Vapaus, July 17, 1924

              J—K-sasiana
99
r^ciTiokan saavuttama poEtt-j k a otti Erfurtin ohjelman ujoi
pcrrtT^- j^^g^säädylBtä, Joihin kompromisamääritelman: clfekonto
'™ * • selitetään yksityisasiaksi* Tämän
Torstaina, heinalanin 17 p. ~ Thmr^ Julv 17fli
iirkko kculai, antoi kirkko-
^'^•']i^de'le yleispätevyysvaati-
'S3e"Dahan kolauksen. Tässä
an vallankumonkscllinen
^^,-0 anwi uskonnon porvarilU-vksHyi-^
i^euden rajoihin j a se-
^ 8,D' <vk5itjisasiaksi.» Uskonto
I. vk£itnä€n ihmisen järjen
''''Soliin alaiseksi j a johdettun t i n -
'jjseen luonteeseen», • sts. porva-t^
r, vksilön luonteeseen. Kirkon
rräjjö^sa uskonnossa ilmeni raaka
Laalinen luokkanäkökanta ehdot-
Laice hallitsijatahtoineen. Ilmes-
L toisen käsky, käsittämätön, t u t -
& „ n maailma ei, kun kaikki käy-ympäri,
ole mitään muuta kuin
Lkkaasri riistävän luokkatahdon
ty.'Mutta samaan aikaan eslin-iristinoppi
käskyineen rleises-
EinhlTiilHsyydestä j a ihmisrakkau-luökkain
yläpuolella oTevana.
lät€3 koettaa se lamauttaa sorret-bjen
kansankerrosten vastarintaa,
i^ii-o tointui pian j a hyvin iskus-jainkä
porvarillinen vallankumo-
I oli sille antanut. Tämä vaikutti
dnpoDJin vain taloudellisella alal-
Niin pian kuin porvaristo olf
kni saa\'uttanut tarpeellisen kyy-prpäävapauden,
antoi se feodaali-fen
taantumuksen rauhassa rehoit
hallussaan olevalla alalla ja
nsi rintamansa proletariaattia
staaB, joka tosin oli taistellut
orvariston riveissä mutta samalla
oittanut muodostavansa vaaran
onaristolle.
määritelmän omaksuivat myös Sak-
SnnrporTari»to suoai uskontoa
I Feodaalismin tärkein mahtikeino,
mioppi, siirtyi täten suurporvarls-palvelukseen
suurkapitaalin suo­na
ja propageeraamana us-jjntona,
joka erityisesti korosti pa­istista
luonnettaan. Sillä vaikka
l/kuten kaikki uskonnot alkuperäl-n,
oli luokkataistelun aito lapsi,
oitti se mukautuvansa feodaali-
Tojen orjuuttamistoimiin ideoloo-hämmäntäen
ja nukuttaen
piisaa, tuota «isoa vintiötä», kuten
rine sanoo. Se huumattiin uskon-bn
«aalulla-lorulla;» j a sitten k un
ptä oli kuin Simsonilta keritty t u k -
ja puhkaistu silmät, ajettiin se
nauruin helvetilliseen polkii-
Fllyyn. ...
JStrarporvaristo ei siis ollut lain­an
vihamielinen uskonnolle. Se te-rauhan
vanhan ilmestysuskonnon
Jnssa ja sijoitti sen vartaistulmelle,
<järjen jumalattaren» o l i poj&-
ava, mutta kehitti erittäin sen
nnöllisiä, eetillisiä puolia. K o y -
ys ja alamaisuus, kuten muukin
stiDopin saarnaama «mlstamatto-
[ins, näytti kapitalismista erino-dsen
sopivalta omistamattomalle
bkalk.. Jos kapitalismi kernaasti
ppui kaikista iloista haudan tuol-fpaolen,
kun niiden saavuttaminen
kytketty vastaavaan luopumiseen
pujlen haudan, / a Jos se y l i -
nsä piti niitä luonteeltaan var-
Jqrseenalaisina, niin antoi se sitä
aaammin työtätekevän kansan
itseään haudantakaisella
ydyBtämättömällä riistalla j a käs-
|sen kerätä aarteita taivaassa, aär-joita
ei koi kalva eikä ruos-
|raifikaa. Toisin feanoen: ellei kah-maaihnan
systeemiä olisi ollut
olemassa, olisi kapitalismi
keksinyt.
san riippmnattomat sosialidemokraa­tit
1919.
