Canadan uutiset, June 17, 1920

              SIVU, 4 O m i ^ i ^ UUTISETrPORT AIITHUR, ÖNT., CANADA;, Torstaina Kesäk. 17 p. 192Ö NU]\IERO 25
CANADAN UUTISET
suomalainen sanomalehti Canadassa,
llmqstyy jokaisena Torstaina.
Kustantaja
The Canada Ncw8 Publjsnlng Co,
jBrick J. Korte, Liikkeenhoitaja.
TILAUSHINNAT:
Ganadaan: $2.00 koko vuodelta,
$1.60 9 kuukaudelta, $1.25 puolelta
Vuodelta, 65 senttiä 3 kuukaudelta ja
25 senttiä kuukaudelta .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen: $2.50
koko vuodeKa ja $1.50 puolelta vuo­delta.
^ ^ '
ILMOITUSHINNAT:
40 senttiä paistatuumalta kerran ju-laistuna.
Pitempiaikaisille ilmoituksllr
le kohtuullinen alennus. Halutaantie-to-
ja nimenmuuttoiliuotukset 75 sont-tiä
kerta, $2.00 kolme kertaa. Naima-
Ilmoitukset $2.00 kerta, $3.00 kolme
kertaa.' Avioliitto- ja kihlaus-ilmol-tukset
$2.00 kerta. Kuoloullmoitukset
$2.00, muistövärsyllä $2.25. Syutymä-ilmoitukset
$1.50.: lAlvioeroilmoitukset
$2.00. '
• Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys-luettelot,
luento-ilmoitukset y. m. 25
senttiä tuumalta.
Uutisten joukkoon aijotuista ilraoi-
- tuksista peritään 10 senttiä riviltä. . \
Pienimmänkin ilmoituksen hinta on
50 senttiä. Postissa tulevia ilmoituksia
el hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
Poliittiset ilmoitukset $1.00 tuu­malta.
Kaikki liiLkeelleaijotut kirjeet, ti­laukset
ja 'rahat ovat lähetettävät
osoitteella:
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont., Canada.
Canadan Uutisista lainattaessa on
lähde mainittava.
Osoitemuutoksesta tulee Ilmoittaa
lehden konttoriin sekä vanha että uusi
osoite.
CANADAN UPTISET
(The Canada News)
The Finnish Ncwspaper in Canada.
Published every Thursday by
The Canada News Publishing Co.
Erick J. Korte, Manager.
Daily News Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
. is welcomedand readln every Finnish
home In tho Dominion. ; It is the only
direct advertising metlium for those
manufacturers and imerchants -vvho
^ish to create and biiild a profitable
and permanent demand for their prod-uctf*
and mcrchandise bv the large and
ever crow!ng Finnish population resid-ing
)ii Canada. Place your trial ad-vertisement
and: get rcsults,
Advertising rates 40c. per inch.
: Political advs. $|.00 per inch.
Advertisements 'must reach our Of­fice
AVcdnesday ;ncon to appear on
.,Tliurstlay's. issue.i
. Subscription price.iin Canada $2.00
per year,- United States and other
countries $2.50 pen ycar in advance.
mukisen kautta ihmisiin^ että ne
voivat kypsyä niissä oikeiksi
luonteiksi.
— Ihmiskunta on suuri rnuniis,
jossa on monta: jäsentä, jotka
kaikki oVat velvollisuudessa toi­sillensa.
IGiiKkien tulee rakas­taa
toisiansa ja työskennellä yk­simielisesti
: koko tuon ruumiin,
i hmiskunua n, yli teiseksi menes­tykseksi.
Niin tulisi tehdä, mut.
ta teemmekö sen'i
Erimielisyys vallitsee, lieimo-kuntion
jäsenien välillä, valta­kunnat,
sotivat keskenänsä, l l i -
luiskunnan jäseniltä puuttuu rak­kaus.
Entered as second class mall mat-ter,
Dcc, 1, 1915,iat the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
THE AIM OF THE CANANDAN
UUTISET.
The help preserye the Ideals and
sacred traditions of this, OUP adopted
country, the Dominion of Canada: To
obserye Its taw8 and ihspire others tb
respect and qbey them; To strive
unceasingly toi q u l c k e n the public's
sense of C i v i c duty: In ali vvays to aid
In making this country greattr and
better than \7e found rt.
'Kaikkien ^viitien alku on a-j
a t u k . s i s . s a .
— Vihan lop[)u on kalumiiksen
alku,.s.anotaan .sananlaskussa.
— Älä » a i u j a m u i d e n ajalella
p u o l p . s t a s i , s i l l ä , a i n o a s t a a n o m an
k o k < ' m u k s e s i k a u t t a s i n ä viisas­t
u t .
