rakentami­nen,
johon Washingtonin soiJiMtis
antaa täyden oikeuden. GfeHUan
konferenssissa Venäjän edustajat te­kivät
ensimmäiseksi sen, että "esitti­vät
sotavarustelujen lopettaniisfa ja
juuri Ranskan edustajien taholta
asetuttiin kiihkeämmin sitä "Vastaan.
Se jos mikään oli selvin osöitUs siitä,
että VVashingtonin konferenssissa
porvarit olivat vain kokoontuneina
teeskentelemään, uskottanläan kan­soille,
että tässä nyt todellakin puu­hataan
jotakin todellista mailman-rauhan,
sotien aiheuttaman' hävityk­sen
ja ihmisteurastnksen lopettami­seksi.
Mutta naamarit alkoivat hil­jalleen
tipahtelemaan tVashingtonin
konferenssi ilveilijäin kasvoilta ja
entinen verileikkiä "vaaniva todelli­suus
tuli näkyviin. Se tuli näkyviin
niin täydellisenä, että nyt samat
vallat, jotka tuon «viiden vallan so-pimuksenjv
~ allekirjoittivat.
la kiireellä ryhtynyt laivastoaan li­|
liilH!llll!ffIfSIII51liiilSIira^^^^
säämään, Japanin rakenteilla ja
suunniteltuna oleva murhalaivasto
käsittää kaikkiaan 140 alusta, joit­ten
tonniluku nousee 160,794. Yh­dysvallat
pyrkivät Japanin perään,
asioita seu- ^jj,^ yhdysvaltain sotakiihkoilijat ei-vät
missään tapauksessa haluaisi ol­la
jälessä Itäisestä saarivaltiosta, jo- i IC'Bii#Ä5ÄSl ^ f M i F MM oii^ Cänad
ka on useat ajat ollut Yhdysvaltain i S |J||H£« ^ | i | | i i .
vaarallisena kilpailijana. Ja vaikka- = ^ ^ ®VvaOUari
kaan Yhdysvalloilla tällä hetkellä s LÄHETYSKUSTANNUKSET-ei
ole rakenteilla ja suunniteltuna = Postissa 15c kaikilta summilta. SähkösanomaUa sV";n . • •
muuta kuin 52 laivan rakentammen, = ^^^„^„- „„,,^n7 ^^-5° '^"^"ta si
joiden tonniluku on 116,581, ei se =
sittenkään mericitse sitä että tuo­hon
vain tyydyttäisiin. Amerikalai-set
porvarilehdet kirjoittavat paljon
Japanin varusteluista, tarkoituksella
kiihottaa hallitusta mitä voimak­kaammin
seuraamaan Japanin esi­merkkiä
ja luonnollisesti hallitus en­nen
pitkää huomaa omainsa valituk­set
ja ryhtyy toimenpiteisiin. Rans­kan
rakenteilla oleva laivasto käsit­tää
33 alusta, joiden tonniluku nou­see
68,400. Tuohon ohjelmaan ei
kuitenkaan sisälly suunniteltu lai­vasto,
joka kaiken todennäköisyy­den
mukaan tulee olemaan hiromat-tava.
Italia rakentaa 24 laivaa, 42,-
500 tonnilla. Suur-Britannia on lai­vasto-
ohjelmassaan jäänyt kysymyk­sessä
olevista viidestä vallasta jä-lelle
sillä rakenteilla qn vain 11
laivaa, 11,275 tonnilla.
Epävirallisena tietona lisäksi ker­rotaan,
että Japanilla ennenmainit-tujen
140 laivan lisäksi on aikomus
valmistaa 50 vedienalaista, joitten
tonniluku kaiken todennäköisyyden
mukaan tulisi olemaan 50,000.
Tässä olemme vain selostaneet
sotavarustelujen lisäämistä, Wash-ingtonissa
sopimiiksen tehneitten
taholta ottamatta ollenkaan huomi­oon
niuita maita. Kuitenkin saman
laista varustelua tapahtuu yleensä,
jokainen maa pyrkii olemaan täy­dellisesti
valmiina teurastukseen ja
hävitykseen.
