Canadan uutiset, May 25, 1922

              V i i i
NUMERO 21
essBS-CANADAN
UUTISET
sXiomalainen sanomalehti Canadass^,
Ilmestyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada Nevvs Publishing Co.
Erick, J. Korte, Liikkeenhoitaja.
Lauri vMaunu, Toimittaja.
ja ilon lähde on sydä,messä.'*r*Cuy-ler.
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.50 koko vuodelta,
$1.60 puolelta vuodelta, ~75c. 3 kuu­kaudelta
ja 25 senttiä kuukaudelta.
Yhdysvältoibitt.jaI Suomeen: $3.50
koko vuodelta ja $2.00 puolelta vuo-,
delta,
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta kerran ju-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoltukall
Je kohtuullinen alennus. Hal^utaantie-to-
ja nlmenmuuttoilmotukji^ 76 sent­tiä
kerta, $2.00 kol|me kertaa. Naima-ilmoitukset
$2.00 i kerta, $3.00 kolme
kertaa: ATOoliitto- ja kihlaus-ilmoi­tukset
60c palstatuumalta. Kuolonil-moitukset
$2.50, inuistovärssyllä $3.00.
Syntymäilmoitukset $1.50. Avioeioil-moltukset
$2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-Ilmoitukset y. öi. 30
senttiä tuumalta^
Uutisten joukkoon aijotulsta ilmoi­tuksista
peritään 16 senttiä riviltä.
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 sentt. Postissa tuleyia ilmoituksia
ei hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
Kaikki liikkeelle ^ijotutkirjeöt, ti­laukset
ja rahat ovat lähetettävät
osoitteella: ,
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont.j Canada,
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uu­si
osoite.
— Päivä on vuoden pienoisku­va.
Yö edustaa talvea, aamu ja
ilta kevättä ja kun kesää. — AVal-den.
~ Jos olette onneton, jolituu se
m a h d o) 1 isest i s i i t ä. e tt ä nii n ])al-jon
ajattelette itseänne j a niin
vähän toisttni onnea. — Mary
Lyon.
; r- ]^ oli kiui s on sy d ä in en voi m a,
Voimakas sydän tekee itsensä
tu n n etu ks i kai kk ial ] a, k o h ot t a a
koko elämää, jalostaa sitä ja oh­jaa
sen suoraan valittua päämaa-
Ija kohti. —'Henry Van Dyke. i
CANADAN UUTISET
(The Canada Nevvs)
The/Finnish Newspaper in Canada.
t^^Publishedevery Thursday by
Tiil& Canada New8 Publishing Co,
[•Erick J. Korte, Manager.
J - Lauri Maunu. Editor.
Daäy' NeW8 Bldg.,; Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
is welcdmed land read in every Finnish
home in the Dominion; It is the'6fily
direct advertising medium for those
manufacturers and merchants who
•v\'ish to create and build a profitable
^and permanent demand for their prod-ucts
andimerchandise by the large and
ever growlng Finnish population resid-
Ing in Canada. Place your trial ad-vertisement
and get r^sults.
Advertising Irates 50c per inch.
Political adVs. $1.00 per iueh.
Advertisomentsmustreachour Of­fice
Wedn€sday noon to appear on
Thursday'8 issue.
Subscription price in Canada $2.50
per year, : United States and bther
countries $3.50 per year in advance.
Hntered as second class niall mat-ter,
Dee. 1, 1915, atlthe Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
— Empire-päivän (Victoria päi­vä)
sattuessa keskiviikoksi olem-me
täjnän numeron Canadan Uu­tisia
julkaisseet aikaisemmin an­taaksemme
henkilökunnallemme
tilaisuuden juhlapäivän hä,iritse-mättömään
viettoon.
— Kunnioita sellaista miestä,
joka .selvästi tietää mitä hän Jia-luaa.
Suurin osa vastuksista elämässä
ai h eut u u: siitä, että i hm i set ei väl
ole kyl i ksi se 1 villa o m i st a ai ke is-laan.
IJ(i ovat ryhtyneet rakentamaan
t o 1'ni a e i v ä t k ä o 1 e k ä y 11 ä n eet p e -
siirtoUisYirkailij^-Ue toteennäyt­tämään,
että hän ori:
1. Saapunut Canadaan tositar­koituksella
ryhtyä täällä maan­viljelijäksi
ja omistaa tarpeeksi
Varoja maanviljelyksen alottami-seen.
