Vapaus, November 15, 1924

              Lanantama, nmmäL 15 p u - ^ t Nov, JStii, 1984
TJIPAUS
limadm mtoamlniiien tydTiestSn iiaenlnsssttejs, Qmef'
fllT SadlmrjaBit, Out, Joi» töst«i, tontai ia laoa^taL
'^ONNI&IARI, y ^ ^ A B V O VAAKA,
:'-y«ita»yB. toimitagapoIaiBCB,
VAPAUS (Liberty)
: Tbe «ahr oisan of FSnnisb Woii{erB in Canada. Pnb-ftdud
ia Sodlmry, Ont, erery Toesday* Thorsday and
AdvertisiBs: rates 4De per eoL inch. Minimnm eharfre
J e i r ^ j ^ ^ DiMoant oo standlng advertUe*
tueoL Tbe Vapavs is tbe best advertisiog medlon
«n»pg the FJnnifh People In Canada.
TILAUSHINNAT:
f 1.5C0a nJaad ayaknd ykkksi. v7k5. e$. 4.00, pooli vk. $2.26, kolme kk.
r Ybdysvaltolhin ja Suomeen, ykd vk. |5.50, puoli vk.
13.00 Ja kolme kk. $1.75.
Tilankrä, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämSän,
yaitsi aaamicsten Joilla on takaukset.
1^ ilmoituksista 40c
palstatuomalta. Suurista ilmoituksista sekä ilmoituk»
aista. Joiden, tekstiä el Joka kerta muuteta, annetaan
tentnva alennus. Kuolonilmoltukset $2.00 kerta Ja 50£
lisää Jokaiselta muistovärssyltä. Nimenmuuttoilmoituk-
•et 60e kerta, 11.00 kolme kertaa. Avioeroilmoitokset
S2.00 kerta, 13.00 kaksi kertaa. SyntymäUmoitnkset
tl.00 kerta. Halutaantieto» ja osoteilmoitukset 50e
kerta. Sl.OO kolme kertaa. Tilapäisilmoltuksista pitää
raha seurata mukana. '
1^
j Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistama Ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
- " " i ' • " ' ' ' ' •
painuvaan teollisuuden: eIp>'mxseeo. laman sopimuk­sen
aikaansaannin vaeAhys käy ilmi niisiä ncuvotte-luisla,
joita Hiilillä on ollut Venäjin ammatiijirjes.
ton kedcusneuvoston puheenjohtajan Tomskin kanssa.
Tomski oli selittänyt, että sopimuksen kautta Venl'
jälle taattava iaina tulisi oleellisinunalta osaltaan käy^-
tettäväksi kauppasuhteitten elvyttämiseksi Englannin
ja Venäjän kesken. Tomski kertoi Venäjän suunnit­televan
noin 30 erisuuruisen rahti- ja'jokilaivanra*
kentamista. Tästä johtuvat puoleen in3Joonaan Eng­lannin
puntaan nousevat tilaukset olisi jaettu suurem­pien
ja pienonpien laivaveistämoiden kesken En^an-nissa.
Lisaksi oli ajateltu ostaa höyrykattiloita, konei­ta,
vetureita ja sähkotarpeita yhteensä 11 miljoonan
punnan arvosta.
Hill lisää, että tämän sopimuksen aluiiksipano mer­kitsee
ankaraa iskua Englannin työväenluokalle.
Registered at -the Post Office Department, Ottawa,
aa seeond class matter.
Vapauden konttori Ja toimitus: Liberty Bldg Lome
fit Puhelin 1038. Postiosotei Box 69. Sudbury. Ont
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaJa.i
persoonallisella nimellä.
J . V. KANNASTO. Liikkeenhoitaja.
Hv
mi
•
TpäenpQolta Me
Jokainen, ken luki lehtemme viime numerosi ol­leen
uutisen Quebecin maakunnan työväenpuolueen
vuosikonventionin menosta, voi mielihyvällä havaita;
etta työväenpuolueen liike Canaiiassa ei ole enään tyh­jää
toivoa, vaan se on jo elävää todellisuutta. Mon-trealm
konventionin edustajat eivät olleet ckenraaleja
ilman armeijaa,» vaan he totfella edustivat vakaantu­neita
tyovacnjärjc»l9Jä, niin taloudelilsia'kuin valtioK
lisiäkin.' Siellä oli edustajia pukutyölaisten (Amalga-inated'
Clothing Woikers) järjestöstä, joka canadalai-aine
unioineen kuuluu mahtamaan, amerikalaiseen pu­kutyölaisten
liitttfon. Siellä oli naisten ((ukutyoläisten
järjestöllä edustajansa, siellä sikaarityolaisten järjestö,
masinisti^ ' siellä Vaunu|>ajaty5Iäisteh' ja - muu-tamien:
muidcnkui järjestöjen ediislajia, • puhumattakaap
'meidän kommumstipuqlMeestäimne ja -sen jaostoista,
Huutamina kysymybissa j/ikaantui konventionin edus.
lajisto oäeistoon ja-vasemhiisloon, muttd suurin osa
. tlrkeistä päätöksistä tehtiin ihmfetettavällä {ykslmielf.
syydellä ja pahimmissakin tapauksissa Mlfaisessa' hen
dän ppoloeemme edtöJ^jaiii vifilöi1us<{>itku^^
vcntioiiin moioaoli'ilttÖnen?' . .
