Canadan uutiset, November 20, 1924

              - T l
NUOMEEO. 0
Blue Ribbon on lei-pomajauhe
jota tar­vitsette
kaikkiin tar­koituksiin
ja joka on
parasta joka tarkoi­tukseen.
Koettakaa sitä.
RECISTERED^
Lähettäkää 25c os, Blue Ribbon
Ltd., Winnipeg, saadaksenne Blue
Ribbon Keittokirjan—hyvästi : si­dottu
ja paras: keittokirja jokapäi­väisiin
tarpeisiin Lännen kodeissa.
'eikä ja
Kaikkialta^
ELOISE, MIOH.
likaanit, demokraatit, progressii-vit
tai mitkä puolueet hyvänsä
ovat vanliukfiien: mielestä kaikki
samanlaisia. Siksi kokouksessa*:
kin lie eivät äänestäneet mai*
n i 11 u j en p u o 1 u ei (1 m a se 11 ai ui a eli •
dokkaita, A'aan kannattivat omi i
asettamiaan ehdokkaita oikein
niinkuiu sanotaan — miehissä.
M i n u i l a kun ei ole niiden eh-eikä:
mainit-jäseniä
vhtois-kunnassa
iälläkertaa ja toisia
saapuu sen unikaan kuin ilmat
alkavat jäähtyä !
— Mies-ta.rkastajat olivat lo-kakuun
.'»O ji-nä tarkastamassa
hoitolan jiirjest.> stä, puhtautta
\\ m. aKioitJi, joita heidän tar­kastettavakseen
oli uskottu.
Edellisinä |)äivniä .— siis ennen
li e i d ä n t u 1 o a a n — o 1 i 11 n o n e e t
siivottu jci vuoteet ]nihtailla
vaatteilhi peitetty, •n-in ettei he
niiden suhteen voisi mitään inuis-tiitusin
lehdä. J;i ^entähden em­me
niihileetkään tarkastajia, a-s
11 i n h u (1 n e i ssa ni ni e. u 11 a. . r u o-kaliuoneessa
-olivat tarkastajat
n a u 11 in e e t m a u k k a an a t e r ia n —
—- IVaalit ja muut poliittiset
asiat ovaty näinä viimeisinä aikoi­na
: ])itäneo't • MIoisen . vanhuksia
jänuityksessä, niin cttciviit siinä Mol^l^iiifl^'" "innä tiedossani
kiireessä ole tahtoneet joutaa äänimäärästäkään, niin
kunnorisesti syömhän, vaikka «on vaan. että tuhansia
syönimen onkin ykfii niistä tär- on iloisen vanhuksien
keämmistä tehtä\istä tässä mei­dän
^ yhteiskuntaelämässiimme.
Kas täällä, samoinkuin toisissa­kin'
hyvin järje^stetyis«ä yhteis­kunnissa.
: ollaan hyvin v i r k e i tä
toimimaan silloin kun asiat sen
vaativat, olivatpa ne sitten jnitä
laatua tahansa. : Nämät sanat ol­koon
niinkuin seli]tyk^.eksi nyt
alkavalle asain kululle.
O^Iainitsin alussa, ettii vaaljt -ja
p oi i i 11 i s e t a s 1 a^t o N- a t p i t ä ne e t t ä -
niäii yhteiskunnan, jäseniä vireik
lä. Ja niin se ()nk'n. Sillä n. s.
p a rl a m e n 111 h u o n e e m m e t u \> a k-kaliuone
— on ollut kokousaikoi-na
.ahdinkoon a-s|ti täynnä mies"
liuolisia vanhuksia. Sillä .näihin
"parlanienttaarisiin : kokouksiin
saavat ottaa o.^aa kaikki vanhuk­set,
-nuoret .kepi)iniekat ja suu­remmat
laiskurit. Kys.Muykseen
ei tule. jos kokouksen osanottaja
on Yhdysvaltain kansalainen, ei­kä
sekään, kuinka monta- vuot ia
tasa-arvoinen yhteiskuntamme jä' j ' . .'
tsen. on ollut Amerikassa. Tällai­set
asiat ovat i)ieniä, siksi niistä
ei välitetä. Ja siksi onkin tässä
yhteiskunnassaimme laajompi kan
sanvaltaisuus kun mi^siiän nuur
alla. Täällä on äänivalta kaikil­la
! I^arlamenttihuoneessa on
vapaus joko istua, seisoa tai pu­hua.