Sellaiset ovat Washingtonin aseis­ta
riisuutumiskonferenssin .seurauk­set
ja samallaiset ne tulevat ole­maan
aina niinkauan kuin sodat
ovat kapitalistiluokalle riickauksien
kasaajana. Kapitalistiset' valtiot ei­vät
voi toteuttaa rauhan aatetta,
puhukootpa siitä, kuinka paljon ta­hansa.
Vain kansain silmiä pimit-tääkseen
tuollaisia neuvotteluja kut­sutaan.
Mutta ^niistäkin tulpe lop-.
pu. Kansatkin alkavat käsittämään
todellisen tilanteen ja sjlloin on tuo­miopäivä
tuleva. — J. W. S.
s view
Kysykää erikoiskurssia suurille summille,
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A T Hin o-,
Ave. r " ' Br
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänn
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
E BOX 69,
SUDBURY, VAPAUS.
5 Pilettiliike tehtävä J, V. Kanna.ton, nimessä.
iiiiiiimiiiimiiiiiiiiiimiHiiiiimmiHiniiiiHiii iimiiimiiiuiiim,,,,,,,
Kuoleman kentillä
Kevyillä rattailla ajoimme lakeu­den
poikki. And'rew piteli suitsia.
Uupunut poni, jonka voimat r.OpS-asti
vähenivät, läähätti rauhattoma­na.
Hedelmätön, halkeillut maa
uiettui niin kauas kuin silmä voi
ntthdB. Hyvin hamin näimme vll»
me vUod§i^ Ift^On niukkaa sänkeä»
Ilma • j^i&isyydessä näytti yärähtele*
väh-, ^öku kimalteleva esine, lak-kiaÄÄUa
suurentuen näkyi taivaan*
iratfnalla,
Andrew löi hevosta suitsilla jou-duttaakseen
sen kulkua, mutta ra­sittunut
hevonen ei voinut mennä
nopeammin. Se vain piiisteli pää*
tään ja ravasi eteenpäin alakuloi­sena
pölyisellä lakeudella.
Näytti kuin olisimme seiisoneet
yhdellä paikalla. Olimme yhtä kau­kana
lakeuden lopusta kuin olimme
koskaan olleet. Molemmin puolin
tietä lepäsivät palaneet vainiot.
Sähkölangat kulkivat yksitoikkoises­ti
suristen.
Tuo kimalteleva eane, joka näyt­ti
pilv^eltä, tuli yhä lähemmäksi ja
lähemmäksi meitä. Voi nähdä mi­ten
se muutteli kokoaan, nyt pie­nemmäksi,
^tten taas suuremmak­si.
H^eikko /ääni, lti'"ahdoton sanoa oli­ko
se aivoilta %li kirkaisu, eli mo-leöiroit,.
ktuiffi etäisyydestä.
«Mikä se feii?»
A«d«w, Mui liikkumatta, varjos­taan
silmiään kädellään ja katsoen
tarkkaavana etäisyyteen. Aivan äk­kiä
hän veti vasenta suitsea ja, suu­rella
mielenkiihkolla, kääntyi sivuun
hieltä 'äräälle pellolle.
«Mutta mikä on hätänä?» Minä
kysyin, koskettaen hänen olkapää­tään.
'
Hän pyyhkäsi pois käteni, ja sei­soen
rattailla alkoi hän vimmatusti
piiskaamaan hevosta. Ajopelit huo­juivat,
pyörät narisivat hevonen
kuitenkaan, kaikesta tuosta huoli­matta,
ei mennyt nopeammin, ja äk­kiä
se kompastui kaatui raskaasti
maahan ja alkoi läähättää.
«Mikä sinua vaivaa? Oletko hul­lu?
» huusin, tietämättä mitä tapah­tui,
mutta tuntien että tuo mielen-liikutus
valtasi minutkin.-
Piiska katkesi ja Andrew alkoi
lyödä hevosta suitsilla. Hevonen
kääntyi ympäri ja niin tehdessään
särki jonkun osan valjaista. Se yhä
läähätti raskaasti.
Hyppäsimme alas kärryiltä. An­drew
puuhasi hevosen kanssa. Hän
yritti saada sen nousemaan, asetta-
0vatien jalkansa sen kyljen alle ja pidel-miltei
yhtä mielettömässä kilpailus-j Ien sen päätä.
sa sotavarustelujen lisäämiseksi kuin
mailniansodan aikana ja ennen sitä.
