Vapaus, January 30, 1923

              Tiigteina, tammiknim 30 p. — Tue. Jan. 30
VAPAUS
IJanadan snomalaiseBf työväestön äänenkannattaja, ilme»-
Ijry Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PUEO. ,
Vastaava toimittaja. .
V A P A U S
(Uberty) ^ , ^ ,
The only otgan of Finnish Worke« m Canadj
fchcd in Sudbury. On^, every Tuesday, Thorsday and
Advertising ratea 4Öc per col. inch. MimmBm cnai^e
SorSnSrinsertioB 75c. IbiBCount on standing adver^«»
Sent. Tije Vapaus is the best advertiaing medium among
the Finnish People in Canada.
Canadaän yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.28, kolme kk.
y i f e Ä i n " / a Suomeen, yksi vk. $5.50, puoU vk.
9B.00 ja kolme kk. $1.75. ^ ^ „ „3„ a 3„
Tilauksia, joita ei seuraa raha, el tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joillg on takaukset ,
Ilmotushinta kerran julaistnista ilmotulsista 40c.
Balstatnumalta. Suarisfa ilraotuksista sekä ilmotuksistn,
Joiden teikstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kertana 50c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; niraenmuutosiimotukset 50c,
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$3-00 Ikaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-
Intaantieto- ja osoteilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolme­kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mn-
. kana. / • ' . ' - '' -
JOB ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
järjeeseenhe, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella
nimeM.
1. V. KANNASTO, Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
Lomc St„ Puhelin 1038. ' - Postiosote:
Box 69, Sndbury. Ont.
TBegistcredat the Post Office Department, Ottaja, as
eecond class matter. ' f
. Tiistain lehteen aijotnt ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistair^a ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. < i:*:^: ^ . '"i'
Gazetle neuvoo etteivät farmarit saa apua politii­kasta,
joka heidän on näin jollen parasta jättää pois
mielestään ja «autettava itse itseään».
Aivan niin. Mitäpä sitä köyhät, yksinkertaiset far­marit
takertuvat politiikkaan, jättäisivät sen Montrea­lin
herroille, fae kyllä osaavat hoitaa ne asiat. Farmarin
on vain kasvatettava viljaa ja annettava näiden herrain
edelleen keritä itseään, pidettävä heillä yllä lihavia
poliittisia virkapaikkoja, joissa he saavat mielinmäärin
edelleen pettää työtätekeviä farmareita ja teollisuus-työväkeä.
Lännen farmarilla, jolca, on kasvattanut 35 bus-helia
nisua jokaista miestä, naista ja lasta kohti Ca-nadassa,
ei ole herrain, mielestä oikeutta sekaantua niin
ylhäisiin kilin poliittisiin asioihin, maan lainlaadintaan
ja hallinnolliseen johtoon.
Multa lännen farmari, jonka asema vuosi vuodelta
kurjistumistaan kurjistuu, huolimatta siitä, kuinka suu­ren
viljapaljouden se kasvattaa, ei ole enääa taipuvai­nen
ottamaan neuvoja j^ileiskunnallisissa ja poliitti­sissa
asioissa Monetrealin herroilta. Tämä näkyy siitä
suuremmoisesta poliittisesta'liikkeestä, mikä farmarien
kekuudessa leviää. Tämä farmarien poliittinen liike
ei, ole vielä luokkatietoista vallankumouksellista liiket­tä,
mikä pyrkisi järjestelmän muuttamiseen. Se on
pelkkää reformiliikettä, mikä hakee farmarin asemaan
huojennusta kapitalistisen järjestelmän sisällä, jonka
vuobi silliä ei tule olemaan menestystä.
Meidän velvollisuutemme on opettaa canadalaiselle
maanviljelijälle, että ratkaisu sen asemaan työtäteke­vänä
maanviljelijänä Voi löytyä .vain yhteistoiminnas­sa
vällankumoukselliseij 'teoliisuustyöväestön poliitti­sen
liikkeen kanssa — liikkeen kanssa, joka tähtää ka­pitalistisen
järjestelmän kukistamiseen ja työtätekeväin
'vhleiskunnan luomiseen. . •
lapitälistmen diktatoiiri Canadassa
1;
Canadan kansallisvelka ja mailman-sota
• Canadan kansallisvelkakysymys liittyy kiinteästi vii-
. meiseen mailmansolaan. Nykyisestä kansallisVelasta jo­ka
on 82,400,000,000, lähes kolme-neljännestä eli "SI,-
800,000,000 oli seurauksena Canadan osuudesta mail-mansodan
kustannuksiin.
