Canadan uutiset, April 27, 1922

              I
ir ^.
V
MM
> ; VT
f
Karttuvalla taliat^slilillä
? hyvittää '
HELSINGISSÄ
7 prosentin korona
joka liitetään pääomaan puolivuosittain.
Iluiau irtisanomista eli korivolidvioitä toiiiiitetaait tililtii
maksuja kalitecnkymmeiiocu tuhanteen markkaan abti
kuukausittain.
Tiliänne Luotto-Pankissa voitte täydellisesti
hallita postitse.
Romaani.
K i r j . Max Pomberton,
Suomonuos.
t J a t k i a viime n.TOon.)
'nuoneosccn tulle^s^uiiiiie ^allltsl
siellä koj'via linnmaa\-n melu ja
1-aliind, mutta lva])teenui .Iyl•l^c-
V i i : " ' A ^ i i i t i " sni i>ian liiljaisiiu-licu
syuiymaaii. Tulisilnia. joka
i i a y l l i oJevau jioulvininojiicn airui
cli valittaja Blaakiii j;i lianeii
mieliistuiisä V i l l i l l ä , toi inevlle
tuolit loimuavan laknu aaroon.
- Kapteeni istahti i)ieiien poydan
taakse ja alkoi selailla pdj)erena,
jotka olivat pöydällä: TulLsilma
:toi' hänelle pjeiieii nuijan, ioni­in
oisia puheen joilta jat kokouk­sessa
käyttävät, ja Black alkoi
imlma.
' • P o j a l i " sanoi 'lian, ' olcmimj
jälleen kulona. '^Ima toivutan
teille uiinea — ja sen ' maljan
juomme viiius-^a."
. :Huoma.siu ctta Blaek lieii uiics-t
cnsa. pariin t ulinaa n muut ti
käytöksensä ruaaksi ja [mliui
k' a rk e a sti ku i n h ek in. i Ia n ka r-jui
pulVuessaan ja vahvisti; sano-^
jaan lyömällä nuijaa : jiöytaaii.
^5itteu toi neekeri samppanjaa,
joka pian valui vii-tomaan. 5\ap-tceni
antoi miesten tyhjentää en­si
lasin ja jatkoi sitten:
'"Eniji t3'öksemme, pojat, tulee
meidän selvittiiä tiliinme. Olem­me
tehneet . loistavia kau])poja
viime viikkoina, ja jokaisella
teastä on 250 puntaa nostettava­na,
kun ensi ikerran^ saavumme
Xicw Y-prkiin, Sen olen minä saa­nut
laskujen tuloksek<.i, ja ken ei
usko sanojaili, voi itse tarkastaa
t i l e j ä ."
:Hän odotti eta joku puhuisi,
mutta mifhct ratkesivat \aiJi
h u r j a a n ' r i e m ulin i u t o o n. 8 i t te u
hiinen kasvonsa synki.styivät.
/ ' T i e d ä t t e , pojat, etta meiilan
nyt tä:i^.vy pitemmän aikaa pysy­tellä
täällä turva paika-^samme.
olen siitä palloillani, mutta sille
ci voi mitään. Amerikalaisen ris­teilijän
kapteeni on nostanut hel­vetinmoisen
metelin ja talla het­kellä
lienee ])arikymmenta sota­laivaa
meitä et^imäs«<ä, Annam
me 'heille palttua: me etsimme
rahoja eika taisteluja, emmekä
me homehdu, vaikka lepaamme-kin
täällä keväisiin asti. Onko
kellÄim mitään a^ia^ta sanotla-
Ulikaavaan kysymykseen.el tul­lut
vastausta ja nyt Black naytt*.
ankaralta tuomarilta, kun hän
I j a t k o i : '
""Minulla yn cras asia selvitet­tävänä
ja toivon että kaikki olet­te
sen todistajina. Erotessanmie
risteilijästä» Atlantilla kieltäytyi
kaksi teistä tekemästä vahtipal­velusta.
Astukoon ne miehet- e-sille!'**
• Mu&taverinen venäläinen astui
esille pöydän luo . m u t t a hän o) i
ykfein.
''mssä, vetelehtii Dave »Skin-uer
V' kysyi ka^^teeni rauhallisel­la,
mutta tuhoa ennustavalla ää­nellä.
" H ä n luullakhenj nukkuu tuk­kihumalassa
jtuoUa nurkassa,'"
vastaili Karjuva-Juhani, jonka
nyi va&ta huomasiu; hänen leu-
'käaiisa verhosi vieläkin likainen,
^teriECiiriepUi^ ^
' ' P o t k i sita elukkaa, kunnes^
hän herää, kirottu harka," sanoi
Blaek ja käskyä toteltiin mielih/
valla. Tämän kovakouraisen kä­rsit
tely n esine, roteva niustai:jar-tdinen
mies, nousi istumaan ja
katseli tylsänä ymi)drillcen.M
" M i t a minusta tahdot, iflvai-iien
siUar* arjJsi hau juhapille
" S i t ä saat kysyä kapteeniha,"
vastasi ta ma
mjflieii poydan ääreen, missä
naliimen scisui
" P o j a t . " \ irkkoi Pdack tyy­neesi],
"minulle on kenottu, että
te molemmat kieltäydyitte totte­lemasta
käskyä, ja se tai)ahtui
het keila; jolloin me kaikki ivoliin-me
|)akoretkella: pelastaaksemme
henkemme. Nyt te syytätte toi­sianne
rikoksesta mutta silta em­me
tahdo kiistellä. •• Telian tun­net
te^soi)imuksemmo, ja: sitä. jjtte
te — yhta vähän kuin ulinakaan
— saa raukaisematta rikkoa.
