Canadan uutiset, July 22, 1926

              Europa j a sen vehnä-varat.
Tilastollisten iiälvökohtien vuok­si
maailma voidaan jakaa sopi­vasti
kuuteen suureen alueeseen
tai maanosaan ja ne ovat—1)
Europa, 2 Po h jo is- j a Keski-Ame-
1'ika, 3) Etclä-Anierika, 4) Aasia,
.5) Afrikagja (i) Oeeania.
Näistä alueista on vain Europa
siinä aseHiassa, ettei se tule toi­meen
omilla vehnävaroillaan,vaan
on muuij maailman osaltaan täy
tettävä se vajaus. Ennen maail­man
sotaa Kuropa^, sai tarvitse­mastaan
vehnämiiärästä 4'} pros.
Polijois-Amerikasta, 26 pros. Ete-lä-
Anierik<ästa ja 17 pros. Aasias­ta.:,^
Tämä'suhde ei ole kuitenkaan
pysynyt muuttumattomana vuo­desta
; vuoteen, vaan osoittavat
mainitut luvut |iisivuGtiskauden-
1909--1913 keskiniäärää. Maail­mansota
vaikutti lamauttavasl"
• yehnänvientiniailiin . lukuunotta''
matta i Polijois-Amerikaa, jok.»
; päinvastoin pääsi sen kuluessa
'' kohoamaan valta-asemaan, ja tä-
- mä johtui piiiiasiallisesti vehnä-
• alueitten pinta-alan laajenemises.
ta Canadassa. Lisiiksi on ; otetta
va huomioon, että mainittu tilas
tollinen jako perustuu todellisuu-
: dessa maan tieteellisiin seikko'
hin. Kansainvälisen vOlinäkau
pah kannalta katsoen on nyky;
ään, sitten kuin Venäjä on joutu
nut pois laskuista; olemassa viisi
vientiä harjoittavfia maata. N
ovatV Canada,' Yhdysvallat, Ar-gentina
ja Australia. Sitten voi
däan vielä mainitu Chile, Algier
j a Tunis, mutta ne ovat toisarvoi-.
sia, suhteellisesti pieniä tuotanto-maita.!
Tilitä tulee - Eu,ropan-maltteh
vehnäntarpeeseen, on huomatta­va,
että suuri osa väestöä käyttää
pääasiallisena ravintonaan ruista
Siirtyminen rukiista velinään, jo
ta yleensä pidetäiin merkkinr
elintason kohoiamisesta, alkoi olljv
• havaittavissa ennen sotaa, mutta
nyttemmin on todettu, ettii sot
..ehkäisi; tämäh kehityskulun, jr
että vuoden lf^l4 jälkeen on osit
tain palattu rukiiseen. Venäjää
jonka väestT) elää ensi sijalla ru
/ k i i s t a , ei voida ottaa lukuun ,kos­i
a sitä koskeviin tilastollisiin j
sosiologisiin tietoihin ei voidi-liiottaa,
mutta ainakin Keski-EU
• fopassa on rukiin kulutus suu­rempi;
kuin[ velmän. Niinpä Sak­sassa
ion rukiin peltoala koluK
kertaa i suurempi lajin vehnän.
Toiselta puolen eräissii maissa
kuten Englannissa, ei ilimisravin-tona
oikeastaan käytetä muuta
kuin vehnää. '
Kansainvälisen :^^aan viljelys-laitoksen
viimeisten laskelmien
"mukaan, jotka koskevat vuoden
1924—2;") .satoa, on Europa, Venä-
!. jää 1 uk u unot t a m a 11 a, i tse t u o t ta - •
•; inut 5r)ipros. tarvitsemastaan veh-nämäärästä
ja puuttuvat 45 pors.
