Vapaus, December 6, 1923

              S - —1.
ttaen
iSrieatSt Ja yfealtyiskeaKISt, jo» «äjotto ISliettaa Saomeen, JOIEO OU.
^1 • MfeMC 4atto»aienBe taikEm vanMloina «m»lle tomraiUeaBa aras.
""^JJo^ joololai, B U D tefckSa tSbetylueBss OIBBQ liHdueBne. VapaudeB
liaattfl.
loppumaan fcs^,,
^^Jo näinafltaisij,;'
seurata t a r l o i a ä'
Mssa joulukuna ij ^ i
« sattuisi sitä '
niin tämäa i l ^ "
•^"la voi. saapua:
että se ilD^iti
vaatii jonkkopäätöba'
tannossä toteDttanaai,,
e on järjestetyssä tov
Pettäväksi laadittiJo.'
01 samaa asiaa jitä-ä.
5en tekee yksi enäj,
:virahab tule kysynj^ 1
ainoastaan jiienlorft'
taa " pääseiaään m,
).usti]aisuuteen, jos J
is! on loukattu,
elä korjata yhtyijiil|
»Ha kiertelee nykyai j
telin ja sanoo kaspa 1
yttävästi,; koska peaäj
puvan ennenkuin tm
u - i
IBEIX, ONT.
?a minun tehtäTfäbeäj
illä; kfiriaa tämä uaiii-i
ineni. niin- koetan tsjt-]
uuteni,. että en jäiCl
«n tehtävänsä hiniv
lukkoon jotka eivät c!e-j
relvollisuuttaan täyttä;
tokous oli v.L 11 pji-j
farmilla, jossa i;eshs-n
sisäisiä asioita. 3Iiia'J
ettiin pitää uuden m:\
ittoiltamat osaston taltV
i 31 päivä, siis viind-j
tätä vuotta. En M J
onnistumme, vaan koe-|
enkin; tehdä voitsfaB-.j
ne taas hommata niH
kiny' vaan en tiedä, ja
^ellä tyhjille seiniilj
uitenkin, että ei .niaj
nyt jo ihmiset iieittiTft|
it ja eripuraisuudet!
an yuodien mukans
d yhteen joukkoon,
ftoon-, eikös niin? Ul
eihän ne semmoiiil
it ole teille itseUeate-j
iksi,. eikä pnc
3i, vaan !päinTaiiiiii!.,j
paljon mukavampaa, I
kaikki yhdessä niieäi-l
iskustelemaan. J '
ime kukistaa inei&
eiseh vihollisen, lapi*|
lekä aina vaan i^i
lcohtalotoverettjiäv|
ehan täälläkin
8. Kaikki samoja M
ei öle paljon eroiö-f
nnattaisi olla olenuaj
ista. Niin, alkaiaai?
ib alusta toimimaaa*
, kaikki yliden ja
jleata ja tulkaa
alille ottamaan
JOI. iKai siellä taas H
a on iun vaan jri^^j
tavathan ne toi«i
olevan. Olen l i M f l ;i
kku. tytötkin on^iJ^j
koettavat hekin j o ^ j
,ta. Niin pifääMn m
1 nuorena t o « ^ ^ f
tsi, niin siioin tf*|
,on luokkataist#-
te maiDki laoi^
lä sanoohan s u f ^j
JM nuorena OPP" ^*
;aa; - Mary S.
malalöyf»
- YE 'sadan s .^
ruumiit löjdettfi»^^
sitten KuolIeeD
'Bethincouriin
nelistä. Miei*»
»Uessaan P^^f^J
ä. Loydettäe-'»
iä' vastaatt,
' L 5 l i « t 7 « k n l o f:
- A . ls(,et»k«atS alle 830.00. 50e ISlisbrlBiBia $30-«S9.99. 75e lahetyb
^ S»).00--^9.99 ja $1X0 kaikilta $100.09 taikka «ita «uoreDmilta
^ P^t*ArtknriMa ottaa nAaUAetTkaiaTaotaan Vapauden •ivokoattori,
« I Secord St.. ToioBtMsa A. T. HiU. BS7 Broadvtev Cobaltisu,
JäBKn o»a«toB taknnllä. Ranka Groakerc.