Saatte sopia asiasta keskenänne
— toinen teista saa jaada hen-kiju,
idoliani, anna heillei puu­kot
! • •
MielKM kuullessaan tuomionsa"
c I vä t lain ka a u va s t u st a n eet :\ va aU
alkoivat, nisua ja seisoivat i piaiv
uumiin saakka alastomina toisi­aan
vastassa. Toiset kertyivät
I)iii'iin heidän yinjjarilleen.iloilK'
annettiin j>uukot, joilla sai\d'
k a mp j) a i 11 a h e n ge s t ä a n; K a si 11 n
nyt mitä sanat: ' toinen s.ia jää­dä
henkiin,"inerkitsivyl.
Ja nyt ai koi t a i stelu. j 111 n: ka u -
histava. ettei sita. voi sanoin ku­vata.
Sen kauhuja. Iisasi i vielä
k at s o j i c n h ii r j at mic 11 y n ly k s en
Huudot. Miesten luontainen, pe­toina
in en ra ak uus ja. j ui m uus t u 11
näkyviin samassa, kun ensi veret
punasivat lattiata. Ja taistelun
tuloksena oli, että moleiumat
H e i t t i v ä t henkensä {lermaiinolla,
kumpikin kamalasti raadeltuna,
Näytelinan päätyttyä Blaek [ kaän
tyi miehiin yhtä raulmllisena
kuin olisi vain viaton leikki ollut,
kj symyksessä:
•'Ennen kuiu toivotan teille hy­vää
yotd," sanoi lian. "tahdon:
ilmoittaa etta olemme .saaneet
vieraan tänne pariimuK'. hau tu­lee
jaamaän: taune ja hau on im­uun
erityisen suojelukseni alaise­na.''
"Onko hau allekirjoittanut?"
kysasi cras miehistä, mutta kap
teeni arjasi
'Se on muiun asiani, se. Ja pi­dä
sinä kielesi kurissa, jollet tah­do
saada sitä i)oisleikatuksii Hän
kirjoittaa kyllä, kun aika on. kä­sissä."
''iVlutta se on vastoin saanto--
j d , " intti KaiMUva-Juliani. '
Vastoin — mitä?" huusi
Blaek jyrisevällä äänellä, ja
kääntyen i-ohkeaan. pulnijaan.
"Vastoin mitä ~ sanoit sina?"
"Vastoin sääiy.öjä". .penä.sl
Karjuva-Juhani: "hänen tovor
rinsa murskasivat leukaluuni ja
siita tulee hän saa maan palkkan­sa.
Ja — sitä paitse ei Teillä itr
i
ka ei vielä ole käsissä, mutta jos
joku t ä ä l l ä aikoo ruveta minua
komentamaan j a säätämään lake­j
a j n i n n lie,; ni 1 n astukoon esillo:^-
kentles sinna'^ liiivittaisi, Julia­n
i ? "
Ulikauksen kuullessaan Juhani
nolona luikki tiellensä. i\lutta
po i st ne ssa mi ue h u on e e st a k 11 ulu i
uhka avaa mutinaa. j a 11 lu Ien, et­ten
ollut tervetullut vieras tääl-,
la. Se ei kuitenkaan minua huo­lettanut,
silla Blaek hallitsi Jieita
kaikkia ja i mina olin hänen suo-jeluksessaaiK
Palasimme jutkään käytävää n,
missä juakuuliuoneet olivat ja
täällä ka pteeni toivotti minullo
hyvää yota. Tohtori vei minut
upeasti sisustettuuu ..makuu kam­mioon,
jonka a'kkunat olivat vuo­nolle
i pam. ;Ta rkasteltuaaii etta
min ui la oi i ka i k k i m 11 a ta r v 11 sm,
sanoi i hau uiinulle livvaa yota
seuraavin sanoin.
"Nukkukaa makeasti, poikase­ni.
Totisesti, sanon Teille, etta
olette syntynyt onnekkaan täh­den
aikana, silla Te olette ensi-inainen
ihminen, jonka tunnen,
jolle Blaeki on myontaiiyt tuiit la
])itemman imotiutoajaii!"
(KAIIDESTOIS^A L U K U.
Kuoleman varjon laaksossa.
