1923-01-30-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tiigteina, tammiknim 30 p. — Tue. Jan. 30 VAPAUS IJanadan snomalaiseBf työväestön äänenkannattaja, ilme»- Ijry Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai. H. PUEO. , Vastaava toimittaja. . V A P A U S (Uberty) ^ , ^ , The only otgan of Finnish Worke« m Canadj fchcd in Sudbury. On^, every Tuesday, Thorsday and Advertising ratea 4Öc per col. inch. MimmBm cnai^e SorSnSrinsertioB 75c. IbiBCount on standing adver^«» Sent. Tije Vapaus is the best advertiaing medium among the Finnish People in Canada. Canadaän yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.28, kolme kk. y i f e Ä i n " / a Suomeen, yksi vk. $5.50, puoU vk. 9B.00 ja kolme kk. $1.75. ^ ^ „ „3„ a 3„ Tilauksia, joita ei seuraa raha, el tulla lähettämään, paitsi asiamiesten joillg on takaukset , Ilmotushinta kerran julaistnista ilmotulsista 40c. Balstatnumalta. Suarisfa ilraotuksista sekä ilmotuksistn, Joiden teikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kertana 50c. lisää jokaiselta muistovärsyltä; niraenmuutosiimotukset 50c, kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3-00 Ikaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha- Intaantieto- ja osoteilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolmekertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mn- . kana. / • ' . ' - '' - JOB ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen järjeeseenhe, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella nimeM. 1. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lomc St„ Puhelin 1038. ' - Postiosote: Box 69, Sndbury. Ont. TBegistcredat the Post Office Department, Ottaja, as eecond class matter. ' f . Tiistain lehteen aijotnt ilmotukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistair^a ja lauantain lehteen torstaina kello 3. < i:*:^: ^ . '"i' Gazetle neuvoo etteivät farmarit saa apua politiikasta, joka heidän on näin jollen parasta jättää pois mielestään ja «autettava itse itseään». Aivan niin. Mitäpä sitä köyhät, yksinkertaiset farmarit takertuvat politiikkaan, jättäisivät sen Montrealin herroille, fae kyllä osaavat hoitaa ne asiat. Farmarin on vain kasvatettava viljaa ja annettava näiden herrain edelleen keritä itseään, pidettävä heillä yllä lihavia poliittisia virkapaikkoja, joissa he saavat mielinmäärin edelleen pettää työtätekeviä farmareita ja teollisuus-työväkeä. Lännen farmarilla, jolca, on kasvattanut 35 bus-helia nisua jokaista miestä, naista ja lasta kohti Ca-nadassa, ei ole herrain, mielestä oikeutta sekaantua niin ylhäisiin kilin poliittisiin asioihin, maan lainlaadintaan ja hallinnolliseen johtoon. Multa lännen farmari, jonka asema vuosi vuodelta kurjistumistaan kurjistuu, huolimatta siitä, kuinka suuren viljapaljouden se kasvattaa, ei ole enääa taipuvainen ottamaan neuvoja j^ileiskunnallisissa ja poliittisissa asioissa Monetrealin herroilta. Tämä näkyy siitä suuremmoisesta poliittisesta'liikkeestä, mikä farmarien kekuudessa leviää. Tämä farmarien poliittinen liike ei, ole vielä luokkatietoista vallankumouksellista liikettä, mikä pyrkisi järjestelmän muuttamiseen. Se on pelkkää reformiliikettä, mikä hakee farmarin asemaan huojennusta kapitalistisen järjestelmän sisällä, jonka vuobi silliä ei tule olemaan menestystä. Meidän velvollisuutemme on opettaa canadalaiselle maanviljelijälle, että ratkaisu sen asemaan työtätekevänä maanviljelijänä Voi löytyä .vain yhteistoiminnassa vällankumoukselliseij 'teoliisuustyöväestön poliittisen liikkeen kanssa — liikkeen kanssa, joka tähtää kapitalistisen järjestelmän kukistamiseen ja työtätekeväin 'vhleiskunnan luomiseen. . • lapitälistmen diktatoiiri Canadassa 1; Canadan kansallisvelka ja mailman-sota • Canadan kansallisvelkakysymys liittyy kiinteästi vii- . meiseen mailmansolaan. Nykyisestä kansallisVelasta joka on 82,400,000,000, lähes kolme-neljännestä eli "SI,- 800,000,000 oli seurauksena Canadan osuudesta mail-mansodan kustannuksiin. Viimeinen mailmansota oli historian kallein sota, jp yksin dollareissa mitattunakin. Se maksoi rahassa > kaikkiaan 822.5,000,000,000, joka on jo miltei meidän käsityskykymme ulkopuolella suuruudessaan. Verratessa näitä kustannuksia historian edellisten sotien kus-tannubiin, niin ne osottauluvat peräti mitättömiksi. Englannin ja Ranskan väliset sodat vuosina 179.3— 1815 maksoivat näille kahdelle kansakunnalle yhteensä $6j250,000,000. Yhdysvaltain sisällissota 1861— ,65, joka oli ensimäinen uudenaikaisilla aseilla käyty sota, maboi kokonaisuudessaan 85,000,000,000. Rans- , kalais-Preussilainen sota 1870 maboi $2,534,000,000. j'^aikl{:i sodat yhteensä, viiodesta 1793 vuoteen 1913 maboivat vain $25,000,000,000. « Viimeinen mailmansota oli tuhoisa sota kaikin puolin. Tiihän asti saatujeii laskelmien mukaan oli kaatuneitten lukumäärä 9,998,771, mutta todennäköisesti se on vielä huomattavasti suurempi. Kaikki muut sodat yhteensä vuosien 1793 ja 1913 välillä tuhosivat ainoastaan 5,000,000 ihmishenkeä, . : Canaoadankin osuus viimeiseen mailmansotaan on noussut jo huikeisiin summiin ja kasvaa yhä, sikäli [ kun se joutuu maksamaan suurta korkoa sotaveloistaan, . -Maalisk. 31 p:ääii 1922, Dominionin hallituksen tilastotieteilijän keräämien laskelmien mukaan sota mak- -'saa Canadalle 85,200,000,000, siis jo suuremman summan kijin monet edelliset sodat kokonaisuudessaan. Hallituksen tilastotieteilijä R, H, Coats antaa sota-kuluista seuraavia numeroita: : 'Sota ja armeijan rauhankann^lle siirtämiskulut . . , . , , . . , , ' , . . . , Korko sotaveloista . . . . . . . . . . . . . .. • Eläkkeet •Sotilaitten siviilitöihin asettaminen iSotilaitten maille asettaminen . . . . Suorat rahalliset menot . . . . . . . . ^.. Tähän lisättynä: Mentetyt ihmishenget . . . . . . . .. Haavoittuneitten ansiokyvyn menetys Kasvava kuolevaisuus siviiliväestössä .Siirtolaisuuden pysäys , . . , . . . . . . . , . . 2,200,000,000 Edelläolevaan oin laskettu myöskin sodasta johtuneet epäsuorat vahingot, mutta nekin vähennettynä kokonaiskustannuksista, maksoi mailmansota ybin Canadalle enempi kuin mikään edellinen sota, kolmea seljaa lukuunottamatta. Tämä hirveii velkataakka, minkä sota aiheutti, tuleekin sukupolvia olemaan ankarana painajaisena Canadan väestön harteilla. . Tällaisia kauhuja ja rasituksia, mitä viimeinenkirt "mailmansota luotti, tuottaa kapitalismi ihmiskunnalle. $1,688,948,035 • 460,564,369 129,860,611 98,224,544 15,000,000 2,389,597,559 . 300,000,000 . 