2. Vilpittömässä mielessä Ca­nada
an saa pu va ni aan vi l j e ly s työ­läin
e n, j ok a . t ää 11 ä a i k oo ry ht y ä
samaan toimeen.
Naispuolinen kotipalvelija,
joka Canadassa aikoo samaan toi­meen.
Kdelieen siirtolaisvirkailija on
oikeutettu maihinpiiästamäiln:
a) Canadaan laillisesti saapu­neen
ja ('anadassa asuvan lienki^
lön vaimon ja perheen edellyttä­en
.että asianomaisella on varoja
heidän ylläpitoonsa. :
h) Niiden maiden kansalaiset,
joiden suhteen on voimassa siir
tolaisuutta säännö.stelevä erikois
sopimus.
. e} V> r i t a n n i a n, Amerikan ^ \ -
dysvaltain, itseliallinnollisten
brittiläisten dominioiden ja New-foundlandin
alamaiset, jotka siir-tolaisviranomaiselle
voivat toteen
näyttää, että heillä on tarpeeksi
varoja siihen asti, kunnes ovat
saaneet työtä..
d) Kaikki Canadaan Yhdysval-;
loista saapuneet Amerikan kan­salaiset,
jotka voivat toteennäyt•:
tää, että; heidän palvelustaan tarr,
vitaan Canadassa.
koeteltuja uj?i^,. i)[iijtä. sittenkin
p i i r in — yhden Canadan lännen
V ara k k ai mm an sen dun — asuk­kaiden
koettavan saada liittohal­lituksen
avustusta koulujen ra-,
kastamiseen kovien aikojen
vuoksi. Ji^i ole pitkä aika, kiin
eräs sanotun anomuksen esittä­jistä
kertoi suorittaneensa ^äjGOO;
dollaria äskettäin ostamastaan
puol est a sek suuna st a maa ta ka\\-
desta sadosta saamillaan tuloilla!
Jjänsi on jo liian kauan ollut sa-t
u n n ai s te n k e i n o 11 e 1 i j a i n J e po ^
pai kk a n a, 11 u u d a 11 taa k i r j o i tt a j a;
lopuksi, sellaisten; jotka aikovat
po ist n a n i a a s t a ja viet t ä ä. pä i vän-
.sii aavikouK']!. vehnävainioilta
kaivamiensa rikkanksien varas­sa,
(.'anadan lännellä MI asioita
säädä tyydyttilvään kuntoon en­nenkuin
a.sukkaat sinne todente­olla
ryhtyvät rakentamaan kote-j
a an t a r k o i t n k s e 11 a j ä 11 ä ä n e py­syväiseksi
perinnöksi la psilleen
ja lastenlapsilleen.
suhtautuvat kielteisesti kaikkeen, |k'e.'^kuudessaj on maailman rauha
joka on omiaan nykyistä '•kapita­listista
yhteiskuntaa" vahvista­maan
j a kehittämään. He ovat siis
periaatteessa kaikkea yhteiskun­nalle
hyödyllistä vastaan. Jos
kommunistit luulisivat tuotannon
kontrollista koituvan hyötyä yh­teiskunnallemme,
niin he eivät
sellaista vaatisikaan.
Tuotannon konti-oll i vaa t i m us on
petoksellinen ja sellaisena .toivut­tava.
S e n t y ö n t e k i j Ö i d e n k an n e {-
t a \'a ksi j o u t u va t va r j o puoh; t o vat
tehtävät näille selviksi.
il Tuotannon kontrolli.
Turun suomalainen yliopisto.
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.)
To help preserve \ the fdeals and
sacred traditions of this, our adopted
country, the!Dominion bf Canada: To
observe Its lawfi\ and InSplire others to
respect and obey them: To strive
unceasingly ! to quioken the publlc'8
sense of Civic duty: In ali ways to aid
In making this country greater and
better than iwe found It.
rust uksen
nemmän
hökkeliin
rakentamiseen sen e-t
y ö t ä . k u i n tavalliseen
tarvitaan. — Goethe.
Lännen farmarien taloudellinen
asema.
Canadan uudet siirtolais-asetukset.
— Älä varo ketään enemmän
kuin itseäsi.
Totuus voidaan aina kertoa
muutamalla'sanalla.
— .Mieletön syyttää Virheistään
toi.siaj viisas itseään.