Samalla täyllä on vapaus
yhtyä kannattamaan mitä puolu­etta
elij ryhmäkuntaa ta hansa, ja
pitämään puheita niin . tiheään
kun vanhuksenniieli haluaa ja
sanoja suustan.sa 'ehtii päästä­mään,
niin ettei toiset .ehdi nii­hin
va.^staamaan! Kas puhujan
ei tarvitse kuunnella, vaikka vie­r
e s s ä oleva toveri parpattaisi sa-j
a p öy d ii ssä o 1 ivat;; m e idä n nu o"
j^et^ säiraanhoitajättarom p^il*
velleef • heitä 'hymyilleni;: Siiis
mitään: hiuistutiista tarkastajat
eivät voineet tehclii v—- ja sehäii.
Oh kiri; .piiäasia koko hpinmässa. J
:Varj;pon. joutui taivsen kaksi
liian iloisella > mielellä;: ollutta
miestä lokak..; 31 p-nä.; Hiehet
olivat^ saat)uUx;etva^J^>-ill'>^; ^^^^'^^J^i.
mut t a ^ p ä i \-a 11 i s ai. k an a ^ olivat tik-:
kpparat; jo aika::tuntte^i*issa,: joten
he joutuiyat "häkkiin makaamaan
jä siellä."selviämäiiri:; siksi,; että
ukkoja voidaan tutkia a«ian jöh-doSta:.;-.:;:'
'
— Michiganin valtatien laajen-tamistyöt
ovat jo alkaneet.; :lj.se-ampiä
^ kyinmcnia: 'miehiä on jo;
töissä käsim LinjoitusjoukkUe
knlki; Blöisen ohi lokak. 31 p :nä
Ann Ai:horia kohti.- • Linjbituk-.
sesta päättäen • tulee pienempiä
in ii u t o ksiä'; ta paht umaan El öisen
puistossakin, puhumattakaan sii­maan
aikaan ja samasta asiasta; i^:- vastaisella puolella olevaa
fiillä kuulijat innostuttavat kaik" y^^ä täytyy useampia rakennuk-kia
puhujia—- sanomalla: pain^^- j.^^^ siirtää syrjään. Viime nuti-käa
päälle pojaty hyvä siitä: tu-'
lee, nimittä'n — puheesta.
4)lt^essääii puhetta Eloisen pihal
la oleville holtolaisille.
~ Mr. Johan Liijelund, joka
täällä oli hoidettavana auto-on­nettomuudessa
sattuneitjen vam­mojen
johdosta, on parantunut,
flän lähti täältä marrask. 5 p :nä
veljensä luo farmille hyvillä mie­lin,
ja sanoi: "Tulen tästäläh-tein
olemaan varovaisempi astu­maan
autoon, jonka ajajana on
piiihtynyt mies! ja myöskin pi­dän
silmäni auki, kulkiessani ka­peilla
teillä, ettei hurjat ajajat
aja päiilleni! Billä siksi olen tul:
lut arakfii mokomista ;kiitil.vistii
värkeistä." .Niin, kokemukses­tahan
sitä viisaaksi tullaan, mut­ta
väliin se maksaa enemmän
kuin uskommekaan. .
^Taisipa tietovarastoni taa­sen
loppua^ joten jätän tämän
kyhäykseni tähän tai sikei,: kun
UUS'a ilmenee.
O, Ilainström.
LADYSMITH, B. C.
• -
Marrask. 9 p.