Vuoteeni oli pehmeä ja- inhka-va
j a ky lm a. ilma teki uiieiii sik e-aksi,
n 11 n e 11 a h erä t ess ii h i ai i r i n-kt>:
paistoi 'iakkimästa • jä"^ueekeri
seisoi vuoteeni 'vieressä ilmoitta-raastaen
imiseit liiassa etta kyl[)y olikuniiossa ai­van
niinkuin lah^iiHii.^^;
h uone o11.h uoneeiii vieresf^ii. m ut-;
t a ho p e a p u t k i s t a ; v i r t a a \ a y e s i! o -
11 n 1 m ! j aa ky 1 m a ä it* 11 ä k i-i r iii iiH^
ma n kautta irieusiii;.iipuWeiiraäH
kyh-ysta. ; bliniin täytyi ihmetel­lä,
k y 1 py h u on e o n li pea t a s i su s; tii s-ta.
Amme oli•• veistetty marmor
rista ja uun tilä\-ä.. e t t ä Vsiinä
mukavasti' voi uida. ^Seinät ja,
katto ioli koristettit; itämäisee^^^^
tai>aan.: ja mukavat Jeposohvat o-:
h verhottn-: pehmeillä :'ta-ljoilla.
Palatessani Inioneoseeni oli:vuod^
korjattu-; ja- k ä t k e t t y vei^hojeiv
t aa k se j a^ • k am 11 n issa;^ i)a 1 o i ; k i rka s;
liiiln-alkea. Akkunasta avautui
kaunis näköala aurinkoiselle vuo­nolle,
jonka takana kohoutui i l ­moille
joukko ikuiseen :lumcien
verhottuja vuorenlulipinija; • toi-^
saalia nakyj taas rajattomia lu­in
I kent tia n im pi t källe kun si 1 mä
•kantoi.^:! . •'
I^usi ikotini .sijaitsi -siis kai>ea^^^
vuononsrannalla. 'Sinne oli kyhät­ty
joukko pieniä rakennuksia.'ja
n ii 1 n miesten . li ääi:ää y äii': s ieil ä
u 11 tt e ra ssa ; t yössä ka n ta en : t a va -
rapakkoja ja laatikoita ,suur'esta
laivasta, joka oli vuonolla ankku­rissa.
Mutta nimettömästä läivu-s^
ta ja.ulkovuoiiosta en hähhyt v ir
la lidustakaan : sMi pii jaan ^Jiiinsi
k a u k a n a k u kk u 1 qid e11 t uo Ha ji u o-leiv
sininen juova joka epäilemät­t
ä oli Atlantin valtameri. .
. Tolitori tuli luok-scni syödessä­ni
aamiaista. Hän oli löistavau
iiy \-a 1 la! tu u 1 eli a ja aiot t i. h eti pa-ivinan.
:.i \ .
".Ivä[>teeni tervehtää. Teitä ja
toivoo 1 etta olette vnukkuiiut hy­vä
st 1 . ' ' i><anoi ^liän. ';Entre nous,
ei halita sumkaan huvita niöiset
näytelmat kuin eileu: ilialla saim-nie
nalula,niutta jollemme j^läpi-tä
1 s 1 a n ka ra a kuria, lei kkäisivai
nuo veitikat kurkkumme poikki
viikon kuluessa/ ; •
Vastasin hänen koliteliaisuukr
V
nia I lai Ilen SO j)i m ns k uin minun ja
kaikkien muidenkin on täytynyt
tehdä — enkä luule Teidän kiel-täytyvän.
Jos ])anette nimenne
paperiin, olette tay.sm \dpaa ja
•oma h erran ne. saa tte yi ta ky 11 n i
rahoja ja ottaa osaa ja^nnitta-^
vaai), usein vaaralliseen, vaan ei
koskaan yksitoikkoiseen elä­määmme.
Tuota toista mahdolli­suutta
on sen sijaan paras olla a-jattelematta
!"
"Te Osaatte tait<i\asti so\itlaa'
. s a n a n n e " . s a no i n 111 m a. ' ^ m u 11 a
vastaukseni \oitte saada heli
kohta. JOS t.ilidotte.''
l i a n kohotti nauraen kätensä.
• vlla 11 h o itt n ka a. t o k i, y s t a v ani,'"
t ok a 1 s i h a ir, " k a i k k i i n i e 1 en 111 k n -
tiikiset i)\;at iiaitallisia niuansuhi-tuk^
ellc lihu k ei ole Tcita k i i -
i(>liti\a - ties' jiimahi luista s\> •>)-
ta.,mutta iiiin un asia. On vn-samta.
etia mukaudutte valttii-.
liiat toinyyteeii ja otatte asian
jarkevalla-kannalta. Kent les tah­dotte
katsella ympäristöjä, lollei
T e 111 a o 1 e h u p a 1 se n 11) 1 a t uumia.
Ulin voisimme telida j)|('nen ret­ken
Ivlidolus iiiiellytu inmua ja seu­rasin,
tohtori ;Osbariia —- se oh
hänen nimensä — rantaan, lok.t
oli kova ja aurin«j:onpolttaMia.