.Mcttlin/pideijimjOnla^^^ työväenpuolueen kon-
\entiom, jfik^^^imkaan^ antoj uuden sysäyksen koko
I €!anadaa ks|t¥||i(|iJbt' puolueen rakennustyössä. |a xnuu-
->tajnis^a 'mniwäk^ 'on 'työväenpuolueen
liike viime aikbina .alkanut osottaa voimakasta nousua.
Lähiaäcoina me olemme näkevä tämän puolueen; astu­van,
pyayvoisesti käytännöllisen politiikan alalle At-lännin
merestä Tjryneii meren rantamille saakka.
Silurkapitalisti valtiölliivaii perä*
' simessä
Juuri niin täytyy sanoa silloin kun on kysymys
juuri: Englannin' hallitusohjaksiin astuneesta pääminis­teristä
. Stanley Badwinista. MacDonald' on luovut­tanut
haUituksen sinetit ja 'pahuudet ^ädceisessa^^^^^^
taistelussa. ;:Völttajana^
edustajalle 3aldwiniUQ,-joka jo on astu^^^^^^^ ai^ioas-taan
wkaan«, Vdbn niyöskin valtaan.
. ^djh^ätöb^^ialla^katsöen oli Eiiglaunln v^Itiö^
l u v a työväenhallituksen: sen peräsimessä rimpuillessa
olla 'vähitellen joutumassa tuuliajolle, 'pob vanhan
poiivarillisen järjestelmän viitottamalta reitiltä. Y®°B-
]än; tinuiustan^ neuvostohallituksen kanssa tehty
kaupjp^opimusosottiYat tällaista. Monet: muut merkit
viitt^hrat samaan. ^^^'^^ yht^des^ä alkoi huo^
lestuttaa vallan maun kasvamineii tyoväenjoukoissa.
. ' Tilanteesta selviydyttiin, taas' toistaiseksi porvari­puolueiden;
yhteisillä voimilla. : V a l la
tiin miesi joka uskollisena porvaripolitiikkansa entisel-
' le uralle ja personoituna kapitalismin edustajana oh-^
jaa valtiolaivan vanhalle reitilleen.
: llusi pääministeri, Baldwin kuuluu erääseen teräs­teollisuutta
harjottavaan perheeseen, joka on ,aikojen
./'^'^/v^ ^Arrdla saalistanut itselleen suuria omaisuuksia., Bald-
'V ' < * ytin Hon samalla tunnettu liikemies. Aikaisemmin toi
'ini; hän; suurien: t ja Englannin suurim'
, maii 'rautatieyhtiön pr^identtinä. Hän on inyoddn f i-nanssikapitalistien
jc^tomiehiä, samojen porhojoi, jot-
Neekerivapahtajat
Kuten muistamme, värväsi Ranska maailmansodan
aikana suuret määrät neekereitä alusmaistaan, rintamal­le
taistelemaan dhmisyyden ja vapauden» puolesta.
Melkein apina-asteella olevia valli-ihmisiä mielisteltiin
ja sikäli kun heidän alhainen järkensä vastaanotti, koe­tettiin
heille uskoUaa, kuinka he ovat jaloja olentoja ja
samalla saavat tilaisuuden uhrata jalon verensä hyvän
asian puolesta.
Rauhan solmiamisen Jälkeen muodosti Ranska mus­tista
sotilaistaan sittra miehitysjoukkoja, joilla ryhdyt­tiin
pitämään komentoa Reininmaalla ja sittemmin
Ruhrilla. Kun itse ranskalaiset sotilaat häpesivät ja
kaihtoivat miehityssotilaan roskaista ammattia, niin se
oli afrikalainen musta, joka rintaansa röyhistellen kan­teli
kivääriä saksalasten kaupunkien kaduilla. Ja
Ranska /ylisteli univormuansa kantavaa viidakon väkeä
kuin hyvääkin vapauden ja sivistyksen vartijaa.
^ Mutta kun Ruhrin ja muiden miehitysalueiden tyh­jentämisen
jälkeen mustaihoiset eivät lähtene^ään ta­kaisin
Afrikan pimentoihin, vaan ovat vetäytyneet ko-mentajiensa
asuinmaille, suurelta osalta Pariisiin, niin
ranskalaiset herrat ovat alkaneet nyrpistellä nokkaansa
vanhoille aseenkantajilleen. Pariisissa sanotaan nyky­ään
olevan noin ^200^000 neekeriä. Entisten leiripäivi­en
muistoilta pyrkii neekeri pitämään pariisilaisia mel­kein
vertaisenaan, mutta ranskalaiset ottavat neekerien
läsnäolon kauheana louldcatdcsena. Heitä halveksitaan
ja- potkitaan, raahataan oikeuteen pienimmistl^ hor­jahduksista^
mätkitään ':iuomioita ummessa silmin ja
monellji muulla tapaa osotetaan, että mustat eivät ole
ollenkaan täysimittaisia Pariisissa olleeseen: Polibi-viranomaiset
ovat hupinassa näiden mustien Ranuan
pelastajien kanssa,ja onpa jo alettu tehdä vaatimuksia,
ellä< heidät on::-kulcitettavapikimmit^ entisille asuin­paikoilleen
Af rlkoan; Mutta lukutaidottomat, mihin-kSSn
(»ivlityi^aailman menoon tottumattottiat ^neekerit
.eivät ole; ttetävlnäänkaan emämaansa herravallan vie-fomisista^^
appd^ubta. He Ottavat herrojen militaris­tien
aikaisemmai mielistelyt edelleenkih täydesti to­desta.
