Vapaus, March 25, 1924

              Itistafna, maaBskmm 25 p. — Tnes. March 25 f"
X A P A U S
- -fitnadan «nomalafsen tySviestSn ääneokanattaja, Omes-
Sndbmrua, Ont, joka tiistai, törstaf ja laaastai.
ONNI SAAEI S. G. NEIL
Vastaara Toimltuaapolaincn
V A P A U S
( L i b e r t y )
The only organ of Finnish Worken in Canada, Pob.
Bsbed in Sadbory. Ont, every Tnesday. Thorsday and
gstnrday.
AdrertisinK rates 40e per eoL ineh. Minimam char^e
for sinji^le insertion 76c. Diseoont on standinjs adirertise-ment.
The Vapans is the best advertisini; mediam among
the Finnish People in Canada.
Mitä ymmärretään f^miaisella?^ v |i
Eräät lukijamme ovat kaottaneet' meitä antamaan
määritelmän siitä, mtta taxkoUAaan «punaisella» tyo-
Vapauden konttori ja toimitus on: Liberty Building
Lome St, Puhelin 1038. Postioiote; Box C9. Sudbory
Ont *
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25. kolme kk.
•1.60 ia ykri kk. 75c , ; •
Tbdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. 16.50, pooh vk.
•8.00 ja kolme kk.11.76.
Tilauksia, joita el seuraa raha, ei tulla lähettämään
paitai asiamiesten joilla on takaukset
' Tiistain lehteen aijotut flmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauan­tain
lefcteen torstaiqa kello 8. •••
Ilmotu^nta kerran julaistuista ilmotoksista 40c
palstatnumalta. Saurista flmotnksista sekä llmotuksista.
joiden tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
«lennus. Euoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c lisää jokai
•elta mulstovärsyltä. Nimenmuutosilmotukset 50c kerta
•1.00 kolme kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta,
•8.00 kaksi kertaa. Syntymällmotukset $1.00 kerta. Ha-tutaantieto-"
ja osoteilmotukset 60c kerta, $l.eo kolme
kertaa. Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mukana.
Jos ette milloin tahansa *saa vastausta ensimäilseen
kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen lirkkcenhoitKJaP per
«oonalHsella nimellä. -
J. V. KANNASTO. LHkkeenbottaja.
R^jristered at the JPost pffice Department, OttavTa;
as Beco'n<! dass mntten • « •'
Punainen Venäjä ja keltainen Kiina
j o kauan kahden vaiheilla vaappuneet Venäjän ja
Kiinan suhteet ovat lyslBitäncet uudelleen alkutilaansa.
Kiinan edustaja Wang oli jo hyväksynyt väliaikaisen
sopimuksön neuvostohallituksen edustajain kaqssa, mut­ta
lopputin{;assa Kiina peruutti koko sopimuksen. Sat
maila kuii Kiinan menettely oli odottamatomieuvosto-hallitukselle,
pitää neuvostohallitus Kiinan menettelyä
epäoikeutettuna, joka voi vielä johtaa kriitillisiin kan­sainvälisiin
selkkauksiin. Välien raukeaminen johtui
itä-kiinalaisen rautatien kontrtfllikiistasla Manchuriassa.
Sen suhteen Kiinan ajama politiikka osottaa, että Kiina^
sen sijaan että tyytyisi hoitelemaan sitä mikä sille kuu­luu,
. ulottelee kynsiään jio itnperialististen valtauspyrki
mysten meikeissä. Sen sijaan kun muissa pitemmälle
i lu^Htyneinnnissä maissa kapitalismi potee suursodan
v.aih^ttamasta romahduksesta, rakentelee kiina
pitalismi talouttaan nousukauden inerkeissä ei ainoas­taan
omassa maassa, vaan vieläpä sieltä uloskin päin.
:'Väikmusvdtansä hap^^ se' nyt joutunut ris­tiriitaan
Venäjän neuvostohallituksen kanssa.
/ vV^flipitalismi o ollut aivan viime vuosiin jaalaa sen
voTQinaisessa ymmärryksessä vieras ilmiö Kiinassa^ Mut-
U^metkit: viittaavatf että se on nopeasti k^ttymässä
utrdenaikaiseksiteollisuusmaaksi.^ Kiinalla onkin eneni-mänma^
dolUsudcsia' muuttua suurdksi^^^^^^^
aiv kuin «belkein millä muulla maalla tahansa, sillä aiel-lä^
on halpaa työvoimaa saatavissa rajattoiufisti ja se on
- samalla inaapallon'keJhitt]gmä ehkä ri|c-
" "Vaikki^ Kiinah, naapurimaa laapani onkin viel^ ky­kyään
edellä koneiden käytoti alalla^ näyttää kiijtenlcin
siltä, että ennen pitkää hhrppaavat kiinalaiset niiden
edelle, kerran alkuun päästyään. -cTai^aan valtakt^n-n&
n» poika tekee kaikki perusteellisennbin kuin nippo-
; lainen naapurinsa j a on jo synnyltään «syntyjen ay-
^ vien» hallitsi'ja.