Työsopimus Canadian CJol-lierien
ja sen työläisten välillä
on ollut käsittelyn alaisena. Yh­tiö
puolestaan tarjoutui hyväk­symään
periaatteellisesti vanhan
sopimuksen muuten paitsi vaati
30 sentin palkanalennusta päi-väpalkkalaisille
ja urakkatyöläi-sille
samassa suhteessa. ; Miehet
vaativat palkkoja pysytettäväksi
entisellään. Toimikunta alisti so­pi
luuksen äänestykselle. Alen­nusta
vastaan annettiin 3(32 ja
puolesta 107. Tiedossani ei vie­lä
ole niiteii yhtiö lopullisesti a-siaan
suhtautuu.
— Mr. F. Kääntä on jälleen
kotiutunut. reisultaan metsätöistä
Amerikan puolelta.
— Sulimo. Täällä edelleenkin
touhutaan suurin toivein sulimon
käyntiin saamiseksi. Niinpä, t.k.
ö p. illaksi oli kutsuttu paikka­kuntat
a is t en kokous keskustele
maan ja päättämään asiaa edis­tävistä
toimenpiteistji. Mitään
ratkaisevaa ei kuitenkaan voitu
ra h an ja vallan iniutteen vuoksi
aikaan saada, vaan jäi, kuten o-len
kuullut, keskustelu pikemmin
vain vastaukseksi kysymykseen.
—- Seattleen vierailuretkelle
lähtivät Mrs. Viikilä, Mr. ja Mrs.
Kotila sekii täniän kirjoittaja.
Mr. Kotila edustaa Ladysmithin
veljeysseuraa Y. S. K. Y. & S. t.
k. 10 p. Seattlessa, \Yash., alka­vassa
vuosikokouksessa. Tämän
kirjoittaja ottaa osaa kokouk-;
seen yksityisenä jäscnenäv
— Amerikan vaalit..; Näyttää
siltä, että kommunistit, kun . nii­tä
on niin paljo Amerikassa, o-vat
äänestäneet Coolidgen välit*
^sijjoita kun niitä on tullut väli*
tuksi niirt.huomattava enemmis-tö.
Siitä voi olla seurauksena,
että nuo valitsijamiehet Valitse­vat
nyt kommunistien president­tiehdokkaan
Fosterin presiden­tiksi
vaikkei hän vaaleissa
säanutkaan yIitään valitsijamies-tä.
Kommunistien touhut pitää
oita on Mr. Burbank apulaisi­neen
aikaansaanut.
Etelä valtioiden hiekkaerämaas­sa
kasvaa eräs erämaan kaktus,
joka on melkein ainoa: kasvi niil­lä
seuduilla, jossa ei sada 6-r-8
kuukauteen vuodessa. Näniu
kaktukset ovat hirveän suuria.
Yksi haara voi painaa kokonai­sen
tonnin. Se sisältää suuren
määrän erittäin myrkyllistä nes­tettä.
Ja niissä on hyvin terävät
piikit ja, pienet rypistyneet he­delmät.
) Tämän kasvin on Burbank
muodostanut suureksi jiittiläis-kasviksi
ilman piikkejä ja se on
täynnä hyvänmakuista nestettä,
joka ei enää ole myrkyllistä ja
jonka hedelmät ovat mehuisia
hyviä pääryniä. Nämä hedelmät
ovat sen lisäksi ristisiitok.sen
kautta s a a n e e t t o ise n m n o do n ja
värin kuten mansikan, sitroonan,
appelsiinin y.m. Kuitenkaan ei
tämä kehitys ole muuttanut sen
kasvin kestäväisyyttä, vaan: se
viihtyy yhä samassa laihassa
maassa kuten ennenkin. Se ko­koaa
sadeaikana vettä, joka riit­tää
seuraavaan sadeaikaan asti.
Hei posti kiisitäm me, mikä merki­tys
tällä kasvilla on soudussa,
jossa ei voida asua kuivuuden
takia. Kun nämä seudut ovat
hyvin rikkaat maansisustaisesta
öljystä, niin .tulee tämä keksin­tö,
joka vielä on liyvin uusi, ole­maan
eritttiin suurimcrkityksel-
Unen. Käytännölliset araerika-laiset
kyllä tietävät käyttää sitä
hyväksensä.