Että. meidän päiviemme sosialide
mokraadt ovat vapaa-ajattelijoita
Krische lainaamalla ent. Preussin
vain i>erintätavaitaan, osoittaa
kulttuuriministerin lausuntoa, min
kä tämä oli antanut vieraillessaan
M a r i a Laschin luostarissa. Hän l a u ­sui
näet luostarin abotille: «Minä j a
minun puolueeni elämme siinä toi­vossa,
että myöhempänä aikana on
kehittyvä sivesoppi, joka sallii mei­dän
sivuttaa nyt käytännössä olevan
kristillisen moraalin. Tähän ei kui­tenkaan
näkyne heikointakaan edel-lystä.
Ja niin kauan on kristinusko
T^ttamäton.» i V-1^,
Kommunistien puolestaan on yhtä
vähän seurattava sosialidemokraat-,
tien viitottan-j\a tietä kuin tyydyttär
vä porvarillisen radikalismin esi-merUciin,
se kun tyytyy huudah­tamaan
: «Jumalaa ei o ^ olemassa
Olisi myös väärin sanoa, että uskon­to
katoaisi taloudellisen mullistuk­sen
kera itsestään maailmasta, vaan
on kommunistien uskonnon poliitti­sen
osan perusteella taisteltava sitä
vastaan. .Siihen viittaa M a n a k i n oh-jelmakirjelinässään,
kun hän mai­nitsee
työväenpuolueen tehtävänä
omantunnon vapauttam«en uskon­nollisesta
ilveestä.
Heinrich Eildermann.
Punainen armeija
Omantunnon vapaa*. ;
iBtta porvariston vallanknmouk-perintätavat
siltä kaudelta,
oin sen oli taisteltava paiks^taan
Sossa, . jatkuivat n e k i n , - k un
nusko loi nahkansa jä muuttui
irkapitalismin tiskonnoksl. Jos
porvariston poliittinen edustus
palismi, oli aikoja sitten jättänyt
onnensa nojaan vanhan vaati-tomantunnon
väpaudes-
Kuten Marx lausuu, e i porva-nen
omantunnon vapaus muuten
; «fcnin uskonnollisen omantunnon
anden kaikkea mahdollista laatua
suvaitsemista»/ siis uskranon
emistä joka' muodossa. Työ-npnolueen,
lausuu hän arvoste-
Lasallen suunnasta, joka
^ ^ ^ ^ odelmaansa omantunnon
noen, on pikemmin pyrittävä
^ttamaan ömantnntonsä uskon-
Bta ilveestä j a täten kohot-porvarillisen
tason yläpuolelle,
ei siis suinkaan tyydy us-selittämiseen
yksityisasiaksi
toivoo hän,ehdotonta taistelu-
Ptaa sen suhteen. Kun hän yti-
^sen yhteiskunnan yhteiseen
ykseen j a esittää sen taloudel-ieiiityksen
vaikutuksen alaiset
^ käsittää hän sen yhteiskun-
'ena tosiasiana. On t o s i n - j o t a -
^ n i s t e l u a Paul urischen pole-tekemässä
väitteessä, et-
Prti uskontoa cvaian epä-aa
osana porvarilKsen-ajat-
^_tarvikkeista», mikä «häviäisi
^» porvarillisen yhteidamnam
• »atta marxilaiset puolu-
J« kuitenkin, Iraomauttai
***"»^n6et marxilaisia peri
nastaan. Siten
Wolgan saksalaisten Tiedonanta­jassa
kirjoitetaan:
Miksi nimitetään meidän armei­jaamme
punaarmei jaksi? Armei­jaamme
kutsutaan puna-armeijaksi,
koska se on vuodattanut vertaan pu­nalipun
alla punaisen tasavallan, sts
työläis- ja talonpoikaisvaltion puo­lesta.