Viimeinen mailmansota oli historian kallein sota,
jp yksin dollareissa mitattunakin. Se maksoi rahassa
> kaikkiaan 822.5,000,000,000, joka on jo miltei meidän
käsityskykymme ulkopuolella suuruudessaan. Verrates­sa
näitä kustannuksia historian edellisten sotien kus-tannubiin,
niin ne osottauluvat peräti mitättömiksi.
Englannin ja Ranskan väliset sodat vuosina 179.3—
1815 maksoivat näille kahdelle kansakunnalle yh­teensä
$6j250,000,000. Yhdysvaltain sisällissota 1861—
,65, joka oli ensimäinen uudenaikaisilla aseilla käyty
sota, maboi kokonaisuudessaan 85,000,000,000. Rans-
, kalais-Preussilainen sota 1870 maboi $2,534,000,000.
j'^aikl{:i sodat yhteensä, viiodesta 1793 vuoteen 1913
maboivat vain $25,000,000,000. «
Viimeinen mailmansota oli tuhoisa sota kaikin puo­lin.
Tiihän asti saatujeii laskelmien mukaan oli kaa­tuneitten
lukumäärä 9,998,771, mutta todennäköisesti
se on vielä huomattavasti suurempi. Kaikki muut sodat
yhteensä vuosien 1793 ja 1913 välillä tuhosivat aino­astaan
5,000,000 ihmishenkeä,
. : Canaoadankin osuus viimeiseen mailmansotaan on
noussut jo huikeisiin summiin ja kasvaa yhä, sikäli
[ kun se joutuu maksamaan suurta korkoa sotaveloistaan,
. -Maalisk. 31 p:ääii 1922, Dominionin hallituksen tilas­totieteilijän
keräämien laskelmien mukaan sota mak-
-'saa Canadalle 85,200,000,000, siis jo suuremman sum­man
kijin monet edelliset sodat kokonaisuudessaan.
Hallituksen tilastotieteilijä R, H, Coats antaa sota-kuluista
seuraavia numeroita:
: 'Sota ja armeijan rauhankann^lle
siirtämiskulut . . , . , , . . , , ' , . . . ,
Korko sotaveloista . . . . . . . . . . . . . ..
• Eläkkeet
•Sotilaitten siviilitöihin asettaminen
iSotilaitten maille asettaminen . . . .
Suorat rahalliset menot . . . . . . . . ^..
Tähän lisättynä:
Mentetyt ihmishenget . . . . . . . ..
Haavoittuneitten ansiokyvyn menetys
Kasvava kuolevaisuus siviiliväestössä
.Siirtolaisuuden pysäys , . . , . . . . . . . , . . 2,200,000,000
Edelläolevaan oin laskettu myöskin sodasta johtu­neet
epäsuorat vahingot, mutta nekin vähennettynä
kokonaiskustannuksista, maksoi mailmansota ybin Ca­nadalle
enempi kuin mikään edellinen sota, kolmea
seljaa lukuunottamatta.
Tämä hirveii velkataakka, minkä sota aiheutti, tu­leekin
sukupolvia olemaan ankarana painajaisena Ca­nadan
väestön harteilla. .
Tällaisia kauhuja ja rasituksia, mitä viimeinenkirt
"mailmansota luotti, tuottaa kapitalismi ihmiskunnalle.
$1,688,948,035
• 460,564,369
129,860,611
98,224,544
15,000,000
2,389,597,559
. 300,000,000
. 200,000,000
.200,000,000
m
h
Porvarilehden neuvoja maanviljeli­jälle
Montreal Gazette, montrealilaisten pankkipösöjen,
viljaparoonien ja rautatierustien äänenkannattaja on
ottanut käsitelläkseen yuodentulon ja läiUeläislen far-
Aiarien tyytymättömyyden. Lehti huomauttaa siitä
erikoisen suuresta nisusadosta, mikä viime vuonna
saatiin, joka n>l arvioidaan 399,786,400 busheliksi,
jpsta suurin osa kasvatettiin lännen aavikkomaakun-nissa.
Mainittu lehti on kuitenkin pannut merkille, että
huolimatta hyvästä vuodentulosta, länteläinen farmari
on kuitenkin tyytymätön, valittaen olevansa pakotettu
myymään tuotteensa ,halvalla ja ostamaan tarpeensa
kalliista hinnasta, Samalla kun Gazette sanoo idän ole­van
halukkaan kohtelemaan länttä «tasapuolisesti»,
ryhtyy mainittu l^ti luennoimaan lännen farmareille,
nuhdellen heitä siitä, että he ovat antaneet jarppe-
Ipnta huomiota politiikalle viime aikoina, toivoen far-inarien
tässä suhteessa tasaavan hiielensä.