Mieiict J)li\<it lopettaneet t\ons,i
ja loikoilivat rannalla, täiset nuk­kuu
at toiset tupakonat. ),i eival
sumkaan- katsellei't inmua suo­pein
silmm. Me iiieiimMiie laak­son
])oikki ja nousimme sitten l ä ­heiselle
vuoreiiliuii)ullo. Se oh
hauska . Ivavelymal ka, .aurinko
[)aistoi hei ttaisest 1 ja ilma oh lai­kasta
. )a tuoksahti-meren - suola-hoN
M i l l e Vuoieiiliiiipull.i <ih
s a n j,'e n \-1 e ha 11 uv a 11 a k < J a 1 a. v uu­nolle.:
laaksoihin ja tiiiitureille.
joiden rinteillä i)orolaumo)a oh
i a n u m e 11 a .•. ' lie 11 f,' i ti 11 11 a u tm n o 1 -
l a-Aoimakasta ilmaa ja ,ka-tsehu
vuonon äkkijyrkkiä .kalhorant o-ja.
kun nuori laakari ko.sketti oi-kai)
aatani ja viittasi ulom|)aaii
vuonoon, missa nimetön laiva lo-pa.
si ankkui'issa,-- (Jatk.)
mm-
HIRVIÖIDEN PYYNNISSÄ.
Jos olikin liamtiiasiyLtava se ijate-vasti
todistettu .tiedonanto,-ctta jokin
elavU pleslDsauras .jättiläismäinen
esihistorfallinen Jnrvlo — oli tavattu
villissä ja sangeir vahan vlela tunne­tussa
- järviseudussa Patagoniassa
nmi viela hannnastyttavampi on se
tieto, Joka juuri on saanut vahvistus­ta
,etta Etela^Amenkan tiedoinieliet
ovat jo laliteneet pyydystämään tata
liirviota la vielana aikomuksella saa-
'da se kumu—-elavana, "sota'-tankki
eii avulla!
Viimeisen suuren sodan aikana
käytettiin n. k, tankkeja liavityksen
ja kuoleman välikappaleina. Rauhan
saavuttua on niiden ääretöntä veto­voimaa
(calerpillav niovement) kay-t<^
tty: monenlaisiin telitnvun rauhan
toissa, mutta ei kukaan arvannut et­ta
sUa tultaisiin käyttämään tällai­seenkin
tehtävään.
Plesiosaurus on nimittam jattilais-si^
tlisko, ainakin kuusiliymmenla jal­kaa
pitka, kookasruumunen, ia loin-käärmeen
paalia seka pitkällä kau­lalla
varustettu matelija, jonka on
luultu JO ammoisia aikoja sitten su­kupuuttoon
kuolleen. Jos nv.cli tuol­laista
hirviötä elkvana knnni saada,
min täytyy jo olla koneita, kyllin
vankkoja seka voimakkaita sen pi­dättämiseksi,
se on chkapa tärkeim­piä
ehtoja. Luonnollista siis oli. ei­tä
ajateltiin tankkia tahan tarkoi­tukseen.
. Rautakeljuilla. väkipyö­rillä,
y. ni; laitoksilla voitaisiin sit­ten,
kun ueto oh ensin onnellisesti
saatu nuhin kiedotuksi, tankm avul­la
kesyttää se ihmisten iiallittavaksi.
Ajatelkaapa hetken tällaisen luon­tokappaleen
kokoa ja voimaa. Aja­telkaa
' vahvnnmankin ihmisolennon
kääpiömäistä kokoa tämän rinnalla,
ja kuvitelkaa mielessänne, jos voitte,
inlta tulisi tapahtumaan kun joukko
niiehiy, alkaisi käsikähmään tuollai­sen
pedon kanssa ilman koneita. Ku­vitelkaapa
Jack Dempsey—— voimak­kain
tappelija nykyaikana ihmisten
joukossa — tata hii'viota vastassa,
jonka paa heiluu viisikymmentä jal-
.XI.
/ »
.ti>v
seHiinnekään ole oikeutta rikkoa
s ä ä n t ö j ä yh t ä v ii h ä n ku in meillä -
kään."
'''Kenties ole oikeassa," sanoi
hiin linolettomasti; *'siiäntömme
sanovat, ettei kukaan vici-as —
jollet hän tee työtä kaivoksissa—•
saa oleskella täällä pauemaitta ni-
'jueään papc;;iin — mutta, tällä
kertaa on minulla erityiset
syyni poikkeukseen, ja aikanaan
hän kyllä kirjoittaa Bimensa, Ai
I 1
. « . . . .. MonKa paa neiiuuviisiKymmenta jäi­siinsä,
ja sitten siirryimme puhe-1 kaa ylhäällä ilmassa, valmiina iske-lemaan
minun asioistani,
"Mieliet eivcit ole hyvillään sii
tä että Black on Teidän vuoksen­ne
poikennut saannoistamme,''
huomautti hän. "Minä pahasti;
pelkttän että siitä voi koitua ikä­viä'
selkkauksia, jollette ratkaise
pulmaaI suostumalla Blaekin eli-d
otukseen."
' ' Te j puhut te poikkeiiksist a ja
elidotuksista," sanoin minä,
''muttas minä en käsitä m i t ä tar­koitatte.