Kaikki Urieraikdona j tektEvat rakayilitrkaet on ItiketettaTa Vapaa
j»a paSkonttorin käölU,.^^ :^
Laivapilelteia Suomeen ja Suomesta Cansdaan. Itedujtelkaa ollet*
^ " ' ^ ' . VAPAUS, Bos 69, Sodbury, Oat
Rikkoi laiin ftta pSa«i Jannaaa
" Kaikkea hoivaa (ja kotia vailla ole-;
va Patrick O^Hara Fort Willia
' mistä, potkasi kymmenen aiÄana ei
le,^ illalla Icymmenen sentin kati-
• pan lasin rikki, jonka arvo on tois^
ta sataa dollaria, siUä tavoin Jjaäg-täkseen
vankilaan talveksi. PöUi?i
vangitsi miehen ja oikeu?. tuomitsi
pojalle 9 kuukautta pakko^öta.
Poika oli oikeudessa sanonut että
iän on liian tunteellinen ja hyv^
menemään kadulta kokoamaan elä­mänsä.
Poika on tullut Englannista
viime kesänä elonkorjaajien, muka:
joutilaaksi ja sa rt alJ-a näl-;
kaiseksi. Hyvä kuvaus siitä hyvästä
ajasta, josta.jporvarilehdtet nykyään
• niin paljon 'puhuvat ija samalla
puustaavat siirtolaisuutta (tähän:
maahan. Niinkuin^ elonkorjaajiakin
tuohin tänne suuret jpuk<it ja lu­pailtiin
heille toimeentulo täällä •—
kuitenkin tulos on "edelläkerrotun-lainen.
Aifioastaan koko siirtolais-puustaus
-.on laivakpn^ppaniaih- ja
muutamien ,kapitalistien yksityis-
(Btua tavoitteleva tarkotus. •
MeUMtyiaika. on nyt xParhaillaan
käynnissä ja tuloksia on myöskin
tullut Tosin ei ole niin paljon va-
; hiiigkJilaukauksia tullut, mutta sitä
enempi on ollut eksymisiä, siUä
muutamat ovat samoilleet metsissä
useampia päiviä iJa voimat olleet
jduri loppumassa kun on sattuneet
löytämään tai pääsemään ihmisten
r ilmoille. (Metsän liistaa on myös
tullut kaadettua jokunen määrä,
mutta niittään ei niin paljon kuin
.edelKsinä vuosina. Syynä on'mah­dollisesti
ollut lumettomat säät,
jotka ovat aina näihin asti/olleet,
vaan siitäkin jo nähtävästi pääs­tään
koska lunta on tullut jo maa
valkoiseksi. \
• Heinosen ^perbe on se, joka me­nee
huvimatkalle ja samalla mat­kalla
aaittaa' (tytärtäär sekä ukko
soittaa töräyttäa toisiriaän tWeen-sa,
ollaan kaupungit ja katsellaan
Helsinkiä, riidellen aklcansa kanssa,
samoin tekee lankomies, käy yö­juoksulla
ja tvaimo saa t i e t ä ä .—
Sellaista on'siinä kappalfeessa;jon­ka
nimi on «Heinosen periie hovi-matkalla
». Williamin osaston kaalil­la
näkee tätä kaikkea'ensi lauan­taina
Arthurin osaston •toimesta.
Katsokaa ilmoitusta. Lopuksi tanssi­taan.
Siis lauantaina —.
Kiirettä on , Bjrkyaan Poit 'Art­hurin
osastossa. Haalin takcM^
, antaa , paljon työtä ja kokouksia
— samoin antaa avajaisjjtfhlain val-neet
ja haihtuu kaikki Utionot puo-i
letkin 3a kaikki ,on niih iloista re-?
makkaa kun vielä saisi vähän hil»'-
kasta, niin mitä minä muuta kai
paan, se se on tänään metsämiehen
«jatus. Toverit oletteko jo siksi
alas vajonneet, ettette voi enään
siitä nousta; Ottakaa kerrankin tie-toisuJis
matkoistanne ja toimikaa
työväenliikkeen hyväksi, vaikkei
muuta kuin se aika kun aherratte
kyyneleiden parissa. Tämä ei 'ole
vielä liiaksi rasitettu ja silloin voit­te
poistaa tuon ainaisen urakkatyön
mikä teitä nykyään niin painostaa;
^ Tätä lukiessa te voitte kyllä sa­noa,
että se on vanha ja tuttu asia,
niin se kyllä on vanhaa, puhua aina
järjestymisestä, eiköhän teitäkin
ala jo se ikävanha ryöstäminen' ru^
veta ajatuttamaan, että olisi muu­tos
saatava, vaan ei sitä huuta­malla
tule tehtyä.