Burbank -on : myös muodostanut
vanhan kankean pionin siksi pelr
meäksi, hyvälle tuoksuvaksi: ku­kaksi,:
joita viime vuosina olem­me
tottuneet, näkemään. Burbank
muodostaa puut pensaiksi ja
päinvastoin, antaen kukille: sen
suuruuden 'kuin liän itse haluaa.
aina olla
la.
Miinvastaiset kuin muil-
V. J. Laaksonen.
UUSIA HEDELMIÄ.
Tämän lehden lukijat kentiesi
ihmettelevät sitä suuremmoista
vapautta, joka täällä vanhuksien
yhteiskunnassa vallitsee. Mutta
1ukija'n tuVe huomata, että tä­män
yhteiskunnan suuri eiiem-j
sessa mainitsin^ että J^Iichiganin''
valtatie tulee olemaan 200 jalkaa
leveä, oli erehdys. Tie tulee ole­maan
10-1 jalkaa leveä.
— Ankara tuuli, joka puhalsi
täällä lokak. 30 p. siirteli m. m.
navettarakennuksen pui-
Monet luulevat, että grape-ruits
ovat luonnon tuottamia.
Niin ei kuitenkaan ole. : '
Kunnia siitä, että se hedelmä-
Länsimaakuntien mineraali-rikkaudet,
iVlanitoban yliopiston geologi,
prot. J. S. DcLury, joka on toi­mittanut
laajoja tutkimustöitä
Manitoban ja Saskatehewauin
pohjoisosissa, sanoi tuonnottain
AVinnipegissä pitämässään pu­heessa,
että oli mahdoton välttää
johtopäätöstä, että .suuria mine-raalikerrostumia
lepää kallioihin
piiloutuneena ja odottamassa
uutterain mineraalienetsijäin tuL
kimuksia. Vakuuttaen, että kai­vosteollisuuden
tulevaisuus ^Ma
nitobassa näyttää näykyään pai
j o n \'a 1 o i sa m ma 11 a k u in e de s m en
neinä vuosina; esitti: prot'. De-
Lury todistukset väitteesoensiL
Hän sanoi geologisten tutkinius-
-ten osoittaneen, että näiden kah­den
maakunnan pohjoiso.sissa oli
monta työskentelynarvoista mi-neraalialuetta
ja löytöjä tehdes­sä
vallinneet olosuhteet olivat ol­leet
sellaiset, että hyvällä syyllä
saattaa olettaa. muita, yhtä rik­kaita
alueita olevan jälellä, odot­tamassa
mineraalinetsijäin tuloa
ja tervettä pääomaa näiden toi­minnan
tukemiseksi.
: Länsimaakuntain . mineraali"
löydöt ovat kiii ten k in vasta a-lussa
ja työskentely ensimäises-sä
kehitysasteessa. Yerrattain
paljon aikaa tulee kulumaan, en­nenkuin
löytöjen synnyttämä in­nostus
johtaa vilkkaaseen tuotan
nolliseen toimintaan. Tähän
meiinessä esille saatuihin luon­nonrikkauksiin
• osoitettu, mieleir
CANADAN SUOMALAISTEN SUOSIBiA ASIOIMIST0 RAHANLÄHE-TYSTÄ
JA MATKUSTAJALIIKETTÄ VARTEN.
e e : e o e • e o
^'^1^^^^^'» ; , kuun p:nä, 192...
ERICK J. KORTE,
^ Port Artliur, Ont., Can.
Tähän liitän dollaria, lähetettäväksi Suomen
rahassa Suomeen osoitteella:
Vastaanottajan täysi nimi
Asuntopaikka tahi kylä
Pitäjä
Postikonttori ja l ä ä n i v . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ; . . . . / . ,
Suomi (Finland)
LÄHETT ÄJÄN OSOITE:
N imi
Kadun ninu ja numero
eli posti boxin- numero
Postikonttori
Kaunti . » . ., Valtio
LaiYapilettejä SiiomeeE j a Sutmesta täme
saatte pikaisesti allekirjoittaneelta, joka toimii asiam"ehenä seuraaAille laivalinjoille:
THE INTERNATIONAL MERCANTILE MARINE YHTIÖ, johon kuuluvat A.neriean Lin­ja,
Leyland Linja, Red Star Linja, ^Yhite Star Linja, Atlanth; Transport Linja ja
White Star Dominion Linja. Yhteensä lOG valtamerilaivaa.