Työläiset j a talonpojat ovat val­loittaneet
vapautensa,, oikeutensa:
maansa, liittonsa j a sanpmalehtensj
verisissä kamppailuissa tilanhaltijoi­t
a j a kapitalisteja vastaan, ovat Vär­jänneet
lippunsa omalla verellään
siksi on lipullaipme veren väri, ja
armeijaaj joka on taisteluissa tyO-
.tätekeväin onnen puolesta antanui
alttiiksi verensä j a henkensä, kutsu­taan
puna-armeijaksi.
Täten on puna-armeijalainen .en­nenkaikkea
jäsen suuressa, yhtenäi
sesaä työtätekeväin* peirheessä, työ­läisten
j a köyhäin talonpoikain per­heessä,
sillä puna-armeija ei «le van
ha tsaristinen sotajoukko vaan työ­läis-
j a talonpoikaisarmeijä.
' Kenen puolesta taisteli j a kaatu:
vanha tsaarin armeija? 'Tilanhalti-^
jäin, kulakkien, kapitalistien j a hei
däh kukkaronsa prolesta.
Kenen puolesta taistelee työläis
ten j a talonpoikain armeija? Työ
väestön ja talonpoikaisten, maan
puolesta, jonka tilanhaltij at, kapita
listit j a kenraalit yhä vielä mielivä"!
anastaa kyntäjiltään.
Puna-armeijalaineii olitpa työ
Iäinen- talonpoika^ kankuri taiklca
mikä muu raataja tahansa, mielltkc
säilyttää mä^si, mielitköi elää r au
hassa? : Haluatko, että vaimosi ja
lapsesi ovat ravittuja j a vaatetettu­ja?
Haluatko olla oma herrasi ja
vapaa ihminen? f Haluatko p^ysyttäz
työläis- ja; talonpoikaisvaltiosi, neu­vostot?
Jos haluat tätä kaikkea, on
sinun taisteltava niiden' puolesta.
Ketkä sitten estävät sinua näitä
kaikkea •omaamasta? Armeijan v i ­holliset:
rikkaat, maaporhot, kapita­listit.
Heidän muka kaikki — - s i n u l ­la
ei mitään. — - J o s siis mielit elää
ihmisarvoisesti, niin on sinun t i i s -
telts^va porhoja, kapitalisteja j a näi­den
kätyreitä vastaan'. s
Kutka ovat kapitalistien' j a kulak'
kien ystäviä? Maailman kaikki rik­kaat
j a vauraat; Sen v u p k ^ ' v a a t i i
y<ehäjän kommuhistipuolue sinua
taistelemaan näitä anneijan viholli
sia vastaan.
Mika on sellainen puolue?
, Tämä puohie on samoin ajattele-vaih
työtätekeväiii; ihmisten yhteys
joka ^osoit^Ää tien, samoinkuin t a ­van,
millä on. taisteltava paremman
elämän, paremman järjestyksen ja
onnen puolesta' maan päällä.
Tätä puoluetta kutsutaan kommu
nistiseksi sen vuoksi, että sen tar-kotuksena
o n luoda maan päälle sei
lainen järjestys, ettei ole, olemassa
köyhiä eikä rikkaita, missä tehtaat
maa- j a kaikki mitä on sen pääll?
taikk^, u u m e n i s s a « n työtäteke­vän
kansan.