mistus, joita ajatellaan joulun ai­otaan
juhlia, ^ seJcä joulujuhlan
•nettäminen. tasten pyhäkoululaiset
puuhaavat myös iltamaa jokä tulee
joulun aikana yietettar^äksl Siis
Pdjon on tointa, kaikki toimintaan
ja ahkeraan.- — J.
i:
Worker8 partylaisilla ja kanna-tusrenkaalla
oli väittelykoköus 25
p. marraskuuta! Kyllä niitä näyttää
täällä olevan sellaisiakin, jotka vas>|
tustaVat ensimäistä' työn tasaval­taa,
koska oikein viihaan asti väit­tivät,,
että ei siellä ole työläisillä
mitään\ sanonta valtaa, kourallinen
kommunisteja siellä vaan reuhaa.
Heidän päähänsä ei saa mitään
muuta mahtumaan kuin I. W.
j a 0./B. U; Siinä kaikki mitä työr
Iäiset tarvitsevat Workers Partyn
puolesta selitimme, että 'ei tänäpäl-yänär^^
enään riitä, että^ rakennam­me
uutta yhteiskuntaa vanhan kuo­ren
sisälle, kuori on ensin mur­rettava
ja: sitten rakennettava uusi
yhteiskunta niillä keinoilla mitä
meillä on mahdollisuus käyttää. To-
.dettiin ettei kapitalisti ole niin
lauhkea lammas, ett^ se vaan antaa
tehtaat työläisten runnattavaksi ja
silloin- lankesi valtiovalta automaat-tisestii
ilman siihen koskematta ja
oltaisi täydellisesti kommunistisessa
tasavallassa, missä ei ole mitään
Workers : Partyn pikkuporvareita.
Me emme voi mitenkään toimia kä­sikädessä
pikkuporvareitten kanssa
kun me kerran^ olemme 10 vuotta
edellä W. F. emmekä ole mitään
sisältäporaajia. Jos asia oikein pun­tarilla
.mitattaisi, niin Li Lehdon
sana pitää paikkansa, että olisi pa­rempi
olla käyttämättä puheenvuo­roa
jos ei voi harkita toisen puheen­vuoroa
paremmin vaikka sen olisi
jo aasikin kasittäflyt paremmini-Yk-fii
huvittava puoli oli vielä nähtä­vänä
'kun ehdotettiin kätten nos­toa,
että kumpi pupli on paremmin
'edustanut työväenliikettä, niin ren-kaalaiset
oli hyvin halukkaita kan­nattamaan,
tuumivat kai. että kom­munistit
siinä ainakin häviävät.
Kätten nostosta tapahtui, että pik­kuporvarit
Jäa^vat 12 kättä ja fe-hc/
lliset työläiset rupesivat mumi
SIOUX LCOKOUT, ONT.
Vritan tayttaa täs^ä Velvollisuutr
tani, vaikka ei tunnu yhtään haluta
tavan. Talvi se tekee tuloaan tääl-lälrin
ja miehet rientävät sahat ja
kirveet matkassa 'metsmän tienaa-köpit8liiBteine,
nT4aW£8ia.'Hy-
"^n harva työläinen saa itse jouri
sen verran, etta voi itseHensä Jiank-
^ niissä töissä tarvittavat väU-neet,
joka on ^ voimakkaampi voi
jonkun kolikon saada talven Sadan­nasta,
vaan kevään tullen hän muis-
^ sen hyvin hdposti knlettaa jon-
*nn pallollisen ostoon köuäenSyyne- -.-r,^—,
"Itä. SiUoin on talven tulot mcn-'kin kertaa. — Yksi joukosta. . |
semaan, että «iflä ei ole mitään
merkitystä. Niinpä hävisitte vaikka
Frankki sanoo olevansa 10 vuotta
jälessä, ei kuin eturintamassa.
Workerspno!aeen osaaton kokous
on 'Kalle Anttilassa toinen sunnun­tai
joulukuussa kello 2 pälvallm
Tulkaa vjoidcolla ja tuokaa uusia
jäseniä mukananne.