CUNARD, ANCHOR-DONALDSON ja ANCHOR LINJAT, vhteensä 28 valtamerilaivaa
CANADIAN PACIFIC SEAMSHIPS LTD., 20 valtamerilaivaa.
RUOTSIN.AMERICAN LINJA, 3 valtamerilaivaa.
SOANDINAVIAN-AMERICAN LINJA, 3 valtamerilaivaa.
NORJAN-AMERICAN LINJA, 2 valtamerilaivaa.
Tietoja laivojen kuluista ja ^pilettien hinnoista olen aina
suullisesti eli kirjeellisesti
valmis antamaan joko
CK
PORT ARTHUR, ONT., 1 CANADA.
ti-suurella ilolla ja riemulla vie­tettyä
aikaa Amerikan, ensimäis-ten
valkoisten asukkaiden kes-
Tk u..n t;o j.a nuta :•e dj el,1le en t+u,v^o4t-t<a-o-- ;k uu. dess.a . S. el•-l•a inen käsitys , on
maan ryh, t, ynei. den yh, t^i.^ö•^i•dAer.^n toi- ku-i tenkin „a i.v. an. vaara, sillä itse
mi.stö on kokoonpantu n. s. pvo'^^J^^^^J^ kattopiirtoja (irei- ^^^^^ asuvalle 'oppineelle mieliel-minta
ovat ilalmttävia: merkkejä
ja saattavat läheises
suudessa johtaa siihen, että Ma-laji
on: saanut nykyisen mu.oton- nitoba pääsee huomattavaan ase-sa,
tulee Santa Rosassa, vähän, maan Canadan metalleja tuotta-matkaa
pohjoiseen San Francis-, vien maakuntain joukossa.
]eta;.x-e'fta s. o. ryysyköyhälis-t(')
stä, joten 1 he eivät tahdo mil­lään
tavalla ehkäistä toisten to­verien
• puhevapautta — paitsi
s-lloin, ikun *joku vanhus tahtoo
näyttäytyä viisaammaksi toisia
ja panee vastaan^ ehdotuksia,
ni"n häntä varoitetaan korutto*
millä uhkauksilla, ja jollei se au­ta,
niin kepeillä tai mikä esine
.'•illoin saattuu olemaan kä.sillä,
^Min sillä vähiin kopautetaan pu­hujaa;
Siis juuri: samaa menet­tely
ä täällä inoudatetaan, kuten
kommuii^stit siellä kiitettävässä
•hana.<^•^a rys^^-äinmaassa.
"'-tla etten nyt vaan poikkeisi
F i \ i ; •;ioihin, niin mainitsen, ettei
tässä vanhuksien yhteiskunnassa
välitetä miten ulkopuolella tätä
yhteiskuntaa Joimitaan. Repub-inejä)
pois paikoiltaan. Miehille
tuli kiire pönkittämään ja jopa
nuorittamaankin niitä, etteivät
menisi tuulen mukana.' -
— Surullinen auto-onnettomuus
tapahtui sunnuntaina lokak. 26
p :nä,eräälle Dtroitissa asuvalle
saarnaajalle ja hänen vaimolleen,
kun he palasivat Eloisessa pitä­mistään
hartaustilaisuuksista
Detroitiin; joutuivat he matkalla
auto-onr^3ttomuuden . uhreiksi,
niin että he saivat tapaukse.ssa
surmansa molemmat. Eräs sa­maan
kirkkokuntaan kuuluva
nuori nainen, joka oli myöskin
ollut samassa autossa, sai vaka­via
vammoja. Tämän surullisen
tapauksen ilmoitti samaan kirlc
kokuntaan kuuluva saarnaaja;
junnuntaina marraskuun 2 p :hä,
le, Luther Burbankille. Hän on
oikea taituri muodostamaan uu-sia
kasvia.