,,L'uonnonkW8i{^llayminBrrykäellä he dvato^
vielä jaksaneet käsittää, että he / olivat ranskalaisille
rdckaita ja tasa-aryoisia ainoastaan' silloin, kun he
iiärkirmatta vuodattivat sydänverensä militarismin alt­tarille.
' . „
ovat niin vihaisena nousseet vastustamaan työväen
I^Kv; r hallituksen tekemää sopimusta lamojen myöntämisestä
neuvostohallitukselle. Hänen politiikkansa tässä niin-
^^73 \^ ^^1™^ muissakin piintyneiden pääomaxyhmien etujen
ajaniisessa. on jo ennakolta määrätty. Taantumus kics
'?|n"V^ töutuo^koko tämän uuden päämmisterin olemukseen.
^ i l g i i i i i i l i i g
mm
mm^i
l&nglaiitilais-venäläinen sopimus
Ei^IanAin" pannuseppien, rauta- ja teräslaivanra-kentajaitt.
^liiton äänenkannattajassa valittaa liiton sih-
: teäri John,, Hill,' että työväenhallituksen kukistumisen
•-'•^«Mli-Ll'.-uli^-Ji-j:"^ « » » s » ^ i „ ^ u ^ ' ' ^ ^ i ^ ^ t i
^Valtakunta» jossa ei aurinko mil­loinkaan
läsk^"
Maailmafi'mahtajien ijänikuisena unelmana on ollut
luoda ja Csäilyttää: sellainen valtakunta, cjossa aUrii^b
ej milloinkaan^iaske.» Hyvin usein kuulee Englannin
porvarillisten Valtiomiesten puhuvan maastaan tällaise­na
maailman kaikille suunnille ^ulottuvana valtdcun-taiia
ja täytyy myontääi että englantilaisen imperialis­min
ja navalismin- on onnistunut kahmia komentonsa-alaiseksi
enemmän maanpintaa kuin yhdbnkään muun
valtakunnan. Britannian valtdcunnassa ei todellakaan
aurinko milloinkaan laske.
On kuvaavaa, että toinenkin mifailman militaristin
simnilsfa^ niaista, niinittäin Rai>^a^ voi ! k e l r ^ a "ase­massaan-
auringon alla tällä samaira vertaubella; .Rans­kalla
on ikt^onainen sarja saariahismaita Atlannin,
Intian ja Tyynessä meressä sdcä suuria kaistaleita Etelä
Amerikan, Aasian ja Afrikan mantereista. Nämä alus­maat
ovat; sellaisessa järjestyksessä, ^ että aina Jonkun
kohdalla paistaa aurinko. Kolmantena tällaisista «au­ringon
valtakunnista» voidaan mainita Hollanti, joka
saa kiittää kauppaherruutensa kukoistusaikoja siitä, et­tä
sen hallitsemissa alusmaissa ei Laurinko myöhään
milloinkaan laske.
Toistakymmentä vuotta sitten pidetyssä eräässä työ­läisten
kansainvälisessä kongressissa muuan puhuja
huomautti, että joskin joku hallitsija on ylpeydellä
saattanut puhua valtakunnastaan sellaisena, jossa au­rinko
ei milloinkaan laske, niin paljon suuremmalla
syyllä voi köyhälistö käyttää tätä vertausta oman liik­keemme
valtavuudestäv ja ' laajuudesta. Järjestyneen
köyhälistön cvaltdcunnassa» ei todellakaan aurinko
ole laskenut enään kynuneniin vuosiin. Kksi kuudes­osa
maapalloa i^iuävä valtakunta, Net vosto-Venäja,
on jo täydellisesti vallankumouksellisen: köyhälistön
kontrollin alaisena. Ja vuosi vuodelta peittyy kapita^
listisen maailman alueita ja laitokda punaisen valta­kunnan
vaippaan.! Lopulta on aurii&okin yksinomaan
main köyhälistön -maailmanvaltaa varten.
Maantiede ja historia
On aivan sel^u, ettei %Sstoriaa voi''ymm^Ttig,
ellei Jonkun verran tunne mäantiedetS Ja ni^niaaJs^
tieteellisiä tosiasioita, joilla on historia^''!^'!»^!».
nen" merktys: aynn]^ttämalla iprAleemeJa, foäot Ihtä^
sen on täytynyt iräettaa latkmsta. X>n yba totta, «täi
voidaan; jiridpenuse^ tmaantie-teen
sisdidetta ämisen elämään) vain tuäamalla-^tii,gj^nnia kohtaan.-^ ITkdes^ toisten
ÄistoriallisestL | kärsisin orpojen kanssa tahdon
V:'.;: }:''^'-''y-^:'':r:^-'''': v ; : ^ : . ' V ' i ' • • . ^ • r ' . ^ ' y ^ - ' ' ^ -S:-:;;^':;"'-'\':vT-'•
Koll^biivisen yliteisknnta eroaa
kapitalistisesta .ei ainoa$taaQ._jsunä,
että edeniJEessa tekevät kaflcki ih­miset
työtip. Menneenä ajanjaksona
oli. olemassa monia. Jotka eivät teh-neet
tyotä,'^ mutta he muodostivat
kottenldo vähemmistön. Heidän yh­teiskuntamme
eroaa. edeltäjistään
eritotenkin siinä, ettei' vanhassa
ollut tyS keskinäisesti Järjestetty Ja
että tehtiin paljon hyödytöntä työ-ia.