Meaia on kaoakat jonlujnUat 22
päivä joulukuuta. Siellä on paljon
hyvää ohjelmaa ja hyvä ja suuri
näytöskappale. Nyt en uskalla mai­nita
sen enempää. Saisin komitean
varmasti niskaani jos sen salaisnu-diet
levittäisin mailmalle.
Kysymya Fort Williamin tntkija-komitealle
» miksette ole lähettänyt
Eino Kioivnlalle tulleita todistuksia,
vaikka hän on niitä^^pyytänyt kaksi-tmi,
mr.
Z « 3 ^ ei ole tsm pitMiD' aikoi­hin
näkynyt lehdes^ jhtääa nif
tään, luulisi että täällä vaUan au-kotaan,
mutta ei ole asiat läheskään
aiin. TääBähSn sitä tohinaa on
vaikica misfö sortista. Niin tässä pi­täisi
ruveta puhumaan vanhoista
asioita. Meidän osasto- täällä toi­mi
iltamat lokakuun <> päivä. Suo­men
luokkavankien hytiksi, jossa
Arthurin osaston näyttelijät esitti-vit
kappaleen, joka piti kaiken ai-kaa
yleisön suun naurussa ja jossa
toveri Sohlberg |)iti myös pu-
>een, joka oli kauttaaltaan eheä,
kuvaten Suomen tovereitten tuka-aa
asemaa. Muutakin hauskaa ohj­elmaa
Jieillä oli mukana, josta kai­kesta
lausumme kauniit kiitokset,
Vaikka myöhään, mutta parempi
myöhäänkin kuin ei koskaan. Eikös
niin. Yleisöäkin oli harvinaisen run­saasti.
Ja me toivomme, että Art­turin
toverit tekisivät toistekin
roMcaisuretken tänne meidän, pime­ään
Lappiin. Meillä on nyt joulu
, iuhlat joulun^ edellä, lauantaina 22
päivä^ niin jos passaisi, niin sopi^
käydg pistämässä piippuun vierasta
«{tupakkaa. Minä kylläkin kirjoitin
äistä edelläkerrotuista lokakuun
tamista, mutta silloin oli suuret
ulipalot <all round», niin se kirje
ehkä joutui tulen uhriksi ja vissiin-in
joutui.,Niin nyt pitää .puhua
siitä tohinasta, Tnitä. se on. Tänne:
on perustettu uusia seuroja, nitnit-täin.
konservatiiviyhdiätys monien
muitten samankaltaisten lisäksi,
pörtteipaartit ja muut ja nämä
kaikki runnaa täydellä höyryllä ja
läheiseen Wareen on perustettu
kuulemma 'yliätyskomppania, vaan
en itiedä kuinka suurella jäsenmak?
sulia, ehkäpä vain yksi uusi kymp-pisentinkomppania.
No niin, täällä
on lähellä kaksi '<townshippiä», joi­ta
meinataan saada auki ja nekös
oVat: pitäneet ukot juoksupäällä. Ei
ole näkynyt muuta kuin kantapäi­tä,
vallan kantapäitä Lapista pohjoi­seen
ja^pohjoislänteenpäin kun ukot
ovat pylkkineet metsään ja mer­kinneet
lotteja, neljä viisi lottia
mieheen ja toisiltaan ryöstäneet ja
ne, jotka on hyviä miehiä, eivätkä
puhu paljon, ovat ensimäiset i&är
maan. Ne jotka istuvat isän oikeal­la
kädellä ja' pienemmät jalkain
juuressa, ne voivat metsitä tutta­villeen
, kaupun^nkin lotteja. Siis
huomaatte että on niitä täälläkin
sellaisia kuin- muuallakin 'työläis­ten
keskuudessa, mutta kyllä se
sillälailla on, että ei siellä kulta-pussianne
täytetä vaikka ne tulisit­te
saamaankin,' sillä se ainoastaan
jää teidän hyväksenne mitä karisee
niistä kuusista parkkia t^skuihinne
kun niitä käsittelette. Kaikki muu
menee sinne mihin on mennyt tei­dän
entisetkin työnne, muitta onhan
tuokin niinkuin koirilla luu tapel­tavana.