. E i missään muualla tapaa sellaisia jyrkkiä vasta­kohtia
kuin Kiinassa. Maaseudulla talonpa
• telee.: aivan samoja työtapoja käyttäen; kuin hänen esi-
' isänsä jo ^vuosituhansia takaperin, samaan aikaan kuin
veljensä tai poikansa saattaa kaupungisisa käyttää jo
höyrykonetta tai muuta uudenaikaista konetta, joka on
puuvilla- tai muun tehtaan yhteydessä. Tuntuu tosin
: kummalta kun kansan, joka itse ammoisina aikoina on
keksinyt ruudin, lut)ttojärjestelmän, paperin, musteen,
. kirjapainotaidon, lasin ja> porsliinin,^^p^
:>jen kuluttua kysyä ohjausta muilta samoissa amnia-teissa:
ja taidoissa ja joutua ottamaan niitä käytäntöön
laajassa kansallisessa mittakaavassa vasta. sen jälkeen
kun- toiset niaat ovat ne jo melkein- huippuunsa kehit­täneet.
Yhtenä suurena syynä Kiinan taloudelliseen takapa*
, juisuuteen on ollut sen asukkaiden milVei täydellinen
teknillisten tietojen puute. Varakas kiinalainenkin on
aivan viime ^ikoihin asti j a eräissä piireissä vielä nyt-kinv
puhuu menneiden arkojen viisaitten ohjeita ja op­peja
seuraten. Sen ajan filosoofit eivät luonnollisesti­kaan
tietäneet vielä mitään nykyaikaisen'tieteen menet­telytavoista,
ongelmista ja mahdolliisuuksista. Sen
•v\ vuoksi eivät he myöskään ole voinee^ uhrata sanaakaan
viisaudestaan rautateiden tai koneiden hyväksi. Monin
paikoin Kiinassa vieläkin ihmiset vastustaivat rautateitä,
koska he pelkäävät veturin aiheuttaman melun j a muun
rautatieliikenteeseen kuuluvan menon häiritsefvän ja säi­kyttävän
esi-isien henget muille markkinoille.
. MuttaN uudenaikainen kapitalismi^,valtaa alaa K i i ­nassa
nopein ottein J a kiirehtii se astumaan ei ainoas­taan
toisten kapitalistimaiden rinnalle, vaan vieläpä nii-
; den edelle. Alkava teollisuuselämä on osottautunut
nopeasti mullistavaksi voimaksi koko ikivatdian, kuh-nustelevan
Kiinan elämässä.
Venäjän neuvostohallituksen ja Kiinan väliset suh­teet
osottavat, että Kiina kapitalistisessa kasvussaan on
muoH^tumassa monihyväiseksi pulmaksi kansainväli-,
sen köyhälistön taistelujen tielle. j
väenliikkeessä. Kuten kaikki muutkin yleisjä liikkeitä
koskevat nimitykset, niin tämänkin sanan määrittely
riippuu »iita, kuulutteko te kapitalistiluoldcaan, vaiko
työläisiin. Kapitalistit, heidän sanomalehtensä ja muut
työläisten pimitysvalineet käyttävät öanaa «punainen»
pilkallisessa tarkotuksessa niiden työläisten siditeen,
jotka taistelevat kapitalismia vastaan. He käyttävät
tätä sanaa epäluottamuksen kylvämiseksi niiden työ­läisten
keskuudessa, jotka toimivat työväenjouk^*en
jänestämiseksi, kapitalismin kukistamiseksi ja' työläis­ten
tasavallan perustamiseksi sen tilalle.- Mutta "yleen­sä
työläiset kutsuvat itseään punaisiksi osottaakseen,
että he vastustavat kapit^ti ismiä ja tohnivat sen kukista­miseksi.
V
• • • ^ . . • ( •.
Kansainvälisen sosialistiliikkeen alkuaikoina työläi­set
hyväksyivät punaisen värin tunnusmerkikseen, si­ten
erotta^cseen itsensä eri maiden kapitalistien omak­sumista
kansallisväreistä eri maissa, joiden tunnusmerk­kinä
oli joko valkoinen, musta,''sininen taikka^keltai-nen
lippu.
Kaikki kapitalistien riistoa vastaaiv taistelevat liik­keet
ovat omaksuneet tunnusmerkikseen punaisen värin.
Ei ole ollenkaan^attuma, että työläiset Venäjällä omak­suivat
punaisen lipun ja kutsuvat armeijaansa punai­seksi
armeijaksi, kun sitävastoin neuvostotasaaraltaa*vas­taan
taistelleita armeijoita on kutsuttu «valkoisiksi» ja
cväieriäisiksi» armeijoiksi. «Punamen» on merkkinä
työijäisten kansaiijvälisestä tabtelusta kapitalistisia rii£p
t a j ^ n vastaan.
Kaildci liikkeet, joita vaan työnantajat vihaav^, lei­mataan
Jheidän taholtaan «punaisiksi». Nova Scotias^a
•ovat .politikoitsijat ja työnantajain juoksupojat kehittä­neet
punaltppukauhun lietsomisesta erikoisen : taiteen.
Joka. kerta kun työläiset, vaativat itselleen hiukan.-pa-'
rempia elinehttfja, niin kapitalistiset politikoitsijat ja
porvarilehdistö nostaa hälään «punaisesta» tarkotuk-sella
pelottaa arempiluontoisia työläisiä riveissämme..