Ton tuotu ^muualta. Koti- ja osto-vehnän
suhde toisiinsa vaihtelee
suuresti. Niinpä Norja osti 92
{^•Ös., Hollanti 85 pros., Englanti
j a Jrlanti 80 pro.v Belgia 75 pros.,
j a Kreikka 08 pros., kun taas
Ranska tuotti muualta vain .10
pros., ;Ifuola pros.,; Italia; 3a
pf OS., Saksa 47 pros. ja Tanska
51 pros:
, • Näis.sä laskelmissa on otettu
huomioon vain yksi vuosi ja e-räissä
tapauksissa uc eivät tunnu
uskottavilta. Kunkin maan '' net­to
kulutus ' ' on saatu siten j C t tä
kotimaa ssa 1 ei k at tuun, ar vionmu-kaiseen
satoon on lisätty vehnä-määrä
—jyviä ja jauhoja, j a täs­tä
on sitten vähennetty maasta
viety määrä, jos vientiä on ollut.
Kun laskuissa ei ole otettu huo-niioon;
kuinka paljon vehnää on
ollut varastois.sa vuoden alussa
a lopussa, o v a t n ä m ä numerot i l -
meisesti ylimalkaisia, sillä vilja-varojen
luonnollinen vaihtelu
;v nodesta toiseen siirryttäessä voi
I i I i e 1111 a a t u n t u A' i a k i n p oik k e a -
nia. Kuvaavana esimerkkinä sii-
'ä, kuinka valliin on: luottamista
.• 111 ä koskevii n tietoihin, : mainit-
' a koo 1V Sa k sa, j o nk a s a t o v u onn a
1923—24 laskettiin tarvitsemas-aan
vehnämäärästä tuottaneen
ain 23 pros,, mutta vuonna 1924
Hankki­kaa
joku
hieromaan
si!tö Mhiard*
lila. Se Ue-.
vittää iki-
VOJL \
Jäykkiin
niveliin ja
heltyuffl-liin
miak-siis
hierokaa
Minardia.
-^25 luku oli jo 47 pros.Mutta
aikka jätiimmekin silleen nämä
/adon ja paikallisten olosuhteit;
N'n ailieuttainat poikkeamat;
oimnie todeta, että Europan on
jos se otetaan , kokonaisuudes
•aan, hankittava muista maan-
0 s i s t a ai nakin ka k s i k olm a n n es ta
a rv it sem a st a a n - velin ämää riistä,
ios kulutus pysyy .muuttumatto-i
n a n a .
On selvää, minkälaisiin taloU:
1 e 11 i s i i n j a V a 11 i o 11 i s i i n. s e u r a u k -
-;iin tiima tosiasia vie. Voidaan
sanOa, että se kuuluu painayim-
•liin •••• 1 ek i j öihin k an sa i ivväl isen
<aupan alalla,, ja melkeinpä-^et-ä
s e o n niistä painavin. Ei ole
/ähintäkäiin, syytä otaksua; ettii
'Miropa tulevaisuudessa pääsisi
.•apautumaan sen ulkopuolella o-^:
'e \' i st a V. i 1 j a ma is t a. P ii i nv a s to in
lämä riippuvaisuus näyttää ene­nevän.
Vehnän kylvöala pieneni
l<i uropa ssa su u r es ti m a ail m anso-;
lan aikana ja, vaikka se onkin
>ittemmin kasvanut, ei se kuiten­kaan
ole samassa suliteessa viies
t ön. lukumää räiin kuin> ennen v^
;14. 'I'ois(>lta puolen kysyntä
usvaa ei ainoastaan väestön.
11 o n M o 1 li s e n I i siiii i \ t y m i se n \' u ok -
i, vaan myöskin nornialin elin-;
; i s o n palautumisen tähden,; sillä
lilhTn ne, jotka, ovat aikai.sem
Min tyytvneet rukiiseen tai muit
( U n viljaan, lialuavat siirtyä
•eiinän käyttämiseen. >Selvät oi-
'eet viittaavatkin jo täliän .suuiv
aan. Kuinka tämä tulee vaikut-amaan
maailman vehnäkaup-
!)aan tulevaisuudessa ja minkä-
. a seen asemaan Euorpa joutuu
/e h n ii n ost a ja n a , se 1 ui e e suu r essa
niiärässä riippumaan Venäjiin
^ mahdollisuuksista, jotka tällä
velli-sella tavalla ottamaan osaa
: 1 u t ta en n e m m in t ai m y öh e mm ii
'ämän vehnää . tuottavan maan
Mahdollisuudet muuttuvat tode.l-
: isuudeksi, ja silloin se tulee o-
'letkellä eivät ole laskettavissa,
-irvikkeitten tuottamiseen muu
I M I ro pan kul utu ksen ty y dy ttä-niseksi.