Tyläiset tuottivat ilman Jär­jestystä,
Hman metodia, ilman yh-tenäisyyttä^
Kaupungeissa oli Jouk.
ko irirkaUiJoita, toimiheiddlitä, kaup
piaita J^ apulaisia, jotka työsken­telivät
luomatta mitään. Oli ole­massa
sotilaita. Työn tulos ei ol-hit
asiallisesti Jaettu.' Tullit Ja ta­riffit;.
Joita laadittiin pahan* poista,
miseksi, oUvat sen sijaan vain pa-heiinukseksL
Kaikki/ihmiset kärsi­vät.
Nyt on tuotanto ja kulotus tark­kaan
säännöstelty. Ja lopuksi^ eroaa
meidän yhteiskuntamme vanhasta
siinä, että me kaiklö nautimme ko­neen
hyvistäteoista,' koneen. Jonka
käyttö kapitalistiseeQ, aikaan oli työ.
Iäisille onnettomuutta tuottava.
Barbaarisina aHcoina 'aina viiniek-si
kuluneen Icaoden Hoppaan harras­tivat
aristokjraatit ja rikkaat ruu­miillista
toimintaa. 'Henkeään he
sen sijaan kehitVfträt varsin vähän
ja vain poikkeus^apTaukeissa. Hei­dän
makun8a'> suhtautui aina sellai­siin
puuhiin kufn' metsästys Ja sota,
missä ruumiiHä' on enemmän ^tehtä­vää
tuin älyllä; He soutivat, ajeli
vat, mfekkailivat Ja ammuskelivat
pistooleilla. Voidaan siis sanoa, et­tä
he työskent^Uvät käsillään. Uu^
ta heidän työnsä "oli hedelmätöntä
taikka suorastaan 'vahingallista, osin
siksi, ettsT ennakkoluulo kielsi heiltä
kaiken tuloksellisen'Ja hyödyllisen
t^ön,' Ja osin siksi, .'että heidän ai-kanaan
^hyödyllistä työtä suoritet­tiin
suurimmalta osalta kehnoissa ja
vastenmielisissä olosuhteissa. Kun­han
työ vain saatettiin kunniaan, ei
ollut niinkään vaikeata herättää
kaikissa ihmisissä kunmoitusta sii­hen.
Barbaaristen' aikakausjen mie­het
pitivät kunnianaan säilän Ja ki­väärin
kantamista. Nykyajan mie^
het sen : idjaän' arvpstayat lapion
taikka moukarin käyttämistä, s
Kalkkia ophitoja, kalkkia tutkia
muksia, kaikkea ^ ö t S , mika on vai­kuttamassa
myötä elämän paranta­miseksi
Ja kaunistamiseksi, kannus,
tetaan meidän työpajoissamme Ja
laboratorioissamme. Kollektiivinen
valtio suosii korkeampia opintoja.
Tutkiminen on työskentelyä, koska
el voida tuottaa-tutkimatta. Tutki-mokset
antavat, Jknten^ työkin, oi­keuden
olemassaoloon. Ne, Jotka
omistautuvat pitkille ja valkeille
tutkimuksille, vakauttavat Juuri sen
kautta itselleen rauhallisen Ja ar­vostetun
olemassaolon. Kuvanveis­täjä
muovaa- ndjässätoista päiväs­sä
patsaansa mallin, mutta on opis-,
kellut vviisi vuotta kyetäkseen kaa­vailuun.'
Ja viiden vuoden ajan on
valtio pitänyt häntä yllä. Kemisti
keksii miratainassa tunnissa Jollekin
aineyksikölle, - merkilUsiä ominai­suuksia.
Mutta^ hän on kuukausia
käsitellyt tätä alueyksikköä Ja käyt­tänyt
vuosia saavuttaakseen mainit,
tuun toimintaan tarpeellisen taita­vuuden.
Koko tämän pitkän ajan
on hän elänjrt valtion kustannuk­sella.
Kirurgi le9ckaa kasvannaisen
kymmenessä minuutissa. Mutta on
käyttänjrt viisitoista vuotta tutkin­toihin
Ja käytännölliseen harjoitte­luun.
Hänkin on niinmuodoin viisi­toista
vuotta elänyt valtion kus­tannuksella.
Jokainen ihminen, Jo­ka
kuukaudessa, tunnissa -taikka
joissakin minuuteissa antaa . koko
elämänsä tuotannon, antaa vain
kerta kaikkiaan koUektiiviyhteiskun.
nalle, mitä hän on tältä saanut työ­tään
vastaan päivä päivältä.
Täydellisen onnen nauttiminen ei
<^e ihmisluonnon mukaista. Ei olla
onnellisia, ilman' ponnistusta,^ Ja
kaikki ponnistus tuottaa ^msymystä
ja kärsimystä. Olemme tehneet
elämän siedettäväksi kaikille. Se
on sentään Jotakin. Meidän Jälke­läisemme
tulevat ymmärtämään asi­ansa'^
paremmin. Organisatsionimme
ei ole muuttumaton. Vain viisi­kymmentä
vuotta sitten oli se toi-,
senlainen kuin 'nykyisin. Ja terävät
tarkkaajat uskovat huomaavansa,
että olemme menossa suuria muu­toksia
, kohti. 'Paljon . mahdollista.