Marx ja Engels vallankumouksen
mahdollisuuksista Venäjällä
Marx ja Engels käsitteliirai monissa kirjoituksis­saan
vallankumouben mahdollisuuksia''Venäjällä. Ja
vaikkakin he yleensä pitivät kapitalistisen kehityksen
läpikulkemista edellytyksena työväen yhteiskunnal­liselle
vallankumoukselle, olivat he sitä mieltä, ettei
Venäjän mahdollisesti tarvitse välttämättä kulkea yhtä
pitkän kehitysjabon lävitse kapitalismissa kuin länsi­maitten,
jotta olosuhteet proletaariselle vallankumouk­selle
kehittyisivät suotuisiksi. '
Marx ja Engels kirjoittivat «Kommunistisen Ma­nifestin
» toisen venäjänkielisen käännöksen esipuhees­ta
21 pnä helmikuuta 1882:
«Kommunistisen Manifestin tehtävä on tiedottaa
nykyajan porvarillisen yksityisomistusoikeuden ehdot­tomasti
koituvaa perikatoa. Mutta Venäjällä tapaam­me
me rinnan kuumeentapaisella kiireellä kehittyvän
kapitalistisen järjestyksen ja vasta järjestymäisillaän
olevan porvarillisen maanomistuksen kanssa vielä puo­let
maasta talonpoikaisessa yhteisviljelyksessä. Nousee
kysymys: Voiko^lalonpoikainen kyläkunta — tämä jo­ka
tapauksessa alkuperäisen yhteisen maanomistuksen
jo tuntuvasti rappeutunut muoto — välittömästi si;ir-tyä
maanomistuksen korkeimpaan kommunistiseen
muotoon eli onko sep ensin kuljettava sen hajaantu-inisprosessin
kautta, jota me olemme nähneet Lännen
iiistoriallisessa kehityksessä. Nykyään on tähän kysy­mykseen
ainoa luonnollinen, mahdollinen vastaus: Jos
Venäjän vallankumous ilmenee merkkinä työväen val­lankumoukselle
Lännessä, niin tulevat molemmat avus­tamaan
toinen toisiaan, silloin voi nykyinen venäläi­nen
kyläkunta maanomistus tulla lähtökoh(|aksi kom­munistiselle
kehitykselle». Europan köyhälistön vallan­kumous
ja idän kansojen kapinaan nousu auttavat toi­nen
toisiaan— ja idän esiporvarilliset talousmuodot
eivät ole esteinji kohottamaan Idän kehittymättömiä^
kansoja kommunismiin.
Vielä kerran ^ väliäisen ennen kuolemaansa palasi
Fi-iedrich Engels tähän kysymykseen. Kirjoituksensa
«Venäjän sosialistisesta kehityksestä», jota ön painet­tu
kirjoituskokoelmassa «Internalionales aus dem
Yolkstaat», v. 1894 kirjoittamassaan esipuheessaan sa­noo
hän:
«Ei ole ainoastaan mahdollista vaan on epäile-mälöntäkin,
että länsieuropalaisteri kansojen köj^iälis-tön
voiton jälkeen ja tuotannon välineiden siirryttyä
yhteiskunnan omaisuudeksi yhteiskunnallisen omistus­oikeuden
jätteet ja vastaavat kansantavat niisisä maissa,
jotka vasta ovat astuneet kapitalistisen kehityksen
tielle ja vielä ovat säilyttäneet perinnöllisen laitok­sensa
tai niiden jätteet, ilmenevät valtavana keinona
tuntuvassa määrässä lyhentämään niiden siirtymispro­sessia
sosialistiseen yhteikuntaan ja karttamaan suu­rimmaksi
osaksi niitä kärsimyksiä;^ ja sitä taistelua,
joiden kautta meidän länsi-Europan asuklcaiden täytyy
itsellemme tie laskea. Multa tämän välttämättömänä
ehtona ilmenevät toistaiseksi kapitalistisen Lännen esi­merkki
ja aktiivinen apu. Vasta silloin, kun kapita­listinen
talous voitetaan sen syntyinämaassa ja mais­sa,
jossa se on saavultanul kukoistusta, vasta silloin,
kun kehittymättömät maat näkevät tässä esimerkin, «mi­tenkä
tätä tehdään», mitenkä h)Täksi käytetään yhteis­kunnallisena
omaisuutena nykyajan teollisuuden tuo­tannolliset
voimat koko yhteiskunnan etujen hnäksi,
vasta silloin kehittymättömien maiden kehitys voi kul­kea
tätä lyhennettyä tietä, j a vasta silloin on niiden
menest\-s ^päilemätön. Ja tämä koskeee ei ainoastaan
Venäjää, mutta yleensä kaikkia maita esikapitalistisella
järjestyksellä. Venäjäirs tämä tapahtuu suhteellisesti
helpommin sen vuoksi, että täällä osa alkuasukasvaes-löä
jo on omistanut itselleen kapitalistisen k^ityben
henkiset tulokset, ja silmällä pitämällä tätä. käy mah­dolliseksi
vallankumoukselliseen aikaan suorittaa täal
lä \-hteiskunnallinfn uudistustyö miltei samaan aikaan
kuin Lännessä».