Se on selvää ilman muu-
'a. Ja tässii tapauksessa kaikkiin
nykyisiin laskelmiin saataisiin
eiulä suuriakin korjauksia.;
.alutta asian ollessa nykyisellä
\' annal la on jo ka tapau ksessa loh­dut
lista tie tii ii, että ni u u maailma,
kykenee tyydyttämään Europan
kysynnän, vaikka se olisi tuntu­vastikin
suurempi. Vehnämaitten
mahdollisuuksia, joskaan ne eivät
ole rajattomat, voidaan enentää
huomattavasti eikä vielä ole lä­helläkään
se hetki, jolloin saat-
'aisi tulla vakavampaa puutetta
.-ehnästä, jollei nimittäin olosuh­teissa
tapah'du mitään odottama-taonta
mulistusta. Se i voi kylläkin
olla mahdollista, että velinänhin
tanousee Europan kysynnän .suu­retessa.
Eikä kysymyksen paino-
•vste olekaan siinä, tuleeko veh­nää
olemaan saatavissa riittäväs­ti
vaan siinä, mikä hinta vehnästä
on maksettava. Jos kysymykseen
olisi vastattava kaikessa laajuu­dessaan,
piisi meidän^ syvennyt-
Prof. Eliel Saarinen Suomes­sa
kertootöistään Amerikassa.
Prof. E l i e l Saai'inen on tuonnot-tain
palannut Yhdysvall. Suor
mecn viettämään kesää auvilas-saan
Kirkkonummella. Sanoma-lehtiliaastattelussa
on kuuluisa
arkkitehti kertonut m.. m. seu^
raavaa:
Amerikan arkkitehtuuri on • ke-lityksessään
kulkenut kahteeri
suuntaan: antiikkiseen ja gotiik­kaan,
joka oikeastaan on Euro-
)asta tuotettua makusuuntaa, ja
II. s. uusiin arkkitelituurisuun-iin,
joita anierikalaiset koetta-
/at saada syntymiiän omalla ä-luerikalaisella
pohjalla. Näyttää
•,iltä,. että tämä uusi suunta, saa-
•/hä enemmän ja enemmän alaa,
u'liä väliitellen on tultu huomaa-
• i i a a n vanlian suunnan kestämät­tömyys.
.Muudan rikas detroitilainen sa-lomalehtimies
George G. Booth;
0 le a o m i s t a a ky mm en k un t a s u u r •
r a a meri k' kai a i s t a san o m a 1 eh t e ä,
joista suurin epäilemättä maail­man
i)arhaiten kannattava päivä­lehti
'-The Detroit News", päät-:
• i uuden taidesuunnan lämpimär
ui kannattajana omilla varoil­l
a a n pystyttää Amerikkaan tai-
1 e a k a t e m i a n ra ke nn u s t a i d e 11 a y.;
m. taiteita varten. Toteuttaak­seen
tämän suuren snunnitelma.n-sa
pyysi hän prof. Saarisen apua
.*aken miksen suunnittelussa ja
liii-ustusten luomisessa sitä var­oen.
Tämä on se työ,, jota prof:
-aarinen on. jo kaliden vuoden
j a j i kaikessa hiljaisuudessa val-ivistellut,
ja joka vielä tulee; vie-^
lään häneltä aikaa useita vuo-
•ia.: •
Tässii yhteydessä lienee paikat­a
a n tehdä lyhyesti selkoa raken­nuttajan
suuresta suunnitelmas­ta,
ollet ikin kun sen toteuttami-
>en yhteydessä tulee Amerikan
m a n t e r e e 11 e s a ma 11 a py s ty t e t y k s i
;uomalaiseu arkkitehtuurin muis­tomerkki.