Se on venäjänmaalainen — eikä
venäläinen —> koska sille on saman­tekevää^
kuka raataja lukeutuu puo­lueeseen:
talonpoika ta&ka työläi­sien,
saksalainen t a i k k a turkkilainen
p ^ n a taikka luterialainen, kunhar
jäsen:;vain ^ on: työtätekevä. '
Mikä on ^ennenkaikkea. iuonteen-onudsta
poaa-axmeijalaiaelle? Se
Kasa, maanpaossa taikka kuoltava
hirttopaahisaa.- Lokemattomlen oi
vuosikauksia värjyttävä juoksuhan-doiflsa.
KTinnes alkoivat vaistota, et
tapahan ainoana syynä olivat tsaari
tilanhaltijat j a kapitalistit, j a ettJ
heidät siis o l i kukistettava j a luota­va
työläis- i a talonpoikaishallitus.
Tähän hintaan on niin muodoin
ostettu dnnn aseesL Varjele sitä
kuin silmäterääsi Ilman asetta el
oli mitään.
Puna-armeijalainen ei saa olla jul­k
u n . On samantekevää, heitätkf
taistelussa aseesi j a lähdet käpälä­mäkeen
taikka taistelet loppuun as­ti-
— Kuolemaa et kuitenkaan sill§
vältä. Sen vuoksi on sinun taistel­tava
voittoon taikka kuolemaan as­t
i .
Miten on punakaartilaisen suhtau-dutava
tovereihinsa? Kuten vertai
siinsa, vaikka olisi kysymys esimie-histäsikin
— he ovat vain koke­neempia,
karaistuneempia, vanhem­pia
veljiäsi. Taistelukentällä, har­joituksissa,
kasarmilla, työssä on s i
nun oltava heille kuuliainen; lähti­essäsi
kasarmista olet sen sijaan o-massa
vallassasi, olet yhtä vapa E
kansalainen kuin kaikki muutkin.
'Puna-armeijalainen on niin oller
työtätekeväin rehellinen sotilas, työ­läisten
ja talonpoikain suojelija
•näiden puolesta hän taistelee j a tar-vittaissa
myös kuolee.
Sivu 7
Suurkaupungin toi­lauksia
Nälkäisille työttömille työtä (tie­tysti
nälkäpalkalla) lupaa Toron­ton
kaupungin valtuusto ja kohta
pitemmän aikaa. Kohta kahdeksan
vuotta on kulunut valtuuston, r a u -
tatiekomppanian ja Canadan halli­tuksen
suunnittehiihin alkaa raken­tamaan
maanalaisia teitä, rautatien
alitse järven rantaan. Suunnittelut
aikaisemmin ovat saaneet kokoon
kustannusarvion kolmekymmentä
kaksi miljoonaa ^dollaria. Mutta
nyt viimeiseksi julaistu kustannus­arvio
on vaan kaksikynmientä kah­deksan
miljoonaa, jonka kustannus­arvion
kaikki kolme asiallista ovat
nyt lopullisesti hyväksyneet j a siis
Toronton kaupungin valtuustolle
jää päätettäväksi koska työt sano­tuilla
maanalaisilla aletaan. Hei­näkuun
9 päivä palasi asiassa toimi­va
komitea Ottawasta Torontoon,
hallussaan allekirjoitetut asiapape­rit.
Komitea ilmoitti sanomaleh­distölle
kutsuvansa kaupungin val­tuuston
ylimääräiseen kokoukseen,
joka päättää töiden alkamisesta
niin pian kuin mahdollista.
Sanotut tiet -tuleevu^suuremmat
tehtäväksi York, Bay j a Yonge k a ­tujen,
päähän, jossa rautatie tulee
kulkemaan katujen yläpuolella, jot­ka
nyt avoimena ollen estävät l i i -
kekuntoon panemisen uuden kau­punkiin
rakennetun union aseman,
jonka asiaa eteenpäin vievä komi­tea
ilmoittaa voitavan avata liiken­teelle
kahdeksantoista; kuukauden
kuluttua siitä kun työt sanotuilla
kaduilla on alettu. Työn on suun­niteltu
kestävän kolmen eli neljän
vuoden ajan. -
Koska j a kuinka suurella, voi­malla
työt tulee alettavaksi on vie­lä
kokonaan tietämätöntä, palkat
luonnollisestikin tulee olemaan a l ­haisemman
taksan mukaiset, sillä
epäilemättä käsrttää rakennuttajat
vallalla olevaa suurta työttömyyt^
tä hyväkseen.