Alkuperäiset i grapefruits ovat
pieniä ja katkeria, pahalta mais­tuvia
Jiedelmiä, joissa on paljon
siemeniä. Mutta monen vuoden
työllä on Mr. Burbank saanut ne
jalostetuksi joten ne nyt ovat yli
maailman suositulta hedelmiä.
Toinen hedelmä, jonka tämä
Burbank on ' - t e h n y t ' o n n. k.
'' Plum-Oot." Se on ristisiitos
luumun ja aprikoosin välillä ja
on erittäin hyvä liedelmä. Sillä
an luumun muotOj mutta apri-koo.
sin maku. Plum-Cot puu
kasvaa hyvin kylmässäkin ilman­alassa
päinvastoin kuin aprikoo­si-
puu.
• M u t t a vielä ihmeelUisempiä asi­asiassa
oli intiaanikesällä- kaa­mea
ja onnettomuutta uhkaava
kaiku.
Marraskuun 1 pm jälkeen —
l;nnen ja 20 :nnen päivän välillä
—-. on todellisen intiaanikesän ai­ka.
Toisina vuosina voi se sat­tua
aikaisemminkin, ja tänä syk­synä
se nähtävästi oli jo loka-
— Menetetty rikkaus voidaan
voittaa takaisin ahkeruudella,
laiminlyöty kasvatus korjata kuulla. Se tulee tavallisesti jon-opiskelemalla,
kadotettu terveys [kun aika kestäneen kylmän sään
kohttiullisuudella ja lääkkeillä;
mutta hukattu aika on korvaa­maton.
Mistä nimitys * 'intiaanikesä
on johtunut.
Suurella yleisöllä on enemmän
tai vähemmän hämärä käsitys
"intiaanikesän" alkuperästä. Sa­nomalehdissä
kutsutaan usein
umpimähkään ensimäisiä .syys­kuun
lämpimiä viikkoja .sillä ni­mellä
kun taasen toisinaan knuk
laan siksi iiimitettävän lokakumi
l p :n jälkeen sattuvaa leutoa ai­kaa.
Yleisesti näytään myös n.s-kovan
,että intiaanikesä tarkoit-ja
pakkasöiden jälkeen. Päivät
muuttuvat lauhkeiksi ja miellyt­täviksi.
Taivaanrannan yläpuolel
la leijailee kevyt, savuntapainen
auer^ mikä antaa läheisille ja
kaukaisille ääriviivoille pehme­ämmän
tunnun. Lehtien varise­minen
keskeytyy ketkiseksi ja ko
ko luomakunta saa vapaammin
hengittää ennen kylmän ja anka­ran
talven saapumista.
Varhaisimpien uudisasukkaiden
elämästä kootuissa muistiinpanois
sa selitetään talvi ainoaksi rau-lialiseksLviiodena
jaksi, jolloin
intiaanihyökkäysten vaaraa ei
ollut. Kaikkina muina vuoden­aikoina
olivat valkoiset pakoile-tut
; asumaan ahtaissa, epämuka­vissa,
paaluaituuksilla vahviste­tuissa
linnoituksissa, mutta tal­ven
pysy väisesti asettuessa pala­sivat
he Iloiten pieniin majoihin-
-sa. Synkkä, yksitoikkoinen tal­vi
oli pioneeri-esi-isien hauskin
vuodenaika, koska; heidän ei sil­loin
tarvinnut elää alituisessa pu-nanahkojen
partioretkien pelos­sa.
"
-Mutta joskus, sitten kun lalvi
jo oli saapunut, saattoi ilma äk­kiä
tulla leudoksi, maa pehmitä
ja purot uudelleen^ sulaa. Se oli
intiaanikesä, koska intiaaneille
silloin tarjoutui vielä yksi ^ja vii­meinen
tilaisuus hyökätä näiden
vaatimattomissa oloissa elävien,
mutta rohkeiden ja salojen vaa­raa.
uhmaavien uudisasukkaiden
kimppuun.