200,000,000 .200,000,000 m h Porvarilehden neuvoja maanviljelijälle Montreal Gazette, montrealilaisten pankkipösöjen, viljaparoonien ja rautatierustien äänenkannattaja on ottanut käsitelläkseen yuodentulon ja läiUeläislen far- Aiarien tyytymättömyyden. Lehti huomauttaa siitä erikoisen suuresta nisusadosta, mikä viime vuonna saatiin, joka n>l arvioidaan 399,786,400 busheliksi, jpsta suurin osa kasvatettiin lännen aavikkomaakun-nissa. Mainittu lehti on kuitenkin pannut merkille, että huolimatta hyvästä vuodentulosta, länteläinen farmari on kuitenkin tyytymätön, valittaen olevansa pakotettu myymään tuotteensa ,halvalla ja ostamaan tarpeensa kalliista hinnasta, Samalla kun Gazette sanoo idän olevan halukkaan kohtelemaan länttä «tasapuolisesti», ryhtyy mainittu l^ti luennoimaan lännen farmareille, nuhdellen heitä siitä, että he ovat antaneet jarppe- Ipnta huomiota politiikalle viime aikoina, toivoen far-inarien tässä suhteessa tasaavan hiielensä. Marx ja Engels vallankumouksen mahdollisuuksista Venäjällä Marx ja Engels käsitteliirai monissa kirjoituksissaan vallankumouben mahdollisuuksia''Venäjällä. Ja vaikkakin he yleensä pitivät kapitalistisen kehityksen läpikulkemista edellytyksena työväen yhteiskunnalliselle vallankumoukselle, olivat he sitä mieltä, ettei Venäjän mahdollisesti tarvitse välttämättä kulkea yhtä pitkän kehitysjabon lävitse kapitalismissa kuin länsimaitten, jotta olosuhteet proletaariselle vallankumoukselle kehittyisivät suotuisiksi. ' Marx ja Engels kirjoittivat «Kommunistisen Manifestin » toisen venäjänkielisen käännöksen esipuheesta 21 pnä helmikuuta 1882: «Kommunistisen Manifestin tehtävä on tiedottaa nykyajan porvarillisen yksityisomistusoikeuden ehdottomasti koituvaa perikatoa. Mutta Venäjällä tapaamme me rinnan kuumeentapaisella kiireellä kehittyvän kapitalistisen järjestyksen ja vasta järjestymäisillaän olevan porvarillisen maanomistuksen kanssa vielä puolet maasta talonpoikaisessa yhteisviljelyksessä. Nousee kysymys: Voiko^lalonpoikainen kyläkunta — tämä joka tapauksessa alkuperäisen yhteisen maanomistuksen jo tuntuvasti rappeutunut muoto — välittömästi si;ir-tyä maanomistuksen korkeimpaan kommunistiseen muotoon eli onko sep ensin kuljettava sen hajaantu-inisprosessin kautta, jota me olemme nähneet Lännen iiistoriallisessa kehityksessä. Nykyään on tähän kysymykseen ainoa luonnollinen, mahdollinen vastaus: Jos Venäjän vallankumous ilmenee merkkinä työväen vallankumoukselle Lännessä, niin tulevat molemmat avustamaan toinen toisiaan, silloin voi nykyinen venäläinen kyläkunta maanomistus tulla lähtökoh(|aksi kommunistiselle kehitykselle». Europan köyhälistön vallankumous ja idän kansojen kapinaan nousu auttavat toinen toisiaan— ja idän esiporvarilliset talousmuodot eivät ole esteinji kohottamaan Idän kehittymättömiä^ kansoja kommunismiin. Vielä kerran ^ väliäisen ennen kuolemaansa palasi Fi-iedrich Engels tähän kysymykseen. Kirjoituksensa «Venäjän sosialistisesta kehityksestä», jota ön painettu kirjoituskokoelmassa «Internalionales aus dem Yolkstaat», v. 1894 kirjoittamassaan esipuheessaan sanoo hän: «Ei ole ainoastaan mahdollista vaan on epäile-mälöntäkin, että länsieuropalaisteri kansojen köj^iälis-tön voiton jälkeen ja tuotannon välineiden siirryttyä yhteiskunnan omaisuudeksi yhteiskunnallisen omistusoikeuden jätteet ja vastaavat kansantavat niisisä maissa, jotka vasta ovat astuneet kapitalistisen kehityksen tielle ja vielä ovat säilyttäneet perinnöllisen laitoksensa tai niiden jätteet, ilmenevät valtavana keinona tuntuvassa määrässä lyhentämään niiden siirtymisprosessia sosialistiseen yhteikuntaan ja karttamaan suurimmaksi osaksi niitä kärsimyksiä;^ ja sitä taistelua, joiden kautta meidän länsi-Europan asuklcaiden täytyy itsellemme tie laskea. Multa tämän välttämättömänä ehtona ilmenevät toistaiseksi kapitalistisen Lännen esimerkki ja aktiivinen apu. Vasta silloin, kun kapitalistinen talous voitetaan sen syntyinämaassa ja maissa, jossa se on saavultanul kukoistusta, vasta silloin, kun kehittymättömät maat näkevät tässä esimerkin, «mitenkä tätä tehdään», mitenkä h)Täksi käytetään yhteiskunnallisena omaisuutena nykyajan teollisuuden tuotannolliset voimat koko yhteiskunnan etujen hnäksi, vasta silloin kehittymättömien maiden kehitys voi kulkea tätä lyhennettyä tietä, j a vasta silloin on niiden menest\-s ^päilemätön. Ja tämä koskeee ei ainoastaan Venäjää, mutta yleensä kaikkia maita esikapitalistisella järjestyksellä. Venäjäirs tämä tapahtuu suhteellisesti helpommin sen vuoksi, että täällä osa alkuasukasvaes-löä jo on omistanut itselleen kapitalistisen k^ityben henkiset tulokset, ja silmällä pitämällä tätä. käy mahdolliseksi vallankumoukselliseen aikaan suorittaa täal lä \-hteiskunnallinfn uudistustyö miltei samaan aikaan kuin Lännessä». 2. (Vapaudelle Urj. H. Bartholamew.) MaanTiljelijäin riittintä. «Montrealin Pankki, vanhimpana laadultaan, suurimpana laitoksena maassa, on pidettävä^ kansallisena laitoksena. SiUä sitä on opittu pitämään heijastimena Dominion kaupallisesta ja rahallisesta vakavuudesta. Voimakkuus ja varmuus ovat traditsionimateesti liittyneet Montrealin Pankkiin, sen varojen suuruus ja sen asema, joka käy ilmi sen tiliselostubesta, osottaa että se on varmalla ja lujalla pohjalla. » — Jaumal of Coramerce, 24- 11-22/ Meillä On todellakin syytä osottaa tämän ja seuraavien artikkelien yhteydessä, että Montrealin Pankki ei ole ainoastaan kansallinen, laitos, vaan että sen varat ovat todellakin merkillisen suuret Tämä voimakas pankkilaitos on ollut mitä läheisemmässä yhteydessä Canadian Pecific rautatien kanssa sitten Smithin ja Stephanin aikojen. Näid«n valtakunnan rakenta-1 jien rautatie- ja rahakeindttelutai-detta kuvaa sangen kyvykkäästij Gustavus Myer teoksessaan «Histo-ry of Canadian Wealth> (Canadan rikkauksien historia) johon me tässä tahdomme viitata. Näiden kahden voimakkaan korporationin kesr kenäisten suhteiden läheisyyden osottaa viittauksemme Montrealin Pankin omaan lausuntoon: «Läpäisseenä synkän vaelluksensa villin maakeinottelun aikakauden lävitse, C. p. R:n rakentaminen loistaa kirklcaana toiveena. Pankin varat ovat olleet laajassa mittakaavassa tämän yrityksen takana, .huolimatta mitä laajimmalle levinneestä epäluottamuksesta. Tapahtumain kulku on kuitenkin osötta-nut, että pankin johtajat ovat olleet täydellisesti oikeutettuja tämän laitoksen tukemisessa, mikä on enempi kuin mikään muu on ollut tekijänä Canadan laajojen läntisten alueitten asutubessa ja kehityksessä. » — History of Bank pf Montreal, sivu 55. t r- . Ei ole olemassa epäilystälrään siitä, etteikö C. P . R : n avustaminen noiden «valtakunnan- rakeTitajain>, looirdi Mount Stephanin, loordi Strathconan' ja R. B. Angusin taholta, jotka kaikki olivat Montreal Pankin johtajia, lisännyt pankin rikkauksia ja valtaa sekä myöskin . tämän kolminaisuuden perso-nallisiä omaisuuksia. <^C. P, R,-n valmistuminen, lännen avaaminen ja, teollisuustuotan-noii kasvamisen jälkeen keitti Montreal Pankille, samoin kujn koko maallekin uusi aika».. — Canadian Annual lteview, 1910. Niiden aikain jälkeen, jolloin Stephen ja Smith ottivat $6,000,- 000 Montreal Pankin kassaholveista avustaakseen St. Paul ja Pacific rautatien rakentamista, on yhteys tämän pankin ja rautateiden kanssa ollut mitä läheisin. Tänä päivänä rae saamme nälidä neljä Montreal Pankin johtokunnan jäsentä C. P. R:n johtokunnassa, nämä ovat: Sir^VinceBT^^ile^edith (kontreal Pankin presidentti), loordi Shaughnessy,, C. R. Hosnier ja E.