Japani on kaikkein kuumeisimmal-
Hevosen kupeet, märkänä hiestä,
kohoilivat raskaasti; sen etujalat
repivät maata, ja viimein se oikaiii
itsensä kokonaan maahan. Kerran
vielä sen kupeet nousivat ja laski­vat.
Se. aukaisi kitansa ja näytti
keltaiset hampaansa. Silmät muut­tuivat
lasimaisiksi ja näyttivät ole­van
tomun peitossa.
«Katso mitä olet tehnyt!» minä
huudahdin.
Andrew nyki lyhyttä partaansa
ja katsoen lakeuden poikki viittasi
etäisyyteen.
«Katso, tuolla se on», hän huudah­ti.
Esine jok oli kimallellut etäisyy­dessä
oli hyvin lähellä nyt. Sen
muodosti noin 30 ihmistä, miehiä,
naisia ja lapsia. Eräs vanha, pitkä,
pörröinen mies paljastetuin päin
käveli joukon etunenässä. Hän kä­veli
heittäen eteenpäin suurta ruu­mistaan
ja heiluttaen pitkiä käsivar-siaan.
Koko tuolla joukkueella näytti
olevan yhdet kasvot, tuhkanharmaat
ja tomun peittämät; tylsät silmät;
ohuet, nälkiintyneet, halkeillee huu­let,
ja tukka joka riippui yhteen
tarttuneina kas.oina.- : :
Tämä joukkue oli hirveää nähdä,
joukko nälkiintyneitä ihmisiä, lop­puun
kuivunut kuin tuo lakeus.
«Nälkiintyneet,» kuiskasi • Andrew
jostakin syystä."
«Mitä sitten, mitä jos ne ovat
nälkiintyneitä? Miksi käännyit pois
tieltä?. Syökö ne meidät?» .
«Ei, sitä be eivät tee», vastasi
Andrew, «mutta minua hävettää».
«Minkä vuoksi?»
Andrew katseli minua moittivasti.
• • «Me kaksi ajamme, kylläisinä 'ja
hyvin, puettuina^ eillä aikaa kuin
he.... minä häpeän.»
Siihen mennessä olivat he ehti­neet
niirt lähelle meitä että voi näh­dä
heidän kalpeat, kaidat kasvonsa;
veri tihkui heidän ikenistään.
Nähtyään meidät he vetäytyivät
eteenpäin ja , ikäänkuin edeltäpäin
it^dyn sopimuksen mukaan, yksi
Voihkaisu pääsi heiltä kaikilta:'
«Leipää!»
Lasten äänet olivat kimakammat.
«Setä, rakas setä, vain pieni pala!»
Eräs nainen, vielä nuori kasvon­sa
pölyn peitossa kuopallaan ja kur­tussa
kuin puunkuori käveli luokse­ni.
Hänen käsivarsillaan oli lapso­nen.
Sen pienet kasvot olivat siner­tävät,
sen sääret hoikat kuin kepit.
Lapsi itki ja huohotti, ja sen suuri
pää tärisi kuin omena ohuen, sär­kyneesi
varren nenässä."
Nainen osoitti tyhjää rintaansa,
ja avaten suunsa jossa ikenet oli­vat
ajettuneet pyysi matalalla ää­nellä:
«Antakaa! Minun lapseni kuolee.»
Todellakin tunsin häpeäväni. Sy­vä
häpeän tunne sen vuoksi että
olin vaatetettu ja ruokittu valtasi
minut. Enkä minä yksin tuntenut
tuota häpeää. Andrew, myöskin,
seisoi tässä alaspainetuin päin, koet­taen
välttää tuota näkyä.
«Me olemme matkalla», hän mu­misi
. «Me olisimme mielellämme an­taneet
teille, mutta meillä ei ole
mitään annettavaa. Jos haluatte
rahaa, voimme antaa sitä.»
Joukkue kääntyi ja tirkisteli
meitä nälkäisin silmin.
«Annanko teille rahaa?» kysyi
Andrew. «Mutta mitä te sillä teet­te?
Te olette niin kaukana kaupun­gista.
»
Muistin että istuimen alla oli lei­pä.
Ei paljon, se on totta, noin vii­si
naulaa kaikestaan.
<Andrew, meillä on leipää. Vain
pieni määrä, on totta.»