— Pitäkää huolta senteistä;
dollarit huolehtivat itse itses­tään.
4?
4Jlman h v e t t ä ei ole kunniaa
ja il^ian Jumalaa ei ole oikeutta
maaosa.
, , Jos luonne juurtuu totuu­teen,
kasvaa siitä kaunis kukka
ja hedelmä.
~ Hnllut seuraavat " toisten
mielipidettä; viisaat ( ajattelevat
itsenäisesti.
— Ainoastaan tyytyväinen on
rikas, mutta ahne on köyhä, sillä
hän ei ole koskaan tyytyvä.
— Väärinymmärryf| saattaa
muodostua yhtä tuhoiseksi kuin
sukan ratkeama, jonka alussa oli­si
helposti voinut korjata.
— Todellisen kaunopuheisuu­den
muodostaa oikean asian sano­minen
oikealla tavalla, oikealla
ajalla ja oikeassa paikassa.
— Turhuus on rangaistava hul­luus,
se tekee sinun ymmärtä­väisten
ihmisten ylenkatseen alai­seksi"
ja ristää suita i(vanhempien
päiviesi rauhan ja hilpeyden.
— 'Kaksi silmää, kaksi f korvaa
ja yksi kieli pitäisi olla tarpeek­si
osoittamaan; että meidän pitäi­si
enemmän nähdä ja kuulla kuin
pu^hua. I
' — Onnellisuuden salaisuus ei
jole kukkaron suuruudessa eikä a-arkkltehtuurissaj
.rauhan tuksfin vaatimiakset ja kyk
t}:'A^^*yf.t '^-V ' ' i[ • . • -
• Kuten nuti.stiedossa lyhyesti: o-lemtne
maininneet, on Canadan
siirtolaisasetukslin äskettäin teh­ty
erinäisiä muutoksia, joideu
lavkoiluksen/. etupäässä on mää­ritellä
('anadaan aikovien siirto­laisten
inaihinpääsy kelpoisuus
heidä]i ammattinsa perusteella ja
siinä kohden edistää etupäässä
Suur-Britanniasta, •>Suur-Britan-nian
itsehallinnollisista siirto-in
a i s t a. j a A ni er i 1\ a n Y li d y s va 11 o i s -
ta suuntautuvaa siirtolaisiuitta.
Vudet miläräykset sisältävät
j^ääasiassa seuraavaa:
Maihinnousu C^anada.ssa on es­tetty
jnkaisi^lla siirtolaiselta, joi-la
ei. ole fnukanaan kotimaansa
lurllituks^^n antamaa, voimassa*
olevaa- passia, jonka leimaamises-ta
(viseera uksesta) seuraavat
siiiinnöt ovat voimassa:
3. Jokxijsen ulkomailta ('ana­daan
saapuvan siirtolaisen passis­sa,
joko suoraan tai välillisesti
Enj?lannin kantta ma tknsta va n,
tnlee olla Europan mantereidla o-
1 e van Can a d a n .si i r t oi a i s vi r k a i 1 i -
jan viseeraus,
2.. Kaikkien muiden siirtolais­ten
passien tulee olla varustettu
britliläisten cliplornaatti-tai kon-sulivirkaUijan
viseerauksella.Tul-
1 a kseen s itä var t en h y vii ksy t y k si,
^Ji.vtyy passi .e.s.ittää vuoden kulu­essa
sen antopiiivästä. Tämä mää-räy.
s ei koske• Britannian alamai­sia,
jotka joko suoraan tai välilli­sesti
.saapuvat Canadaan Suur-
Britanniasta tai Irlannista, Ame­rikan
Yhdysvalloista, Britannian
itsehallinnollisista dominionei.sta
tai NewfouTidlandista, eikä Ame­rikan
kansalaisia tai Canadaan
Yhdysvalloiista .saapuvia siirtolai­sia,
jotka ovat asuneet Yhdysval­loissa
vähintään yhden vuoden
i ennen Canadaan siirtymistään.
Maihinnou.surahoista säädetään
seuraavaa:
Kunnes toisin • määrätään, ei
keitään aasialaiseen rotuun kuu­luvia
siirtolaisia i^ää.stetä Cana­daan,
ellei heiUä ole hallussaan
o ma a ra h a a kaksisataa viisi ky m -
mentä dollaria.