2.
(Vapaudelle Urj. H. Bartholamew.)
MaanTiljelijäin riittintä.
«Montrealin Pankki, vanhimpana
laadultaan, suurimpana laitoksena
maassa, on pidettävä^ kansallisena
laitoksena. SiUä sitä on opittu pi­tämään
heijastimena Dominion kau­pallisesta
ja rahallisesta vakavuu­desta.
Voimakkuus ja varmuus ovat
traditsionimateesti liittyneet Mont­realin
Pankkiin, sen varojen suu­ruus
ja sen asema, joka käy ilmi
sen tiliselostubesta, osottaa että
se on varmalla ja lujalla pohjal­la.
» — Jaumal of Coramerce, 24-
11-22/
Meillä On todellakin syytä osot­taa
tämän ja seuraavien artikkelien
yhteydessä, että Montrealin Pank­ki
ei ole ainoastaan kansallinen, lai­tos,
vaan että sen varat ovat todel­lakin
merkillisen suuret
Tämä voimakas pankkilaitos on
ollut mitä läheisemmässä yhteydes­sä
Canadian Pecific rautatien kans­sa
sitten Smithin ja Stephanin ai­kojen.
Näid«n valtakunnan rakenta-1
jien rautatie- ja rahakeindttelutai-detta
kuvaa sangen kyvykkäästij
Gustavus Myer teoksessaan «Histo-ry
of Canadian Wealth> (Canadan
rikkauksien historia) johon me täs­sä
tahdomme viitata. Näiden kah­den
voimakkaan korporationin kesr
kenäisten suhteiden läheisyyden
osottaa viittauksemme Montrealin
Pankin omaan lausuntoon:
«Läpäisseenä synkän vaelluksensa
villin maakeinottelun aikakauden
lävitse, C. p. R:n rakentaminen
loistaa kirklcaana toiveena. Pankin
varat ovat olleet laajassa mitta­kaavassa
tämän yrityksen takana,
.huolimatta mitä laajimmalle levin­neestä
epäluottamuksesta. Tapah­tumain
kulku on kuitenkin osötta-nut,
että pankin johtajat ovat ol­leet
täydellisesti oikeutettuja tä­män
laitoksen tukemisessa, mikä on
enempi kuin mikään muu on ollut
tekijänä Canadan laajojen läntisten
alueitten asutubessa ja kehitykses­sä.
» — History of Bank pf Mont­real,
sivu 55. t r- .
Ei ole olemassa epäilystälrään sii­tä,
etteikö C. P . R : n avustaminen
noiden «valtakunnan- rakeTitajain>,
looirdi Mount Stephanin, loordi
Strathconan' ja R. B. Angusin ta­holta,
jotka kaikki olivat Mont­real
Pankin johtajia, lisännyt pan­kin
rikkauksia ja valtaa sekä myös­kin
. tämän kolminaisuuden perso-nallisiä
omaisuuksia.
<^C. P, R,-n valmistuminen, län­nen
avaaminen ja, teollisuustuotan-noii
kasvamisen jälkeen keitti Mont­real
Pankille, samoin kujn koko
maallekin uusi aika».. — Canadian
Annual lteview, 1910.
Niiden aikain jälkeen, jolloin
Stephen ja Smith ottivat $6,000,-
000 Montreal Pankin kassaholveis­ta
avustaakseen St. Paul ja Pa­cific
rautatien rakentamista, on yh­teys
tämän pankin ja rautateiden
kanssa ollut mitä läheisin. Tänä
päivänä rae saamme nälidä neljä
Montreal Pankin johtokunnan jä­sentä
C. P. R:n johtokunnassa, nä­mä
ovat: Sir^VinceBT^^ile^edith
(kontreal Pankin presidentti), loor­di
Shaughnessy,, C. R. Hosnier ja
E.< W, Beatty. Ja kun muistetaan,
että C. P. R:n omaisuus nousee
ylt ?1,782,000,000 ja että Mont­real
Pankki on voimakkain laitos
alallaan Canadassa, oh helposti huo­mattavissa,
että näiden laitosten
kontroUeevat henkilöt omaavat voi­man,
mikä ei ole suinkaan sangen
vähäarvoinen.