JouIu- j|a uudenvuoden on­nentoivotukset.
Canadan Uutis­ten
joulunumeroon, joka ilmes­tyy
joulukuun 20 pm seudulla,
otetaan onnentoivotiuksia, seu­raavilla
hinnoilla : yksityisnimet
15 senttiä, perhenimet 25 sent-tjäi
iOsoittee.sta lisää 10 senttiä
molemmilta.
Epäilemättä on teillä omaisia ja tuttavia Suome.ssa, jotka mielenkiinnolla varttovat
mitä lähetätte heille joululahjaksi. Tervetullein lahja heille ehdottomasti on raha-lahja,
olkoonpa summa isompi eli ]>ienempi, sillä silloin he ovat tilaisuudessa ostamaan sillä M
juuri sitä mitä he hartaimmin toivoivat itselleen Jouluksi. Näitten rahalähetysten aika
on nyt kä.si.s.sä ja kehoitan kaikkia muistamaan aikanaan tämän fi.sian.
:\roniin tuhansiin nousee se kansalaisten lukumäärä Canadassa, jotka palvelustani hy­väkseen
käyttäen ovat kauttani lähettäneet rahaa Suomeen. :\litään moitteita ei ole kuu­lunut
viivytyksistä, sillä Suomen .suurin pankki, POHJOISMAIDEN YHDYSPANKKI,
Ilelsingis.sä toimittaa kaikki vastaanottamani rahalähetykset pikaisesti perille, olivatpa ne
sitten kaupunkeihin eli maaseuduille. Konttoristani lähetetään matkalle Suomeen aina
samana päivänä kuin ne vastaanotetaan. Niinpian' kuin lähettämänne rahasumma on
määräyksineen konttoriini saapunut, lähetetään teille heti siitä kui'tti ja tämä kuitti on ^
täydellinen takuu siihen a.sti kunnes rahojen vastaanottaja Suomessa on .saanut rahat kä­teensä.
— Rahoja Suomen pankkeihin .säästö tilille voitte mkskin kauttani lähettää. Siel­lä
ne kasvavat hyvän koron ja ovat varmassa talle.ssa kunnis niitä tarvitsette vanhuuden
päivinänne. Pankin Suomesta lähettämä talletu.stodistus lähetetään aina viii)ymättä asi­anomaiselle
rahojen lähettäjälle heti kulu se on Suomesta saapunut.
Seuratkaa kurssi-ilmoitustani tässä lehdessä, niin tulette vakuutetuksi, että aina
saatte mahdollisimman korkean kurssin.
^ Kun lähetätte rahat konttoriini, niin täyttäkää allaoleva kaavake ja liittäkää se
rahojen mukaan. Kirjoittakaa aina hyvin selvästi nimet ja osoitteet, sillä siten välty­tään
erehdyksiltä.
Kolmas Luokka
UROFAAN
Ruoka on erinomaista ja sitä
on runsaasti. Vuoteet mukavia
uusilla, puhtailla lakanoilla
ja tyynynpäällisillä.
Yksi kaikkein viehättävim­mistä
piirteistä Cunardm Ca-nadan.
linjalla on suurenmoi­nen
matka St. Lawrence-jo-kea,
mahtavien maisemien ja
historiallisten seutujen kes­kellä.
Kaksi suurinta cabin-luokan
laivaa maailmassa — "GAR-MANIA'V
ja "CARONIA". (20;-
000 tonnia) Quebecista Qu.
een«towniin ja VLiverpOoliin.
"AJ^DANIA, "ANTONIA"
j a "AUSONIA" (15.000 ton­nia),
Montrealista Plymouth­iin,
Gherbourgiin ja Lontoo­seen.
.
Lähempiä tietoja Gunard-lin-jan
asiamieheltä tat osoitteel­la:
T H E C U N A R D S T E A M SH1P
CO. LIMITED,
270 Main St., W l n n i p e g , Man.
Mmk
'i ~ 3. -vA
i \
MH