, • <* * '
Täten ilmotetaan että allekirjoittanut
on valittu sovintotuomariksi **The Damage
by Fumes Arbitraitipn Act" alaisena, sovit­telemaan
missä tahansa se on tarpeellista
määritellä vahingon suuruus minkä savu
on aiheuttanut viljalle, puille, kasvullisuu­delle
ym„ ja että henkilön, jolle savu on jon­kunlaista
vahinkoa aiheuttanut on siitä 11-
motettava henkilölle tai yhtiölle ja sovinto-tuomarille
seitsemän päivän kuluessa sen
jälestä kuin vahinkoa on tapahtunut. Jos
ei tällaista ilmotusta lainmääräämässä jär­jestyksessä
tehdä voi sovintotuomari kiel­tää
kaiken korvauksen kärsitystä vahin­gosta,
Allekirjoittaneelta on saatavana tämä
laki painettuna.
R. H. MURRAY,
Sovintotuomari (Arbitrator.)
Box 275, Sndbary, Ont.
in & Co.
. NAISTEN VAATETUSTAVARAA
45 Durham St Sudbury, Ont
Meillä on täysi valikoima Naisten ja Lasten
leninkejä, kävelypukuja, takkeja ja hattuja.
Tulkaa sisään kysymään hintoamme. Mie­lihyvällä
näytämme teille varastoamme^
suomalaisen^ kauppa-apulaisen avulla.
ka viimeisillä senteillään ostavat
päihdyttäviä ainieita, ja rikastut­tavat
hotellin omistajia ollenkaan
huomaamatta miten hellä todelli­sesti
on kapitalistiluok%n diktatuu­r
i silloin kun heidän omat etun­sa
ovat kysymyksessä j a köyhä ym-märtämätöin
työn orja nylettävis-sä.
.
Päihdyttävien juomien mjryminen
käy päivä päivältä yhä julkisem­maksi
Toronton kaupungin kym­menissä
hotelleissa. Niissä Julki­sesti
tarjoillaan olutta, joka on pro­sentti
määrältään yläpuolella sen
lakisäädöksen, jolla kielletään päih­dyttävien
alkohoolipitoisten juomi­en
myyminen Ontarion maakunnas­sa.
' Heinäkuun 11 päivä suljettiin
Samaa voidaan sahoa noista niin
sanotuista yksityisten asunnoissa
olevista "koiratorpista", jotka msry-vät
kaikennäköistä myrkkyä, joka
vaan vähän alkoholipitpiselta tuok­suu.
Niiden pitäjät lahjovat ym^
paristossa olevan poliisin, joka
va^n harvassa tapauksessa saattaa
edesvastuuseen liikkeen pitäjää, u -
seammin kyllä liikkeen kuluttajan.
Keskikaupungilla, jossa asuu u-seampia
kymmeniä suomalaisiakin,
ovat he ympäröitynä noilla sala-kapak<?
illa, j a jopa^ n i i n k i n , että t i e -
dettävästi erään suomalaisen kirkko­kunnan;
jäsenen talossa sijaitsee yk­si
tällainen saastan levityspaikka.
Huolimatta siitä, heidän lausunnos­taan,
jonka heidän joukkoonsa kuu­luva
on paikkakunnalla ilmoille
päästänyt "että suomalainen kirkko
Oli paikkakunnan suomalaisten si­vistyksen
kehto." Näinko alhais­ta
on todellisesti teidän sivistyksen
huolto kansalaisten keskuudessa, et­tä
omissa omistamissanne taloissa
sallitte majailevan salakapakoitsijoi
den? Jos edes jotakin tahdotte
tehdä joka ilmaisisi pyrkimystä s i ­vistyksen
niin häätäkää armotta
viinan myyjät talostanne ja vaati
kaa toisinkin ajattelevia teihin yh­tymään,
että ympäristö missä kym­meniä
suomalaisia asustaa tulisi
puhdistettua myrkyn levittäjistä,
Ruokaa ja Kahvia
ELGIN LUNCH
12 EIgin St., Sudbury.-
Vastapäätä C P . R. sähkösäno-makonttoria.