Tätä mäiiräystä ai sovelluteta
minkään sellaiseen maan kansa­laisiin,
joiden suhtefen-;on voimas­sa
siirtolaisuutta säännöstelevä
erikoissopimus. '
Edelleen määrätään, että jokai­sesta
Canadan- siirtolaisvirkaili-jan.
leimaamasta passista on suo^
ritettava viisi doÄlafia tarkastus-ja
viseerausmaks^ia.
Ottaen huomioon nykyään'val­litsevat
työoloft Canadassa on
Siirtolais- ja Astutusdepartement-ti
ottanut käytföntöön seuraavat
säännöt, jqtka ^ ovat voimassa,
kunnes toisin nnföärätään:
Virantoimitukgessa oleva siirto­laisvirkailija
on oikeutettu pääsr
tämään maahan?' jokaisen siirto­laisen,
joka tä37f.tää siirtolaisase-enee
Toronton ''Saturday Nnghf-lehden
lännen kirjeenvaihtaja on
äskettäin kirjoittanut ^pitkän ar-tikkelin
länsimaakuntien 1'arma-^
rien nykyisistä olosuhteista tul­len
lopuksi siihen johtopäätök-
«een, että suurin valituksen aihe
tulee niiden i*armarien taholta,
jotka korkeiden velmänhintojen
'Vallitessa suurilla. viljelysaloilla
keinoteUuaan tulivat havaitse­maan
olosuhteiden normaaliai­koina
kokonaan muuttuneen. Sel-laiset
farmarit ovat nyt joutu­neet
pulaan, j)yytävät hallituk­selta
avustusta ja toivovat hel­pommin
politiikan kuin Tarmaa-misen
avulla pälkähästä pääse-
Kommunistit ovat Suomessakin
e r i k o h e 11 a i n n o 11 a v a a t i ne e t t u o-tannon
kontrollia..tarkoittaen sil­lä
lyiiväen oikeutta valvoa ja ot­taa
osa a tu otrantoy rity Sten joh­toon.
Tämä tuotannon kontrollir
vaatimus sisältyy m;m. kommu­nistien
vallankumoustaisteluoh-jeisiin.
Tarkoituksena tuotaniton
kon t r oi lilla un i 1 m oi 11 a vat k om-munistit.
olevan parantaa tuotan-^
to laitos t en s ek ä t aion d el 1 i s t a et t ii
teknillistii johtoa ja siten tuotan-t
o 1 a i t ok se'n t u o 11 a v a i suu 11 a j a
valmistaa työläisiä "tulevaan,
kehityksen sille määräämään teh-tä
v ä l i n ."
Sanan parsi: suutari pysyköön
lestinsä ääressä,' pitiiii tässäkin
paikkansa. Ei kukaan asioita
tunteva voi vakavasti väittääj et­tä
jonkun telitaan työläiset voisi­vat
edistää ja parantaa heille
tuntematonta taloudellista ja
teknillistä johtoa.Kokemus osoit­taakin,
ettii kai kkialla, missä tuo­tannon
kontrollia on kokeiltu, tu­lokset
o va t oli eet h uonot. Ja ko-.
niitea- j a neuvostojärjestelmä, jo­ka
tuotannon kontrollissa tulisi
käytäntöön, on myös osoittautu­nut
tarkoitukseen.sa kelpaamatto-vansa.
Kirjoittaja mainit.see esimerk- AJatu.s, että kaikki työ-kinä
erään Fort \Villiamin lähel- ^^»'«('^ voitaisiin valmistaa ja ke­la
asuvan iarmarin, joka menes- ^^'^^'^^ kontrollitehtävään kykene-tyksensä
on saavuttanut i)e\*in-p
o h j a i s el la, to de ] 1 i se 11 a ma an v i 1 -
jelyksellä . eikä viljakeinottelulla.
Kirjoittaja sanoo; •'Miehen, jo­ka
on asettanut taloutensa var­malle-
pohjalle; ei n y t paljonkaan
tarvitse liuolehtia velmänhinnois-ta;
eikä maatilansa .kiinnitykses­tä
. S en on e s i m e r k i 11 ä ä n äske t-täin
todennut B. J. Piper Slate
Riveriltä, Port YVilliamin piiris­tä
, osoi tta m ali a se ka la r m au k se n
edullisemmaksi kuin vehnänkas-vatuksen
kesällä j a talvikausien
vi että misen jon t il aan a. .Mr. Pipe r
sanoo .tehneensä . "puhtaaksi"
B.OOO dollaria vuodessa sata eek-^
keriä käsittävästä farmistaan.