Mutta . Inhimillisen kulttuurin edis­tysaskeleet
tulevat tästä lähin ole.
maan harmonisia ja rauhallisia. {
' Anatole France. ^
Mjidilim
- - Muistot 'menneiltä' ajoilta usein­kin'häviävät
siksi, että uusia tapah­tumia
on aina edessä, jotka vievät
huomion puoleensa. - s,'
v: Vaan on tapahtumia. Jotka bivät
voi koskaan unhoittaa. Yksi sellai­nen
tapahtum'ain sarjassa on Suo­men
luokkasota, ' Joka ei koskaan
unhoitu pois mielestä, ei aint^aan
'niiden-mielestä. Jotka ovat saanee:
siitä; kärsiä Ja yhä^vieläkin saavat
kestää sen .vaikutelmia.
' • ' Valkoisen terrorin kauhuista
kertoessa ei voi sanoilla kuvata sen
xaaköja'tekoja. Säi iseurauksista
koituneet kärsimykset»Ja tuskat; Joi-y
ta' saivat työläiset'kokea> voiko n i i /
ta unhoittaa?
Ef kukaan/ kirjailija ole voinut
vielä-tuoda ilmi:Bitäv'tuskien Ja va­lituksien
vaikerrusten -tulvaa mikä
sorakuoppieouBartallla;-kuului kuo­levien
' suusta kun: -heidän ruumiinsi
oli valkopeto: lihamassaksi silponut
.... Kuka vöi ärviofda heidän vii-mellfö--
tuskaansa 1^
tettiin kohti kuolemaa?;. Oi onne­ton
isä tai äiti, jonkj^ täytyi jättää
pienokaisensa. valkoisen rvainon.kä­siin,
sinä yksin tunsit mitä tudsa
on.
Sinun muistosi ei' koskaan unhoi-tuj
joka taistelit, taistelit viimeiseen
hetkeen luokkasi-^- sortajia Vastaan.'
Kärsimyksesi loppuivat koirakuop-paan,
jonka ympäiSstSillä nyt pie­nokaisesi
kerjäten ' kulkevat, osoit­taen
pienellä kätösellään pukkaa,
missä silvottu ruumiisi .lepää, .ky­syen
itseltään: omasta tahdostaan­ko
hän - minut Jätti tänne yksin vail­le
turvaa? Vaan hänellä on Jo vais­tomainen
tieto ditä, ;että valkoinen
sortaja, sumasi hänet. - Silloin: kui­vaa
hän kyyneleen karkeaan hl-
=haansa Ja tunnen välkkyvä katse
ilmaiseev että. muiätib lelää tuon kär.
ävän" nuorukaisen linnassa. > Se ^on
inhan muisto joka herää pienokaisen
rinnassa, jota maistoa .ei raaka ovaS»
no^ ole voinut hävittää..
< SSiua seisoo kostaja sortajille.
Huuliltaan Mrpoavat^^%^
setään-: lärotto olkoon'"valkoinenpe^
tojoka^-niin 'paljon ^ttoikärsi-mykäS^
työISiäDe::. 7a sitten Isä
Ja:äifijpteidän läismydietlaänne en
koäcaan "uidioiia.-.u 3^erran ' ^elä
nostan vihanfgtiBin i aottäjia 'vastaan
ja.-;:^sken; >. isken r>tahat Icertaa ko-vsmmin
-^vaaniiikä^ «ttä^ tahdon kos-taa
i teiDe;: >^te "verenhimoiset piisktt-rit
&Doln liaviäcoön kaikki hel-lemmSt
tuztteeui -^nhdittav^^
nousta taisteluun ia myöskin voit­taa.
Ja sen Jälkeen .elää, elää kuin
ihminen, eikä niin kuin njrt halvek»
sittuna punikin kakarana, kuten si­vistyneet
• 'suvaitsevat nimittää. ;
Lukija kuka lienetkään oletko un­hoittanut
kärsineet toverisi, Jos olet
niin ajattele miksi? Sinua he odot­tavat
Joukkoonsa työhön Ja toimin­taan.
Yhdy Joukkoliikkeeseen tais-telemaan
itsellesi Ja tovereillesi ih-misoikeuksia..'
* E. Kuusela.
Engrlannin ammattiyh-distysväen
suhde äs­keisiin
vaaleihin \
Englannin ammatijärjestön pää^
neuvosto Julkaisi ennen äskeisiä
vaaleja ammatillisten järjestöjen
toimihei^löille ja Jäsenille osoite­tun
vaalikehoituksen, >jo5sa hubmau-tettiin,
että työväenhallitus oh ""^ko-roittanut
työttömyysavustusta, pois­tanut
määräykset, Jotka uhkasivat
avustuksen Jatkavaa suorittamista
Ja huolehtinut siitä, että työläiset
Jotka työriitaisuuksien sattuessa vä­lillisesti
Joutuvat työttömiksi, saa­vat
siitä huolimatta työttömyysavus­tusta.
: Myöskin ulkopolitiikassa t n työ­väenhallitus
noudattanut niitä vaa­timuksia.
Joita työväenpuolue on
vuosikausia vaatinut toteutettavaksi.
Tämä koskee ennei&ai^ea Venä­jän
poluttista Ja taloudellista tun-nustamlsta.