John Reipas.
tiista kesäilmasta, j a samalla kui­tenkin
tehdä ne välttämättömät teh­tävät
mitä puoluevelyollisuudet Vaa­tii
j a oletettu kesän synnyttämä l a ­maannus
niin voiteisiin sivuuttaa,
j a aina kaikkina vuoden aikoina an­taa
parhaampamme asiamihe hy­väksi,
jonka voittoon viemisen. kaut-te
saavutetaan työväestön kevät.
Yhteinen järjestyneiden työläis­ten
omistama kesälaidun veden ran
nalla on epäilemättä useissa suoma­laisten
keskuksissa pelastanut yk­silöllisyyden
ja oletetun lamaan­nuksen
puolue-elämässä kesän ajal­la.
Polsu.
Vajoava Lontoo
että hän J c a n t a a a s e l t o ^ ^ i ^^
~~ i -^^ivtsu on mene- t e t t a k a I f i i s & ' ' M o i H e n meidän töVB- maicsamaan nuo nuiannei. «ojraub
sosialidemokratia, jo- xlenune 4>U n e i i e l i d y t ^ ä v a ^ himojensa orjana olevat raukat, jofc-
5 kaupungin hotellia tällaisen olu­en
terjoilusta, mutta jo seuraava­na
"päivänä, lauanteina, olivat nuo
suljetut hotellit jokainen avoinna
j a satoja raukkoja sisällä, jotka
täjrttivät itseään tuolla alkohooli-pitoisella
duella, joka maksaa vii­sitoista
senttiä keskikokoinen lasi.
Alleriivaaja on koettenut tutkia
miten tällainen voi olla mahdollis­t
a että eilen suljetaan hotelli ja
tänään tuo sama liike harjoittaa
taasen samaa julkiste lainrikkomis­ta.
Selitys on hyvin yksinkertai­nen.
Lainrikkoja haastetaan oi­keuteen
j a siellä sakotetaan kah­della
sadalla dollarilla j a sen jäl­keen
hänellä on oikeus avata sul­jettu
liikkeensä uudelleen j a het^
ken kuluttua asian valvoja kutsua
uudelleen lainrikkojan oikeuteen ja
huomattuaan että alkoholipitoisen
oluen myynti on taasen jo tuotta­nut
niin paljon, että sen summan
S!yxjään ei jää suurte lovea vaik­ka-
siitä taasen maksaa sanotun
Vnlrgigafatft- Siis alkoholipitoisten
juomien tarjoflu on julkista, jossa
vaan muodollisesti käytetään ^ on
sakkorahan otto ylijäämästä kau­pungin
v rahastoon, jonka joutuvat
maksamaan nuo tuhannet köyhät
jonka oikeuden' teille epäilemättä
kaupungin hallitus tekaa, jos vaan
omistajina teette valituksen noiden
paheiden pesien tietettävästä olin­paikasta.
On aivan totta sekin, et­tä
heitä nousee toisiin paikkoihin,
mutta ainakin saisitte omat nurk­kanne
edes hiukan siistimmältä
näyttäväksi
"Tuoreelle ruoholle", kuten hei­dän
sanansa kuuluu, oh siirtsmyt
osa kaupungin suomalaista työväes­töä,
toiset kaupungin rajojen ulko­puolelle
olevaan harvaan asuttuun
seutuun, pitäen kuitenkin sielläkin
jokapäiväisestä toimeentulostaan
huolta, ja sen kautta tuntuvasti
lyhentäneet aikaa joka jää heille
käjrtettäväksi yli tevallisen päivä­työn.