iMutta ajatelkaa elättekö ai­kanne
tasolla? (Luulisi häpeän pu­nan
nousevan poskille kun niin vä­häpätöisistä
lahjoista olette ;vai<
miit kääntämään selkänne työväen­aatteelle
ja yhtymään vanhoilliseen
puolueeseen, vaikka te ette kui
tenkaan ole muita kuin työväenluo
kan jäseniä ja elätte osana työvä­enluokan
luokkaruumiissa. On me^
killistä kuinka työläinen voi olla
porvari, jolla ei ole kuin tyhjät
nyrkit. Se ei ole ihme jos on por­vari
jolla on pääomaa ja vaikka
teillä jollakin on joku sata dollaria
säästössä, niin ei se merkitse yh'
tään mitään jos käsivartenne käy
työhöni kykenemättömiksi, sillä ka­pitalisti
vaaitii työläiseltä terveitj.
käsivarsia, vaan ei päätä.
Järjestön puhuja Martti Hend'-
rickson kulki puhuen näilläkin seu­duilla,
vaan niinpä ne ovat nämä
vakavaraiset maanviljelijät täyteen
ahdetut, että ei sopinut suurilukui-semmin
saapua kuulemaan, vaikka
Martti-sedällä kyllä sanomista pii
saa ja pitää yleisön jännityksessä
ja on vanhimpia puhujia suomalai­sessa
työväenliikkeessä, mutta kyllä
ukotkin kerääntyy kun vaan joku
honoraapeli tulee'puhumaan, vaikka
ei muita kuin- joku jump kartanol­ta,
4yilä käpälät alle löytyy. Riitä
köön taas ja toiste lisää jos niin
tarvitaan. — Tyhmä tallukka.
Pöytäkirja
tehty E. Johnsonin kämpällä,
29 päivä marraskuuta ,1923.
1. — Valittiin kokoukselle vir­kailijat.
Puheenjohtajaksi valittiin
Pekka Henrikson ja kirjuriksi A.
Savolainen.
2. Valittiin koIme-*enkinen
tutkijakomitfea/ joka ottaa selvää
hiljan Suomesta tulleista ja heidän
suhtautumisestaan Suomen sisällis­sotaan,
tähän komiteaan tulivat va
lituiksi seuraavat' toverit: Viktor
Eits, Pekka Henrikson ja K. WeB-man.
NeiivoBto-Yeiiäjalli
Professori Franck on iskettäis
pitänyt Harkowia lääketieteellises-sä
seurassa esitelmän «ihmissyöanin
p^ylcoIo^tB» nälkävuonna 1921
Etclä^VenäjäHä.& Hcrsonin ja Dn-jepeijoen
koskien takaisella alueel­la'
tekemiensä tutkimusten perus-te,
ella. Kijeivissä ilmestyvä kom-munistilehti
«Proletarskaja Prawda>
(tEöyhälistön Totuus) on julkais­sut
viime lokakuun 19 p:n numeros­saan
<Ti'ede ja tekniikkaj^sastossa
selostuksen mainitusta esitelmästä.
Historioitsijan tyyneydellä kerro-taan
selostuksessa, että «nälän ai­heuttamat
ihmissyönnin' tapaukset
ovat xpysykologisina ja sivistyshlsto-riallisina
ilmiöinä sangen mielen­kiintoisia,
koska aina Boris Godu-nowin
I hallituskauden aikuisen nä­länhädän
: jälkeen ei Venäjällä ole
sattunut ihmissyönnin tapauksia.»
Sitten seuraa tarkka esitys noiden
onnettomien ihmisten sieluntilasta,
jotka oliviat pakotetut käyttämään
toisia ihmisiä rarvinnokseen kun
myös siitä <tekniikasta>, miten se
tavallisesti tapahtui: «Uhreiksi jou­tuivat
etupäässä lapset. Naiset sur^
masi^t ja söivät omia lapsiiaan.
Ei yhdenkään miehen ole havaittu
syövän lastaan.' Harvemmin olivat
uhrit niiöria' ihmisiä. Vanhuksia;
surmattiiu ainoastaan ihmislihalla
kaupankäyntiä • varten.» • Myöskin
hautaamatta jääneitä ruuifciita käy­tettiin
ravinnoksi, harvemmin kai­voivat
nälkäiset ihniiset niitä hau­doista.