Jota työluset eivät ole
vaatineet senvuoksi, että he ^ hyväk­syisivät
venäläisten. periaatteet ja
menettelytavat, vaan sikd että he
periaatteessa kannattavat taloudel-fisten
suhteiden Jälleensohniamista^
olipa sitten kysymyksessä Venäjä,
Turkki tai Jokb mun maa.
lideBeen hnottÄutetaan juTidtuk-sessa,
että tarövä^nhaHitusolisn voi­nut
mkaansaada paljon enemmän;
jos ^ ä olisi oHut todellinen enem-nästo
^takanaan, l i o p o ^ .mtäätiit^
tim, että Jos työväenhallitus lopulli­sesti
kaatuu, jäävät 4S-tanidn työ-im&
o Ja tdidaslain uudistus 'lopul­lisesti
päättämättä.
alistus päät^ kehditukseen, et­tä
ammattijärjestön Jäsenten tulee
haudata IcäSkr lahkolaisuus Ja nurk-kakuntaitarrastäcset
Ja mmstaai et­tei
;^ole Icysymys - ^ 7 ^
vaaleista,: vaan "pörustusIaHlisesta
kapinasta'^
Juttutuvan toilauksia
o. B. U. ja L W. W. vai-
. taava( alaa Port ;
.^horissa
kuten sitä onkin toitottaneet Arn-bergit,
Morellit y. m., renkaan ra-
Ktteluun väsymätön raportteri vana.
torvenaan. Tämä pyhä kolminai­suus
kautta aikain on koettanut
Kommuniifclpuolueen niskoille syy­tää
sitä Kelju-Mooseksen moskaa,
koettaen niille ^harvoille aateveljil-leen
uskotella sitä, että miten en­nen
saunakompus Ja s.) s. osasto oli­vat
yhtä luuta kuin suden selkä.
—Taiavat vaan ollakin, mutta kaik­kein
vähimmän se kuuluu Kommu­nistipuolueelle
Ja sen täkäläiselle
osastolle.. > .
Saunakompus Ja -Mossun' komen­to
kuolivat kaikessa "kelvottomuu­dessaan
täältä Port Arthurista. Ja
edesmenneitten raunioilta pyhä
rengas jveti kilpensä, antaen sen ra­killeen
(raportterille). Joka sitä us­kollisesti
. herrain . narrina maailmal­le
räykytti- / .
Mutta miten lienee asianlaita tä-näpälvänä
saunaan Ja samaan haa-liin
nähden? "->Be vaan vilaukselta
silmään :pistää* Mooseksen aikuisel­ta
vallankumousliikkeeltä..
Bilinkin pussissa samat « ,
kot helistä! »«aköli.
_ jlos vallankumouksen fcv^-, .
tyoskemiellään nun eikös t ä ^
«van sitä - niinpä f
johdossa tahansa, luj.
samaisten tanI«vtJ,f.~
taöU J . ^
massa, että miten " n n U K ^ f^
'n.usmestavat» j.n e "^^^^r
Paljon on teillä työtä tapella io.
kaista vastaan tapella paljain i £ v
Ja tuloksena ei ole «auta S S? k i v a t o dollari jolle SiS?"
luokkasotaveteraani na^aa ^
aneksen"
saamme
LJuttu selviää seuraavasta: Kut
moukselliset r u o k a i 11J a t Hoito
ruokalassa olivat vailla kumouk­sellista
i säntää. He saivat­kin
kumouksellisen /ylioppilaan
Yhdysvalloista, vaan kauan ei hä­nen
aikansa kulunut Hoitolisä, sen
sVyn tähden että siellä 'sivullisten
silmäin peitteeksi piti palvella ylei­söä
Ja kaikkein enempi Anttilan
Santtua^ Uusi .isäntä, perusti kau­pan
(Santtu neuvonantaja).. O.
B. U-Iainen kauppa nousi' pystyen;
Ja. jos siinä tuhlattiinkin : paljon o.
b. :ulaista energiaa ei sekään kau.
ani tyyds^njrt- enempi ylijää­mää
pitää keksiä. .
Hän myi kaupan• —^olihan-Uusi
cumouksellinen tulolähde silmäilty­nä
noilla Mooseksen^ entisillä lai­tumilla,
aivan yhtä lähellä O. B.
U:n haalla kun ennen s. s. osaston
haalia Ja: ehkä yksillä siteillä. Tä­tä
uutta keinotteluyritysta ja paik­kaa
"vikeeraamaan" kutsuttiin kaik-d
kumoukselliset ainekset, kaup-t^
butserit y^ m. kumousren-kaan
yUkomentajat Ja kaikki ren-caan
«'-väikutusvaltaisimmassa ase­massa
olevat henkilöt. Kaikelle täl­laiselle
"funteeraukselle" antoi tär-kastusseura
Jakamattoman ; kaUna'
tuksen.
Senhän vallankumouksellinen pp-hä
laki edellsrttääkin että hyväksyä
sellainen yritys Jossa yrittelijällä
on puukko hihassa.
Mitäpäs siinä ^ on ~ Mbusiness"
tuin "business". Joka kerran ko­hoaa
raatajajoukkojen tietämättö­myyttä
hyväkseen käyttäen. Kan-sankäsi
on voimakas tuottan)aan
ylijäämää yhdelle, riistäjälle niin
min toisellekin, aivan vielä 'O. B.
ITm nimessä.