— Niinkuin kulta tulessa koe-lellaan,
niin onnettomuuskin
koettflcc ihmisen todellista ar-
~ Vaikka olisit kuinka kelpo
ihininpn,,inntta.sinulta puuttuisi
rohkeutta hädän hetkellä, niin et
voisi saada mitään aikaan.
•— Ei ole lolemasia niin huonoa
ihmistä, ottei hänestä voisi jotain
kyvää. oppia eikä 'ketään niin hy-
T ä ä , josta ei voisi oppia jotain
pahaa.
— Elä Jieitji k i r p s t ä järveen
ja juokse, vaikka oi puu ensi is­kulla
kaadukaan, iske uudestaan,
niin puu kaatuu. Hyvä taht© ja
a'hkeruus ovat edistyksen ehto.
— Ellet voi vääryyttä anteeksi
antaa ,niin olet menettänyt oman
.oikeutesi antceksisaamiseenv Si­tä
ihmistä ei ole olema.ssa, joka
ei farvitseisi anteeksiantamista.
•— Jos tuumasi onnistuvat, niin
maailma kiittää sinua viisaaksi
mieheksi, mutta jos onni on si-mille
vastainen, niiu/ sinua pide­tään
houkkiona. .
saan
t i
Sosialisti — kuningaskunnan
pääministeri.
Kiiolsille on onneksi, e t t ä siel-ilii
on sosialidemokraattisen liik-keen
etunenässä sellainen persoo­nallisuus
kuin Hjalmar Brantinj?.
Häntä saa kiittää siitä, että si­säinen
rauha on maassa • säilynyt
])ahemmilta järkytyksiltä. Hän
on ollut kavsvatfaja, joka on pa^
'kottanut joukkonsa pysymään
parlanicnttaarisuuden ^ tiellä, ja
jos häa toisinaan onkin sanoissa;
osoittanut inyiiaityväisyyt t ä puo­lueen
: suulaille nuorille, :jotka o-vat
tahtoneet oikoteitä hyökätä'
Kaanaanmaahan, on se varmaan
ensi.sijassa johtunut edesvastuun;
tunteesta : jos. iiän . olisi- tehnyt
itsensä heille , nialulottomaksi ja
päästänyt toiset miehet johtoon,
olisi saattanut käydä • pa 1 jon pa-hemmin.
Hän ei ole koskaan ol-
1 u i - k u 1 n o u k' s e 11 i n e n t ii miin s a n an
tavallisessa merkityksessä, vaan;
on a i n a , h i o tt anu t. ke li i t yk se e n:
Hänen ansiotaan o n . että l\uot-
.sin sosialidemokratia nyt on "re-:
g ierungst a hi <jc,"' ha Uit uskel poi-nen.
-— siellähän, kuten tunnet-'
rna. on n y k y ä ä n sosialistinen mi-nisteristö.
•Hijalmar Brantinpr on Jiarvinai-scn
terävä-älyinen ja suuunatto-n
i a n työkykyin. päälliköluonne.
Hänel 1 ä on myös sy\^ä kuunioitus
su k u ku nnan ; k ui ttuu r iperin töä
kohtaan, eikä hän milloinkaan
sallisi siitä mitään häntettävän;
Tuntuu • oikeastaan omitviiselta.
ottii hänenlaisensa mies on pää­johtajana
puolueessa, jonka u sr
kon kappaleisiin 'kuuluu emme
sano demokraattisen, ; vaan ple-
I)eijisen , matala 'käsitys työn
1 u 01 m o st a . j a el äin ii n h e n k i si s t ä
arvoista. M u t t a onneksi maail-massa
on i)aljon lysti kkäi tä epä-johdonmukaisuuksia;
muutoin­han
kaikki kävisikin liian yksi-,
toikkoiseksi.
asiallisesta erehdyksestä
Auttajan'' sekä lukijoita että
toimitusta."