• Rinnan ovat nämä kaksi jätti-läiskorporationia
lentäneet kautta
Canadan, kasaten rikkaita ryöstö­saaliita
ja alistaneet uusia alueita
riistettäväkseen. ^ ,
Sangen mielenkiintoinen on m.
m. seuraava huomautus C. P. R:n
valmistumisen jälkeen:
«Pankki' ei suinkaan hidastellut
käyttää hyväkseen niitä liikemah­dollisuuksia
mitä C P , R:n val­mistumisen
jälkeen avautui.» —
History of Bank of Montreal, sivu
65.
Nämä herrat huomasivat heti
mahdollisuudet saavuttaa huikeita
voittoja nisun kasvatpksesta ja
myynnistä lännen «leipävyöhykkeel-lä>.
Nisu tuli Canadan edistyksen
taloudelliseksi tekijäksi. Tälle pe­rusteelle
rakennettiin jättiläJspai-kit,
rautatiet, elevaattorit, ja niaan-viljelyskonetehtaat.
«Tukkukauppiaalle, vähittäiskaup-piaalle,
liikemiehelle ja pahkkiiril-le^
on^hyvä vuodentulo aina ollut
tärkeä, se on ollut tärkeä kuletns-
Hikenteiden tulojen lisääntymiselle
ja markkinain hankkimisagenteille.
Canadan vaurastuminen riippuu SBT:
maanviljelyksen vanrastttnwsekta.j
— Journal of Canadian Bankers
Association, lokak. 1922.
Täten me huomaamme, että jät-tiläismaaluovutukset,
mitkä annet­tiin
C. P. R:lle lahjottujen lain-iaatijain
taholta, ovat muodostu­neet
tämän korporationin Osakkeen­omistajille
jatkuvaksi tulolähteeksi.
Mutta voidakseen paremmin riistää
roaanviljelysalaeita, muodostettiin
Canadian North West Land Co.,
1882, Donald Smithin ja Sir E. B.
Oslerin ohjaavien käsien alaisina.
Siitä alkaen, tähän päivään men­nessä
on tämän yhtiön toimesta
myyty jotain kaksi miljoonaa eek­keriä
maata. Tämän yhtiön johto­kunnassa
istuu neljä C. P. R-n
johtokunnan jäsentä, nimittäin Sir
E. B. Osler, loordi Shangnessy, F.
S. Meighen (loordi Strathco»an si­saren
poika) -ja Sir Skinner, vai­kutusvaltainen
ja hyvin tunnettu
brittiläinen rahamies. Huolimatta
siitä, että ihainittu yhtiö on ha­joamistilassaan,
tiedotetaan sen ole­van
hyvässä asemassa:
«Jouluk. 31 p., 1921, mainitun
yhtiön hallussa oli myymättömiä
maita 184,901 eekkeriä». — An­nual
Financial Review, 1922.
Mutta maa yksin ei tuota viljaa.
Näinä kilpailun päivinä on välttä­mätöntä
olla koneita, ja niiden val­mistamisessa
meidän montrealilai-set
ystävämme eivät ole suinkaan
-olleet takapajulla. Cockshutt Plow
Company on täyttänyt tämän teh­tävän.
Omaten $15,000,000 pää­oman
ja sen varain, ollessa yli .17
miljoonaa, tämä yhtiö on ybi suu-fitnpia
maanvil3elystarpeitte.n' val­mistajia
maassa. '•
Sen suuret tehtaat Brantfordissa
käsittävät 33"eekkerin alan'ja niis­tä
virtaa jatkuvasti kaikenkaltaisia
maanviljelyskoneita ympäri maari.
Tällä yhtiöllä on kontrolli myöskin
Petrolia Lagon Companyyn, Adams
Companyyn ja Brantford Carriage
Corn.
Istuen suojelustulliaidan takana,
on Cockshutt Plow Co :n onnistunut
kiskoa lännen maanviljelijältä mon­ta
lujasta tienattua dollaria. Ja
tässäkin puuhassa me näemme mei­dän
montrealilaiset ystävämme etu­nenässä.