Karjanhoidosta hän . saa suuria
tu 1 oja ja y k s i n o m a an m ai d o n -
inyynnistä liänellii oli nettotulo­j
a 2,500 dollaria. Osoitukseksi
mitä sekafarmauk.seila voidaan
ansaita hän mainitsee Winnipe-gin
seudulta erään miehen, jonka
hän sanoi saaneen 100,000 dolla­ria
viidentoista vuoden ajalla
karjasta ja viljanmyynnistä."
lOrikoisesti kirjoittaja kuiten­kin
käsittelee lännen farmarien
tilannetta moittien heitä siitä, et­tä
he kesäkuukausina koettavat
saada kaikik mahdolliset tulokset
ja talvikuukatisiksi siirtyvät Ca-lifomiaan,
Floridaan tai muualle
etelän lauhkeaan ilmastoon. He
eivät harjoita farmausta läpi
vuoden ja hylkäävät kaikki sel­laiset
sivutulot kuin kananhoi­dosta,
lehmistä, sioista, kasviksis­ta
j a hedelmistä olisi saatavissa.
Kesällä käytetyt hevoset laske­taan
irralleen aavikolle ja itse:
siirrytään muille ,maille pakkas­ta
pakoon. Parannuskeinona täl­laiseen
tilanteeseen hän suositte­lee
vehnänmyyntijärjestöä, jonka
avulla hän toivoo vanhoihin hy­v
i i n aikoihin voitavan palata.
Jotkut ovat tulleet siihen harha-^
luuloon, että mainitut kysymyk­set
voidaan tai ainakin ne tulisi
ratkaista poliittisella toiminnal­la.
Paljon odotetaan Ottawassa
olevilta edustajilta eikä oteta lu­kuun
henkilökohtaista', paikallis­ta
ponnistelua pitkin vanhoja,
lopulta on ainoa oikea ratkaisu-keii^
o. Onpa kerrottu(Dauphinin
viksi on niahdoton. Tuotantoyri-tyslen
- sekä taloudellinenj elta
teknillinen johto vaatii nienesty-ä
kseen er i koist iet o ja ja amma 11i-k
o u lu n 111 s ta, jonka h a nk k i m i se en
sivutyönä ei ole mahdollisuutta.
Jos joku yksilö siihen kykeneekin
niin hän silloin myös J s i i r t y y "her­ra
johtajaksi", eikä enää ole työ­mies.
'Varmaa oUj että kommunistien
suosi tt e 1 e m a j a V a a t. t u o t a n n o n
kontrolli olisi vain vahingoksi se­kä
tuotannolle ett ä työläisille it­selleen.
Varmaankin monet kom­munisti
j o h ta j a t ki n s en äl y ä v ä t.
Tämä ei kuitenkaan estä heitä e^
delleen vaatimasta tuotannon
kon trol lia. , Syy t s i i h en - o v a t mo­net.
. Tuotannon kontrollin vaatimus
n ä y t t ä ä työläisistä edulliselta ja;
sellaisen vaatijalle he antavat
kannatuksensa. Jonkkojeripuor
lelleen johtoonsa lioukuttelemirien
on tarkoitus. " Jokaisen keittä-.
j ä tt ä r e n k i n o n o pi 11 a v a v a 11 a k'u n •
taa hallitsemaan^" oli aikanaan
(; rä s Leninin käyt t ä m ii 1 ua se j ase
vaikutti erinomaiisesti.
Luulemme pääsevämme kommu--
n i s t i en t uo ta n non k o n tr o l li - vaa t i -
muksen todellisen tarkoituksen
perille, kun muistamme, e t t ä val^
lankumous on kommunistion pää­määrä
ja tuo'tannonrappioittami-nen
varmin keino saavuttaa se,
: Tuotannon rappioittaakseeri
vaativat kommunistit tuotannon
kontrollia.
Tuotannon kontrollia vaatimal­l
a saavat kommunistit herkkätis-koiset
ja tietämättömät puolel­leen.