Joukko mumisi.
«Leipää!»
«Missä on leipää?»
«Antakaa meille leipää.»
«Vain vähäisen, pieni pala.»
Andrew nosti istuinta ja otti lei­vän.
^ Jokainen käsi rauhattomine
ahneine sormineen kohosi ylös.
«Odota», sanoi vanha mies käs­kevällä
äänellä, työntäen pois koho­tetut
kädet. «Antakaa leipä mi­nulle.
»
Hän otti leivän, mursi sen pieniin
palasiin ja. jakoi ne, ensin lapsien
kesken ja sitten muille.
«Mikä onnettomuus,» huoi
drew, katsellen nälkiintyneit
siä, jotka olivat saaneet vai
taa leipää mutta eivät olleet
tettyjä. «Mikä onnettomuu
kertasi, ja ottaen kaikki
antoi ne vanhalle miehelle
matta kuinka paljon niitä c
takaa tämä.»
Joukkue seisoi kuten ei
nälkäisenä ja surullisena. J
tunsimme tuon terävän, tu^
häpeän tunteen.
* • *
«Minne menette?» kysyin
ta mieheltä.
«Minne?» kertasi tuo van?
ja hajamielisenä viittasi etä:
kädellään. «Tuonne.»
«Kotiinpäin,» selitti naine
oli lapsonen sylissään. «Me
me kylästämme paetaksemme
ja nyt me palaamme. Kaikk
maa palanut. Mutta mitä lö-kotona?
»
«Emmekö ole talonpoikia^
vanha mies ankarasti. «Sini
kuin ainakin nainen. Meidär
kyntää pellot. Mikä ön tai
ilman maata? Eikö se oleli
ystävä?»
Talonpoika katseli minua
sesti.
«Haluan vain kysyä teiltä,
se totta vai ei mitä ihmiset
että Lenin antaa siemeniä !•
vaksi niille talonpojille jotki
vat kyliinsä?»
«Se on totta,» sanoin mini
«Se on totta,» todensi Ar
«Minulla on epäilyni,» sai
ha mies, puhdistaen hopeaii
tään. «On niin monta m
nälkäänkuolevaa, ja mistä
kaiken tarpeellisen siemenen
Halusin huojentaa tuon
mah kansan kärsimyksiä.
«se on totta, isoisä. J
lähetetään — — 200,000 to
«'Sitten on se totta mitä
kuulleet,» joku joukosta hi
«Ehkä on se valhe,» sano
«Kuka olette te?» kysy
mies. «Oletteko ehkä kar
huja?»
«Ei, isoisä, minä kirjoitj
malehtiin.»
«Se on eri asia. Kesällä
ne puhujia. He lupasiva;
asioita, mutta se mitä tapi
aivan erilaista. No niin, jo
te meille totta, olemme hyv
lisiä teille.»
Vanha mies kumarsi syv
«Kiitoksia,» hän kertasi,
tyen joukkueeseen, hän san
kaa.»
' Tottelevaisesti kulki jou!
nen jälessään. Minä ja An(
nimme vastakkaiseen suunti
punkiin päin. — Moskovan
ta.
Suom. A.
. ^0
Port Artburin ui
Jotakin ehkä tietäisin,
siellä minäkin.
Missä? Siellä Jussinpa!
Intolassa, Port Arthurin ;
ristön S, S. Osastojen e
kesäjuhlat onnistuivat kai
Iin hyvin, hajotus — ei •
natusrenkaslaisten vasta-nista
huolimatta. Lauantai
kuun 24 p; illalla tuossj
vissa oli kokoontunut Into
ton talo täyteen kaupunk
farmareita juhlavieraita,
jelma alettiin runolla. Ser
järjestömme sihteeri A. T.
ta tuntia kestävässä puhee;
väpiirteisesti selosteli luo
lua. Puheen jälkeen esitt
sesti kokoonpantu joukkue
män «Avioliiton varjopuol
kut ovat moitiskelleet ette
ollut tilaisuuteen sopiva. I
kään ollut agitatsiooninie
sä, mutta huvipuolta siini'
en se vastasi tarkotuksen?:
leen jälkeen pistettiin tan
na kello 6 sunnuntaiaamu
Sunnuntaina alettiin
suoritus keilo 2 päiväilä *