La h j o i tt a j a-ra ken nu tta j a n su u-
- e n a aatteena on koota yhteen
t ;ellainen Amerikan, nuoriso, jos:
Ml piilee kykyä, j a harrastusta
taiteeseen. Siinä tarkoituksessa
hän perustaa taidekasvatuskou-
; un poikia varten, jonka opetus-
1 h j e 1 m an j o h t a v a n a [ii i r teenä on
oleva taidekasvatus. Kaiken
nuun kasvatuksen ohessa kehite-ään
oppilaissa ennenkaikkea tai-
'eaistia, taideharrastuksia ja;tai-
^ ^ ^ ^
HMtfSllNlMENTCl
-^MOi»TeRfol«o4l7S
tävä monTjmutkaiseen rahakysy­mykseen
ja taloudellisen maan-t'edon
merkittävimpiin yksityis-tiin.
Näin ollen voimme lyhyesti
todeta, ettei ole mitään aihetta
odottaa tämän satovuoden kulu­essa
huomattavampia muutoksia
kansainvälisillä vehnämarkkinoil-la.
- ^ K u n n o n mies on hyväntahr
toisempi vihamiehelleen kuin
kunnoton on ystävälleen.
•^eellisia ideoita. /Pämän koulun
vhteyteen perustetaan toinen op­pilaitos,
Amerikan Taideakate­mia,
jonkinlainen täydellinen tai­deyliopisto.
Nämä koulut yhdes­sä
muodostavat keskustan, jossa
ka i k k i r a k e n n u s t a i t e e n y h tey t e en
kuuluvat taidesuunnat —- maala­us,
kuvanveisto, taideteollisuus,
1 u u t a rl) a ta i d e ; j .n .e. — 1 ii 11 y vät
•'hteen. Tämän keskustan avulla
toivoo Booth saavansa keh.itetyk-sl
Amerikassa jotakin uutta, to­dellisuuteen
})erustuvaa rakennus
tauletta ja sen suojassa myös
muita taiteita.
Taidekasvatuskoulua rakenneK
t a a n p a r 11 a i 11 a a n j a v u o d e n k u -
luttua on se lopullisesti valmis.
Akatemiarakennusta on myös
•yhdytty jo rakentamaan, sen yh­teyteen
perustettu arkkitehtuuri­toimisto,
jonka ympärillä koko
tämän taidelaitoksen työ tullaan
kehittämään, on jo valmis. Ra­ken
n u 11 a j a n t a r k o i tu k s e n a n i m it-täin
on, että taide ei saa olla
pelkkää tyhjää ja onttoa '' pape^
m i n k ä tähden esim. keskiaikai­nen
rakennustaide tuli niin vah­vaksi,
oli se, että koko silloinen
taidekasvatus . t u l i : kehitetyksi
itse työn varassa. Asianlaita o-li
siis päin vaistoin kuin nyky­jään,
jolloin arkkitehtioppiläs
saa kasvatuksensa koulussa, saa­den
siellä teoreettisesti tehdä n.
s. paperitaidetta.
Rakennuttaja Booth on lalijoit-tanut
koulurakennuksia varten
n. 800 tynnyrinalaa käsittävän
kauniin maatilansa Detroitin lä-liistöltä.
Tila on liyvin luonnon-ihanassa
.seudussa, järvien ja hy­vin
hoidettujen metsikköjen/kes-^
kellä.. Siellä on kreikkalainen
u 1 k o il m a t e a 11 er i, j a liyvin h o i d e.-
tut ruohokentät tekeviit paikan
erittäin viehiittäväksi. Kuten
mainittu, tulee siellä olemaan
kaksi suurta i-akennusryhmää,
ioista edelliseen,' Taidekasvatus-kouluun,
kuuluvat vairsinaiset
koulurakennukset, erityiset ruo­kalarakennukset,
asunnot, kluhi-luoneet.
j.n.e. Pakennuksen e-dessä
on urheilukenttä, jonka a-la
on suurempi kuin koko Eläin­tarhan
urheilukentän pinta-ala.
A k a tem i a rak en nu ksen y h teyd es-sä
on professorien asuntola, mu­seorakennus,
klubihuoneet, ate-lieriryhmä
ja suuri kirjastora­kennus.
Herra. Booth aikoo mu­seota
varten koota suuren koko-fdman
taideteollisuutta ja ku-vanveistoksia.