TÄinä ei ole hyväntahtoista pi­laa,
•— asia itsestäänkään ei so­vellu
pilan esineeksi —, vaan on
suoraa ilkeämielisyyttä. i\Ie em­me
ole missään veljes väleissä
kansalliskirkkokunnan " uuden
paasin", Auttajan nykyisen toi­mituksen
kanssa, että siksi kos­kettelisimme
tätä asiaa. Päin­vastoin
on tässä lehdessä joudut­tu
antamaan hänellekin ,muistu­tuksia
ilkeämielisyydestä. ja mie­hen
arvoa alentavasta pistelyha-lusta;
. nintta pyrkimyksenämme
on ollut ja .tulee aina. olemaan
ero it u k sen; • .tekem i n en pe rsoonal-lisuuksien
,}a asioiden ja periaat­teiden
välillä. No ilimiset, j'oihin
A u 11 a j a vet oa a, usk o vati lä he t y k-seu
pakanamaissa Herran työksij
eivät kä avusta sitä lähetyssaar­naajien
persoonallisuuden^, vaan
oman p e r i a a 11 e (d 1 i se n: v a ka u m u k -
sensa ja : lähetyssaarnaajien teke­män
työn vuok.si. Näin ollen lie
todellakaan: eivät uhraa ropoaan
lähetyssaarnaajille. ; vaan sille
Herralle, jonka palvelijoina ja
käskyii t ä y t t ä j i n ä li e lä h etyssa alu­naa
jia pitävät. Tämän vuoksi
oli Auttajalla syytä puhua Her­ra
n vaat i muksista ja. Hä ncit
työnsä tarpeista. ^
Samalla tapaa puhutaan New
Yorkin Uutisessa. Kun. sille puu­hattiin
esiinerkiksifuiitä suuriji
kakuun lopulla ja liitto aikoo
siihen mennessä tehdä voitavauT
sa raittiusasian voitolle saatta.-
miseksi.
L i i t to tulee pitämääh •kaunti-kofkouksia
ympäri maakunnan ja
asettamaan erityisiä organisee-raäjia
avustamaan paikkakunta-komiteoja
työn järjestämLsessä
vaalilistojen tarkastusta ja äänes­tyspäivän
toimia varten. Biton
äänenkannattajan Pioneerin eri­tyisiä
vaalitaistelunuineroita ja
s am o i n le h ti siä ja sei n iii 1 u i oi tuk -
sia jaetaan paikalliskomiteoillc
halvemmalla kuin mitä niiden
julkaisemiskustannukset tekeviit..
Puhujia lähetetään pitämään a-sian
selvittämistä varten ejvityi-siä
ulkoilma kot^ouksiavjci ko'ko-uksia
tehtaissa, työpaikoilla ja
kirkoissa ympäri maakunnan.
Tähän työhön arvellaan^ tarvitta-'
van noin .$]r)0,000, mikä tekisi
lioin 20 senttiä jokaista äänestä­j
ä ä päälle, jotka viime, vuoden
äänesyksessä äänestivät kielto­lain
hyväksi ensimmäiseen • kysj'-
mykseen. Tämä summa on saa­tava
pienten lalijoitu.sten ja ko­lehtien
muodossa vapaaehtoisina
uhrau'ksina.: .•
Vastaista toimintaa suunnitel­lessa
^ sanovat liiton virkadijat
Ontarion raittiusväellä olevan e-dessään
neljä suurta.velvollisuut­ta.
Ensimmäinen on edessä ole­van
äänestyksen voittaminen.
Siinä tarvitaan koko raittiusvä-en
kaikki voimat yhteiseen pon-
Toiseen • kuuluu On-sistään
-ketään oikeaiksi enempi
kuin kauneuden ihanne tekee ke­tään
kauniiksi, kaikki nuo eri
käsitteet ja ihanteet vaativäl;
'harjoitusta: ja niiden täytyy tulla^
Pois ilkeämitelisyys!
Hkeä.mielisyys ei kohota ketään
eikä ole kellekään kunniaksi,
mut ta kaikkein vähimmän sovel-t
uu se sanomale'hdelle. Jos se O n
hai Itämaista yksiliiitä, ja sellaise­na-
sopimatonta, on se sanomaleh­den
palstoilla ilmetessä sitä mo-n
i nver roin en e minän. To tuuden
ja oikeuden periaate pitäisi olla
a i n a huoma 11 av i ssa. e i a i n o as t a a n
lehden otsikossa, vaan myöskin
sen sisällössä.
Jokaisen ilkeämielisyydestä va­paan
henkilön oikeudentuntoa
loukkaavalla tavalla rikkoo New
Yorkin Uutiset mielestämme tätä
periaatetta vastaan lehden 69 nu^
•merossa olevassa toimitusartikke-lissa,
jonka otsakkeena on • Ereh­tyivät
tarvitsevan suhteen.'-
Lainattuaan Auttajasta, erään
kohdan, • jos.m lähetyssaarnaaja
'K. Tammion kirjeen mukaan ker­rotaan.