Mainitun Prawdan selostuksen
mukaan prof. Franck selitti tarkoin
äitien sieluntilaa, ennenkuin he jou
tulvat surmaamaan lapsensa. Kun
mies oli kuollut tai lähtenyt teille
tietäniiättömille etsimään jotain an
siotyötä, vaipuivat vaimot tavaili
sesti täydelliseen avuttomuuden ti
laan. Nälän näännyttäminä muut­tuivat
he aivan veltoiksi ja kaikkea
kohtaan välinpitämättömiksi. Täi
löin ihmisen tekoja ei ohjaa enää
ajattelu eikä harkinta, yaan äkki­näiset
' impulsiiviset purkaukset.
Tässä sieluntilassa ' melaijkooliset
temperamentit (synkkämieliset, ras-kasluontoiset)
usein tekevät itse­murhan.
Ottaen huomioon maini
tut mielenpurkaukset, jotka ilme^
nevat sieluelamän ollessa täydelli­sesti
masennuksissa, voidaankin prdf
Franckin mielestä vain ymmärtää,
miten (äideistä tulee lastensa sur­maajia
ja syöjiä. - ^
Tuntikausia/ saattaa tällaiseen
sielullisen herpaantumisen tilaan
vaipunut äiti istua tylsästi tuijot­taen
sairaan lapsensa ääressä. Äk­kiä
valtaa hänet kauhea nälän tun­ne,
hänen katseensa kohtaa sattu­malta
kirveen tai veitsen ja rikos
on tapahtunut, sillä pidättävä her-mokeskus
ei kykene sitä estämään.
Surmattuaan tässä tilassa lapsensa
äiti tuntee «eräänlaista helpotusta».
Hän rauhoittuu ja heti «leikkaa ta­vallisesti
jalasta tai kädestä palan
lihaa, paistaa tai keittää sen ja syö
ahneesti ensin itse ja sitten ravit­see
sillä muut lapsensa.»
Jos onneton äiti tavataan heti
murhan tapahduttua rikospaikalla^
vastaa hän tyynesti kysymyksiin:
cHän nukkui. Minä otin kirveen...
Muutenkin hän olisi kuollut...
Kaikki kuolevat». Tai lausuu hän
selitykseksi: «Nyt hänen ei enää
tarvitse kärsiä,...: ;
^ KUMMITAVAItOlTA
Kuumavesipussia. hinta $1.25,
^ $2.00, $3.00, $4.00 ja $5.00.
Kuumavcsipussia letkuja, hin>
ta $1,00
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeerame ^vat valmistetta
buomen yliopistossa käytäimössä olevain oppikirjain mmkaan,
seka K. G. K. Nyman'in erikoiskatsännon alaisinai Me käytäm­me
ainoastaan parhaita rohtoja valmistukseemme.
Huiskuja nabille, hinta $3.50
Ruiskuja miehille, hinta $1.00
Ruiskuja lapsille, hinta .85
Korvarutekuja, hinta .... .86
Nenaruujkuja, hinta .... .86
VarmuuseainejtS aaisilte, tin-tö
$3i50
Varmuusesineitä miehille, hin­ta
. i ,. ,\.„. $3.00 tUB.
Kääreitä, plaastaria *y.m.
Haavapumpulia 26c, 40c, 76c,
$1.50. ,u
HaavakSäreitä r 20e, 2* 2Se
Exsemasalvaa, hinta ........ .76
Hoffmannin tippoja, sydän-aluskipuun
.60 ja $1.00
Selkäpla&staria
Rlntapl88«tsri&
Munuaisplaaataria
EettcritarpätUä, yokiän
hengenahdistakseeo
Halvausvetta, binta ..»»H
Hiusöljyä, hintd
Hammi&stippoja, Unta'
Uammaskittiä, hinta
•»•*aa»«if*«
,68
.60
Ja
.60
.60
.60
.2&
..A1V0
Hammasharjoja, hiota 26c,
408. 60o Ja 76e.
Bemoroldesalvaa, binte M
HaJupihkaa, hinta 26e anissi
IntUiMnjamonttia, hinta .,60
; SncIlmaQnin koliikkitippoja .60
Kamferttlviinaa, hinta . . . ;fiO
Kamferttiöljyfi, hinta 60
Emfitinpojai koliikiin ja ay^än»
alnskipuun, hinta 60
Hammaspulveria. .26 ja 50e.