Äliteu on minun suh-töeni
tehty poikkeus ja niHiä on
tuo ehdotusT'
; ' ' S e on pian selitetty. Yiimei-sen
kolmen vuoden kuluessa on
kHpteeni Black tuonut tänne ko­ko
joukon englantilaisia — tar­koitan'isivistyneitä
kuten Tekin,
mutta ei .yksikään heistä ole saa­nut
elää 20 tuntia tänne tulonsa
jälkeenL Ehdotuksen käsitätte
helposti, jos sanon ettemme voi
sallia,kenenkään oleskella täällä,
jollei hän samalla,ota osjia pyrin­töihimme
! ja jaa vaarojamme.
Toisin sanoen tulee päivä, Jolloin
Teidän I täytyy allekirjoittaa sa-,
m
maan' Jack Dempsey saisi seista
varpaillaan isoimniankineletantiu se­lässä
ja. siitenkm ulottuisi nyrkeil­lään
vain puoliväliin hirviön; palita
kohti.
Tietysti voisi pedon tappaa rajahiur
villa kuulilla, mutta -temppuna onkin
saada se "eavana kiinni." Ja niin on
pyydystäjäin käytettävä tankkia ja
muita vehkeitä. Ansa, johon heillä
on toivo saada tuo vanha- peto, on ar­vatenkin
samantapainen kuin se, jo­ta
käytetään jäniksien ja muiden
pienten,' metsaelainten pyydystämi­sessä
A- tietysti; paijpnkm suurem­massa
koQssa. Jokainen maalla kas­vanut
poikanen tietaa millainen ta-nia
ansa on silmukka, johon eläi­men
tulee asettaa paansa Ajoldakseen
päästä syöttiin, Jolloin viritys lauke­aa
ja silmukka, ponnahtaa solmulle
kaulan, paan, jalan, j.n.e. ympäri.
Useimmiten kuristuu eläin, mutta
ansan volpi asettaa niinkin, etta se
vafn pidättää eläimen kuristamatta
sita kuoliaaksi. Ja tämäntapainen
jättilHismainen, ansa, rautaketjuista
tai teräskoyde^ta tehty, aiotaan nyt
asettaa Patagonian järveen^ jossa
hirviö nähtiin, taikka sen rannalle ja
tankki pidetään valmiina piilotettuna
rannan vUdakkoon, ollen se ansan
yhteydessä valmiina vetämään pedon
kuivalle maalle -r- jos se ansaan tart­tuu.
Ajatelkaapas sitä jättiläismäistä
ottelua, Joka silloin syntyy. Niin tä­risyttävä
tulee tämä. näytelmä. 1^ ole­maan,
milloin' pyydystäjät joutuvat
k|L8lkä)im|;än> .pjesjosauniksen kanis­sa,
että eräs Etelä-Amerikan liikku-vain
kuvain yhtiö on tarjoutunut au-tam,
eiag Jfaikki iarvU^vai ralifi-Y^rat
retkikunnalle yksinomaisesta oikeu­desta
saada ottaa kuvia lasta ottelus­ta.
Tarjous hylättiin, silla jos pyynr
tl todella onnistuu; niin on se «iksi
tarkea^ tieteelle, etta koko Ihmlakun-nalla
on- oikeus saada sutä täydelli-simm^
l ja selkkaperaisiinmat tiedot
vapaasti; ilman yksityiskapitalistien
"kauppakpntrahtejcj."
Ensimamen tieto lämän esihlslorj-allisen
hirviön olemassaolosta elävä­nä
tuli eraalla englantilaiselta tiUur-metsastajalta
. ja tutkimusrotkeilijal-ta,
jonka mml on Martin Sheffield,
ja joka oli lunkeuiuniU hiiitisen Pa­tagonian
villennpaan vuonstoseu-luun.
Tiifna seutu, jossa invoskm si-vunieniien
sanoen kerrotaan asusta­van
raakalais-ihmisia, joi ka ovat pal­jon
pitei7)pikasvuisia..kuin lavaliKiesti
nykyajan ihmiset, on äärimmäisen
eteläinen niemeke Ktela-Amerikaäsa.
Se on. troopillisen vyöhykkeen: ala
puolella eteläisessä keskilämmön 11-
mavyohykkeessa, melkein samalla ie-voysasteeila
etelässä kum Ne\v Yor-lun
f aitio on pohjoisessa.
Patagonia on vh l.oou inailia pitka
ja noin 400mailia leveä lueniimaa.
Siellä on äärettömiä aloja maata,
jossa ei ole rautateitä eika muita kul­kuväyliä,
eika va]koilu)isei ihmisel
ole koskaan sinne saakka tnnkeutii-iieet.
- Siuiiei alat tasta inaasia Ovat
kokonaan ulkopuolella nvkvajaii vai­kutuksia.-
Itäinen osa maata on prai-rie-
maata. kuten Ivannen karjankas-vatussoutii
Ylulvsvalloissa eiinenkum
ilimiset avsettiiivat siiuie. Läntisessä
osassa Patagoniaa paativvat, Andes-vuoret.