Mutta täälläkin alkaa tällainen hälyytys jo käydä te­hottomaksi^'
Viime Vappuna Glace Bayssä työläi^
FnaiiNn neitsyt
' ' I«onise* Michd •— Punainen Neit­syt
— lukeutui aiiben EankiariUiseen
Kommuunin sukupdveen, joka si­joitti
vaHankumouksen kaiken 'yksi­löllisen
ajattelun yläpuolelle. Val­lankumouksellisena
koin nykyään
vain: työläiset Venäjällä, omaksui
hän' vallankumouksellisen taistelun
kaikissa olosuhteissa ja otti itse, so­tilaaksi
puettuna, osaa kaikkiin liik­keisiin
Versaillesin valkoista armei­jaa
vastaan. Kärsiftyäan pitkäaikai­sen
,karkoitu8tuomionsa Uudessa K a -
ledoniassa alkoi hän heti paikalla
yksinään tairtdun «parlmenttaaris-ta>
hallitusta vastaan, pitäen tätä
taistelua apostolisena tekonaan. Hän
harjoitti propagandaa kynällä, pu­heilla
ja toiminnalla ja vuonna 1883
joliti hän Pariisissa työttömäin nou-saa,
minkä johdosta hänet tuomit­tiin
moniksi vuosiksi kuritushuo­neeseen.
Mutta mitkään vastoin­käymiset
eivät lannistaneet häntä,
yhä uudelleen iski hän tilaisuuden
saatuaan luokksvihollisiaan mutta
ei koskaan veljiään, ei koskaan kär-simystoveriaan,'
kuten niin monet
aikamme ctodel^Ilset vallankumoukset
liset» palvellessaan kapitaalia Venä»
jän vallankumouksen pySvelöimises-sä.
Hän ei myöskään kolaan kiel­tänyt
maailmankatsomustaan, SeiS'
tcssään veren päihdyttämäin tuoma­riansa
edessä Kommuunin kukistu­misen
jälkeen lausui hän, kuten tun­nettua:
«En tahdo pu'älustaa itseä­ni.
En tahdo, että minua puolus­tetaan^
/Kannatan kaikkineni yhteis­kunnallista
vallankumousta j a seli­tän
vastaavani kaikesta toiminnasta­ni;
omaksun , tekoni sellaisenaan..«
Koska näyttää sfltä,, että sydämellä,
joka sykkii vapauden puolesta, ei
ole oikeutta muuhun kuin kiväärin-kuulaan,^
niin vaadin osaani. Tap­pakaa
siis minut, ellette de raul^-
kantoivatensintäisen kerran'punaisl£^ lippua vappukui .
kueessaan Jamadcunnan hallitus otti asiakseen Imettää ^?^'* , Kommuunin sankarittaren
, . . . » .... , .... . uljuus tehosi jopa-^Kommuunin pyo-ratsupoluseja
ryöstämään työläisiltä heidän punaisen ^^i^n^in. Hän ei joutunut jaka-
Uppuijstj., -Työnantajat: ovat kuolemankauhuissaan pu-nasesta
lipusta^ sillä se on työväenluokan kansainväli­sen'solitaarisuudeh
vertauskuva j a ty9nantajat haluaisi­vat
mie^Iuummin, että työläiset uskoisivat eri kansallis­lippukin,
joiden kautta maailman työläiset saataisiin
hajalle toisiaan vaslaari taistelemiksi t y h m i k s i . ' ' ;
••^Punainen lippu: on viiri, jonka johdolla työläipet
marssivat kapitalistisen riiston^ kuijjuuden j a " alennuk­sen
tilasta vapauteensa. Ne, jotka, kutsuvat itseään pu­naisiksi,
ovat taistelijoita kansainvälisen työväenliikkeen
ilveissä. — Maritime Lohor Herald.
I^ä^telu yahingonkoiT^
Useiden Canadan johtavien työväenjärjestöjen' edus­tajista
muodostunut, lähetystö on ollut neuvotteluissa
Ontarion päämiusteri Fergusonin ja muiden johtavien
hallitusviranomaisteh ,kanssa tässä maakunnasäa voi-niassa
olevan työläisten vahingonkorvauslain johdosta.
T3(9läiset vaativat useita korjauksia ei ainoakaan it3e
laissa^'vaan myöskin vahingpnkorvausten jjtötavassa.
Työläisten painotus asetuksen suhteen on sitäkin/ tär­keämpi
kun viime ;aikoina on hallituspiireistä ; esitetty
vaatimuksia vahingonkorvauslain muuttamlsesti^rsellai^
8eksii,«ttä korvausten saanti kävisi työläisille .entista
mutkallisemmaksi. Niinpä on vaadittu erikoisen^ ^val-vöiftakomitean
muodostamista, joka saattaisi» korpuk­sen
hakeimisen j a saannin entistään pitkaveteis.emmäksi
a monimutkaisemmaksi. TyÖvaenunioiden edustaja
vaativat, että yaäiirigonkorvausaselus on ei; ainoastaan
säilytettävä yksinkertaisempana, vaan vieläpä saatava
se helponunin työläisten ulottuville. ' ^ '
Vaildca nykyinen vahingonkorvausasetus takaakin
»erin laihoja |coryauksia työläisille, on siijTä kiiitehkin
upaava alku niiden epäkohtain ja kärsimystfen lieven­tämiseksi,
Joista työväestö pyrkii pääsemään osalHs^fcs
p nykyisen järjestelmän aikana niin pitkälle: kqih mah
dollista.