Jos tuotannon kontrolliin
suostutaan, niin rappioituu tuo­tanto
ja vallankumouksen toi­meenpano
käy helpommaksi. Jos
taas tuotannon kontrollivaati-niukseen
ei suoistuta, niin tarjou­tuu
hyvä tilaisuus syyttää "kapi-talistidiktatutiria''
ja lisätä k i i -
hoitu«ta.
Tällaiset vaikuttimet on kora-munisteilla.
'Ne pidettäköön muis­tissa.;
Niille, jotka vielä eivät us­ko
tuotannon kontrollivaatimusta
pahaksi lisättäköön: kommunistit
jotka pitävät kommtinismiÄ ja
vallankumousta "päämaäVänään,
Merkkipäivä su o m a 1 a i se n ,si vi s-t
y k sen h is t o r ia ssa t u i e e o 1 ei n aa n
ensi k e s ä k 11 n ss a T u r u n s n om a 1 a i -
sen yliopiston aiot taessa toimin­tansa.
Kuten tunnettua, Suomen
sivistyksen korkein ahjo, Helsin­gin
yliopisto, on näihin asti.ollut
kieleltään suurek.si osaksi vieras
s u o m a 1 a i s e 11 e k a n sa 1 le. Vii h e m -
m i st (••) kan.sa 11 isuuden. i-u ot sai a i s-ten.
kieli on siellä itsepiiitaisesti
säilytetty ja koko laito.s ikään­kuin
, py.sytetty ruotsalaisten si-vist>'
spyrintö.ien tukijjylväänä.
Että Turun suonmlainon yli­opisto
on saanut . koko Suomen
suomalaisen kansan jakamatto-u)
a n. k a n n {i t u k s e n • o sa k s e e n, k ii y
selvästi ilmi niistil suurenrmoi-
.si.sta lahjoituksista, vjoita yliopisr
toseuralle kaikkialta imrasta lak­kaamatta
on virrannut. Voimme
olla vakuutettuja, että uuden.tu­lokkaan
vaalimista ei suinljaari
tul la. laiminlyö m ii ä n, v a a n ' et t ii
lapsesta kerran varttuu mies,
jolla koko nuuin ja suoma la isim
kansan si visty ksell in en eteenpiii n
vieminen on sydämellään. ;
Kesälukukausi, joka alkaa ker
s ii k \ n 111 a j u h a n n u k sen j ii 1 k e e 11, '
ke st ii ii, e 1 o k u u n j"> u o 1 i ^' ii 1 ii n. S en
ke s t ii essii 1111 ee lue n n o i i n a a n p a v i -
sen ky m m o n t ii [) r o Te.sso v i a ja (io-senttift,
joista mainittakoon seu­raavat:
Humanistisessa tiedeknnnas.sa
jjitävät luentoja yliopiston rehto­ri
Ari turi II. Virkkunen, ))ror. 11.
Ojansuu, prof. AV. A. 'Koskenjiie-mi,
proT. Eino 'Kaila, prof. :Ernst
Nevanlinna, yliopiston kansleri
J. R. Danielson-Kalmari, j)i'ot',
Cunnar' Suolaht i, pi-T. A. IJ. Nie­mi,
prof. Antti Tulenheimo, do­sentti
^Martti llai)ola~do.sentti
Edvin Flinek ja toht. \ \ . O.
Sti"eng. Luonnontieteellisessii .1 ie-dekunnassa
lueirnoivat prof: .M.
II. Palomaa, prof. J . J . Liro, profi
\V. i\r. liinnaniemi, prof. K. A^ili-sälii,
toht. Y. Kauko, i)i'of. l l j , \V.
Brotherus, tohi. K. A.. Vainio, ka-
1 as t u sneu v os P. B i*o f el d t j a to 111.
S. K i l p i.
y h t ä t ä p i i r ä l l ä k u i n vuoden 1914
onnettomuuden edellä.
iKanska on t ä h ä n saakka oHut
lujasti vakuuteltu, 'että ainoa
maailman elpymiseen johtava tie
on Versaillesin sopimuksen tiuk­ka
täytänt()()npano, j a että Sak­san
harteille siilyletyn veikataa-k
an k e v en t ii n i i n e n ; v a in oi i s i o-imm
sa, ii u t ee J i so taa n ki i 11 o i 11 a -
maai). Sen mielestii Saksa on yh­tä
häikäilemätön kuin enn(!ijkjn
toivoen Enghinnin mieltii seuraa-nuilla
voivansa aiheuttaa ei-i|)u-raisuuita
kahden entisen liittolai­sen
: välillä,- Hiissä ..japauksessa
L*ai]ska joutuisi ei-isteUyyii ast'-
maan ja Sak.san hyökkäyksill/-
a i I t i i k s i . . . Vuosi si11 en suurin osa
•brittiläisistii omaksui llajiskaii
ka t SM n t o k aiin an, m ull a-. ny 11 em -
n li n t i la n t ee 11 kel i il y s .o n i ru-un
siilien suuntaan, ettii pakostakin
tulee kysyneeksi: Onko Jiansk;-.