< W, Beatty. Ja kun muistetaan, että C. P. R:n omaisuus nousee ylt ?1,782,000,000 ja että Montreal Pankki on voimakkain laitos alallaan Canadassa, oh helposti huomattavissa, että näiden laitosten kontroUeevat henkilöt omaavat voiman, mikä ei ole suinkaan sangen vähäarvoinen. • Rinnan ovat nämä kaksi jätti-läiskorporationia lentäneet kautta Canadan, kasaten rikkaita ryöstösaaliita ja alistaneet uusia alueita riistettäväkseen. ^ , Sangen mielenkiintoinen on m. m. seuraava huomautus C. P. R:n valmistumisen jälkeen: «Pankki' ei suinkaan hidastellut käyttää hyväkseen niitä liikemahdollisuuksia mitä C P , R:n valmistumisen jälkeen avautui.» — History of Bank of Montreal, sivu 65. Nämä herrat huomasivat heti mahdollisuudet saavuttaa huikeita voittoja nisun kasvatpksesta ja myynnistä lännen «leipävyöhykkeel-lä>. Nisu tuli Canadan edistyksen taloudelliseksi tekijäksi. Tälle perusteelle rakennettiin jättiläJspai-kit, rautatiet, elevaattorit, ja niaan-viljelyskonetehtaat. «Tukkukauppiaalle, vähittäiskaup-piaalle, liikemiehelle ja pahkkiiril-le^ on^hyvä vuodentulo aina ollut tärkeä, se on ollut tärkeä kuletns- Hikenteiden tulojen lisääntymiselle ja markkinain hankkimisagenteille. Canadan vaurastuminen riippuu SBT: maanviljelyksen vanrastttnwsekta.j — Journal of Canadian Bankers Association, lokak. 1922. Täten me huomaamme, että jät-tiläismaaluovutukset, mitkä annettiin C. P. R:lle lahjottujen lain-iaatijain taholta, ovat muodostuneet tämän korporationin Osakkeenomistajille jatkuvaksi tulolähteeksi. Mutta voidakseen paremmin riistää roaanviljelysalaeita, muodostettiin Canadian North West Land Co., 1882, Donald Smithin ja Sir E. B. Oslerin ohjaavien käsien alaisina. Siitä alkaen, tähän päivään mennessä on tämän yhtiön toimesta myyty jotain kaksi miljoonaa eekkeriä maata. Tämän yhtiön johtokunnassa istuu neljä C. P. R-n johtokunnan jäsentä, nimittäin Sir E. B. Osler, loordi Shangnessy, F. S. Meighen (loordi Strathco»an sisaren poika) -ja Sir Skinner, vaikutusvaltainen ja hyvin tunnettu brittiläinen rahamies. Huolimatta siitä, että ihainittu yhtiö on hajoamistilassaan, tiedotetaan sen olevan hyvässä asemassa: «Jouluk. 31 p., 1921, mainitun yhtiön hallussa oli myymättömiä maita 184,901 eekkeriä». — Annual Financial Review, 1922. Mutta maa yksin ei tuota viljaa. Näinä kilpailun päivinä on välttämätöntä olla koneita, ja niiden valmistamisessa meidän montrealilai-set ystävämme eivät ole suinkaan -olleet takapajulla. Cockshutt Plow Company on täyttänyt tämän tehtävän. Omaten $15,000,000 pääoman ja sen varain, ollessa yli .17 miljoonaa, tämä yhtiö on ybi suu-fitnpia maanvil3elystarpeitte.n' valmistajia maassa. '• Sen suuret tehtaat Brantfordissa käsittävät 33"eekkerin alan'ja niistä virtaa jatkuvasti kaikenkaltaisia maanviljelyskoneita ympäri maari. Tällä yhtiöllä on kontrolli myöskin Petrolia Lagon Companyyn, Adams Companyyn ja Brantford Carriage Corn. Istuen suojelustulliaidan takana, on Cockshutt Plow Co :n onnistunut kiskoa lännen maanviljelijältä monta lujasta tienattua dollaria. Ja tässäkin puuhassa me näemme meidän montrealilaiset ystävämme etunenässä. Tämän korporationin presidenttinä on hänen ylhäisyytensä Ontarion varakuvernööri, joka myöskin on Montreal Pankin johtokunnan jäsen; samoin kuuluu tämän yhtiön johtokuntaan Hänen Majesteettinsa oikeusministeri Sir Lomer Gouin, joka on niinikään Montrealin Pankin johtokunnan jäsen. iMaitten myynnistä ja maanvilje-lyskoneitten valmistuksesta on. ainoastaan askel nisumarkkinain kontrolliin. Hyvin tuttuna silmälle lännen aavikoilla on viljaelevaattorit. Melkein jokaisessa kauppalassa ja kylässä näitä korkeita, punaisia huippuja näkyy. Näihin farmarit haalaavat kärryillään kultaista viljaansa — pitkien tuntien raadannan tulokset. Nämä elevaattorit ovat ainoita välittäjiä viljamarkkinoille. Vuosia ovat lännen farmarit katkerasti valittaneet näiden elevaattorien heille antamaa kohtelua. Juuri tätä kirjoittaessa lännen sanomalehdet, jotka kustannetaan suurissa kaupungeissa, ovat täynnä farmarien sjtytöskirjelmiä elevaat-toreita kohtaan. Yhdistyneitten Farmarien osastot ovat tämän tyytymättömyyden pesäpaikkoja, ja näistä vyöryy protestitulva, joista tässä yksi esimerkki: «Virdenin Yhdistyneitten Maanviljelijäin osasto päätti protestee-rata mitä ankarammin sitä tapaa vastaan, miten vilja on luokiteltu tänä syksynä. Samalla me tahdomme lausua, ettei farmarille jää mitään sen jälkeen kun häti on maksanut korjaus- ja puintikustannuK-set. Jotain on tehtävä, tai. farmarin on luovuttava maanviljelygsestä, sillä hänelle ei jää yhtään mitään elääbeen, sen jälkeen kun hän on maksanut verot ja palkatun työvoiman. » Kymmenet tuhannet ukrainalaiset farmarit ovat nälkäkuoleman partaalla- ja ovat he liittyneet yhteeri hakeabeen jonkinlaista lievitystä kohtaloonsa. Kaikkialla kiinnitys-kuormat ovat niin raskaat ja maan-viljelyskoneitten hinnat niin korkeat, 'että petollinen viljan luokittelu ajaa heidät kokonaan epätoivoon. Ja tässä nisun markkinain kontrollin epäpyhässä tehtävässä me löydämme Ogilvie Flour Mills, Ltd. firman, jonka 20 :stä vuosiraportista me saamme Ivkea: «Yhtiön lukuisat myllyt on pidetty mitä korkeammassa tehokkuudessa ja kykenevät nyt tuottamaan päivittäin 22,250 tynnyriä" jauhoja kuorittuja; kauroja ja muita ryyniä. Yhtiön elevaattoriomaisuudet käsittävät ..nykyisin yhdeksän pää-elevaattoria ja 172 säilytyselevaat-toria, joiden laajuus on 10,735,- 000 hushelia, ja tämän lisäksi useita varastohuoneita, jotka käsittävät tilan 450,000 tynnjTille viljaa.» Samasta raportista saamme edelleen tietää, että sen jälkeen kun kaikkia osakkeenomistajia tyydyttävä dividentti oli jaettu, siirrettiin pääkiriassa yli kaksi miljoonaa dollaria krediittipuolelle! Että viljan markkinoille välittäminen on tuotr tavaa liikettä, siitä ei tarvitse Canadan dollarista U^IETYSKUSTANNUKSETx LÄHETYSKULUT: 40c lähetybistä alle $30i oOe lähetyks. $30- 40; 60c lähetyks. |40—$60; 75c lähet ?60—$100. Yli sa-dany dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. — Sähkösanoma-lähetybille $3,50 lisämabo. Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Broad-view Ave. > Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne. Tiedustelkaa hintoja y. m. Suurimpien vältamerilinjojen valtuutettu asiamies. ^ BOX 69, / V A P A U S , SUDBURY, ONT. Pilettilidke tehtävä J. V. Ksnnaiton nimessä. enempää selityksiä. Sen sijaan on jälleen mielenkiintoista nähdä yhtiön johtokunnassa seuraavat tutut C P. R:n johtokunnan jäsenten nimet: Sir T. Skinner, Sir E. B, .Osler j.a^iF. .S,,.Meigben, .samalla kun loordi Shaughnessy edustaa s i ir nä sekä"'"rautatietä efta Montrealin ^nkkia.- v - :-;v v''^r^/ Rinn4n;^deJl^äipa|iJiJ;t(n- Johtokunnan -kanssa työskentele^ Lake of the Woods Milling Company, jonka pääoma on $5,500,000 ja varat lähes kymmenen miljoonaa. , Tämän kontrollin alaisina ovat myöskin Keewatin Flour Mills Co., Medecine Hat Milling Co. ja Sunset Manu-facturing Co. Tähän ketjuun kuuluu 115 elevaattoria Manitobassa ja muualla lännellä, jotka ovat suurena tekijänä kasatessa dividentte-jä tämän yhtiön osakkeejiomistajil-le. Tämän yhtiön rahallisina sieluina ovat, F, S, Meighen ja J, K, L, Ross sekä heidän takanaan Royal Trust Company. Sana Royal Trust Co :n suhteista muihin liikeyrityksiin lienee tässä paikallaan. Se on olevinaan kaikelta ulkonaiselta olemukseltaan «itsenäinen » korporationi. Sen palatsimaisessa päämajassa Montrealissa on- myöskin Canadan Pankkiirien Liiton toimeenpaneva komitea, josta me puhuimme edellisessä artikkelissa. Mutta tämä «itsenäisyys» on kaikkea muuta, vaan ei j.todellista itsenäisyyttä. Tämän rahalaitoben varat nousevat $285,653,949. Canadan parlamentissa lausui Mr, A, Macmaster tästä laitoksesta seuraavaa: , «The Royal Trusti Coinpany tunnetaan, ja minä uskon sen olevan Montrealin Pankin sivuovi» — «„•„' tik. 24 p., 1922, Todellakin «sivuovi». Sillä me löydämme sen johtokunnassa olevan- Sir' Vinceiit-"Miredith (Monr. reahn pankin presidentti); E V, Beatty, C. R.- Hosmer, ja Loorai Sliaughnessy.rkaiki Montrealin Pan-kih jk C. P. R:n johtokunnan ja-seniä,' samalla siinä edustaa muita pankkeja everstj-luutnantti H. Moi-son, Sir Charles Gordon, H. R. Drummond ja S i r P . Williams-Taj-lor. Ei ole myöskään 'unhotettava, että meidän, kaikkialla oleva ystävämme Sir Loma;, Gouin, «nykyi-sen hallituksen herra», oikeusmini.-- teri ja Montreal Pankin johtokunnan jäsen, kuuluu mainitun rahalaitoksen ; johtokuntaan. Lännen farmarit raalayat auringon noususta _ auringon laskuun. Heidän elämänsä kertoo kauheita kertomuksia hirveästä raadani^asta. Hallan ja rajumyrskyn, matojen j.i heinäsirkkojen tiihon lisäksi on heidän yllään iakkaämatoin harvainvallan pelottava jättiläishaamu. joka köykistää heidän selkänsä ja imee elämänveren heidän lihabi?- taan. Yhdeksänkymmentä prosenttia maanviljelijäin tiluksista on kiinnitysten alaisina.. Neljännesseksuunan keskimääräinen velka ori' $1,700. h kaikesta ankarasta raadannastaan huolimatta farmarilla ei ole mitään muuta kuin lihava morketti jälellä. Hänen tulee muistaa Mon - realin pankkiireita silloin kun hiin nousee vastarintaan liikufsia vihollisiaan vastaan. Työlaispnolueen S. S. Järjestön toimeenpaiieTan 1922 (Jatkoa edelliseen n :roon.) Tyokanian toveriiainat. Viime vuoden kokouksessa oli.kä-siteltävänä' jälellä olevain «Työkansan » toverilainain maksamisen lakkauttaminen, koska velkojat ovat jo sakneet läh^s kuusikymmentä prosenttia saatavistaan (summa ollen alunpitäen $27,783.55 ja nyt jälellä $10,669.57). Siis kysymys; on saanut toisen luonteen' kokonaisuu-dessaani'- :^sekä suuri osa käsittää myöskin tämänpäiväisen luokkatais-teluliikkeen vaatimukset ja sillä ymmärryksellä 'asettaa toisarvoiseksi vanhat uhraukset (osa velkojista luovutti puodet jo aivan alusta), siten vapauttaen tästä lisätaakasta järjestö- ja puoluetoimintamme, johon tulleet uudet joukotkaan eivät voi käsittää maksuvelvollisuutta muuna kuin aiheetft)maha jatkuvana painajaisena. Edustajakokous siis nämä seikat huomiqon ottaen päätti että viime vuoden maksuosuus on viimeinen, ellei tuleva edustajakokous toisin päätä. Näin ollen siis ei viime syksynä tehty osuuksien jaottelua osastoille ja tämän kokouksen lopullisesti vahvistettavana oli edellisen kokouksen päätös.. Se seikka, että viime vuoden osuuttaan suorittamaan kykenemän töminä on kolmattakymmentä osastoa pyytäneet lykkäystä edustajakokouksen päätöben puolesta. Esit>;v että osastojen lainain maksaminen sivuutettaisiin ja edelleen jatkettaisiin toverilainain maksua, ei korjaa asiaa, päinvastoin tekee vieläkin hankalammaksi / Toimeenpaneva komitea siis toivoo, että puolueemme agitatsioni-työn edistämisen laajakantoisuus ja tärkeys köyhälistön luokkataistelu-toiminnan tiivistämisessä ja avustamisessa asetetaan etutilalle, lak? kauttaen näiden velkojen rippeiden maksaminen. ATOStaktet ja keräykset. Keräyksiä on viime vuoden ajalla ollut runsaasti. Suurin ollen jat- ' kuva Neuvosto-Venäjän avustus, johon suomalaisten taholta on koottu vuoden ajalla $6850.65, josta $4928. 95 tilitetty / Järjestön keskusviras-fon kautta ja $1921.70 suoraan C. F. S. R. avustusyhdistyksen virastoon. Neuvosto-Karjalan asutusta on tilitetty kesKUsviraston kautta tämän vuoden ajalla $2425,- 15, sekä osuuskuntien kautta suoraan joku, summa, josta ei ole tietoa. Crovs^Nest Passin (U. M. W. A. piiri 18) lakkoavustusta koottiin $301.05; jonka unio kuitenkin palautti, koska lakko, loppui, silla toivopjidcseUa että se käytetään puolueen teolta uusien lakkojen sattuessa luokkapropagandan tekemiseksi. Puolustusraihastoon, Kuz-bas- rahastoon, Suomen t.7öväe'.i ävustamisebi y.m. on koottu yhteensä $273,56. B^bska monilta paikkakunnilta ii tovereilta on tullut valituksia ke-• räyksien paljouden suhteen ja erikoisesti on tiedusteltu onko välttä-mätöintä jatkuva keräys NeiiTösto- Venäjän avusamisebi, on tarpeellista hiubn- selostaa tätä puolta: Kun Neuvosto-Venäjän attistus-työ alkoi, tapahtui se hetkellä, jolloin työväen ^ Venäjää kohtasi ankara, vuosien imperialistisen hävityksen ja, vastavallankumouksen, saarron sekä luonnonvoimain aiheuttama turma, kato. Se oli alloin jokaisessa suhteessa porvarillisen inhimillisyydenkin kannalta a''"" tarpeessa (niin pitkälle kuin tästä inhimillisyydiistä voidaan pukua). Kato on nyt ohi, vaikkakin riime vuoden viljasato pienempi kuin nor-maaiiaikoina^ mutta kaikkien aiäi-den edellämainittujen tekijäin ai-hetittamat jälkiseuraukset eivät olleet ohi. Jo vuosina 1915 ja l ? ' " sotavarustelun äärimmäisyys rappeutti tuotannolliset voimat- ja teol- ILsuuskoneiston y.m. ja sen jälkeen vastayahankumouksen monikina''* sisäinen ja ulkonainen hyökkä.vs siliain, rautateiden/ tehtaiden, kaivoksien y.m, perinpohjainen häv:'- täminen halpaannutti talonselämär- Neuvosto-hallitus on tehnyt ihniei'^- joka tunnustetaan kaikkialla, tilan- „. ,<(% I f i 1 — T T - * T l -
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 30, 1923 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1923-01-30 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus230130 |