Kansalliskirkkokunnan
kaiinatusta nauttivan Evankeliu-lui-
Yhdistyksen Jaappanilähetyk-sen
työmiesten joutuneen tuka­laan
asemaan kurssitappioista
johtuneen varojen puutteen vuök
si ja kehoitetaan ystäviä avusta­maan
l ä h e t i s t ä pikaisesti ja ah­tamaan
runsaasti Herran tj^öhön,
jatkaa lehti tällä tavalla:
"A.sia on nimittäin niin, kuten
lukijj^' helposti huomaa, että
"Auttajan'.' toimitus sotkee toi-
•siinsa lähetyssaarnaaja Tammiion
ja Herran (tässä Herra ison H:n
kanssa kirjoitettuna merkiten
Jumalaa taivaassa).; Eihän seoii
taiyainen Herra Jumala, joka
vaatii /' • monikeHaisia'' *' kymme-myyjäisiä,
puuhattIin riiitä leh­delle.
New Yorkin UutisiIle. pu- nisiuksefii.
humatta mitään siitä että noita j t^rion nykyi.-en kieltolain paran-w\
hoja tarvitsi se tai se toimitta­ja
tai joku muu henkilö lehden
painossa, konttorissa, tai toimi­tuksessa.
Ja tämä vluonnollisesti oli oi-k<'
in. Yleisö ei tässäkään tapauk­sessa
uhrannut henkilöjen ja yk­si
lyispersoonien, tuskinpa edes
1ehden itsensäkään vuoksi, vaan
hiiden. aatt(^iden tälidon, joita
lehti edusti, ja joita se ajaa.
alutta miksi lähteä pitempiin
.selittelyihin. Asia.on niin päi­viin
selvä, ettei se selittelyä kai-
])«ia. Niinkuin Xew Yorkissa ei
ahrattu iltamissa sen ja- sen toi­mittajan'
rahan tarpeen vuoksi,
vaan valistuksen, soihdun .N. Y.
Uutisten kautta ylläpitämiseksi,
niin, eivät lähetyksenkään : k a u r
nattajat teev uliraivksiaan siksi;
ett ii joku Taiiunio niininen mies
sattuu olemaan rahatonnn, vaan
siksi että he tahtovat noudattaa^
^rcstariusa liihetyskäskyä ja teli-dä
Hänen valtakuntansa levitys-työtä.
Toimittaja saa tietysti
määrätyn osansa lehden kanna­tus
varoista ja samaten saa lähe­tyssaarnaajakin,
mutta; ^ toinen
heJstä on ansainnut sen yhtä re-taminen
ja sen voimaanpanon
1V o 1 n i n en ja ; ed i s t ii m i n o n, se k ä
yleisen mielipiteen kasvattami­nen
sille suosiolliseksi, vaatimaan
•viranomaisilta sen tarkempaa
valvontaa ja voimaanpanoa. Kol­mas
on koko maata käsittävän
kieltolain saaminen.. Taistelu ei
saa lakata, enneidvuin koko Ca-nadaa
koskeva laki DU voimassa,
joka k i elt ä ä kai k kien v äk i j uo i ni-en
valmistamisen, sisäiintuounin,
ulosviennin ja kuljettamisen, vh-t
ähy V in kuin myy m isenk in, . na u-tintoaineena
käytettäviiksi. N.el-
. j ä s on V a s t a a n o 11 a a o s a m i ne siinä
vastuunalaisuude.ssa.: joka meillä
on maailman, taistelussa aikoho-
1 ism ia vas t aa n. Ma a il ma n k i el t o-lakitilanteessa
on Yhdysvalloilla
ja Canadalla erikoinen -vastuun-alaisuus.
syystä että nämä ovat
elisimmiiisot . siiuremmat maat,
joi ssa. se on a r t un n t voi m a an, ja
.siksi inaailmau' silmät ovat täh­dättynä
tänno; Me; joudumme
siten todistamaan kieltolain 'käy­tännöllisen
merkityksen, ja sillä,
miten siinä onnis-tiitaan, on suu­ri-
merkitys kieltolakitaistelun
voittoon viemisessii koko inaail-hellisesti
knn toinenkin. Kumpi- massa.
kin he voisivat yleis, vetoamatta
ansaita terveenä ollessaan leipän­sä
iiiuilla toimilla, ellei kansa ja
.sisäinen kutsumus vaatisi heitä
tekemään tyiitä juuri näillä aloil-la.
Heidän tekemänsä työ se siis
vaatii yleisön apua eivätkä he it­se,
sillä työalaa nuuittamalla sai­sivat
lie palkan ilman yleisön uh­rauksia.
Tästä itsestään seuraa,
että Auttaja ei erehtynyt tarvit­sevan
suhteen, vaan että N.; Y . U ;
erehtyy Auttajan vetoumuks^esta
läheiyksen. kannattajiin pilaa
tehdessään.
Heitettäköön jo pois ilkeämieli-syys,
ja keskinäinen toinen: tois­tensa
pureminen ja vääristelemi-iifc^
ainakin kansallismielisessä'
sanomalehdistössä. — J. H. H.^
ONTARION R A I T T I U S V Ä EN
TOIMIA.