oikeassa Menettelikö se. viisaas-ti
esiintyiniillii niin j y r k ä s t i hol-shevikien
edustajia vastaan Ce-nuassa?
Monet meistä sanoivat
jonkun aikaa sitten, että Venäjän
te r r ori siili a.l 1 i 1 u s. j o n Ic; i • .i liskoilla
lepiiä suunnaton ede.^vastnii jouii-komnrliista
ja joka yliii vielii har­joittaa
laajaa j)ropagandaa kol<o
sivi.Ntynyt tii maailmaa vastaan
kaikissa maissa, oli sivistyksen
u llcopuoJ el 1 a ja - elt ii. K' e n en k iiii n
\' a It: i o m i e. h e n : e i o i e s o \' e li a s t a
r y h t y ä keskustcditiliin Leninin ja-häneii.
aj)ui'iensa kanssa. Kailvos-^
ta huolimatta on toivottava \'e;-
niijän mukaanottamisesta koit\\-
van tulokshi. iiiJn (.^jiiitoch^.nnvu-kaiselt
a k u i n se vieliikin nii y i -
täii.
Nykyinen kurssimme rahaläht
tyksille SUOMEEN -
Postin kautta ja
sähköteitse on
Myös myömme pankki-osoituk
siat (shekkejä) -markoissa yllär
mainit, kurssin jiilkcen j a erikoi
sia, kolmen prosentin korkoa ve.
täviä matkustajien shekkejä d.ol-larbissa,
jotka Suomessa lunaste­taan
siellä voimassa-olevan doll^^
rin kurssin jälkeen.
Lithetyskulut rahalähetyksille
po.<^tin kautta on loc.. summille
ali e .$20.00; si t ä suu rem miltä sum- •
miltä mitäiin kul uja ei peritä.
Lähetyskulut sähköteitse
$3.56 kaikilta summilta.
on
Mihin Genuan iionferen-si
johtaa?
^lillaisia lopputuloksia on odo­tettavissa
Genuan konferensista 'i
Lisääkö se rauhanvarnniutta elj
sodanuhkaa ? Sen alkuperäinen
tarkoitus oli *' modus vivendin"
luominen Europa 11 e, sunnnitelma,
j o l l a Europan kansain hajalle
menneet kauppasuhteet uudelleen
koetettiin saada elpymään. Jos
konferensi onnistun merkitsee se
y h t il ihmiskunnalle t e h dy i st ii •
suurimmista palveluksista.;
Europan kauppakoneisto on ol­lut
pysähdyksissä suursodan puh­keamisesta
lähtien ja siitä johtu­neet
seuraukset ovat maailmalle
joissakin suhteissa yhtä vaaralli­set
kuin miljoona-armeijain
kamppailu. Luottojärjestelmä, jo­ta
ilman kauppavaihtoa ei menes­tyksellisesti
voida ylläpitää, on
melkein hävinnyt. Venäjän, Sak­san,
Itävallan ja miltei kaikkicji
äskettäin^ syntyneiden valtioiden
raha on melkein arvotonta. Työ­haluisella
ja työkykyisellä väes­töllä
el ole tilaisuutta ansioon,
koska vaihtojärjestelmä on epä­kunnossa.
iSiinä; piilee rauhalli­selle
kehitykselle suuri vaara. Se
antaa Saksalle näennäisen syyn
selittää olevansa kykenemätön
suorittamaan korvausmaksujaan.