Tämän korporationin pre­sidenttinä
on hänen ylhäisyytensä
Ontarion varakuvernööri, joka
myöskin on Montreal Pankin joh­tokunnan
jäsen; samoin kuuluu tä­män
yhtiön johtokuntaan Hänen
Majesteettinsa oikeusministeri Sir
Lomer Gouin, joka on niinikään
Montrealin Pankin johtokunnan jä­sen.
iMaitten myynnistä ja maanvilje-lyskoneitten
valmistuksesta on. ai­noastaan
askel nisumarkkinain kont­rolliin.
Hyvin tuttuna silmälle lännen aa­vikoilla
on viljaelevaattorit. Melkein
jokaisessa kauppalassa ja kylässä
näitä korkeita, punaisia huippuja
näkyy. Näihin farmarit haalaavat
kärryillään kultaista viljaansa —
pitkien tuntien raadannan tulokset.
Nämä elevaattorit ovat ainoita vä­littäjiä
viljamarkkinoille.
Vuosia ovat lännen farmarit kat­kerasti
valittaneet näiden elevaat­torien
heille antamaa kohtelua. Juu­ri
tätä kirjoittaessa lännen sano­malehdet,
jotka kustannetaan suu­rissa
kaupungeissa, ovat täynnä
farmarien sjtytöskirjelmiä elevaat-toreita
kohtaan. Yhdistyneitten
Farmarien osastot ovat tämän tyy­tymättömyyden
pesäpaikkoja, ja
näistä vyöryy protestitulva, joista
tässä yksi esimerkki:
«Virdenin Yhdistyneitten Maan­viljelijäin
osasto päätti protestee-rata
mitä ankarammin sitä tapaa
vastaan, miten vilja on luokiteltu
tänä syksynä. Samalla me tahdom­me
lausua, ettei farmarille jää mi­tään
sen jälkeen kun häti on mak­sanut
korjaus- ja puintikustannuK-set.
Jotain on tehtävä, tai. farma­rin
on luovuttava maanviljelygsestä,
sillä hänelle ei jää yhtään mitään
elääbeen, sen jälkeen kun hän on
maksanut verot ja palkatun työ­voiman.
»
Kymmenet tuhannet ukrainalaiset
farmarit ovat nälkäkuoleman par­taalla-
ja ovat he liittyneet yhteeri
hakeabeen jonkinlaista lievitystä
kohtaloonsa. Kaikkialla kiinnitys-kuormat
ovat niin raskaat ja maan-viljelyskoneitten
hinnat niin korke­at,
'että petollinen viljan luokittelu
ajaa heidät kokonaan epätoivoon.
Ja tässä nisun markkinain kont­rollin
epäpyhässä tehtävässä me löy­dämme
Ogilvie Flour Mills, Ltd.
firman, jonka 20 :stä vuosiraportis­ta
me saamme Ivkea:
«Yhtiön lukuisat myllyt on pi­detty
mitä korkeammassa tehokkuu­dessa
ja kykenevät nyt tuottamaan
päivittäin 22,250 tynnyriä" jauhoja
kuorittuja; kauroja ja muita ryy­niä.
Yhtiön elevaattoriomaisuudet
käsittävät ..nykyisin yhdeksän pää-elevaattoria
ja 172 säilytyselevaat-toria,
joiden laajuus on 10,735,-
000 hushelia, ja tämän lisäksi usei­ta
varastohuoneita, jotka käsittävät
tilan 450,000 tynnjTille viljaa.»
Samasta raportista saamme edel­leen
tietää, että sen jälkeen kun
kaikkia osakkeenomistajia tyydyttä­vä
dividentti oli jaettu, siirrettiin
pääkiriassa yli kaksi miljoonaa dol­laria
krediittipuolelle! Että viljan
markkinoille välittäminen on tuotr
tavaa liikettä, siitä ei tarvitse
Canadan
dollarista
U^IETYSKUSTANNUKSETx
LÄHETYSKULUT: 40c lähetybistä alle $30i oOe lähetyks. $30-
40; 60c lähetyks. |40—$60; 75c lähet ?60—$100. Yli sa-dany
dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. — Sähkösanoma-lähetybille
$3,50 lisämabo.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T. Hill, 957 Broad-view
Ave. >
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien vältamerilinjojen valtuutettu asiamies. ^
BOX 69, / V A P A U S ,
SUDBURY, ONT.