Prof. Saarinen
'<ertoi, että hän on tässii tarkoi-^
tukse.ssa tehnyt sopimuksen suo­malaisen
arkkitehdin Gustaf
Strengellin kanssa, joka jo ensi
syksynä matkustaa varta vasten
Italiaan ryhtyäkseen siellä osta­maan
taidekokoelmia akatemian
inuseota varten. ITerra Booth
'lyysi myös kansalaistamme Ak-
;eli Gallen-Kallelaa maalaamaan
freskon taideakatemiaa - varten,
mutta kuuluisan maalarimme
k ot im a a nm a t k a e s t i h ii n t ä ry h t y -,
'nästä työhön. Jos Gallen-Kalle-la
vielä palaa takaisin Ameri-kaan,
voi hän toivottamasti sil­loin
suorittaa tilauksen.
Prof. Saarinen lausui, että hän
m luvannut jäädä vielä .useam
IV aksi V u od e k si: t y ösk en t ele m ään
viidessä herra Boothin kanssa.
' v7 "»1 \r\ nJ
PILETTEJÄ MYYTÄVÄNÄ Syysk. 30 p. asti. Lopull. paluu Lokak. 31 p.
EDESTA­KAISIN
Port Arthurista
VANCOUVERIIN, VICTORIAAN
Pieni -iisam. Prince Riipertin kautta.
Suhteellisesti halvat maksut paik­koihin
Washingtonis8a, Oregonissa
ja Californiassa.
Valikoima Reittejä OIKEUS PY.
SÄHTYÄ
Luonnollisesti pysähdytte
Jasper Kansallispuistossa
pelataksenne golfia, kiipeilläksenne,
tehdäksenne kävelymatkoja, uidak-senne^
ratsastaaksenne, autoillaksen­ne
tai vain levätäksenne suurimman
kansallispuistoni ihanien vuoristo­maisemien
keskellä.
Jasper Park Lodge tt'
Maksut: $6.50 päivältä ja ylöspäin.
ossa voit-majarlla
Lähempiä tietoja antaa:
A. W. MARTIN, aseman pii. asiam. S. W. RAY, kaup. piletti asiamies
Puh. N. 174. Puh. N. 1233.
— T a i -
W. J. QUINLAN, Piirin matk.aslam. ' — C.N.Ri., NVINNIPEG.
jalkaisin kaikissa Yhdysvaltain
V a 11 i o i s s a j a li s ii k si k a i k i s s a C a -
nadan m a a k u n n i ssa h ä n 1 ä h ti k u -
l.uttamaan ensimäisiä kenkiipare-
,i a a n p i t k ä 11 ä \' a e 11 u k se 11 a. Viime
\' i i k o 11 a 11 ii n o n o 11 u t A\' i n n i p egi s -
sä matkalla kotia päin, suurin o-sa
taivallettavasta matkasta se­län
takana ja taskussa Koeh.este-rin
tunnetun parantolan paperit,
että hän >.on nyt keuhkotaudista
täydellisesti vapaa.
"KUOLEMAN VIRTA;
Brasiliassa kulkee tarina, että
ainoa 1% a a n a 1 k oi n o n m i e s e i ole
m i 11 o i n k' a a n : p ai a n TI 111 ta k a i s in
Rio das 3Iortes*nimiseMe virralle;
tekemältään tutkimusmatkalta.'
V i r t a on saanut nimensä kam"
_|mottavasta maineestaan, sillä
käännettynä se merkitsee "Kuo­leman
virta;." Tuon- s<rlaperiiise3i
Viela senkin jälkeen, kun kaikki j a vaaralli,s e.n„ virran ke^s, kij. uok-
rak1 ennuk1s et. on saatiu. , lio^.p.,u,ilrl.ios«e.s.tfi; ' -"^"n . \p aikkeil.l a . asus.,t aa. Cher.v a, n
ritaidetta", vaan sen tulee kehit­tyä
itse työn ohella. Opistora-kennuksia
rakennettaessa tarvi­taan
kuvanveiston ja kaikkien
muiden taiteiden apua • j a jokairj
nen rakennusten yksityiskohta
tulee olemaan itsenäinen, koko­naisuuteen
olennaisesti liittyvä
taideteos. Kaikkia tyhjiä deko-ratsioneja
vältetään kokonaan,
rakennettaessa, käytettävä taide-tyylij
lau.sui haastateltava, kehit­tyy
niin sanoakseni itsestään
tämän akatemian suojissa. Booth
tahtoo koota joukon hyviä arkki­tehteja,
insinöörejä ja muita tek­nillisiä
kylpyjä arkkitehtuuritoi­mistonsa
yhteyteen. Sen suori­tettavaksi
joutuu töitä myöskin
iilkopuolelta, ja näiden töiden,
nojassa kehittyy ja kasvaa hänen
suuri aatteensa. Syynä siihen,
valmiiksi, tulee hänellä, olemaan
työtil rakennuttajan kauaskau-toisien
suunnitelmien toteuttami­sessa.