'Ranska on 'Saksaan nähden ta­vattoman
epäluuloisella kannalla
ja sen Icärsivällisyyttä on suures­t
i koetellut Englannin näennäi­nen
lempeys entistä vihollista
kohtaan, ^ l l e i Genuassa taloudel­listen
suhteiden parantamiseksi
j a yleisen mielialan rauhoittami­seksi
mitään saada aikaan Euro­pan
' kansain> myöskin iVenäjänj
Kaikki, lähetykset osoitetaan
postin kautta, jos sähkösanoma-lähetystä
ei erikoisesti pyydetä. •
O.soittakaa lähetyksenne vas­taanottajan
ja lähettäjän osoit­teella
varustettuna osoitteella:
iForeign Department
First National Bank^
HANCOCK :: MICHi!::
-Perustettu v. 1874.-
Varat yli.! ' $3,000.000.00;O:|Ij
f Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
Xcuvotteiujen läliäna^ti>et tu­lokset
liuoin iooinit ta en ei nuiairnni
näyt ii ()le\'an sen liiliempiinä ran-hallisten
olojen'.- . palautumista
kuin koiifereiisiiL alkaessakiian.
Soti I a ali isest i ka tsoen. I v a nsk a on
yhii vielii sotajalalla ja paljon
1 iiy.d (dli se mi ii i n va ru st a u t uneen a
lvi 1 i n m i k ii iin muu • \' a It i o Muropa s-sa.
^ Sen taloudellinen tilajine oii
paljon edullisempi k\\\n luuiden,
mannervalt ioiden. Sen sotahalu
on lii Iiii. het kellii luiljon. kiihkeiitn-:
pi kuin saksalaisten hylikkiiykscn
uhatessa 1014. Aseistariisiit tmi
Saksaa se katselee paljon eiiiiluii-loisemmin
^ kuin milltai-istista
Saksaa sen knkoistusaikami. A-voimest
i keskustellaan sanoma le ii
dist össii I Jerlin in va II a uksesta, s i i -
]iii tapauksessa, että Saksa ei ha­lu
a i si siiä n ni) 11 i ses t i , m a k sa a k o r-vausmaksujaan.
Se näyttiiiikin o-le
va n heliiost i suori tet tavissa. sil­lä
'Hanskan . anm,'ijan miesluku
rauliankannallakin on y l i 4()0,()()(),
jotavastoin Versaillesin sopimus
rajoittaa saksalaisten miesluvun
100,000 :ksi. L r ä ä n kenraalin das-k
(^1 ni im . ni u ka an lia nska sodan
uhatessa :noi)east i i)ystyisi nvolnli-soiiiiaaii
ö — m i l j o o n a a miestii.
Jos se l\iivisi.- tarpeelliseksi ja
maai h11a n [ia 1 o 11 iide11 een lei ma h-t
a i s i il m i1 i (dv i n , ( ) I i s i . s e n c t e ne -
misen jvysiiyttäminen yli tii; vaike­aa
k 11 i M Xa j) () 1 (.' o n i n so t i n a i k a -
na. jolloin Preussin, . i t ä v a l l a n ja
Ve n i i j ii n a 1 • m e i j a t 1 n r 11 a>a n ' k ö e 11 i -
vat vastjistaa l\anskan hyökkäys-aaltoa.
— M iiii on l a p s i " . ' Se on taika-k
e i i K . ) . j o n k a kaulia huone muu-t
e ta a 11 k i)d i k s i . Pa ra s.. kei no ke­li
il t i i 111 iiii 11 11 a is I u o n 1 een ihan in t a
oiuinaisuntla: ; itsensiiuhrausta,
Vii 1 i 11ii j i i , isiin ja iiidi11 v ä l i i 1 ä ja
heidän s N d i i i i k ä p y s e n s i i i ;.
Se joka lisiiii iiideille t y ö t ä , ke­veni
iiii . isiin' raJiakukkaroa ja on
naaptirille lu>i'iittiijiikello.iui. .
Isälle k il i)a iii jana ii id in rakka­udesta.
Maailmankaikkeuden ympy-rjilliii
e i o l e |)iiriii(^ikä halkaisijaa.
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toi^
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor­keimman
kurssin rahalähetyksistä. j
KU.RSSI ON TÄNÄÄN
SUOMEN MARKKAA CANADAN DOLLARISTA.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos säh-kösanomalähetystä
ei erikoisesti vaadita. Sähkötys-maksu
on $4.30. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c sumnulle $50.00 asti,
75c. summille $100.00 asti. Jokaiselta seuraavalta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Lähettäessänne rahoja tulee vasiaanottajan ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin tar-kasti.
<' d d l A*!^'
PORT ARTHUR, ONT., CANADA»