Ja^: miksikäs ei tuottaisi voittoa,
kun ; kerran on suosikkilaki Julistet­tu
voimaan O. B. Um haalin näyt-tämölläj
kuliisien takana mustan
istan; uhalla. Jos kuka tahansa us­kaltaa
kiertää sevanterin - pesuÄ
niin Ambeigin Ville Julistaa., sel­laisen
kiertelijän mustalle listalle.
Ja ehkäpä annetaah' raportterille
määräys haukkua sellaiset lurjukset
Jotka rikkoa uskaltavat saunalakia.
Ja^ kun kerran Ville komentaa mm-
Jansaldn käymää 6 kertaa?viikossa
Jääkaapissa "Algoma Steam Bath'-
issa"; nun sanoa t S y ^ , ; että se
on ndellyttäva laitos kun »näytel­mien
Johdosta kuitataan ^ ja vl^sau^
naan'\ , —
Voikiot/kukaan väittää että tuo
laitos on riippumatoin kumonkselB-sesta
liikkeestä yhtään enempää
kun ennenkään «iB samassa .laitok­sessa
toimivat liikkeet? Luulen et­tä
lähitidevaisuudessatnlev^^^
tämään suitset renkaan suuhun;
Tässä hökötyksessä ilmenee kum>
malUaa päähän fostoja, varänldn
Pnolueemme uudeöeeit
järjestämineii
(Vastausta Kaapoon "lastuihisO)' ]
Vai niin, meidän pitäisi saavat'
taa, nyt tasapaino ja minkälaiaen».
Tarkoitettanee sillä, että fam „ ;
olemme voimistaneet näin voioak
kaaksi niin jäädään nyt laakerc.Tia
lepäämään. Joo, jäädään vain, innt.
ta , sallittanee minun kysyä,
meidän puolueemme ole kpma^yiisi'
tinen puolue; jonka pitäisi ainaj.;
sesti pyrkiä- eteenpäin j a et -afiKK
ast^n. kasvamaan joukkopMla^i^
si, mutta vielä suorittainaap' W
lankumouksen mobiliseeraaijitBejiJ
johtaminen;: i. ; ' . . i ^
Tässä vastausta odotellesea voi-'
täisiin vielä kysyä tov. Kaapbolta,'
mitä tarkoittaa joukkopuohie; Ei
kai ainakaan sitä mikä meillä njt'
on tällä kertaa olemassa suomai
Iäistenkin keskuudessa, sillä jos j
tarkastelemme jäseniemme kokbnaU
suutta, niin me löydämme joukossa;, |
paljon jänishousuja, jotka sanovat
luokkataistelulle "amen", jos pitäi­si
todella - astua aktiiviseen oaahot-'
toon. Joukkopuolue merkHsee -titi^:
että bn /kiinnittänyt itsensä syvälle
työläisjoukkojen keskuuteen^ ja jo^
kapälväiseen taisteluun ja se edelS
leen merkitsee, että sen perusyksi­köt,
alkavat sieltä missä joukot ovat
Ja Josta voidaan pitää aina koske­tus
niiden -kanssa, sekä' ohjata:
eteenpäin, johtaen niiden pjenem-piä
ja suurempia taisteluita joakko-liikehtimiseen.
'Oh hoi sitä neroa
leimausta, että työläinen ei voi nun­na
lähemmäksi työläisiä kilin it­seensä
sanoo Kaappoo vastaukseos
väitteeseen, että me täten pääsem­me
lähemmäksi työläisiä. Muisie-taampas
että puolueemme jäsenenä
työläinen onkin kommunisti ja nyt
onkin kysymyksessä koimnunistien
meno lähemmäksi tyolliisiä. Koit re­hellisesti
katselemme asioita, # K
meidän täytyy tunnustaa, että ny-;
kyisellä toiminnan muodolla me
voimme mennä monta kertaa viiä
vuotta • ennen ' kuin • puoluees­tamme
muodostuu vallankumouksel^ ;
linen Joukkopuolue. Me Ö » -
mersiis alakaan keskustelua afeä,
että puolueemroe^voimiensa puolesta
haluaisi nyt «mennä taaksepäin, mut- v\
ta, siksi että haiuamme eteeni^ |
'Ja käytäntö kun osoittaa että t s M ^ j
on' muoto. Jonka kautta kommanis-tisista
puolueista Saksassa yjn. on
muodostunut voimakkaita joifitko-puolueita,
ei ainoastaan yksilöllisen
Jäsenmääränä puolesta, mutta kom--
muuistiseh yhteyden kautta työlS-siin.
Kaappoo puhuu,
sen paikkakunnan kaadda-^ölais»
" . . L ; että nykyi- i>
käsittävien osastojen j.n.e. Eihän
näitä asioita tunt(lWttonuen kes­kuudessa.