: Koko akatemian työ tulee
perustumaan käytännölliseen
työ.skentelyyn, ja akatemiara-kennuksen
ja koulun arkkitehti­n
ä tulee prof. Saarisella jatku­vasti
riittämään työtii.
Tiedusteluun, onko Suomella
mitää toiveita saada tunnettu
suurarkkitehtimme palaamaan
pysyväisesti kotimaaluin, vastasi
haastateltava, että hän- kyllä jäi-
«fi mielelläiin sinne ja tekisi siellä
tv()tii. Siellä ei kuitenkaan voi
kehittää mitään uutta. Jos mi­nulle
ilmautuu muualla työtä, jo­ka
on mielenkiintoista ja jo.ssa
voin kehittiiä taiteellisia ihantei­tani,
niin kysyn silloin itseltäni;
enkö voi - palvella Suomea siellä
yhtä )iyvin kuin täällä, lausui
prof. Saarinen.
Lopuksi mainit.si hän että mel­kein
kaikki hänen aikansa on
kulunut edellämainit/ujen rr>
kennustöiden kimpussa. Häneltä
on kuitenkin riittiinyt aikaa e-rään
teoksen valmistamiseen, jo­ka
joutuu painosta noin vuoden
kuluttua. Siinä hän käsittelee
arkiktehtuurin, rakennustaiteen
ja rakennustaidekasvatuksen pe­riaatteita.
Teos tulee olemaan
varsin suurikokoinen ja sisältii-mään
runsaasti kuvia. - l
Viisi vuotta kestävällä
kävel3rmatkalla.
Kuusitoista kenkäparia on ku­luttanut
Alaskan Nomesta saira­uttaan
parantamaan lähtenyt,
viisikolmatta vuotias Gilbert Mo-ran
marssiessaan syysk. 15 päi­västä
1923 lähtien lä-pi Yhdys­valtain
kaikki valtiot ja kolme
Canadan maakuntaa. Oltuaan
sodassa ja saatuaan siellä keuh- salaperäisimpiin seutuihin. Vuor
kotaudin oli Moran saanut pää- ten, viidakoiden ja arojen keskek
hänsä ajatuksen, että tauti pa- lä on siellä Brasiliaan kuuluva.ssa
rantuu kävelemällä. Lyötyään ^latto Gro.sson valtiossa, tuhan-kotikaupungissaan
Nomesta ve- Kien neliöraailien suuruinen alue,
toja 20,000 dollarin arvosta siitä, joka on täydellisesti tutkimaton,
että viiden vuoden aikana käy kartoittamaton ja tuntematon
tes"niminen intiaaniheimo, ' joka
(Hl hyvin vihamielinen valkoisille
t un «Tottelijoin e. Viidakkojen ,sa
lakätköissil lennättiivät; heimo;i
soturit pitkiä nuolia, joiden käi
jet ovat valmistetut niin tei'iiviksi
luista ja veistetyt niin teriiviksi.
että no muistuttavat miltei parta-veistii.
Nuolten kärjet - ovat sitii-paitsi
ka s t e t u t k a fiv e is ta ^• a 1 m i s-tetussa
myrkyllisessii nesteessä
joka on niin kuolettavaa, ettii/pie^
niukin naarmu aiheuttaa kuole­man
muutamassa minuutissa. XJ•
seimniat Brasilian intiaanihei­moista
myrkyttäviit nuolensa tiik
lä tavoin. . •
Syynä .Chervantes-lieimon viha"
mielisyyteen valkoisia kohtaan
on se, että espanjalaiset valloitta'
jat tekivät heidän, esMsänsä or­j
i k s i monta vuosisataa sitten se"
k ä pa k o 11 i V a-t h e i d ä t. t y ös k e n t e le"
mään kultakaivoksissa IMo das
Mortesin keski juoksun var-silla.