Ihosalvaa, liinta . . —M
KamterUia, jnslvaa 2&c umi
KamferttiUoJamöQttia M
Kommiplaastaria
Kolmenlaisia tippoja ....... .6®
Luulinjamenttia .„.....„.,.,.. .56
MlkBtura Simplekfl .«.....,...,.60,
NerVia tippoja .......f......,.„ .80
—
Päinkiri«tyBpalTOria 50
Piklöljvä . S9
Punnflfjyä 60
Puhdasta. Norjan > kalamaäa.
gjyä, .hlnte 60e Ja $1.00
Pnäjfcaintlppoja /. ,50
Piesemeraavii» Uppoja .5*
Rilgabalsamia ,50
Silmävcttä Z .eO'
Silmfiealvaa 50
Suu. ja hammasvöttä 50
Tilathaa »eiltS laabeloettelo. Meillä oa saatavana balhkis SoomoD, Caeedan Ja Ameri*
baa laakheltfi, (tammilavaroita, matheeraataaaleja y.a. Ma aabeaQitaa poatirabaa-kaikitta
$S.OO tai aliS liommieta tilaubiitta. -~ ErikoialaSbaliiettelol ««laoiahllle.
168 So. Algoma St
W. A. CARLEY.
< I Omistaja ja apteekkari
HTtAtthm, Ont
K. G. K. NYMAN, Suomessa ja Canadassa
tutkinnon suorittanut apteekkari.
Suomalainen joutunut Junan alle,
kuollen paikalla,
ALEXANDER SILMANE
48 vuotias, sai silmänräpäykses
sä surmansa joutuessaan juna})
alle noin mailin päässä itään
päin Ingramportin asemalta kcl
lo lil aikana illalla lokakuun 18
p. Uskotaan että Silmanen oli
kulken)assa rautatien ylitse ja
jollakin tavalla laski väärin Ju­nan
etäisyyden 'ja kulkunopeu­den
ja joutui alle. Kuolemansyyn
tutkija John Gihbons antoi lau­sunnon
että kuolema oli tapa
turmainen, Näiit kuoleman omak­si
joutunut on ; syntynyt Suomea
sa Mikkelissä ja asunut viimeiset
16 vuotta . tällä paikkakunnallo.
Suremaan jäi paiti vaimoa seitse­män
lasta: Albertj Hugo, Harry,
Uno, Sallie, Lydia ja Helena, ol­en
kaikki toiset kotona paitsi
Albert, joka on Impefial Oli
Companyn palveluksessa Calga­ryssa,
Albertassa. >.
Kaiholla . muistelemme pois-meijnyttä
isää Ja puolisoa.
Vaimo Ja lapiet.
lm
Soo, Onl, Ifmpituksia
SAULT STB MARIEN SUOMAUISET OSTAKAA LEIPÄNNE
27 AtBfittT s t EAST. ~ PHONB 1280-J,
rilaukaet tolmttetaQn nopeaan. ^ Sirjeo^ote (PJNNISH BAKBEY.
Kongille Jii vaatetukselle. Suoaittoleo kannatusta' heimolai­siltaan.
Kauppa sijaitsee: ,
371 Albert St. W.
W. N. MNAKKA
Soo, Oalaria.
' ^ ÄLMÄ-UNHOITTAKO . .
että no myymme Joka laJIa blrjotMpaparia, vibkoja ja kuoria.
Soo, Oat.
Sam Matsonin SAUNA
: Avoinna Joka arkipSivä. ^
305 Albert St., V/.
SAULT ST£ MARIE, ONTARIO.
Europan valtakuntain
väkiluku
Nimenmuutos
3. Kokouksen pöytäkirja pää­tettiin
julkaista Vapaus-lehdessä.
4. Kokous lopetettiin.
Kokouksen puolesta
A, Savolainen Pete Henrikson.
(Kirjuri) (Puheenjohtaja.)