Oikeudenykäsitys ei tee yk-^ nyksiä," 'mutta pieni hoo-'herrai-nen^^
v/ lähetyssaarnaaja , Tainniic>
siellä Japanissa, 'joile kurssitap-pioitten;
tähderi
rahanpuute. —- Toivomme, . että
tämäii lehden'|u^
Suurta vaalitaistelua suunnitel­laan.
Ontariossa tullaan kohdakkoin
toipiittamaan äänestys siitä jos­ko
väkijuomien tuottaminen
maakuntaan sallitaan toisista
munakunnista. Viime talvena Ca­nadan
parlamentissa hyväksytty
laki nimittäin määrää, että se a-sia^
voidaan kieltävästi ratkaistä
ainoastaan kussakin maakunnassa
toimitetulla kansan äänestyksel­lä.
Raittiusväki ei suinkaan odota
toimetonna tätä äänestystä, vaan
valmistautuu • kovaan taisteluun
Ontarion maakunnan saattami­seksi
todelliseksi kieltolaki alu­eeksi.
Taistelun jolitajana ja
järjestäjänä on taaskin Domihi:
on AJliance-nimisen raittiusliiton
Ontarion osasto. Äänestys tulee
mahdollisesti toimitettavaksi lo-
MQ. suomalaiset olemme sen
kansan poikia ja tyttäriä,, jonka
eduskunta laati ja hyväksyi
maallensa koko maata kos'kevan
kieltolain cnnenlvuin sellaista oli
missään muualla vahvistettu. O-sottakaamme
täälläkin suosivam­me
raittiutta ottamalla tarmolla
osaa - raittiustaisteluun ja ylem­pänä
esitettyjen velvollisuuksieu;
täyttämiseen uudessa kotimaas­samme,
Tehkäämin e se senkin
vuoksi, että näyttäisimme vieras­kielisille,
että ne eksyneet kansa,
laisraukkamme, jotka harjoitta­vat,
suosivat ja kannattavat vä-^
kijuoinien salakauppaa^ ovat oi-,
keastaan siirtokansamme luopio-lapsia,
\joi.den mhottavalle toi­minnalle
kansalaistemme : yleisin
mielipide antaa ansaitun tuomi­on.
Ellemme näytä tätä. jou­dumme
helposti kaikki sen hal-veksimisen
; j a ylenkatseen ai 1 e
jolla 'inaan kunnollinen . väestö,
ansaitusti kyllä,; heitä katselee.
J. II. H. -
Sosialidemokraattien silmän,
kääntötemppuja.
Tällä otsakk:.ella kirjoittaa Tu­run
Sanomat pnrnisten kiih-.v».
tusiaktiikaäta xetimaassamm.T
seuraavat sattuvat sanat:
Kommunistien kokouksen ha­jottamisen
jöhdosta>'johon toi­menpiteeseen
viranomaiset r y hr
tyivät sen vuoksi,, että kokouk­sessa
tehtiin päätös kolma,nteen,
s. o. venäläiseen bolshevistiseen
internatsionaleen liittymisestä on
sosialidemokraattisissa sanoma-lehdissä
paraikaa käynnissä kii­vas
hyökkäyssota hallitusta, g*a
järjestysviranomaisia vastaan.
Tätä hyökkäys-, ja kiihoitusso-taa
käydään kÄtdi8i&teörTääci&
telyjen ja tosiasiain salaamisen
perusteelhu Mutta erityisesti e-sitetään
mainittu viranomaisten
toimenpide mustaksi sorto teoksi
työväkeä kohtaan sen vuoksi, et­t
ä Norjan ja Italian sosialistit o-vat
liittyneet koimanteeii inter­natsionaleen
j ilinfin että hallitus
j a viranö^iaiset i)A'at millään ta­valla
tarttuneet asiaan. iMikä
Mikä siis muualla on tilvsin lu­vallista,
se Suomessa katsotaan
rikolliseksi ja kielletään.
Ja tämä yksinkertainen todis­telu:
Suoni e n vi ra n o m a i st e n e r i -
tyisestä, .muualla kuulumalto-masta
tyliväensorrostainenee ar­vattavasti
lukijoihin. Sillä sen
yhteydessä varotaan visusti mai­nitsemasta
eräitä tosiseikkoja,
jotka tekevät asian . kokonaan
toiseksi Suomessa ja toiseksi
Norjassa ja Italiassa.