Mutta siitä huolimatta kuu­luvat
hjrvin nauttivan hiljaisesta
ympäristöstään. ; Toisia on siirty­nyt
aina Vermillion Biverille asti,
joten pieni osa suomalaisista on
näin vetäytynyt nauttimaan luonnon
tarjoamasta kauneudesta. Suurin
osa jääden edelleen kaupungin um­mehtuneeseen
ilmaan . mietiskele­mään
keinoja' miten j a mUlä t a ­valla
kaupungissa olevalle järjesty­neelle
suomalaiselle väestdlle voi­taisiin
hankkia paikka, jossa he
kesän kuumina aikoina voisivat v a -
paahetkensä viettää j a nauttia rait-'
Lontoon-väestönon vallannut levot­tomuus
sen johdosta, että Lontoon
maakamara, joka euuriihmaksi osak­si
on savea» on alkanut hiljalleen va­jota.
Monia historiallisia rakennuk
sia uhkaa nyt luhistumisen vaara;
m,m, Downingstreetin varrella ole
vaa ulkoasiainministeriölle kuuluvaa
rakennusta. Kyseessäolevaan ra
kennukseen on ilmestynyt arvelutta
via repeämiä, j a sitä tuetaan rauta
betoonista valmistettujen tukipylväi­den
avulla. Eräässä suuressa salis­sa
on kaksi pilaria kaatunut. TVa
terloosillalla on täjrtynyt lakkauttaa
liikenne sen johdosta, että se on
paljon vajonnut j a siinen Ilmestyy
joka päivä yhä uusia repeämiä. JAi-kenteeh
pysäyttämisestä tällä silla)
la johtuu, että aj<meuvojen j a jalan
kulkijoiden täytyy tehdä noin kilo­metrin
kierros, kun täUä maailman
kaupungilla on^ nim. käytettävänEsn
vain puoli tusinaa Thamesin yli j oh
tavaa siltaa. Yöt j a päivät läpeen
;8ä työskentelevät työmiehet tämär
sillan korjaamisessa, pystyttäen paa
luja uhatun pääkaareen tukemi
seksL JJhattu on myös Pyhän Pie^
tatin tuomiokirkko,. missä yksi piyl-väs,
joka tukee tuota Rooman Ple-tarinkirkon
jälkeen maailman kor­keinta
kupoolia, on maaperän luisu­misen
vuoksi vajpnnut. Tämän joh­dosta
joutuvat muut pilarit kannat­tamaan
painoa, joka on suuremp;
kuin se kuormitus, minkä varalle
ne alkuaan ovat rakennetut. Paine
on niin ankara, että. useita kiviä ön
j o murskaantunut. Näyttää siltä
kuin koko Lontoon maaperä hiljal­leen
olisi alkanut luisua Thames-jokea
kohti, jolloin vaara uhkaa ko­ko
kaupunkia.
SUOMESTA CANADAAN
RilinSM-ilMERKAN UNJA
perustaa ensimäisen suoranaisen matkustajaliikenteen Skandinavian
maista Xanadaan nudesU vuodesta alkaen hyvin tunnetuilla Ja
ajanmukaisilla höyrylaivoilla.
GÖTEBORGISTA SUORAAN HALIFAXIIN. CANADA
(ja sirftä New Y o r k i i n ) .
^J'JSS^**^^' »«' 2. Lokat 11, Marraak. 15.
KKUlSNSG-^SHHnOVLMS Hemakaun 3, Elokuun 9, Sjytk. M13a,r rMa.akr«rua>s k 115
Täten tarjotaan Suomesta matkoataviUe siirtolaisille mukava,
nopea j a suoranainen matka valUmeren poikki Halifaxiin parhaiiö!
mOla junayhteyksiHa määräpaikkoihin saakka. RautaUepilettien
hmnat Canadasta ovat hyvin haUat siirtolaisille, joten säästyy r a -
hoja etenkin lansi-Canadaan matkustavilla. jr> r»-
_ Ostakaa pMettinne aukulaisillenne j a ystävillenne Suomesta
Canadaan (eh Yhdysvaltoihin) RUOTSIN-AMERIKAN LINJ/ uK
joka tarjoo heille nopean j a suoranaisen matkan.