Sen jälkeen kuin Europan valtio-den
uudet rajat sodan jälkeen on
saatu likipitäen määritellyksi, on
kussakin maassa toimeenpantu vä-enlaskuja,
joista käy selville, että'
väkiluku Europassa on vähentynyt
vuodiesta 1914, jolloin se oli 467,
miljoonaa 442 miljoonaan, eli siis
yli 25 miljoonaa. Eri maitten vä-ciluku
viimeisten laskelmien mu­kaan'on
seuraava: ,
Euroopan Venäjä 93,135,000
Saksa 59,183,000
Englanti 44,818,000
Ranska 39,402,000
talia 38Äfl00
Puola " 27,I1<I0,000
Espanja ftl^03,000
lumania 16,262,000
tThekko-Slovakia ......... 12,602,000
Juga-Slavia 12,017,000
Unkari 7,94)6,000
Belgia ...i.. 7,462,000
Hollanti - <5.865,000
Itävalta 6,428,000
Portugali 6,399,000
Ruotsi 5,964,000
Nhneni joka tähän
asti on ollut Uuno Päi­vinen,
on tästä lähtien
UUNO DAY
317 Winnipeg Ave.
Port Arthur, Ont
J. A. Maclpnes, B.A. W,H.C. Bno
IffloelNNES & 0RIEN
Lakimiehet, Asianajejatr Notorioi
3(3S Qttooa Str.,
Sault Ste, Haria, Ontario
Konttori vastapäätä Sault StrceUtii
Rahaa lainataan halvimmalla korollo
MarkkinaliiDtoja
K r ^ k a
Bulgaria
Sveitsi
Suomi • .......#......•«..."»
hanska I J M . . . . . . . . » ' " " . " ""
Irianti
Liettua
KateiiOitobinnat WiBBepefiefl3
seuraarille toott^llst
Nisu:
No. 1> Northern, .„.-.„«..$0.94 5/8
No. 2 0,91 7/8
No. 3 „ 0.85 6/8
Kaurat:
No, 2 C. W., 0,37 1/2
No. 3 C. W., „.,„„. 0,36 1/4
No. 1 extra fecd, 0.35
.Ohra: •
No. 8 C. W„ > 0.66 1/8
No. 4 C. W. 0.511/8
luontaisella alalla^ ^
Otan vaetaan «airalte.
A L L I L A H TI
336 Albert St. Soo, Oat.
ERIKOINEN momO ANNE.
TAAN SUOMALAISILLE
Dr. A. B. W1ST
SelbSrankatobtori
Tarkastetaan X-sähkösädekoneella.
217 Giooeettei^ St. Soo, Oat.
— Phone 1306 <—
Kymmenen vuoden kokemus fiuo*
malaisten^ keskuudessa.
SaomalalDeo UlboUtkatya apfteakki
Canadan Soossa
Alnea SOOSM oleva apteekki, J 9 .
ho ittaottae Va^Miudaaaa.
AiiSaaaJajat, lakinlebat, «otflriot
Konttori:
SAULT STE. MARie, ONT.
Uriafa McFadden, S. ^G.
E. V. McMiUan. ^
Charlie Häyinien
AUTONAiUaiUIKE
Päione 1708 ,W.
3S4 Albert St. W« Oat.
I SAULT STE MARIEN
Pellava:
No. 1 N. W. C, 0.27 1/4
No. 2 C. W., 2.03 1/4
Ruis:
6,152,000 No 2 C. W., 0.<54 3/8
4,801,000
3,880,000
3,403,000
(3,289,000
3,216,000
2,546,000jAlbania
Ja leivoksia tarjoamme summissa Ja
vähittäin kovaa leipää Ja korppuja
lähetetään pyydettäessä;
STEELTON 6AKERY
Puhelin 739 J. ^
Matti Ketola.
304 V/eliinfftoa St W. Soo, Oat
Latvia I»864,000
Europan Turkki
Viro
1,500,000
890.000
SUOMALAINEN
PAftTUKHilKE
vi: SAINIO
340 Alban .St . Soo, Oat
kauppa- '
välittää kaikenlaista ensiluokan, no^
katavaras sekä kaHceslaista eläiii»
t«Q rebua. Linjalla olijat tehkää o»
toksefitto osuui&änpasta. ,
360 WeI(ioisbt4ia, St, West Oat,
Cao. teU»1fodai 1810 F. .
Cfore Si Apteekki< =
LSakkeita, toilettitatr^ila, flikaaraj^. )
' Ja aisarettoia.
LSSkM palveluksessa.
Me valmlstanlme je kehitämme Iit* ;
j&^l 24 tonnin sisällii. '•'
.. SDomalaineo ^^uppä-apulaiaen. ' ' ;
SAVLH mi M A ^ , ommn