Ne Norjan ja Italian tyiiväen-ainekset,
jotka ovat liittyneet
kolmanteen internatsionaleen; ei­vät
ole om«awÄ . maassaan |)an^
neet toimeen veristä kumouslii-kettä,'
niinkuin ovat telineet mei­dän
nykyiset kommunistit, jotka
ovat suoraa päätä punakapinasta
1 ä htene itä ja nimen o ma a n su ui i-iiittelevat
samanlaatuisen aseel­lisen
kumousliikkeen uudelleen
aikaansaamista maassa. Tämii
seikka jo tekee sen, että tilanne
j a k o 111 m u n i st ia i n ekse t alku peri­neen,
lähtökohtineen ja tarkoi-tuksineen
meillä ja noissa mai­nituissa:
maissa eivät ensinkään
ole toisiinsa verrattavissa.
Kolmannen internatsionaleii
pohjalla ja jolitainana toimiva
Venäjän holshevikivalta ei myöS;-
k ä ii n o 1 e s o t ak a n n a 11 a No r j aa. e i -
kä Italiaa vastaan, niinkuin se
paraikaa on sotakannaila Sun­ni
e a V a s t a an. Kolm a n 11 en i n te r-na
tsi on ai en k o m m un i s t i t. .j o il i i 11 {
meidän kommunistit nyt ovat ju-lista.
utunoet liittyvänsä. ovat
•Suomen va 11ion.• ja yJueiskunnaii
vihollisia.. Yliteistoiiiiinta heidän
kanssaan ja heidän uienettelvtä-pojansa
ja keinojensa omaksu^
niinen on yhteistoimintaa vnaan.^
vihollisten kanssa, t. s. valtjoj^e-j
tosta.
Siitähän ei niinnekään ])iias!ä.
Samalhr k u in sosial idc m o kraa t -
t isissä sanoma lehdissä varotaan,
nä ih in sei vi in t osiasi oi h i u k a joo-masta,
salataan hikijoiila m. lU:.
heidän oman 1 uo tl a musmiehe nsä,
tuomari A.Kotosen Italiasta saa­mat
vaikutelmat. Tieduslelles-saaii
Italian sosialist ien. suhdetta
samaiseen koimanteen interiiaf-sional(!
en sai hra K. vastaukscsk-si,
että '' I tai ia n sosialist it aluksi
hurmaantui va t 1) oi s h e \' i s 1 i s e n i n ^
ternatsionalenopeista ja tarkeiri-
.min asiaa punnitsemat ta: l i i t t y i ­vät
niiden kannattajiin, Nyt he
kuit enkin ovat ai k an ee t h u o ma la
^asia n ; oikea n la i d a i i . " Sa ma a n:
tapaan on epiiilemättä käynyt
Norjan sosialisticm
" Sil män kä än t ötem puilla ja tosi-sei
k k o j a salaa maila i n ei (Ui n s o-sialidemokraattimme
ajavat ni­ine
n omaan ko m mu n i s t i e n a s ia a,
jota sanovat vastustavansa.
Nykyinen kurssimme
Postin kautta ja Sähköteilse on
Myös myyinuK» pankki-osoituksia (shekkejä)
markoissa yllämainitun kui-.ssin. jälkeen ja erikoi'-
sia, kolmen;• prosentin korkoja, vetiiviä .matkustajien
shekkcjii dollareissa, jotka'. Suomessa, liinast etaaii'
siellä voimassa olevan- dollarin' kurssin jälkeen.
.Ivähetyskuliit rahaliihetyksilleii.osnn kautta v\\
!.")('. summilta alle. .1^2().()(); sitä suuremniiUa sum­milta
mitäiin kuluja oi iXM-itä, Lii'li('tyskuliit säli-
•]\()tcitse on .i^o.50 kaikilta sumiviiltn. •
•. • 1\ a ik k i li i h!' t \' k e t o s o i (i' t a a n 11 o s l i n k; n \ 11 a, ,j o s
sälikitsanomalähetysiä ei erikoisesi i [»yy.detii.
Osoittakaa lähctykscnrie v;istannottajan ja lä­hettäjän
osoitteilla varush ttuiiia osuitlcella ;
FOREIGN DEPAR1\MENT
HANCOCK,
l ' e n i s t c l lu vuonna 187-1.
MICH.
Varat yli .t;5.UfH).(H)i).
Kirjoittakaa suomeksi; nicillä on kuusi suonia-
Iäisten liikkeessämme.
Nykyaikainen vapaa­mielisyys.