maan tuhansien ammuttuijen 'tove­riensa
kohtaloa vaan Ifaikoitettiin
hänet
ILouise Michelin elämä on suures­sa
määrin haltioittanut jälkipolvien
kitjailijoita ja runoilijoita. Yksis­tään
Ranskassa on olemassa koko­nainen
kirjdlisuus hänestä, runote­oksia,
romaaneja, näytdmäkappa-leita;
.Mutta hänestä on kirjoitettu
kaikissa - maissa; v: Wmalai6issakin
iyoväenjulkaisuissa on häntä mones^
ti kuvattu. Koko maailman- taiste­leva
koyhälirto: tuntee hänet j a pi­tää
häntä yhtenä kaikkien loistavim-
Vaiheeninen hälyytys
Uutiset kertova^ että. englantilaisten ja amerika-aisten
omaisuus ja henki ovat joutuneet suureen vaa­raan
Hondurassä, jonka johdosta Yhdysvaltain halli
tus on lähettänyt sotalaivojaan ja sotilaitaan pitämään
siellä «järjestystä». Kuten tavallista, ei asiaa koskei
vissa amerilcalaisten j a englantilaisten uutistoimistojen
evittämissä tiedonannoissa mainita mitääii milKi a?ial-a
englantilaiset ja amerikalaiset ja heidän omaisuu­tensa
mainitussa siirtomaassa övaU Silloin kun itee
Hondurai» hallitukselle uskolliset sotilaat sydämis^yvä
kotikonnuillaan puuhaileviin tungettelijoihin siuaaniää.
rässä, että ryhtyvät näyttämään heille huulia suoralta
kädeltä, täytyy asiassa olla ainakin kaksi^ puolta. Ja
amerikalaisten j a englantilaisten imperialistien *Ögentti-en
j a omaisuuksien hätyyttelyissä on yleensä käynyt i l ­mi,
että eivät rauhallista elämää harrastavat siirtomai­den
alkuashkkaal ole niihin turhaan suuttuneet ^
— Omaisuuden yksinvalta lähestyy perikatoansa.
Voitonhimon tilalle on aseteltava ihmissuvun täydelTi-syyden
pyrkimys. Inhimillisyys ei enää kauemmin Baa*
olla omaisuuden orja, vaan omaisuudesta on teliläA^
inhimillisyyden palvelija.
Se on tähän jaloon työhön, jc^on työa'äen1iike teitä
kutsuu.
mistä esikuvistaan. Hänen tekonsa
on saanut haltioituneita Jatkajia.
Hennalankin verikummut ovat todis­tuksena
täistä.
Mutta vielä qn kärsiväsöä ihmis­kunnassa,
joukottain sellaisia palk-'
käorjia jor orjattaria, jotka eivät
ole:' tunteiferet" rinnassaan Punaisi
Neitsyenn taisteluhaltiota. Heidän
viakseen jää, ettei koko työtätekevä
ihmiEAcunta . vidä; ole - vapautunut
kahleista, joiden murskaamiseksi
viime yuodna 1,025 ijirtdaista ja
edeaiisenä- 300.' /Hollannista siirtyi
Canadaan 798, 'verrattuna 118 v.
1922. . . -• ••:
Jugo-Slaviasta tuli'viime vuonna
714 j a V. 1922 vain 137. Bumani-asta
965 v. 1923 ja 440 v. 1922.
Bdgarialaisia saapui 103 ja edelli­senä
vuotena 15.
EdeUa eätetyt numerot osottavat,
että suurin osa aiirtdatsista on o
lot brittiläisiä. Hd)realai3ia saapui
Canadaan . viime * vuonna 3,475, e
noin 900 enemmän ktfin v.» 1922r
'Kiinalaisia tuli maahan 811, yhtä
enemmän knin v. 1922. Yhdysval­loista
saapui viime vuonna kaikkiaan
'20,307 siirtolaista, verrattuna vuo­teen
1922, jolloin sieltä saapui 23
733. Siirtoiaisuus Yhdystvalloista
on: alennut Jlnomattavasti viimeisen
kymmen«i', vuoäen «• aikana. Yhdys-vallois^
siirtyneiden Can^adaan tuo­man
rahan J a muun omaisuuden ar­vo
on niyöskin alentunutt viimeisten
vuosien ^^'alla.' Viime vuonna arvi­oitiin
Yhdysvalloista siirtyneiden
raha ja omaisuus $7,000,000, kaksi
vuotta sitten oli tämä arvio yli $12
000,000 ja viisi vuotta sitten $19,
500,000-
• Asukaslukuunsa katsoen Newfouni
landista, tuli viime vuonna Cana
daan enemmän siirtolaisia kuin mis
tään toisesta maasta, nousten sieltä
saapuneiden siirtolaisten luku 5
140, verrattuna 1,382 V. 1922. New-foundlandin
asukasiuku on 250,000
joten sieltä saapui siis noin yksi hen
kilo jokaista 50 asukasta kohti.
Brandoniss»^ pidettävään lännen
maanviljelysalueiden naisten konfe^
Puolueen ja järjestön
asioita
Pöytäkiria
tehty- Canadan Työläispuolueen
Suom. Järj. toimeenpanevn ko­mitean
kokouksesta, maalisk
9 p.
Louise Michel pyhitti elämänsä.