Pilettilidke tehtävä J. V. Ksnnaiton nimessä.
enempää selityksiä. Sen sijaan on
jälleen mielenkiintoista nähdä yh­tiön
johtokunnassa seuraavat tutut
C P. R:n johtokunnan jäsenten
nimet: Sir T. Skinner, Sir E. B,
.Osler j.a^iF. .S,,.Meigben, .samalla
kun loordi Shaughnessy edustaa s i ir
nä sekä"'"rautatietä efta Montrealin
^nkkia.- v - :-;v v''^r^/
Rinn4n;^deJl^äipa|iJiJ;t(n- Johtokun­nan
-kanssa työskentele^ Lake of
the Woods Milling Company, jonka
pääoma on $5,500,000 ja varat lä­hes
kymmenen miljoonaa. , Tämän
kontrollin alaisina ovat myöskin
Keewatin Flour Mills Co., Medecine
Hat Milling Co. ja Sunset Manu-facturing
Co. Tähän ketjuun kuu­luu
115 elevaattoria Manitobassa ja
muualla lännellä, jotka ovat suu­rena
tekijänä kasatessa dividentte-jä
tämän yhtiön osakkeejiomistajil-le.
Tämän yhtiön rahallisina sielui­na
ovat, F, S, Meighen ja J, K, L,
Ross sekä heidän takanaan Royal
Trust Company.
Sana Royal Trust Co :n suhteis­ta
muihin liikeyrityksiin lienee täs­sä
paikallaan. Se on olevinaan kai­kelta
ulkonaiselta olemukseltaan «it­senäinen
» korporationi. Sen palatsi­maisessa
päämajassa Montrealissa
on- myöskin Canadan Pankkiirien
Liiton toimeenpaneva komitea, jos­ta
me puhuimme edellisessä artikke­lissa.
Mutta tämä «itsenäisyys» on
kaikkea muuta, vaan ei j.todellista
itsenäisyyttä. Tämän rahalaitoben
varat nousevat $285,653,949. Cana­dan
parlamentissa lausui Mr, A,
Macmaster tästä laitoksesta seuraa­vaa:
,
«The Royal Trusti Coinpany tun­netaan,
ja minä uskon sen olevan
Montrealin Pankin sivuovi» — «„•„'
tik. 24 p., 1922,
Todellakin «sivuovi». Sillä me
löydämme sen johtokunnassa ole­van-
Sir' Vinceiit-"Miredith (Monr.
reahn pankin presidentti); E V,
Beatty, C. R.- Hosmer, ja Loorai
Sliaughnessy.rkaiki Montrealin Pan-kih
jk C. P. R:n johtokunnan ja-seniä,'
samalla siinä edustaa muita
pankkeja everstj-luutnantti H. Moi-son,
Sir Charles Gordon, H. R.
Drummond ja S i r P . Williams-Taj-lor.
Ei ole myöskään 'unhotettava,
että meidän, kaikkialla oleva ystä­vämme
Sir Loma;, Gouin, «nykyi-sen
hallituksen herra», oikeusmini.--
teri ja Montreal Pankin johtokun­nan
jäsen, kuuluu mainitun raha­laitoksen
; johtokuntaan.
Lännen farmarit raalayat aurin­gon
noususta _ auringon laskuun.
Heidän elämänsä kertoo kauheita
kertomuksia hirveästä raadani^asta.
Hallan ja rajumyrskyn, matojen j.i
heinäsirkkojen tiihon lisäksi on hei­dän
yllään iakkaämatoin harvain­vallan
pelottava jättiläishaamu. jo­ka
köykistää heidän selkänsä ja
imee elämänveren heidän lihabi?-
taan. Yhdeksänkymmentä prosenttia
maanviljelijäin tiluksista on kiinni­tysten
alaisina.. Neljännesseksuunan
keskimääräinen velka ori' $1,700. h
kaikesta ankarasta raadannastaan
huolimatta farmarilla ei ole mi­tään
muuta kuin lihava morketti
jälellä. Hänen tulee muistaa Mon -
realin pankkiireita silloin kun hiin
nousee vastarintaan liikufsia vihol­lisiaan
vastaan.
Työlaispnolueen S. S. Järjestön toimeenpaiieTan
1922
(Jatkoa edelliseen n :roon.)
Tyokanian toveriiainat.