Intiaanit nousivat kapinaan ja
tappoivat isäntänsä. Siitä saakka
ovat he monta vuosisataa tarkoin
vartioineet aluettaan ei ainoas
taan valkoista miestä, vaan myös
kaikkia muita jntiaanilieimoja
vastaan.
Ki kuitenkaan ole aivan kirjai
mellisesti totta, että ainoakaan
valkoinen mies ei ole elävänä pa­lannut
heidän luotaan. Muuta­mia
vuosia sitten vangitsivat
Chervantes'heimon intiaanit kok
me brasilialaista, jotka olivat kul
keutuneet heidän alueelleen. Kak­si
tapettiin, mutta kolmas pääsi
pakenemaan siitä syystä, että in
tiaanit uskoivat hänen silmälasi­ensa
ilmaisevan yliluonnollisia
voimia- Intiaanit antoivat hänel­le
alkuasukasnaisen vaimoksi ja
tekivät hänestä lääkärin. Viimein
pääsi hän pekenemaan.
"Kuoleman v i r t a " johtaa maa­pallon
vähemmän tunnetuihin.
kaikillomuille, paitsi niille muu­tamille
tuhansille villeille intiaa^
neille, joiden : keskuudessa niur
haa pidetään vielä samassa arvo.s-sa
kuin sivistyneesssii maailmassa
taideteosta; Valkoisen miehen
tunkeutuessa rannikolta yhä sy
\' em m iille s i sii rh aa h a n v et ii yty i tä:
mä heimo vuorilinnoituksiinsa.
Ku m m ai 1 i si a t a rin oi t a ke r i- o t aan
suusta suuhun lieidiin elämästään
ja tavoistaan. •
Uusi ennätys lennossa.
Kaksi ranskalaista lentäjää,
kapteeni Dirier ja luutnantti Dor-dilly,.
jotka lähti vät I:ieBourgelin
Ien t o a s e m ai t a, o \' a t la s k' eu t u n e e i
alas . 0 m sk issa, Si peri assa, de n t ä en
2,937 mailia yhtämittaisesti ga si-ten:
asettaen uudfu ennätyksen
pituuslenuossa.
Ihmisen täytyy tehdä työtäl
Tämii on yhtä varma kuin aurin-i
ko"taivaa41a.' ^lultn hän voi teh-dii
työtä joko nuristen tai; iloiten,
hän VOI lehdii työtä niinkuin
mies tai tehdä sitä niinkuin ko­ne.
Fii - ole olemassa niin alhais­ta
työtä;, ettei sitä - voi kohottaa;
ei niin kuollutta, ettei voi puhal­taa
siihen henkeä. .
— Salaman isku. Tiistai-aa-
•nuna Port Arthurissa vallinneen
.iikcniilman. aikana- iski salama
Detroit Sreetillä ikkunan edessä
istuvaan J\rrs. Louis Cardonlin
niin. että hänen kylkensii hiukan:
paloi ja hän aluksi tuli tavallaan
halvatuksi. Lääkärin lausunnon
mukaan hiin ei kuitenkaan ole
kiirsinyt vakavampia vammoja!,
v aa n t o i i )u n e e . p i a n iskun seu ra >•
uksi s t a. Sai a m a tuli. h u o ne e s e eri
s äh k ö y a 1 o j o h d osta ja is k i i k k u ^
11 a a a n, ka r ist a en ra p pa usta sei­niltä.
Onneksi ei se sytyttänyti
taloa palamaan.
Toinen salama iski Dan ^la
Kayn asunnossa samalla kadulla
ja rikkoi ikkunan, tekemättä
sielläkään sen suurempaa vahin­koa.
Mutta mainitun kadun ja
St. Clair kadun varrella ukkonen
viotti useita puhelin ja sähköjoh­toja.
II k k OS e n m u k a n a s e ur a s i r a n k
ka sade.