Mistä Canada saa siir-tolaisensa
'
, Tilastot osottavat, rettä Europasta
saapui Canadaan viime vuonna puol­ta
enemtnän siirtodaisia kuin v. 1922
(Paljon enemmän' siirtolaisia saa-
*pm Englannista kuin mistään toi­sesta
maa£to, 35,783, verrattuna 17,-
729 vuonna 1922. - Maan asukaslu­kuun
katsoen Skotlanista tuli 'enem­män
siirtolaisia: kuin Englannista,
sillä Skotlannista saapuneiden siir­tolaisten
luku nousi 25A97. Irlan­nista
saapui kaikkiaan 8,231 siirto-laista,
verrattuna 3,2!l7 edellisenä
vuotena, jota useat pitävät todis­tuksena
siitä, että Irlannin kysy--
mjrksen «ratkaisu* on herättänyt
Etelä-Jrlannin väestössä, halun siirr
tyä Canadaan. Wales lähetti 9«9
siirtolaista, verrattuna 528 V. 1922.
Suomi j a Italia kilpailivat viime
vuonna -keskenään suuremman siir­tolaismäärän
lähettämiseksi. Italia
lähetti 6,0S2 ja Suomi 6,089 siirto­laista.
Suomalaisia siirtyi Cana­daan
kymnrenenkertaa enemmän
kuin v. 1922"ja italialaisia kolme-kertaa
enemmän. Ruotsalaisia tuli
3i295, eli noin vViisäkertaa enemmän
kuin edellisenä vuotena.^ Puolasta
saapui 4,157,^ lisäys noin 1,400, jä
VVsnäjältä 2,852, verrattuna vuoteen
1922, jonka aikana Venäjältä saa­pui
vain 168 siittoilaista.
Sveitsistä saapui 1,527 äirtolais-
,ta, verrattuna 114 edellisenä vuo­tena.
Norjalaisia tuli viime vuonna
1,670 ja edellisenä vuotena vain
448. Belgiasta saapui 300 v. 1922
ja 1,368 V. 1923. Tsekkoslovakias­ta
saapui kaOcKaan 1,934, jotavas-"
toin edellisen vuoden siirtolaisuus
nousi vain 123. Saksa lähetti Ca­nadaan
1,258 siirtol^istäivyerrattu-
Saapuvilla olivat kaikki toimeenpa­nevan
komitean jäsenet ja sihteeri
Puhetta johti tov. Latva.
Codner'n. toverien tiedottaessa, et­tä
lie vanhoina Green Valleyn osas
ton jäseninä, ovat perustaneet, paik­kakunnalleen
^ suomalaisen oäaston
ja pyytäessä puolueen lupakirjaa,
päätettiin lausua heidät tervetul­leeksi
ja . velvoitettiin sihteeri jät^
tämään lupakirjan pyjrnnön -puolu
een keskustoimenpanevalle komitea!
le ja. lähettämään tarpeet.
Laettiin Windior'in osasto^ kirje;
joUa pyysivät puhujaa iltamiinsa ja
päätettiin vasl;ata että^kos^ kiertä­vää
puhujaa el ole: nytj matkalla,
niin ei erikoista-puhdijaa voida kus­tantaa
iltamaa; \varten.
Hattnea SaUä kirje kaskien hänen
todistuksiensa viipymisfö; - jätettiin
edustajakokoi&selle.
VaacouTerin osaston kirjelmään,
Workerin avustuksen ja Suomesta
todistuksien hommaamiseen nähden,
hyväksyttiin sihteerin vastaus.
War*pite'n ' otaaton kirje, tiedus­tellee
Vapauden ja Järjestön tili-kertomuksen'
suhteen . jätettiin sih­teerin
vastattavaksi.
^ KutUnbusliilclceiden neuvotteluko­kouksen';
i\pytäkirja l u e t t i i n . E i an­tanut
aihetta, toimenpiteisiin.
Vapauden johtokannan pöytäkir­ja
helmikuun > 18 pdtä luettiin ja
hyväksyttiin.!^
Vapauden \ tiliote tammikuulta
tarkistettiin. Ei antanut aihetta
toimenpiteisiin.'
Piirien 3. 4, 6 ja 7 pöytäkirjat
luettiin. E i antaneet aihetta toimen­piteisiin,
. ,
Sihteeri luki laatiiriansa toimeen­panevan:^
komitean' toimintakerto­muksen,
.joka muutamHIa lisäyksillä
hyväksyttiin ja päätettiin lähettää
Vapaudessa julkaistavaksi
Sihteeri raportteerasi ' puolueen
keskustoimeenpanevan komitean ko­kouksista
ja toimenpiteistä seuraa­vaa:
,. '. •• ) •
Puolueen piirien konventionit on
järjestetty eri piireissä seuraavasti;
Piiri No. 2 maalisk. 17 i>.; Piiri N<J;
3" huhtik. 16 ja 17 p.; Piiri No. 5
huhtik. 6 p. Suomalaistenkin on siis
valmistaututtava; näihin konventio-neihin
valUakseen edustajat j a eväs-tääkseen
/^eiskonventioniin.
Piiri No. 5 toimeenipanevalle ja
C. L. P. maakunta konventäonin yh­teydessä
pidettävälle piirikonferens-sille
.päätettiin erikoisesti painostaa
piirin toimintakoneiston uuddleen-ärjestäniistä,,
sillä-inielestämme-va­kituisen
• sihteerin v j a haarapiirin
sihleerinr^ sekä organiseeraafian pi­täminen
«n Bika rasitus, josta seu­raa
myöskin ettei voida tehdä puo­lueen
päämajaa säännöllisiä suori-
^ksia. Uskormne, että toimien kes­kittäminen
tulisi saattamaan koi*ja-
•uksen aikaan tässä suhteessa.