Viime vuoden kokouksessa oli.kä-siteltävänä'
jälellä olevain «Työkan­san
» toverilainain maksamisen lak­kauttaminen,
koska velkojat ovat jo
sakneet läh^s kuusikymmentä pro­senttia
saatavistaan (summa ollen
alunpitäen $27,783.55 ja nyt jälel­lä
$10,669.57). Siis kysymys; on
saanut toisen luonteen' kokonaisuu-dessaani'-
:^sekä suuri osa käsittää
myöskin tämänpäiväisen luokkatais-teluliikkeen
vaatimukset ja sillä
ymmärryksellä 'asettaa toisarvoisek­si
vanhat uhraukset (osa velkojista
luovutti puodet jo aivan alusta),
siten vapauttaen tästä lisätaakasta
järjestö- ja puoluetoimintamme, jo­hon
tulleet uudet joukotkaan eivät
voi käsittää maksuvelvollisuutta
muuna kuin aiheetft)maha jatkuva­na
painajaisena. Edustajakokous siis
nämä seikat huomiqon ottaen päät­ti
että viime vuoden maksuosuus
on viimeinen, ellei tuleva edustaja­kokous
toisin päätä. Näin ollen siis
ei viime syksynä tehty osuuksien
jaottelua osastoille ja tämän ko­kouksen
lopullisesti vahvistettavana
oli edellisen kokouksen päätös..
Se seikka, että viime vuoden
osuuttaan suorittamaan kykenemän
töminä on kolmattakymmentä osas­toa
pyytäneet lykkäystä edustaja­kokouksen
päätöben puolesta.
Esit>;v että osastojen lainain
maksaminen sivuutettaisiin ja edel­leen
jatkettaisiin toverilainain mak­sua,
ei korjaa asiaa, päinvastoin te­kee
vieläkin hankalammaksi /
Toimeenpaneva komitea siis toi­voo,
että puolueemme agitatsioni-työn
edistämisen laajakantoisuus ja
tärkeys köyhälistön luokkataistelu-toiminnan
tiivistämisessä ja avus­tamisessa
asetetaan etutilalle, lak?
kauttaen näiden velkojen rippeiden
maksaminen.
ATOStaktet ja keräykset.
Keräyksiä on viime vuoden ajal­la
ollut runsaasti. Suurin ollen jat-
' kuva Neuvosto-Venäjän avustus, jo­hon
suomalaisten taholta on koottu
vuoden ajalla $6850.65, josta $4928.
95 tilitetty / Järjestön keskusviras-fon
kautta ja $1921.70 suoraan
C. F. S. R. avustusyhdistyksen vi­rastoon.
Neuvosto-Karjalan asu­tusta
on tilitetty kesKUsviraston
kautta tämän vuoden ajalla $2425,-
15, sekä osuuskuntien kautta suo­raan
joku, summa, josta ei ole tie­toa.
Crovs^Nest Passin (U. M. W.
A. piiri 18) lakkoavustusta koot­tiin
$301.05; jonka unio kuitenkin
palautti, koska lakko, loppui, silla
toivopjidcseUa että se käytetään
puolueen teolta uusien lakkojen
sattuessa luokkapropagandan teke­miseksi.
Puolustusraihastoon, Kuz-bas-
rahastoon, Suomen t.7öväe'.i
ävustamisebi y.m. on koottu yh­teensä
$273,56.
B^bska monilta paikkakunnilta ii
tovereilta on tullut valituksia ke-•
räyksien paljouden suhteen ja eri­koisesti
on tiedusteltu onko välttä-mätöintä
jatkuva keräys NeiiTösto-
Venäjän avusamisebi, on tarpeel­lista
hiubn- selostaa tätä puolta:
Kun Neuvosto-Venäjän attistus-työ
alkoi, tapahtui se hetkellä, jol­loin
työväen ^ Venäjää kohtasi an­kara,
vuosien imperialistisen hävi­tyksen
ja, vastavallankumouksen,
saarron sekä luonnonvoimain aihe­uttama
turma, kato. Se oli alloin
jokaisessa suhteessa porvarillisen
inhimillisyydenkin kannalta a''""
tarpeessa (niin pitkälle kuin tästä
inhimillisyydiistä voidaan pukua).
Kato on nyt ohi, vaikkakin riime
vuoden viljasato pienempi kuin nor-maaiiaikoina^
mutta kaikkien aiäi-den
edellämainittujen tekijäin ai-hetittamat
jälkiseuraukset eivät ol­leet
ohi. Jo vuosina 1915 ja l ? ' "
sotavarustelun äärimmäisyys rappe­utti
tuotannolliset voimat- ja teol-
ILsuuskoneiston y.m. ja sen jälkeen
vastayahankumouksen monikina''*
sisäinen ja ulkonainen hyökkä.vs
siliain, rautateiden/ tehtaiden, kai­voksien
y.m, perinpohjainen häv:'-
täminen halpaannutti talonselämär-
Neuvosto-hallitus on tehnyt ihniei'^-
joka tunnustetaan kaikkialla, tilan-
„. ,<(%
I
f
i
1 — T T -
* T l -