Description
Title | 1923-01-30-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | Tiigteina, tammiknim 30 p. — Tue. Jan. 30 VAPAUS IJanadan snomalaiseBf työväestön äänenkannattaja, ilme»- Ijry Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai. H. PUEO. , Vastaava toimittaja. . V A P A U S (Uberty) ^ , ^ , The only otgan of Finnish Worke« m Canadj fchcd in Sudbury. On^, every Tuesday, Thorsday and Advertising ratea 4Öc per col. inch. MimmBm cnai^e SorSnSrinsertioB 75c. IbiBCount on standing adver^«» Sent. Tije Vapaus is the best advertiaing medium among the Finnish People in Canada. Canadaän yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.28, kolme kk. y i f e Ä i n " / a Suomeen, yksi vk. $5.50, puoU vk. 9B.00 ja kolme kk. $1.75. ^ ^ „ „3„ a 3„ Tilauksia, joita ei seuraa raha, el tulla lähettämään, paitsi asiamiesten joillg on takaukset , Ilmotushinta kerran julaistnista ilmotulsista 40c. Balstatnumalta. Suarisfa ilraotuksista sekä ilmotuksistn, Joiden teikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kertana 50c. lisää jokaiselta muistovärsyltä; niraenmuutosiimotukset 50c, kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3-00 Ikaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha- Intaantieto- ja osoteilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolmekertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mn- . kana. / • ' . ' - '' - JOB ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen järjeeseenhe, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella nimeM. 1. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja. Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building, Lomc St„ Puhelin 1038. ' - Postiosote: Box 69, Sndbury. Ont. TBegistcredat the Post Office Department, Ottaja, as eecond class matter. ' f . Tiistain lehteen aijotnt ilmotukset pitää olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistair^a ja lauantain lehteen torstaina kello 3. < i:*:^: ^ . '"i' Gazetle neuvoo etteivät farmarit saa apua politiikasta, joka heidän on näin jollen parasta jättää pois mielestään ja «autettava itse itseään». Aivan niin. Mitäpä sitä köyhät, yksinkertaiset farmarit takertuvat politiikkaan, jättäisivät sen Montrealin herroille, fae kyllä osaavat hoitaa ne asiat. Farmarin on vain kasvatettava viljaa ja annettava näiden herrain edelleen keritä itseään, pidettävä heillä yllä lihavia poliittisia virkapaikkoja, joissa he saavat mielinmäärin edelleen pettää työtätekeviä farmareita ja teollisuus-työväkeä. Lännen farmarilla, jolca, on kasvattanut 35 bus-helia nisua jokaista miestä, naista ja lasta kohti Ca-nadassa, ei ole herrain, mielestä oikeutta sekaantua niin ylhäisiin kilin poliittisiin asioihin, maan lainlaadintaan ja hallinnolliseen johtoon. Multa lännen farmari, jonka asema vuosi vuodelta kurjistumistaan kurjistuu, huolimatta siitä, kuinka suuren viljapaljouden se kasvattaa, ei ole enääa taipuvainen ottamaan neuvoja j^ileiskunnallisissa ja poliittisissa asioissa Monetrealin herroilta. Tämä näkyy siitä suuremmoisesta poliittisesta'liikkeestä, mikä farmarien kekuudessa leviää. Tämä farmarien poliittinen liike ei, ole vielä luokkatietoista vallankumouksellista liikettä, mikä pyrkisi järjestelmän muuttamiseen. Se on pelkkää reformiliikettä, mikä hakee farmarin asemaan huojennusta kapitalistisen järjestelmän sisällä, jonka vuobi silliä ei tule olemaan menestystä. Meidän velvollisuutemme on opettaa canadalaiselle maanviljelijälle, että ratkaisu sen asemaan työtätekevänä maanviljelijänä Voi löytyä .vain yhteistoiminnassa vällankumoukselliseij 'teoliisuustyöväestön poliittisen liikkeen kanssa — liikkeen kanssa, joka tähtää kapitalistisen järjestelmän kukistamiseen ja työtätekeväin 'vhleiskunnan luomiseen. . • lapitälistmen diktatoiiri Canadassa 1; Canadan kansallisvelka ja mailman-sota • Canadan kansallisvelkakysymys liittyy kiinteästi vii- . meiseen mailmansolaan. Nykyisestä kansallisVelasta joka on 82,400,000,000, lähes kolme-neljännestä eli "SI,- 800,000,000 oli seurauksena Canadan osuudesta mail-mansodan kustannuksiin. Viimeinen mailmansota oli historian kallein sota, jp yksin dollareissa mitattunakin. Se maksoi rahassa > kaikkiaan 822.5,000,000,000, joka on jo miltei meidän käsityskykymme ulkopuolella suuruudessaan. Verratessa näitä kustannuksia historian edellisten sotien kus-tannubiin, niin ne osottauluvat peräti mitättömiksi. Englannin ja Ranskan väliset sodat vuosina 179.3— 1815 maksoivat näille kahdelle kansakunnalle yhteensä $6j250,000,000. Yhdysvaltain sisällissota 1861— ,65, joka oli ensimäinen uudenaikaisilla aseilla käyty sota, maboi kokonaisuudessaan 85,000,000,000. Rans- , kalais-Preussilainen sota 1870 maboi $2,534,000,000. j'^aikl{:i sodat yhteensä, viiodesta 1793 vuoteen 1913 maboivat vain $25,000,000,000. « Viimeinen mailmansota oli tuhoisa sota kaikin puolin. Tiihän asti saatujeii laskelmien mukaan oli kaatuneitten lukumäärä 9,998,771, mutta todennäköisesti se on vielä huomattavasti suurempi. Kaikki muut sodat yhteensä vuosien 1793 ja 1913 välillä tuhosivat ainoastaan 5,000,000 ihmishenkeä, . : Canaoadankin osuus viimeiseen mailmansotaan on noussut jo huikeisiin summiin ja kasvaa yhä, sikäli [ kun se joutuu maksamaan suurta korkoa sotaveloistaan, . -Maalisk. 31 p:ääii 1922, Dominionin hallituksen tilastotieteilijän keräämien laskelmien mukaan sota mak- -'saa Canadalle 85,200,000,000, siis jo suuremman summan kijin monet edelliset sodat kokonaisuudessaan. Hallituksen tilastotieteilijä R, H, Coats antaa sota-kuluista seuraavia numeroita: : 'Sota ja armeijan rauhankann^lle siirtämiskulut . . , . , , . . , , ' , . . . , Korko sotaveloista . . . . . . . . . . . . . .. • Eläkkeet •Sotilaitten siviilitöihin asettaminen iSotilaitten maille asettaminen . . . . Suorat rahalliset menot . . . . . . . . ^.. Tähän lisättynä: Mentetyt ihmishenget . . . . . . . .. Haavoittuneitten ansiokyvyn menetys Kasvava kuolevaisuus siviiliväestössä .Siirtolaisuuden pysäys , . . , . . . . . . . , . . 2,200,000,000 Edelläolevaan oin laskettu myöskin sodasta johtuneet epäsuorat vahingot, mutta nekin vähennettynä kokonaiskustannuksista, maksoi mailmansota ybin Canadalle enempi kuin mikään edellinen sota, kolmea seljaa lukuunottamatta. Tämä hirveii velkataakka, minkä sota aiheutti, tuleekin sukupolvia olemaan ankarana painajaisena Canadan väestön harteilla. . Tällaisia kauhuja ja rasituksia, mitä viimeinenkirt "mailmansota luotti, tuottaa kapitalismi ihmiskunnalle. $1,688,948,035 • 460,564,369 129,860,611 98,224,544 15,000,000 2,389,597,559 . 300,000,000 . 