K i r i i n No. 4 päätettiin järjestää
renssiin tJc. 28 ja 29 p. valittiin K .
Tp. H. edustamaan toveritar Mel-lard
Edmontonista, sekä velvoitetta-en
hänet jäijeatämään puhetilai­suuksia
matkalla olevissa keskuk­sissa..
"
Yleinen IndustriaU oiganiseeraa-ja
tov. Buck selosti tilannetta Mon­trealissa
ja vaikkakin eri kieliset
osastot ovat toiminnassa niin työ­läisissä
ilmenee • yleinen välinpitä­mättömyys
todelliseen luokkapoli-tiikkaan
nähden. Siitä huolimatta
tiedotti hän että kutm lopussa pi­dettävässä
rautateideii konepajojen
työläisten unioiden konventionissa
valistualiitolla tulee olemaan tärkeä
merkitys.
Yhdysvaltain toveripuolueen toi­meenpanevalle
komitealle päätettiin
huomauttaa, että heidän 'jatkuva
avustusvetoomuksiensa lähettäminen
saattaa täällä aikaan sekaannusta,
sillä täällä toimitaan myösldn sa-manluontoisissa
avustuksissa.
JuutalaineA propaganda komitea
päätettiin muodostaa .siten,' että To­ronto
valitsee kolme jäseiitä, joista
yksi on ke^kustoimeenpanevassa ko­miteassa
ja Montreal \ ja Winnipeg
kumpikin yhden. Tämän viisi-henki-sen
komitean tarkoituksena ollen
keskittää juutalaisten osastojen toi­mintaa'
pyrkien muodostamaan puo­lueen
juutalaisen jäiQestön.'
Canadian Labor Partyn maakunta
järjestöjen toiminnan kehittämiseen
nähden päätettiin huomauttaa osas-
,toille, että koska Ontariossa ja Que­becissa
ilmenee pyrkimyksenä rayön-tääv
lupakiigoja losastoille, jotka
muodostetaan Canadian Labor Par­tyn
nimellä Torontossa /esim. Inde­pendent
Labor Party jätti' nimensä
muodostui yllämainitulla pohjalla
saattaen aikaan sekaannusta, sillä
työläiset johtetaan-käsittämään, etta
ainoastaan tuon osaston korttia kan­tavana
voi edustaa C. L. P. ja täs­tä
seuraa, että rikkoutuu puolueen
federatsioni perusta, 'jolle joukko-puolueen
kasvaminen on mahdolli­nen;
^Myöskin yrittää reformistiset
ainekset täten mobiliseerata' ryhmä-pyrkimyykaiinsä
sitä propagandaa
mitä 'puolueemme tekee todellisen
työläbten yhteisen rintaman—koneis
ton—joukkopuoQueen {kehittämiseksi.
Näiden seikkain takia päätettiin vel­voittaa
puolueen, yksikköjä valvo­maan,
että Ontarion maakuntal-osas-tbn
sääntöihin saadaan selvä mää­ritelmä"
puhtaasti! puhtaan federat^
sioniperustan säilyttämiseen nähdeU;
samoin kuin 'muissakin maakunnissa
on valvottava ettei mitkään ryhmä-pyrkimykset
saa sijaa.
Pöytäcirjan tarkastajiksi valil^iin
Rajala j a Gröndahl, i •
vakuudeksi, , . > •
A. T. HILL, sihteeri.
Olemme tarkastanee^t edelläolevan
pöytäkirjan ja hyväksymme sen sel­laisenaan.
^ -
(Pöytäkirjan tarkastajat) •
Aino Gröndahl John Rajala i
M,, etta naiset ottaiam täms. .
fuoon j a n h r a i s i v a t t o a S ^ -
iaudessa naisjaostonloLni^^
tädeiltä l o p p n i s i l ^ ^ ^ eu
ret •— Ida. ^ '«iöa^^
Toronton nutisiii
^<Womme talolla esitettiin t i
15 p. harvinaisen hyxä. tvm.-
telmä clt^evaltaista S c e S ^ ^ -
mänlaatuisen kappaleen
lon tvnt5 i'o „v . **^7y pak
innpä tä
_ —jtii. {-
näyttämöllä, oh föhtavä monta u u t i s t u / j a^
tyota .näyttämöllä, niin
että J?"
edes jotenkin tuon kappS^^^^J
tö tulkitua. .Kappaleen 25^'^
somaan dikin saapunut mj^i
joul.1.0 lähiympäristöä myöt^r^
laxsuudessa myytiin 257 tikettii, i ^
ka määrä meikäläisissä oloissa ot
hyvä saavutus. Täten yleisö kor-vasr
esittäjUIe heidän ubranksenst
mitä he olivat esityksen eteen Wu
neet Mitä ti^lee esitykseen. W
VO, sanoa että siinäkin onnistuttua
oyvin, josta luonnollisesti - lankeaa
ensinuiseksi kiitos Virran JnssiHe.'