Tämän- vuosisatlan edistysmie-lisy.
ys (reformi.smi, pro{2;ressio-
Jiismi^ on, kuten tunnettua ke­hittynyt
viime: vuosisadan va­paamielisyydestä
. Kun • vapa a-mieliset
puolueet eri maissa, ja
etenkin Englannissa, viime vuo­sisadan
keskivaiheilta lähtien a-joivat
taloudellisen j a yhteiskun­nallisen
vapauden asiaa j a siten
suoi-ittivat suuren historiallisen
•teh.täväh särkiessään etuoikeuk-^
sien raja-aidat j a antaessaan yk­silölle
vapauden nousta ja kehit­tyä,
niin : huo:masl viime vuo­sisadan
loppupuolen ja tämän
vuosisadan vapaamielisyys, ettei
muodoll in en vapaus ratkaisekaan
tasa-arvokysymystä. Päinvastoin
toi muodollinen vapaus muka­na
ah. ennen kaikkea taloudellista
orjuutia ja yhteiskunnallisia e-päkohtia.
Tällöin oli luohnollista,
ettäV vapaamieliset muovasivat!
uudestaan meuettelytapansa.Hei-dän
päämäär. oli mahdollisimman
monen yksil ön ' mahdollisimman
suuri onni. Niin kauan kun yksi-jlön
ja jöÄkkojen onnen tiellä o-livat
sääty- y. m. etuoikeudet, oli
vapaamielisten ; uudistuspolitii-
^feanisotahttuto **va|>aus". Mut­ta
kun muodollinen . vai^aus tuli.
ja. todellinen -vapaus oli siinä.'
kuten s a n o t i i i i L etlä oniistama-toii
sai v,-i|N- K i s l i jokr) myildii
ry () 1! s i i 1 y (• i 11 a i i.t a j n i i r ta r j i >; 11 n n ;-i n
li i 11 taa 11. t!i i ]{u oi la iiä 1 i\ ä i i n . n i i n
l i i l i \ apaamiolisrcii .-otulunuloksi
.''yhteiskunnallinen: suojelus ja
f)i k ei 1 d c n.i 1! u k ' a i 8 u 11 s." 'I'ii 1 e n . t u! i
'.' v a j ) a a M i i e l i s i s t ; i • ' •'•e<listysmie-l
i s i a " . Mutta liimii poliininfi)
suunta on muutamissa niaissa
siiilyt tiiiiyt entisen n i i u c n . ^ ^ l i : " \ - a -
j i ; i a n i i r l i s ( ' t S i > vastaa k y l l ii
s y V e 111 n i i n t a r Ica s f a (•> n; ta r k' o i t u s-taan.
s i l l i i vapaaiuieli>>t<"n eli (>-
( l i s l y s n i i o l i s i c i i piiiimiiiirä on y h ii
edelleenkin valtaus ja lasa-arvu.
mutta todellincu vai)aii.^ j;i"tasa-a
r v o , j(,ka voidaan toteuttaa
A'aiti "siten, .ettii yliteiskunta tur­v
a a hei k o m pan.
T i i i i i i i vapaamiflisyydon k(>lii-ty.
s.. o M . . . r ) J l M | , selvin Kntrlannissii.
niin liyvin teoriassa knin kiiytan-nös-
äkiii. Mutta onpa Kuotsis. - , ; j -
kin.-myöskin, pidetty sormi ajan
valtimolla. .Niinpii rui Ivuolsin
, vajniamielisen puolueen piiii-iiä-nenkannattaja
Da^^ens Nyheten
äskettäin pohtinut vajiaamieli-syydeu
(edistysmielisyyden) ase­maa
nykyisissii oloissa. Niin hy­vin
vasemmistolaisiin kuin myös-
Ivin; oikeistolaisiin kuuluvat (ni-nustajat,
ja nierkkien selittäjät
ovat. .huomauttaa nialnittu lehti,
sanfidi usein julistaneet tuomion
edistysmielisille. Xiin kauan
kuin . Saksan inilitarismilla oli
parhaat edellytykset selviytyä
yo i 11 a j a n a. oi m a i fi m i 11 e 1 yst ä lii n -
simai.sten demokratiojen kanssa.:
niin kauan pidettiin edistysmie­lisyy
ttii. kul ttuuritekijänä, joka
jäisi merkityksettömäksi, r: Itse
sota näytti :merkitesvän jo va­paamielisten
ja edistysmielisten
aatteiden vvararikkoa, sil lä liylkä-sihän
se vapaamieliset ulkopo­liittiset
tunnuslauseet "oikeus",
j a "kansainvälinen sovinto'' —-
ja vetosi vapaaehtoisesti tykkei-h
i n ja kaasupommeihiu, Ei ol­lut
ihme jos vapaamielisyys ja
edistysmielisyys tuntui, tarulta^
jolla ei ollut sijaa kovassa todel­lisuudessa.