• villia ylankomaata. taynna
vuoria, jarvia, .soita,: ja viidakkoja.
.luun tata seutua oli Sheltieldvja
iianen i)ieni joukkueensa alkuasuk­kaita
imklmassa. Eraana {lamuna,
hau kertoo, katseli lian alas imiuta-malla
vlangojta erääseen noista vuo-riSLOjarvlsta
. ja naki latiilaiskokoisen
eläimen uivan sen pinnalla, osaksi
veden sisalla, mutta mahtava selku
kohoten vedenpinnan vlapuolella
suurompatia kooltaan kum kymineii-kunta
eletantin soikaa vhieensa ja
kaula. joUu: amakm kahdenkymme­nen
jalan korkeudelta, oji -kokonaan
\eden vldi)uolella
Hauen slrna katsellessaan t ä t ä liir­viota
sanaitoiuana hamraiistyksesta,
tuskin uskoen .onnen Mi.Imionsat.odis-tu.
sia. ui elanv use,Klenöat.o|eii Taiko­jen
pituisen nuukan ja viiniem kato­si
kömpelösti sukeltaen, .lalestapain,
min kuuluu keriomuK, lovsivat rölki-kunnail
jäsenet mahdottoman suuria
jalkia, ikäänkuin ijoiun. pensaikko
oHeii maahan tallattuna kahdenkym­menen
jalan levevdelta, ja polku joh­taen,
järven rannalle.
Shfiiueld la muistutii tuo elam jo
sukupuuttoon kuolhjeksi luullusta
dinosauf-ejaimesta, joulen luurankoja
lian oli museoissa nalinvt.mutta kun
han ei ollut asiamuntija. iiiln fi hän
tiennyt' tarkemmin selitlaa,- imia su­kua
noista elaimisia: näkemänsä oli.
Tama lianeu kertomuksensa tul'
proleson Clemeiitl Onelli'n tietoon,
•joka ou johtajana Huenoh Aires'in
eläintieteellisessä tarhassa, tiedemies
jolla on yli maailman tunnettu nimi
]a maine. Sheflieldm kertomukses­ta
ja huolellisesta selityksestä paai-f.
han, ctta elam oli plesiosaurus eli
jokin siihen rvhmaan kuuluvista mui-nais-
ajan eläimistä.
Sellaisen eläimen tapaaminen viela
elavana. viimeisenä sukunsa jalkelai-^
sona,; uskomattoman pitkän ajanjak- i
son lalkeen, JOS se voidaan epaamat-tomasti
todistaa kaikille, olisi liam-inastyttavin
tarkeimmistii keksin­nöistä
ja löydöistä koko tieteiden his­toriassa.
Professori Onelh, Buenos
Airesissa, oli heti selvillä tällaisen
loydon tärkeydestä koko maailmalle
ja vuorokauden sisällä oh han tie-doittanut
siita ympäri •maailman. • jo­ten
sanomalehdet kaikilla sivistys-,
kielillä ja kaikissa maissa' ovat ker­toneet
: silta huomattavilla otsikoilla
"Plesiosaurus Patagoniassa."
Mutta silla aikaii kun prolessoril ja
yleinen kansa Shanghaista,. Kiiiiabsa.
aina Grand Flapuls'iin. \yisconsini5-:a.
ja edestakasin, ovat väitelleet koske­naan
ja; täyttäneet sanomalehtien
palstoja arveluillaai|i, riidoillaan, ja
sukkeluuksillaan siitii oliko muka e-lavaa
plesiosaurusta olemassa taikka
el—- ja JOS olemassa, oliko se plesio-
.saurus taikka v.ain: glyptodonkus, eh­käpä
vam ei muuta kum joutav.v A I I -
denkymmenen jalan pituinen me-gotherium
taikka, ylikokoinen arma<
dilla — silla aikaa profesoriOnelli,
kuten tosr tiedemies ainakin, jollai­nen
han on, sanoo:"Mina menen sin­ne
itse katsomaan. Ja jos siellä on
plesiosaurus — taikka jokm muu his-toriaiUakainen
peto—niin mina tuon
sen tänne, elavana laikka kuolleena,
elainlarhaam; — jos vam saan kei-naaiii
lujasti kiinni siiTien."
Argentlnan Elainsuojelus-Yhdistys
Ihaili professori Onelhn paattaväi--
syyttä, mutta ei hyväksynyt sana­muotoa
"elavana taikka kuolleena."
Ja Viela vähemmän voi. se hyväksyä
minkäänlaista puhetta keihaasila, jp-ka,
parhaimmassakin tapauksessa on
tuskia tuottava laitos vakasilla pu­keilla
varustettu. Ja keilias, kyllin
iso ja vahva plesiosaurukselle, kun-lustr
liian kauhealta. . . ^ :
.Ta nimpa Argentinan ICliiinsuojelus-
Yhdistvs antoi julistuksen: "Menkka
vain, JOS haluatte, mutta ei mitaäu
iieihaila eika koukkuja. Teidän on
saatava se elävältä kiinni, mutta jos
keihästä käytätte, niin joudutte vas­taamaan
lain edessä. Taina plesio^
saurus ei ole tehnyt teille mitaan pa­haa.