Huomautan niille, jotka tahall,-.
sesti olitte poissa tuosta tilaisuud».
ta, että teitte itsellenne siinä SOB-ren
vahingon jos nimittäin oUen^
kaan, olette työväennäytelmien esit-tämisen
kannalla,
Sunnuntai-illak»! t k. 16 p, ojj
lauluseura järjestänyt konsertin.
Näitten musrkaaiisten ryhmien lau.
luseuran, soittokunnan ja orkeste-rin
toimesta oli paljon hyvää ohjel­maa.
Tilaisuuteen oli myyty tiketit
etukäteen, ollen niistä tuloja $82.00
siis melkoinen summa. Nämätkin
molemmat tilaisuudiet ovat omiaan
todistamaan, että toimintamme ta­kana.:.
ovat paikkakunnan työläiset
suurpiirteisesti.
Vastassamme on kylläkin 7isa
sakki, joka päätehtäväkseen on otta­nut
osastotoimintamme järsimisea
kaiOcin keinoin, vaan yrityiseasi
kuitenkin tuottaa heille päinvastai­sia
tuloksia. Viimeaikoina on dn-dustrialistin
» kirjeenvaihtaijat koet»
taneet nirskuttaa yhtä ja toista joi­hin
en tässä aijo enempää kajota,
kehoitan vaan tarkastamaan oma
leiriä, niin eiköhän sieltäkin löydy
sanonnan sijaa, ainesta monenlaista.
Yleensä me ihmiset emme ole vielä
niin hyviä kuin pitäisi, syy mistä se.
johtuu on kait ymmärettävissä
miksi siis koittaisimm» lyödä mynt-tlä
sillä, että me muka tässä olisim­me
jotain malli-ihmisiä — ovatko
sitä nuo heikäläiset ckirjeenvailita*
jat;—?
Esa. •
Eti.pajkkakaniia
Hei aai«et! Naisjaoston kokous;,on
tämän kuun 27 päivä'ja olisi toivot^^
tavaa, että naiset ottaisivat täiiiäil
huomioon. Tähänastiset kehoitukset
ovat menneet 'kuuroille' korviUef
vain ne yhdet ja samat ovat täyt-äneet
velvollisuutensa^- Icäymällä
kokouksissa^ ja ovat täyttäneet teh­tävänsä
kykyjensä mukaan, muttai
suurempi -osa on poissa. Minun mie-estäni
se: on häpeä meille n%isil-e,
ettemme seuraa aikaamme ja
mikä on siihen syynä. Jos katselet
drjotoksia naisgaostojen toiminnas­ta,
niin yleensä, valitetaan,-että
naiset ovat velttjoja ja suunnitel-aan
mitä' olia tehtävä, että. nai­set
paremmin innostuisivat, ja ottai­sivat
osaa yhteisen asiamme ^ e s -
auttamiseen.: Siihen; ei minun ym­märrykseni
mukaan tarvitsisi tehdä
mitään erityistä, sillä kasvatuistyöta
on jo niin kauan tehty, että nyky­päivinä
tulisi naisten oUa- jo niin
paljon lvillä työväenliikkeestä ja
myös i siitä, ettei tätä käpitali^sta
i ärjestelmää voida • hävittää, eikä
uutta rakentaa, jos ei naiset ole
mukana. N»istea "täytyy olla perus^
teellisesti selvillä hiistä v tehtävistä;
a vaatimuksista; mitä kommunisti­nen
työväenliike meiltä kaikilta vaa­tii.
Ja jos kerran olemme sel­villä'
tehtävistämme, niin silloin
kasvaa meille innostusta viemään
asiaamme eteenpäin j a jos 'me tah^
domme niitä kärsimyksiä, huojentaa
jar ne vääryydet poistaa, joita, koko
maailman köyhälistö • Icärsai, niin
meidän naisten on- tarmolla aletta­va
yhteistyöhön, ettei joka kään­teessä
meitä "siitä moitittaisi/ Luuli­sin
sen^ olevan tehokasta agitatsio-
Tiia, jos jokainen itsetietoinen liues
kehottaisi vaimonsa • käjrmään nais-na,
177 V . 1922. Tanjasta* saapui T^OI hän esittää l^lykuvia.
^ „ jaoston kokouksissa, sillä koska mie-tov.
BennettiDe Vancouverista orga,! het kerran estävät heitä, niin voisi^
mseeransmatka, jonka yhteydessä vat he joskus tehdä päinvastoinkin.
Nyt lopetan kirjeeni siinä toivos-
B R U O E MINES, ONT. ;|
Kokousasioita;'Osastomme työko­kouksessa
toinen päivä raäalukuuta
uutena jäsenenä yhtyi ja hyväksyt­tiin
Arvid Söderena, ennen oflnt
^OBUm jäsen, muuttokortilla Sooa.
osastosta Vikki Saari ja myös hänen
vaimonsa, kumpikin hyväksyttnn.
Frank Grönberg ehdotti että kaik- ;
^ i toverit, jijtka, ennen ovat olleet ;^
osastomme jäseninä, yhtyisivät ua- :
destaäri Osaston velka piiritoimi- ;,;
kunnallev?7.00 päätettiin mabaa.
(Päätettiin 'maksa velka toimeenp*-j'
nevaUe komitealle ^12.00. Toimeen- ;;
panevalta-komitealta oli tullut vel-komakirje/
koskien: konventioniverpa
ja Workerin avustusosuuttamme, ;
yhteensä !|20.00, päätettiin maksaa.