200,000,000 .200,000,000 m h Porvarilehden neuvoja maanviljelijälle Montreal Gazette, montrealilaisten pankkipösöjen, viljaparoonien ja rautatierustien äänenkannattaja on ottanut käsitelläkseen yuodentulon ja läiUeläislen far- Aiarien tyytymättömyyden. Lehti huomauttaa siitä erikoisen suuresta nisusadosta, mikä viime vuonna saatiin, joka n>l arvioidaan 399,786,400 busheliksi, jpsta suurin osa kasvatettiin lännen aavikkomaakun-nissa. Mainittu lehti on kuitenkin pannut merkille, että huolimatta hyvästä vuodentulosta, länteläinen farmari on kuitenkin tyytymätön, valittaen olevansa pakotettu myymään tuotteensa ,halvalla ja ostamaan tarpeensa kalliista hinnasta, Samalla kun Gazette sanoo idän olevan halukkaan kohtelemaan länttä «tasapuolisesti», ryhtyy mainittu l^ti luennoimaan lännen farmareille, nuhdellen heitä siitä, että he ovat antaneet jarppe- Ipnta huomiota politiikalle viime aikoina, toivoen far-inarien tässä suhteessa tasaavan hiielensä. Marx ja Engels vallankumouksen mahdollisuuksista Venäjällä Marx ja Engels käsitteliirai monissa kirjoituksissaan vallankumouben mahdollisuuksia''Venäjällä. Ja vaikkakin he yleensä pitivät kapitalistisen kehityksen läpikulkemista edellytyksena työväen yhteiskunnalliselle vallankumoukselle, olivat he sitä mieltä, ettei Venäjän mahdollisesti tarvitse välttämättä kulkea yhtä pitkän kehitysjabon lävitse kapitalismissa kuin länsimaitten, jotta olosuhteet proletaariselle vallankumoukselle kehittyisivät suotuisiksi. ' Marx ja Engels kirjoittivat «Kommunistisen Manifestin » toisen venäjänkielisen käännöksen esipuheesta 21 pnä helmikuuta 1882: «Kommunistisen Manifestin tehtävä on tiedottaa nykyajan porvarillisen yksityisomistusoikeuden ehdottomasti koituvaa perikatoa. Mutta Venäjällä tapaamme me rinnan kuumeentapaisella kiireellä kehittyvän kapitalistisen järjestyksen ja vasta järjestymäisillaän olevan porvarillisen maanomistuksen kanssa vielä puolet maasta talonpoikaisessa yhteisviljelyksessä. Nousee kysymys: Voiko^lalonpoikainen kyläkunta — tämä joka tapauksessa alkuperäisen yhteisen maanomistuksen jo tuntuvasti rappeutunut muoto — välittömästi si;ir-tyä maanomistuksen korkeimpaan kommunistiseen muotoon eli onko sep ensin kuljettava sen hajaantu-inisprosessin kautta, jota me olemme nähneet Lännen iiistoriallisessa kehityksessä. Nykyään on tähän kysymykseen ainoa luonnollinen, mahdollinen vastaus: Jos Venäjän vallankumous ilmenee merkkinä työväen vallankumoukselle Lännessä, niin tulevat molemmat avustamaan toinen toisiaan, silloin voi nykyinen venäläinen kyläkunta maanomistus tulla lähtökoh(|aksi kommunistiselle kehitykselle». Europan köyhälistön vallankumous ja idän kansojen kapinaan nousu auttavat toinen toisiaan— ja idän esiporvarilliset talousmuodot eivät ole esteinji kohottamaan Idän kehittymättömiä^ kansoja kommunismiin. Vielä kerran ^ väliäisen ennen kuolemaansa palasi Fi-iedrich Engels tähän kysymykseen. Kirjoituksensa «Venäjän sosialistisesta kehityksestä», jota ön painettu kirjoituskokoelmassa «Internalionales aus dem Yolkstaat», v. 1894 kirjoittamassaan esipuheessaan sanoo hän: «Ei ole ainoastaan mahdollista vaan on epäile-mälöntäkin, että länsieuropalaisteri kansojen köj^iälis-tön voiton jälkeen ja tuotannon välineiden siirryttyä yhteiskunnan omaisuudeksi yhteiskunnallisen omistusoikeuden jätteet ja vastaavat kansantavat niisisä maissa, jotka vasta ovat astuneet kapitalistisen kehityksen tielle ja vielä ovat säilyttäneet perinnöllisen laitoksensa tai niiden jätteet, ilmenevät valtavana keinona tuntuvassa määrässä lyhentämään niiden siirtymisprosessia sosialistiseen yhteikuntaan ja karttamaan suurimmaksi osaksi niitä kärsimyksiä;^ ja sitä taistelua, joiden kautta meidän länsi-Europan asuklcaiden täytyy itsellemme tie laskea. Multa tämän välttämättömänä ehtona ilmenevät toistaiseksi kapitalistisen Lännen esimerkki ja aktiivinen apu. Vasta silloin, kun kapitalistinen talous voitetaan sen syntyinämaassa ja maissa, jossa se on saavultanul kukoistusta, vasta silloin, kun kehittymättömät maat näkevät tässä esimerkin, «mitenkä tätä tehdään», mitenkä h)Täksi käytetään yhteiskunnallisena omaisuutena nykyajan teollisuuden tuotannolliset voimat koko yhteiskunnan etujen hnäksi, vasta silloin kehittymättömien maiden kehitys voi kulkea tätä lyhennettyä tietä, j a vasta silloin on niiden menest\-s ^päilemätön. Ja tämä koskeee ei ainoastaan Venäjää, mutta yleensä kaikkia maita esikapitalistisella järjestyksellä. Venäjäirs tämä tapahtuu suhteellisesti helpommin sen vuoksi, että täällä osa alkuasukasvaes-löä jo on omistanut itselleen kapitalistisen k^ityben henkiset tulokset, ja silmällä pitämällä tätä. käy mahdolliseksi vallankumoukselliseen aikaan suorittaa täal lä \-hteiskunnallinfn uudistustyö miltei samaan aikaan kuin Lännessä». 2. (Vapaudelle Urj. H. Bartholamew.) MaanTiljelijäin riittintä. «Montrealin Pankki, vanhimpana laadultaan, suurimpana laitoksena maassa, on pidettävä^ kansallisena laitoksena. SiUä sitä on opittu pitämään heijastimena Dominion kaupallisesta ja rahallisesta vakavuudesta. Voimakkuus ja varmuus ovat traditsionimateesti liittyneet Montrealin Pankkiin, sen varojen suuruus ja sen asema, joka käy ilmi sen tiliselostubesta, osottaa että se on varmalla ja lujalla pohjalla. » — Jaumal of Coramerce, 24- 11-22/ Meillä On todellakin syytä osottaa tämän ja seuraavien artikkelien yhteydessä, että Montrealin Pankki ei ole ainoastaan kansallinen, laitos, vaan että sen varat ovat todellakin merkillisen suuret Tämä voimakas pankkilaitos on ollut mitä läheisemmässä yhteydessä Canadian Pecific rautatien kanssa sitten Smithin ja Stephanin aikojen. Näid«n valtakunnan rakenta-1 jien rautatie- ja rahakeindttelutai-detta kuvaa sangen kyvykkäästij Gustavus Myer teoksessaan «Histo-ry of Canadian Wealth> (Canadan rikkauksien historia) johon me tässä tahdomme viitata. Näiden kahden voimakkaan korporationin kesr kenäisten suhteiden läheisyyden osottaa viittauksemme Montrealin Pankin omaan lausuntoon: «Läpäisseenä synkän vaelluksensa villin maakeinottelun aikakauden lävitse, C. p. R:n rakentaminen loistaa kirklcaana toiveena. Pankin varat ovat olleet laajassa mittakaavassa tämän yrityksen takana, .huolimatta mitä laajimmalle levinneestä epäluottamuksesta. Tapahtumain kulku on kuitenkin osötta-nut, että pankin johtajat ovat olleet täydellisesti oikeutettuja tämän laitoksen tukemisessa, mikä on enempi kuin mikään muu on ollut tekijänä Canadan laajojen läntisten alueitten asutubessa ja kehityksessä. » — History of Bank pf Montreal, sivu 55. t r- . Ei ole olemassa epäilystälrään siitä, etteikö C. P . R : n avustaminen noiden «valtakunnan- rakeTitajain>, looirdi Mount Stephanin, loordi Strathconan' ja R. B. Angusin taholta, jotka kaikki olivat Montreal Pankin johtajia, lisännyt pankin rikkauksia ja valtaa sekä myöskin . tämän kolminaisuuden perso-nallisiä omaisuuksia. <^C. P, R,-n valmistuminen, lännen avaaminen ja, teollisuustuotan-noii kasvamisen jälkeen keitti Montreal Pankille, samoin kujn koko maallekin uusi aika».. — Canadian Annual lteview, 1910. Niiden aikain jälkeen, jolloin Stephen ja Smith ottivat $6,000,- 000 Montreal Pankin kassaholveista avustaakseen St. Paul ja Pacific rautatien rakentamista, on yhteys tämän pankin ja rautateiden kanssa ollut mitä läheisin. Tänä päivänä rae saamme nälidä neljä Montreal Pankin johtokunnan jäsentä C. P. R:n johtokunnassa, nämä ovat: Sir^VinceBT^^ile^edith (kontreal Pankin presidentti), loordi Shaughnessy,, C. R. Hosnier ja E.