Pilettien hinnat Helsingistä j a Turusta Halifaxiin (tahi New
Y o r k i i n ) :
J» II luokka $155.00} III luokka $109.50.
| i SWEDISH AMERICAN LINE
24 State St. 127 So. Tbird St. IIS CIIBP.^ «J»
NEW YORK. N. Y. MINNEAPOLIS. MINN. S E A T ? L " ' 5 A S H:
* G- P- A . ERICK J. KORTE.
518 St. Catbarine St. We»t, Montreal. Que. Port Arthur, Ont
J. V . KANNASTO, Liberty Bldg. Lorne St., Sudbury, Ont, Box 69
Norjan-Amerikan linja
Suoranainen matkustajareitti Canadaan
Kristianiasta (Norjasta) Halifaxiin
(JOSTA EDELLEEN NEW YORKIIN)
NopeJIU, nykyaikaUiUa hSyrylaivoJIIa»
«Stavangerfjord» heiniik. 11 Sta»angerfjonI elok. 15
/ o «• j . , Ber»on»rJord elok. 29
(Bergen.fjord heinak. 26) Stavangerfjord tyyik. 19
. « . . ' ^ ^ ' 1 " * * * . * , * " " * * » ® ? °® Canadaan tai Y h d y m l t o i h i n NORJAN
L I N J A I L L A , joka on tunnettu erinomaisista mukavuuksistaan, hf-västä
hoidosta matkalla j a muutenfkin tunnollisesta pi^veluksesta.
Piletinhinnat Suomesta Halifaxiin tai New Y o r k i i n : CBbIn4uok-;
ka n&5. ja ylöspäin, HI luokka (109.50. Täältä Suomeen l U
luokka 1110.60. Myymme pilettejä kaikkialle Canadaan j a Yhdya-valtoihin,
perille asti.
Lähempiä tietoja j a pilettejä palkaUis-aslamiehiltä tahi
NORWEGIAN AMERICA LINE.
22 WhitehaU St
New York
REIDAR GJ(»LME CO
Seattle, Wa*h.
919—2 Ave.
Hobe & Co^
319—-2 Ave. So.
Minneapeli», Minn.
J . ' V . KANNASTO
Liberty BIdg. ,
Sudbury. Ont.
109 No. Dearborn St.
Chicago, 111.^
ERICK J . KORTE
Port Artliar,
Ontario.
1 sen jo
atti i parhaimmat ja nohlpuolisenmat virvotutjubmat Thunder Bay
alueelU saa kun tilaa ne International BottUng Work»Ilta.
Phone 2008 Nörtb.
International Bottling Works
157 Machar Ave. Port Arthur, Ont.
Juokaa Orange ja Lemon
"GOÖ--GOO" y.m, y. m.
hyviksi tunnettuja virvoitusjuomiamme. ~ - Lähettäkää tilauksenne
osoitteella r .
TWIN CITY BOTTLING W^RKS
819 MINNESOTA ST. _ PORT WILLIAM, ONT.
tai puhelimella South 2100. , ,
JL A . Merikallio.
Omistajat.
V. TiiomL
JOHN AARNIO MEAT MARKET
V A N H I N SUOMALAINEN L I H A K A U P P A,
319 Bay S t Pukolin N. 1724.
Myy kaikenlaista lihatavaraa, kalaa, Norien rasvasilliä, puo-lukoita,
ynnä kaikkea ruokatavaraa päivän halvimpiin hintoihin.
Hinnat kohtunlUaet Ja kohtelu kaikiUa ybtilainen. .
John Aarnio, Port Arthur^ 6 ^
. 1