Valittiin tutkijakomitea, johon tuli-vat
toverit Vikki Saari, Jack Tam- Vi
niinen j a Elo Tuomi. Edellämainit- ,|
tu(ien toverien puoleen sopii tunte-niättomien
paikkakunnalla pysähty- $
vien kääntyä tekemään itsestääa.
selkoa' väärinkäsitysten ehkäisemi- |:
seksi; Valittiin varapuheenjohtajat- |
si "Lauri Kauhala ja Frank Grön- |
bergin' tilalle lehtiasiamieheksi »a^ ; |
Iittiin Kirsti Kauhala. Edustajabi |
alueen edustajakokoukseen valitnm
Lauri Kauhala. Päätettiin tänä ta- ;|
levana kesänä, rakentaa haali, joi» |
on meille aivan välttämätön. Tyo |
päätettiin tehdä jäsenien kesken va- .-l
paasti: Myöskin kukin farmari «»
luvannut rakennustarpeita lahjal- ^
si, joica todistaa intoa ja hy^» !
yhteisymmärrystä, mutta jäseniä-kumme
on täHä kertaa kovin pjer» ;.
ja haalihomina ja muut toimet kaf
meiUe muutamille ylen ^askaJka^ :
joten kehoitan 'kaikkia paiklakmi- ;
namsuomalaisia yhtymään jäseneka ,
ja kantamaan kortensa yhteiseen
kekoon, ottaen esimerkkiä jnnnm^
haisista ja mehiläisistä, JoUemoe ^
muuten yhteistä hyväämme
Valittiin myös nusyhaalitainnknB- ,
t i täysillä valtuuksKla, johon
vat 'Frank Grönbe^^VIkki Saai^
Mrs. Saari, • Mrs. : latson ja ,J»«
Harju. Uusi haafitoi ni^**. ;
tui ensikerran :täm in:
päivänä, jossa,ko kouteesa to«n^
kunta valitsi toveri 'M»»^*""'! " f
kein Tahjaksi tsrj^^i^n tonttun»»'
Kurssi
Smk.
D
Lähety
40c lähetyksiä;
50c. lähetykf
J59.99 asti, 1
J60.00—$99.99
kilta 1100.00 1
remmiltä lähel
sanomalähetyks
$3.50.
Torontossa
tyksiä vastaan
957 Broadview
LaiVapiletteji
' Tiedostakaa
Vai
Box 69.
joka sijaitsee- mei
kustassa, Brucen
koko on: pituus ;
veys 62 jalkaa,
dollaria. Siinä, to
i i osastolle suurei
Otuton myyjä»»
farmilla tämän k
rakennusrahaston
josta oli tuloja f4i
nen summa verratt
otolla, josta kiitos
sä naisille, jotka <
monenmoisia kasit
mitkä iaas vuoros
miehiä, jotka niitä
josta heillekin kiii
mitä hilpein ja rati
pistettiin.., jalalla.
. Öliten ihanaa onka
pnsuhtainen • seuya
virkistää', näin 'kev
kin kun talven • E
pian ohi, joten joi
koon, kuten' yksiv;
' naiset. .
Huomautns t u i
Muistakaa liyt täyl
tn tehtävä mitä ri
kemmin, ettei miss
syyttömät tule ep|
Uinulle on ilmotet
kunnalle on tuliyl
miehiä hiljan vanha
ta etenkin yhtä ; j
. ja tiedän minäkin ^
noin puhuttelin^ piti
kyllä vkulje oilceijli
viime kesänä - ttU<
/maasta. SanOt)i;'Si
jieehsä olemattomi
ILiekö sitten yhtynjl
oppinut tuomitsema!
länkumöusliikettä ja
! häpäisemääh jp pa
Neuvpsto-Venäjää. E
nykyisestä haHitusm
että Se työläinen säi
tää, joka Venäjältä.;
I, , massa liän tuomitsi ^
puolueen toiminnan'
mattomana. Saman.t
- lännin työväenpuolue
tari. Minä olen ollut
kymmentä vuotta Vii
liikkeessä, enkä,o;ifi7
oppinut tuollaiseksi :
I' osaisi» vuosisatoja' •
.^läiBkansäa, joka'^<^V
f tanut ja v^nsä^i;ii]
vapauden luhasteni^i
/yi^ Ei minun'^'^]
fflieltä olevien; I t i ^
I \ »ajoissa suinkaairil^j
' män tuollaisille ||äi^
asti kun opitte par.
poja. ^ ..r... , - ' r i
On my3, pEitettr
Jltamat tämän, Vjnaal
Tielan farmilla
tavaa on, että ohjd
"»an monipuolisia: j'i
Proletaarisin terveh
ST. CATHARINI
On kohu »nosi Vie:
Vapauden r^Mst
täältä mitään, vaikka
touhuttu, kuten läuuäl
; Paolesta on kyllä ^ya]
kiiiottaja, mutta-k^^^^
: ^ perineen viime'" v
^ ^f^iottajan te^
; ''^^attömiä artikke
^ oile haitaksi jos ei
^ herättää liinuvia.
- Ti««ä |ca,q,angis^
ei ole kaikeir k
Pnolisen tusi^aa^^^p^
jo pitemtnäiiy
on ilmaarituimt
^ Jtesän aik^aiivvaaii
tulleet b v a i ; ^ ^i
oJe pitkän ^ ö t
«elä pääSeet
ti *W