< W, Beatty. Ja kun muistetaan, että C. P. R:n omaisuus nousee ylt ?1,782,000,000 ja että Montreal Pankki on voimakkain laitos alallaan Canadassa, oh helposti huomattavissa, että näiden laitosten kontroUeevat henkilöt omaavat voiman, mikä ei ole suinkaan sangen vähäarvoinen. • Rinnan ovat nämä kaksi jätti-läiskorporationia lentäneet kautta Canadan, kasaten rikkaita ryöstösaaliita ja alistaneet uusia alueita riistettäväkseen. ^ , Sangen mielenkiintoinen on m. m. seuraava huomautus C. P. R:n valmistumisen jälkeen: «Pankki' ei suinkaan hidastellut käyttää hyväkseen niitä liikemahdollisuuksia mitä C P , R:n valmistumisen jälkeen avautui.» — History of Bank of Montreal, sivu 65. Nämä herrat huomasivat heti mahdollisuudet saavuttaa huikeita voittoja nisun kasvatpksesta ja myynnistä lännen «leipävyöhykkeel-lä>. Nisu tuli Canadan edistyksen taloudelliseksi tekijäksi. Tälle perusteelle rakennettiin jättiläJspai-kit, rautatiet, elevaattorit, ja niaan-viljelyskonetehtaat. «Tukkukauppiaalle, vähittäiskaup-piaalle, liikemiehelle ja pahkkiiril-le^ on^hyvä vuodentulo aina ollut tärkeä, se on ollut tärkeä kuletns- Hikenteiden tulojen lisääntymiselle ja markkinain hankkimisagenteille. Canadan vaurastuminen riippuu SBT: maanviljelyksen vanrastttnwsekta.j — Journal of Canadian Bankers Association, lokak. 1922. Täten me huomaamme, että jät-tiläismaaluovutukset, mitkä annettiin C. P. R:lle lahjottujen lain-iaatijain taholta, ovat muodostuneet tämän korporationin Osakkeenomistajille jatkuvaksi tulolähteeksi. Mutta voidakseen paremmin riistää roaanviljelysalaeita, muodostettiin Canadian North West Land Co., 1882, Donald Smithin ja Sir E. B. Oslerin ohjaavien käsien alaisina. Siitä alkaen, tähän päivään mennessä on tämän yhtiön toimesta myyty jotain kaksi miljoonaa eekkeriä maata. Tämän yhtiön johtokunnassa istuu neljä C. P. R-n johtokunnan jäsentä, nimittäin Sir E. B. Osler, loordi Shangnessy, F. S. Meighen (loordi Strathco»an sisaren poika) -ja Sir Skinner, vaikutusvaltainen ja hyvin tunnettu brittiläinen rahamies. Huolimatta siitä, että ihainittu yhtiö on hajoamistilassaan, tiedotetaan sen olevan hyvässä asemassa: «Jouluk. 31 p., 1921, mainitun yhtiön hallussa oli myymättömiä maita 184,901 eekkeriä». — Annual Financial Review, 1922. Mutta maa yksin ei tuota viljaa. Näinä kilpailun päivinä on välttämätöntä olla koneita, ja niiden valmistamisessa meidän montrealilai-set ystävämme eivät ole suinkaan -olleet takapajulla. Cockshutt Plow Company on täyttänyt tämän tehtävän. Omaten $15,000,000 pääoman ja sen varain, ollessa yli .17 miljoonaa, tämä yhtiö on ybi suu-fitnpia maanvil3elystarpeitte.n' valmistajia maassa. '• Sen suuret tehtaat Brantfordissa käsittävät 33"eekkerin alan'ja niistä virtaa jatkuvasti kaikenkaltaisia maanviljelyskoneita ympäri maari. Tällä yhtiöllä on kontrolli myöskin Petrolia Lagon Companyyn, Adams Companyyn ja Brantford Carriage Corn. Istuen suojelustulliaidan takana, on Cockshutt Plow Co :n onnistunut kiskoa lännen maanviljelijältä monta lujasta tienattua dollaria. Ja tässäkin puuhassa me näemme meidän montrealilaiset ystävämme etunenässä. Tämän korporationin presidenttinä on hänen ylhäisyytensä Ontarion varakuvernööri, joka myöskin on Montreal Pankin johtokunnan jäsen; samoin kuuluu tämän yhtiön johtokuntaan Hänen Majesteettinsa oikeusministeri Sir Lomer Gouin, joka on niinikään Montrealin Pankin johtokunnan jäsen. iMaitten myynnistä ja maanvilje-lyskoneitten valmistuksesta on. ainoastaan askel nisumarkkinain kontrolliin. Hyvin tuttuna silmälle lännen aavikoilla on viljaelevaattorit. Melkein jokaisessa kauppalassa ja kylässä näitä korkeita, punaisia huippuja näkyy. Näihin farmarit haalaavat kärryillään kultaista viljaansa — pitkien tuntien raadannan tulokset. Nämä elevaattorit ovat ainoita välittäjiä viljamarkkinoille. Vuosia ovat lännen farmarit katkerasti valittaneet näiden elevaattorien heille antamaa kohtelua. Juuri tätä kirjoittaessa lännen sanomalehdet, jotka kustannetaan suurissa kaupungeissa, ovat täynnä farmarien sjtytöskirjelmiä elevaat-toreita kohtaan. Yhdistyneitten Farmarien osastot ovat tämän tyytymättömyyden pesäpaikkoja, ja näistä vyöryy protestitulva, joista tässä yksi esimerkki: «Virdenin Yhdistyneitten Maanviljelijäin osasto päätti protestee-rata mitä ankarammin sitä tapaa vastaan, miten vilja on luokiteltu tänä syksynä. Samalla me tahdomme lausua, ettei farmarille jää mitään sen jälkeen kun häti on maksanut korjaus- ja puintikustannuK-set. Jotain on tehtävä, tai. farmarin on luovuttava maanviljelygsestä, sillä hänelle ei jää yhtään mitään elääbeen, sen jälkeen kun hän on maksanut verot ja palkatun työvoiman. » Kymmenet tuhannet ukrainalaiset farmarit ovat nälkäkuoleman partaalla- ja ovat he liittyneet yhteeri hakeabeen jonkinlaista lievitystä kohtaloonsa. Kaikkialla kiinnitys-kuormat ovat niin raskaat ja maan-viljelyskoneitten hinnat niin korkeat, 'että petollinen viljan luokittelu ajaa heidät kokonaan epätoivoon. Ja tässä nisun markkinain kontrollin epäpyhässä tehtävässä me löydämme Ogilvie Flour Mills, Ltd. firman, jonka 20 :stä vuosiraportista me saamme Ivkea: «Yhtiön lukuisat myllyt on pidetty mitä korkeammassa tehokkuudessa ja kykenevät nyt tuottamaan päivittäin 22,250 tynnyriä" jauhoja kuorittuja; kauroja ja muita ryyniä. Yhtiön elevaattoriomaisuudet käsittävät ..nykyisin yhdeksän pää-elevaattoria ja 172 säilytyselevaat-toria, joiden laajuus on 10,735,- 000 hushelia, ja tämän lisäksi useita varastohuoneita, jotka käsittävät tilan 450,000 tynnjTille viljaa.» Samasta raportista saamme edelleen tietää, että sen jälkeen kun kaikkia osakkeenomistajia tyydyttävä dividentti oli jaettu, siirrettiin pääkiriassa yli kaksi miljoonaa dollaria krediittipuolelle! Että viljan markkinoille välittäminen on tuotr tavaa liikettä, siitä ei tarvitse Canadan dollarista U^IETYSKUSTANNUKSETx LÄHETYSKULUT: 40c lähetybistä alle $30i oOe lähetyks. $30- 40; 60c lähetyks. |40—$60; 75c lähet ?60—$100. Yli sa-dany dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. — Sähkösanoma-lähetybille $3,50 lisämabo. Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Broad-view Ave. > Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne. Tiedustelkaa hintoja y. m. Suurimpien vältamerilinjojen valtuutettu asiamies. ^ BOX 69, / V A P A U S , SUDBURY, ONT. Pilettilidke tehtävä J. V. Ksnnaiton nimessä. enempää selityksiä. Sen sijaan on jälleen mielenkiintoista nähdä yhtiön johtokunnassa seuraavat tutut C P. R:n johtokunnan jäsenten nimet: Sir T. Skinner, Sir E. B, .Osler j.a^iF. .S,,.Meigben, .samalla kun loordi Shaughnessy edustaa s i ir nä sekä"'"rautatietä efta Montrealin ^nkkia.- v - :-;v v''^r^/ Rinn4n;^deJl^äipa|iJiJ;t(n- Johtokunnan -kanssa työskentele^ Lake of the Woods Milling Company, jonka pääoma on $5,500,000 ja varat lähes kymmenen miljoonaa. , Tämän kontrollin alaisina ovat myöskin Keewatin Flour Mills Co., Medecine Hat Milling Co. ja Sunset Manu-facturing Co. Tähän ketjuun kuuluu 115 elevaattoria Manitobassa ja muualla lännellä, jotka ovat suurena tekijänä kasatessa dividentte-jä tämän yhtiön osakkeejiomistajil-le. Tämän yhtiön rahallisina sieluina ovat, F, S, Meighen ja J, K, L, Ross sekä heidän takanaan Royal Trust Company. Sana Royal Trust Co :n suhteista muihin liikeyrityksiin lienee tässä paikallaan. Se on olevinaan kaikelta ulkonaiselta olemukseltaan «itsenäinen » korporationi. Sen palatsimaisessa päämajassa Montrealissa on- myöskin Canadan Pankkiirien Liiton toimeenpaneva komitea, josta me puhuimme edellisessä artikkelissa. Mutta tämä «itsenäisyys» on kaikkea muuta, vaan ei j.todellista itsenäisyyttä. Tämän rahalaitoben varat nousevat $285,653,949. Canadan parlamentissa lausui Mr, A, Macmaster tästä laitoksesta seuraavaa: , «The Royal Trusti Coinpany tunnetaan, ja minä uskon sen olevan Montrealin Pankin sivuovi» — «„•„' tik. 24 p., 1922, Todellakin «sivuovi». Sillä me löydämme sen johtokunnassa olevan- Sir' Vinceiit-"Miredith (Monr. reahn pankin presidentti); E V, Beatty, C. R.- Hosmer, ja Loorai Sliaughnessy.rkaiki Montrealin Pan-kih jk C. P. R:n johtokunnan ja-seniä,' samalla siinä edustaa muita pankkeja everstj-luutnantti H. Moi-son, Sir Charles Gordon, H. R. Drummond ja S i r P . Williams-Taj-lor. Ei ole myöskään 'unhotettava, että meidän, kaikkialla oleva ystävämme Sir Loma;, Gouin, «nykyi-sen hallituksen herra», oikeusmini.-- teri ja Montreal Pankin johtokunnan jäsen, kuuluu mainitun rahalaitoksen ; johtokuntaan. Lännen farmarit raalayat auringon noususta _ auringon laskuun. Heidän elämänsä kertoo kauheita kertomuksia hirveästä raadani^asta. Hallan ja rajumyrskyn, matojen j.i heinäsirkkojen tiihon lisäksi on heidän yllään iakkaämatoin harvainvallan pelottava jättiläishaamu. joka köykistää heidän selkänsä ja imee elämänveren heidän lihabi?- taan. Yhdeksänkymmentä prosenttia maanviljelijäin tiluksista on kiinnitysten alaisina.. Neljännesseksuunan keskimääräinen velka ori' $1,700. h kaikesta ankarasta raadannastaan huolimatta farmarilla ei ole mitään muuta kuin lihava morketti jälellä. Hänen tulee muistaa Mon - realin pankkiireita silloin kun hiin nousee vastarintaan liikufsia vihollisiaan vastaan. Työlaispnolueen S. S. Järjestön toimeenpaiieTan 1922 (Jatkoa edelliseen n :roon.) Tyokanian toveriiainat. Viime vuoden kokouksessa oli.kä-siteltävänä' jälellä olevain «Työkansan » toverilainain maksamisen lakkauttaminen, koska velkojat ovat jo sakneet läh^s kuusikymmentä prosenttia saatavistaan (summa ollen alunpitäen $27,783.55 ja nyt jälellä $10,669.57). Siis kysymys; on saanut toisen luonteen' kokonaisuu-dessaani'- :^sekä suuri osa käsittää myöskin tämänpäiväisen luokkatais-teluliikkeen vaatimukset ja sillä ymmärryksellä 'asettaa toisarvoiseksi vanhat uhraukset (osa velkojista luovutti puodet jo aivan alusta), siten vapauttaen tästä lisätaakasta järjestö- ja puoluetoimintamme, johon tulleet uudet joukotkaan eivät voi käsittää maksuvelvollisuutta muuna kuin aiheetft)maha jatkuvana painajaisena. Edustajakokous siis nämä seikat huomiqon ottaen päätti että viime vuoden maksuosuus on viimeinen, ellei tuleva edustajakokous toisin päätä. Näin ollen siis ei viime syksynä tehty osuuksien jaottelua osastoille ja tämän kokouksen lopullisesti vahvistettavana oli edellisen kokouksen päätös.. Se seikka, että viime vuoden osuuttaan suorittamaan kykenemän töminä on kolmattakymmentä osastoa pyytäneet lykkäystä edustajakokouksen päätöben puolesta. Esit>;v että osastojen lainain maksaminen sivuutettaisiin ja edelleen jatkettaisiin toverilainain maksua, ei korjaa asiaa, päinvastoin tekee vieläkin hankalammaksi / Toimeenpaneva komitea siis toivoo, että puolueemme agitatsioni-työn edistämisen laajakantoisuus ja tärkeys köyhälistön luokkataistelu-toiminnan tiivistämisessä ja avustamisessa asetetaan etutilalle, lak? kauttaen näiden velkojen rippeiden maksaminen. ATOStaktet ja keräykset. Keräyksiä on viime vuoden ajalla ollut runsaasti. Suurin ollen jat- ' kuva Neuvosto-Venäjän avustus, johon suomalaisten taholta on koottu vuoden ajalla $6850.65, josta $4928. 95 tilitetty / Järjestön keskusviras-fon kautta ja $1921.70 suoraan C. F. S. R. avustusyhdistyksen virastoon. Neuvosto-Karjalan asutusta on tilitetty kesKUsviraston kautta tämän vuoden ajalla $2425,- 15, sekä osuuskuntien kautta suoraan joku, summa, josta ei ole tietoa. Crovs^Nest Passin (U. M. W. A. piiri 18) lakkoavustusta koottiin $301.05; jonka unio kuitenkin palautti, koska lakko, loppui, silla toivopjidcseUa että se käytetään puolueen teolta uusien lakkojen sattuessa luokkapropagandan tekemiseksi. Puolustusraihastoon, Kuz-bas- rahastoon, Suomen t.7öväe'.i ävustamisebi y.m. on koottu yhteensä $273,56. B^bska monilta paikkakunnilta ii tovereilta on tullut valituksia ke-• räyksien paljouden suhteen ja erikoisesti on tiedusteltu onko välttä-mätöintä jatkuva keräys NeiiTösto- Venäjän avusamisebi, on tarpeellista hiubn- selostaa tätä puolta: Kun Neuvosto-Venäjän attistus-työ alkoi, tapahtui se hetkellä, jolloin työväen ^ Venäjää kohtasi ankara, vuosien imperialistisen hävityksen ja, vastavallankumouksen, saarron sekä luonnonvoimain aiheuttama turma, kato. Se oli alloin jokaisessa suhteessa porvarillisen inhimillisyydenkin kannalta a''"" tarpeessa (niin pitkälle kuin tästä inhimillisyydiistä voidaan pukua). Kato on nyt ohi, vaikkakin riime vuoden viljasato pienempi kuin nor-maaiiaikoina^ mutta kaikkien aiäi-den edellämainittujen tekijäin ai-hetittamat jälkiseuraukset eivät olleet ohi. Jo vuosina 1915 ja l ? ' " sotavarustelun äärimmäisyys rappeutti tuotannolliset voimat- ja teol- ILsuuskoneiston y.m. ja sen jälkeen vastayahankumouksen monikina''* sisäinen ja ulkonainen hyökkä.vs siliain, rautateiden/ tehtaiden, kaivoksien y.m, perinpohjainen häv:'- täminen halpaannutti talonselämär- Neuvosto-hallitus on tehnyt ihniei'^- joka tunnustetaan kaikkialla, tilan- „. ,<(% I f i 1 — T T - * T l - |
Tags
Comments
Post a Comment for 1923-01-30-02