' Kun täs& erään- 'kerran muuap
vaimo - rautatielinjalta 'kaupungiasa
käydessään pistäyt^ makkaraka-duHay,
erästä;Biliä' tapaamasai .ja
hän ei oUnt taJitonot äi€a "va^^
asioihin ollenkaan. 'BiB\i6fi vaan
agiteerannut. nuden : k]^llpy1attc3Dsen
suloisuutta, JoDa ymnuzri^ain et- Tnstisen' työskentelyn
tä-se on ainoa laitos Jota tyoUS»-
ted tulisi kaimattaa. ~r Taitaapa
meillä olekaan nykyisissä osastoissa
kaikkia työläisiä, sillä esinu meilJa
on englanninkielisiä, juutalaiav
suomalaisia, ukrainialaisia y- »•
osastoja, siis öelipcrusteiHa, mntts
nutä tekee nämä Meli-osastot Snu-rin
osa niiden Jäseaistä ei tee T«-
ankertaisesti mitään ja Kaap|K»o
tietM tämän, Jotavastoiri toise:
ovat innostaneet näyttekmaai^
tanssnnaan y-m. Näillä-ei teh^
vaBankumousta eikä kasvateta jonJc-fcopuoluetta
edellä mairatussa^
märryksessä, mutta ovat nama ^
dottomasti toisarvoisia ^ y ^ f ^ -
Ja pääasiassa keinoja, joiden kaot»
v«»daan saada aineellista apua
mumstiseen työhön ja « » ^ . ^
seuraelämää, joka »«^De on voi­matointa
täällä "vieraalla_nu^^
Xaappo» näkee kuitenkin tassä^g
nnlÄon-kommmiistiset o s ^ t ^ ^ ^ :
taneet ja aatteekseen ^j,
laö^ttÄmttkyllä
tataoni Ja kasvatustyötä
•tehdä luoaomäytehmen ja ^
satimen kautta, mutta ^
jk)ts«B8tDin< liniS: _
juuri tolmint«i9ii» saattane
/
mm nm
mmm
Vapauden rahai^ts
>n sekä pitkäaikaisen la
ensimäiset.lahe
SaS^hdä s y y B k . , l _^
« S e a n k u r s s i n j^
nyt onnistuneet,
^ m d l l e kirjottama
Vapauden kontt
Täten-sa^
tänne lähettämi
jätettiin konton
sa maksetut vaj
Tulen vaste*
balähet^cässä.
Edelläoleva Imetys
ottaja Lehtimäen KirkoP
S on lähetys taygny
-ölUsyydellä, alla sahkpt
. Ja että ylläoleva e i ;
; »e-todistaa sim^tt^effl
ta on kirjotettu kuitU E
Uyistä on kuittt.JQto,^.
kritti-jdka on kttjptettu
ierta' lähetyksestamme k
Ja Belätigiatä rahojen j«
Ifapvaan' -muutaman pai
tekemä lähetys osottaa. -
, Tättä kahden kuuki
«Iestä kun rahavälityks«
c*ttänut että fiähköteits
ttfia sekaannuksia vaan.»
Mitä tavallisiin kirj
ne perille noin kab
.'pnen nopeus silta minki
hakemaan ja siitä misss
Joululahja lähetyksii
ilesBä, saatte ne nope
lorsälla kun teette yäl
MmatakM, e tU miti
fifitcliSn, «iii KORKEi
seksi, ettei ole mitenkään
lista saada puoluetehtaviin
tamaan tovereita, sillä ini
m a t oyat kaikessa tuossa; i
nän kaikkien muotojen k(
sessä, eikä heiltä jää aikaa
vaikkapa oHsi haluakin, Mx
ien osäp;.; jäsenistöstämme
^ämpe täten aivan toimc
sillä 1 kan ottavat - Jäsenkor
lniipwt tehneensä kaikki' r
bijkonioVksellinen liQce vaa
•Jään;TOin välistä' kappalett
nassa "j.n.e.
- Tuplajuulaista ; yksinkcr
«n sei että k a n i ei vihollisl
Irolcjstettua ensi yrityksellä
tetään sen etulinnoitukset i
siin- ja mennään vain eteei
ran kuin ei atä^lisikaan^ o
ten ymmärrettynä työväen..
hin tai kapitalistäseen Järje
nähden, jotavästoltt uUdes
naasolu perustassa yhdisty
kommunistista "yksinkerta
Ensiksikin se että jäsenen
tyvät toimiviksi Jäsenika
inuslehtävään . • ^öskentely
missä he ovat ainaisesti: t j
jossa he ymmärtävät läheis
A ij, ne kysymykset, joiäon
L: talisi tehdä agiteeraustä,:
' hittää e r i toiminnan ..muot<
k5 meillä nyk^nnMKn j(
osastomme kokouksessa <
taltu sellaiseen Johtopäi
«ttä ' jäsenien - persoonal
a p t a t s i o n i on se teMjä,^Jo
vetää työläisiä - siihenldn I
aineelliseen osastoon;; n »
namme persoonakohtaisia.
jlsesiDe,: aasien -jäsenien j
lehtemme tilauksien ; hanl
keräyksien suorittaminen y
«ä jäsen voi tehdä i»it^
ensimäiseksi j a parhaiten, v^i
H työmaalla^:: siellä vmissä/;
paa tänään j a huomenna.
Tejaan. Miksi e i siis Xaik
den seikkain e d i s t ä m i MU
yitä hyvin siten että josss
feassa, pajassa, konttoriss
paliikkeessä y.m. olevat
Jäsenet ja >ne uudet Jäseoi
velvoitamme v heidät ^taonu
k i e e s e e n , työskentelevät | i
Isolla työmaalla järjest^
: een työmaa-solun: kanttti;,
yksilönä mutta j
Tämä ^nyösildn oKsi «e
Ruunan pacataeen Jdäiva
^^^^da eri&iaytyiuisen " v p o i s
itaak^ vtHtaiain nndellce
r >;fi.«.s?i^.*.v;s7rr^.