Me mieluummin esittäisimme,
etta jättäisitte sen kokonaan rau­haan.
Sillä saattaa olla vaimo, ja jos
jätätte ne rauhaan omiin oloihinsa,
niin ehka niillä ajanoloon, tuhannen
vuoden tai niin kuluttua, on' joukko
•pikkiS-plesiosauroja, Valitettavasu
emme voi estaa teita ott.amasta sita
kiinni -— mutta me varoitamme teita,
olkaa vahingoittamatta sita. Jos .saat­te
sen kiinni, niin on teidän kohdel­tava
sita lempeästi."
Protessori Onelli osoitti suuruut­taan
ihmisenä ja tiedemiehena sailyt-i
täniälla mielenmalttinsa, /Mietittyään
asiaa paivan pan, paatti han, etta
plesiosaurojen ipyydystannnen ehka
kuitenkin oh parempi kuin niiden
tappaminen, olettaen etta nuta mah­toi
sittenkin olla kaksi. Ja nimyta-pahtui,
etta ^".elavana kiinniotto^' nuli
hänen retkikuntansa tunnussanaksi
tunkeutuessaan Patagonian aarnio-viidakkoihin.
'Parasta tassa jutussa on se, etta
lio ovat ft.odellakin lähteneet matkaan.
Täaia el'olekaan mTRaan Buenos Ai-ies'in
sanomalehti-ankka taikka "jon­kin
patafeonialaisen jflmoitus-agentin
keksimä juttu. ^ Pyydystettävän et­sintä
elika ottaa "kuukausia aikaa; ja
voi «ittenkm raueta tyhjiin,mutta se
on alkanut. Se on seilckailu, joka pa­nee
happaminimankin mörököllin yin
martamaän, etta viela elaa- selkkailu-lienki
maailmassa.
r Ja minkälainenliaii niahtaneekaan
olla tuo eläinr kun .lie< kerran saavat
sen käsiteltäväkseen ja tuoduköi elä­väni
ihffifeten llmoIJle^ Minkälaiset
Juuri SUOIiliSTÄ UkMSm^k \
PALUU, kirj. Uuno Hirvonen ^^l.ld '
TlEiV RISTEYKSESSÄ, kirj. Uuno Hirvonen i, / $1.00
K A T I N K A B A B E , kirj. Aino Kallas . . .i
K I V l K A N i N A N P l E N T I I i A , kirj. K. Kasiin $1.00
S E L J A K U K K I I , kirj. Gunnar Engberg . . . - , $1.2^
TOISTENSA TIELLÄ, kirj. Urpo Sankila . . . . . . . .
ETSIVIÄ SYDÄiAIIÄ, kirj. Urpo Sankila $1.25
ERÄMAAN; PAPPI, kirj Runa ^
KAUNIS V A L H E , kirj. ViJjo Kojo' $li7j .
L Y H Y T TARINA NLIORESTA TYTÖSTÄ, kjrj. Marja
Salmela 'i^.^o
U N E L : \ I I E N ' S A UHRI, kirj. Marja Salmela $0.85
NAISKOHTALO, kirj. Marja Salmela $2.CM
K A l ^ P A L E K A H D E N MATKAA, kirj. Marja Salmela $1.25
K A P I N A , kirj. U . W. ^alakorpi $l.2.S
K I R K 0 N L Ä M : \ I I T T Ä J Ä , kirj. Arvi Järventaus , $2.25
IRTI S O R T A J I S T A , ' kirj. K . MerikosH $^.00"
L A K E U I ^ S I E N LU'iKKO, kirj. Artturi Leinonen $2.00
T A I S T E L U R A K K A U D E S T A , kirj. H. Mahler
aMANSAAR'EN TUOMARI, kirj. Ball Oaine, 2 osaa....
K I R J A P I K K U VEIKOSTA, kirj. G. Geijerstam
H51.25
$i.00
$1.25
H A R M A J A LINLNA, kirj. Juho Koskimaa $1..50
TUSKAA, kirj. Väinö Kataja $0.^5
U U T E E N ELÄ.MÄÄN, k i r j . Väinö Kataja $0.85
HENKIPATTONSA, kirj. K. Isomäki $1.50
ON-NI KOKKO, kirj. J . Hemmer ... $1.71
TilaukbCt ja raliat lähetetään osoitt^elFö";
Port Arthur.
CANADAN UlgriSET,
Ontario, Canada.
vuodelle 1922
Huolimatta .silta etta postimaksut sanomalehdille Canädassajä;
Jeen kohoavat Ta m raik. 1 päivästä eikä rpapej;in hinnassa tä.liän.4si^
epäämät- viclä olöollut sanottavia halvcnnuksia, i haluamme suuren snomnla!
sen yleisön tietoon saattaa, että TammikL l p :stä lukien Canadan Uu
tisten tilaushinnat ovat seuraavat :
•7
I CANADAAN:
Koko vuosii 12.60
6 kuukautta $1J0
3 kuukautta ?5c
1 kuukausi / 25c
^ ULKOMAILLE: ' ^
kuten Suomeen, Yhdysvaltoihin y. m.