alutta huomattavaa on, että
sodan jälkeenkään ei edistysmie-liselle
politiikalle olo, koittanut
mitään kultaisia aikoja. Kan­sainliitto
kaikessa puutteellisuu--
dessaan ja alkeellisuudessaan : on
tosin kansainvälisissä suhteissa
askel edistysmielisyyden periaatr
teitä kohti. IMutta kansojen si­säisessä
elämässä taistelevat vas­takkaiset
äärimmäisyydet nyt
häikäilemättömämmin kuin kou­sanaan
ennen. , Saattoi kyllä ar­vata)^
että. työväki palasi. ampu-m
a h a u d o i s i ; ! ja a-etehtaista it-'::
sejietoi^ein^]);!!),-! kuin ennen Ja;
y l r ä i n n o k k a a m i K i j i a a r v o s t t d e - -
m a a n v a n l m a y h t e i s k u n t i i j ä r j e s -
j t y ^ t i i j a v a a t i i u a a n p,Treiu]Ma e--
lämJln u i a l i d o l l i s u u k ^ i a . Mutta
tuskiiviia••• ou o s a t t . i i - ^ aivvata. :että;
t y ö v i i e s t ö i i e s i ( H t y m i u e n . saisi sel-
Ijaisen : v i i k i v ; d . t ;i i s c n . ] ui rkn u l i s e n
l u o n t c M i kuiii:!-,e on u s e i s s a - i n a i s -
I sa saanut. Tiissä j)ä;ioman ja
' ty'>u Inirja^.^sa kamppailussa ei e-
, disty--<iMi( d i,^yys o l e l ö \ f a n y t o-j
l ' , d l i s t a maaperää:, l u o k k a e d u t o-
I v . i t ( d l e e t l i i a n k i i l l o t t a v i a , jot-
I ta oli. s i m a l t e t t u k u u l l a e d i s t y s -
n ) i e l i , s y y d e n k o k o i u i i s u u d e n })uo-
:| lesta. luihunuia ; kioltii ja' sen so-
I \'ilteliija.
j On s u u r e s s a iuiiäi"in m i e l e n -
_ k i i n t o i s i a s e u r a t a tiiman t a i s t e ­llun
v n i h e i t a. KM ij-la n n i . s s a , k o r k e -
an p o l i i i t i s ( M i ja t e o l l i s e n kehi­t
y k s e n m a a s s a , jossa nyt on ko­ko
l^ufiipaii si)sialisten pulmain
p o [ 11 o J) i s t e, s i n n e k u n keskit t y y
la n
K nirlanti
kaikkialta. 'N^^
o n ' e n s i m ii i s e n ä / ke h i t -
änyt pai-lamenttaariseii hallitus­tavan
,nii/i on. myöskin kaikesta
piiiittäeh st.ui uusi - yhteiskunta-"
jiirjestys, ^^joka on odot(dtavissav
sodan seurauksena ensiksi syn-tjvvii.
Kuj^rlannissa. ' Saksa on so­dasta
nääntynyt ja sen vuoksi
Icykenemätöii: joh.tamaan sosiali.s-ta
uudestimuodostumista. Eng­lannissa
sen sijaan on erinomai­nen
tilaisuus voiuiakkäiden ja
t e r V e i d e n . 1 U Q k k ien A' olm a in mit t e -
ly lie. Ja t;^loudellinen luokka­taistelu
onkin siellii ankara. Työ-:
väki vaatii sosialoimista. Jos saa
u.^koa Lloyd Georscav olisi eng­lantilainen
yhteiskunta "luisu­mansa
kommunismiin." Päämi-nisteriUj
puhetaidolliset liioitte­lut
ovat tunnettuja, ja tässä ta­pauksessa:
011 hänen tarkoituk­sensa
peloitella i")orvareja yh­teen,
. "Mutta .sen verran perää
ou hänen puheessaan, että sosia-.
lisoimiskysymys on kiinteästi
päivä järje^tykse.ssä.
Tiillaisessa tilanteessa , on oi-:
keistolaisten yksinkertainen so-tahinito:
rintama sosialisteja
vastaan! Yapaämielinen puolue
öi kuitenk^mn voi tyytyä näin
pintapuoliseen ratkaisuun, vaan
on alkanut 'muo\^ata"vanhaa
hyvää liheralismia" nykyajan
vaatimuksia : vastaavaksi ja Juo­maan
uutta rohkeata ohjelmaa.
Vapaamielinen puolue on alka­nut
liikehtimisen, joka tulee, yhä
selvemmin eroittamaan • sen (oi­keistosta.
Tämä uusi vapaaitiie-lisyys;
VOI yhtä vähän hyväksyä •
oikeision pinttynyttä kielteistä
kantaa yhteiskunnan kehittatiii-:
soen .nähden kuin' sosialistiea