— Port Arthurin vesijohtolai­toksen
uusiminen. Port Arthurin
kaupungin ja Ontarion terveys-hoidon
ministeriön välillä on vii­me
aikoina ollut kirjevaihtoa
Port Arthurin vesijohtolaitoksen
uudistami.sesta. Äskettäin käy­dessään
.täällä terveyshoidon mi­nisteri
tri Forbes Godfrey oli
asiasta neuvotteluisa kaupungin
viranomaisten kanssa ja hän on
n.vt pyytänyt karttoja Gurrent
Riverin vesialueesta. Kaupungin­insinööri
on valmistanut kolme
vaihtoehtoista suunnitelmaa kau­pungin
veden 'tarpeen tyydyttää
miseksi. Osa mielipiteitä kallis­tuu
siihen suuntaan, että vettä
ryhdyttäisiin ottamaan Gurrent
Kiveristä. Suunnitelman toteut­taminen
tulisi maksamaan 2,500,-
000 dollaria.
— Nuorisoliiton puolivuosiko-kous
on kirkkosalissa ensi pyhä-iltana,
25 p., klo kahdeksalta;
Ohjelman varustajana on liiton
puheenjohtaja L. A.. Mäki, mikä
seikka jo itsestään takaa ohjel­man
kunnollisuuden. Kokouk­seen
varustetaan myöskin kahvi­pöytä.
~ Lauluharjoitukset on kuo­rolla
huomenna, perjantai-iltana.
Kaikkien, jäsenten olisi välttä­mättä
oltava mukana.
— Ompeluseuran kokouB on tä-nään|
Fort AVilliamin kirkolla.
Kun tilaisuude.ssa tulee päätettä­väksi
seurakunnan kesäjuhlien
pitäminen olisi kaikkien oltava
mukana. Tulkaa jokainen!
Port Arthurin ompeluseu­ralla
oli väkirikas ja onnistunut
kokous ;Mr. ja Mrs. L. A. Mäen
luona viime torstaina. : Seura
päätti tehdä lähitulevaisuudessa
vierailun Nolaluun; Ajasta il­moitetaan
tuonnempana. — Seu­raava
kokous on ensi viikon tors-tai-
iltana ^\r. ja !Mrs. Wainikan
luona 120 Rockw()od avenuella.
—^ Jumalanpalvelukset ensi :py-
Hänä: Port Arthurissa klo puoli
kaksi. päiväliä rippikoululuokan
konfirmeeraus ja Herran Ehtool­lisella
kiiynti. Myöskin vanherp-ma
11 a väellä on tilaisuu.s tulla.
osalliseksi Herran pöydästä. Tä­mä
jumalanpalvelua on toiskie­lisessä
.kirko.ssa Algoma ja.VVa-verlely
katujen kulmauksessa, sa­massa
|iuoneessa, jota olemme
eniiienkin pari kertaa käyttäneet.
Kirkon tuntee helposti siitä, että
se on ainoa harmaasta kivestä
rakennettu kirkko kaupungissa.
liljalla klo 8 on oman kirkon
salissa nuorisojuhla ja liiton puo-livuosikokous.
Ohjelma on mo­nipuolinen.
Väliajalla tarjotaan
kahvia.
— Rippikoulunuorison Herran
P. Ehtoolliselle laskeminen toi­mitetaan
ensi pyhänä klo puoli
kaksi päivällä. Kun oma kirkko
tällaista juhlaa varten on aivan
l i i an pieni, on tilaisuutta varten
hankittu jo ennen parissa tilai-,
suudessa käyttämämme metodis­tikirkko
Algoma ja Waverley
katujen kulmauksessa. Nyt/siis
kaikkien sopii tulla mukaan kau­empaakin,
sillä kirkko on tilava.
Kolehti tullaan tilaisuudessa
kantamaan oman kirkon raken­nusrahastoon.
Varustettakoon
siis tarkoituksen mukainen ko-lehtiraha
matkaan.
KIITOS. ^
Allekirjoittanut pyytää vilpit-t/
ömästi kiittää kansalaisia saa­mastaan
avustuksseta. Erityises-ti
pyydän mainita Port Arthurin
seurakunnan, jolta olen saanut
$46.00 ja Lapin seurakunnan, jor
ka on antanut $24.50. Lahjat
ovat edelleen tervetulleita.
Jack Korpi, j