Koko vuosi, |3.§0
6 kuukautta $2.(H)
Uusia tilauksia lähettäessänne cli iiudistaessanne omaa tilöuston*
ne, kayttäkdä allaolevaa lippua.
1021
C A N A D A N UUTISET, * ^
Port Arthur, Ont., Canada.
Myötäliitän $ Money Orderissa, joll.^
rahalla pyydän lähettämään lehteä seuraavalla osoitteella:
Nami . . . . . . . v . . . . . . .
Katu eli Box nnmero
Kaupunki .. . 1 . . . . . . .
Tilauksen lähettäjän nimi.
.1 Mainitkaa onko tilaus uusi tai uudistus.
väkijoukot ovat .siiä katselemassa
suununtai-iltapaiviua eläintarhassa,
\-uoroon tutkien laattaa liakin seinus­talla
pitkine nimineeu, hirviötä ha^
kissaan, koettaen syottaa siUekui
pahkmoita? | •
Ajanjakso, jolloin tämänlaiset eläi­met
kasvoivat ja menestyijvat maail­massa,
tunnetaan maapallon histori­assa
nimellä M«sozoic-aikakausi, ja
on silta JO useampia miljooneja vuo­sia
aikaa. Ihmissuku, tieteen opetukr
sien mukaan, ilmestyi maailmaan
noin 500,000 vuotta sitteni Ehkäpä
noin kymmenen miljoonaa i Vuotta, si­la
ennen' olivat plesiosaurussukuis^r
eläimet maailman herroinai
Tiede on opettanut naihp saakka,
etta kaikki nama historiantakaiset
sisilisko-hirviot ovat aikoja sitten
kuolleet sukupuuttoon, ainoastaan
niiden kivetty^neitä luita on löydetty
syvältä kuivatettujen suoranisjitteti
pohjalta, mutta nyt osottaisi tämä
tapahtuma Patagoniassa, I että tuo
niin laajalti levinnyt usko i^iuutamien
viela elossa olemisesta yksinäisissä
ja muusta maailmasta ehstetyissä
paikoissa sittenkin olisi totta, vaikka
sukupolvesta toiseen ihmiset ovat pi­täneet
sellaista vam lasten satuina.
Jos nyt tämä plesiosaurus todelljf
on elossa ja saadaan kilnivi, ja luki­joistamme
jotkut onnistivat näke-niääp.
sen jossain elaintarlias^a, niin
minkanakoinenhän sei siUen on. Sen
makaan mitä löydetyistä iburaugol»»
ta ja s«n hajanaisesti löydetyistä o*
seolssa, »iin tukttQi näkemään j f l u'
laismaisen sisiliskon, noin tmudfv^v J
kymmenestä kahdeksaank5'ftiiiitm(v
jalkaan pitkän.v Sauros on. kroiVtiv-klelinen
saAa ja mei-kits€e sui^ui.
sisiliskoa. iPlesios tueiicitsee'! läl!;!
ta.lahm. Siis plesiosaurus olisi f.,;'
meksi lahi-sisilis^ko, "S. 'o, muntjcriu l--.
maniainen, i mutta pää kutefa ioh
käärmeellä,! terävät hapxpaaU- Sili>
paitsi on sillä evät. kuten lij^k'jll'
sensijaan kuin jalat.
' Mitä Jukljäimme tilaisuuteen iiii. '
da tällaista I eläintä tulee, niin siiä i^r
vaikea sanoa, mutta tulco ottaa hii
raioon. ettei Martin Sheffield ^ sulr
kaau ! ole ainoa, joka todistaa iiii 1
neensa sellaisen elävänä EteTÄiAnrii';
kan vielä tuntemattomissa, vj&httvk (iv
missä seudiilssa. Muita sellaisia i--
jdistajia ovat esim. luutnantti - Ö. t'»
vllaqua, Yljdysvaltain sotalaiva!?, •
JCäweäli, nykyään Philadelphian h
vaveistämöllä. Joka sellaisen etäihu-näki
v. 1906, sekä Charles Johniir.,
Post, joka ka^4en vuoden ajan oU^
keli Etelä-^Ä^mei^n aartiiot-vlidako.
sa lucnnon|ie£e«ilJU8iä ttVlki9iuks)a.'^'
varten, joka myöskin on kuuUut ti v
laisesia. ^&i^uldcallta« jotka ^iS.,
mmärrä v^^lhetella.
Professori OneJU ia hänen röijn
kuntattsa ovat islls mätkaUä fafa*
niaao «tsig&seen plesibsaurilHta, UJ-^ SStJi^S?^^* ott^kBöBn sejL^iin *%\M.iA*Vm TOhraft. Ja koko sSno mieltää IxSsm ma^ma oäottto jäi)
la ja sen najanaisesti loyqetyista o- nilyk»«Mfir i^mÄn^iiiiiit VoiL^ofi»
vt
. 1 .