Vapaus, October 9, 1924

              mu2 Tor8faina.Mak9|n.—Thiir^Ocfc9ft,1924
In 1
i
1 f:
-VI
b i&l iii
^ Mm
^ ''MM
( I
Kiassa
Kiinan taantumukselliset ainekset] jiensa aseistettu linnake. Lisäksi
ovat, iimeiiestj Kiinassa isännöivä)" j kummanelc-e Sun-Yat-Sen, että näi-amerikalaisten,
ranskalaisten ja tä sj-ytöksiä on tekemässä henkilöt.
englantilaisten kapitalistien tuke- jotka ovat syynäitä julmuuksiin In-irana.
kauan sitten varronneet ti- tiassa, Egyptissä ja Irlannissa se-
Irisautta avoimeen välienrikontaan
Etela-Kiinan hallituspuolueen, de-m
o k r a a t tis-vallankumouksellisen
Homirdari.puolueen kanssa, minkä
johtiijana on tunnettu radikaali,
tri Sun-Yat-Sen. Jo yhdeksän kuu­kautta
situ-n, kun tämä puolue an­toi
tunnuksensa aktiivisesta taiste­lusta
ulkomaista imperialismia Ja
kiinalaisia militaristeja vastaan ko-etueri
ryhniitikä tämän tunnuksen
taakse vahävaraisempia kaupunki­en
ja maaseudun väestöjoukkoja,
alkoi iuurkauppias-aines Kantonin
kaupungissa ja maakunnassa val­mistaa
aseistettua kapinaa Sun-Yat-
Senia vastaan.
Toukokuuhun mennessä olivat
taantumukselliset siinä määrin kes­kittäneet
voimansa, että kuts-.nvat
Kantoniin aseistettujen taistelujär
jestöjensä kongressin, järjestöjjn.
jotka oli pantu kokoon värvätj'i3tä
kauppiaiden pojista, konttorivirkai-lijoista
ja upseereista. Järjestöt oli
organisoitu ja harjoitettu ih::cisesti'V
englantilais-ranskalaisten imperialis­tien
avulla. ,
Liikkeen johdossa on Kantonin
liikemiesmaailman johtaja, suurka­pitalisti
Tjen-Lin-Pak, joka on Jo
vuoden ajan Kantonissa edustanut
englantilais-'kiinalaista Hongkong.
Shanghai-Pankkia. Hänen omaisuu­tensa
arvioidaaTi 200 miljoonaksi
Kiinan dollariksi j a on hän ei a i ­noastaan
englantilaisen pankin vaan
. myös- englantilaisen imperialismin
poliittinen agentti. V. 1922 alkoi
hän organisoida fascistisia kaarteja,
j o i ta kutsutaan "paperitiikereiksi."
Englantilaisten kapitalistien avus­tuksen.
nojalla varustj hän joukkon­sa
aseilla ja anomuksilla j a muodos-kä
viimeksi väkivaltaisuuksiin Van-
Senissa, mis^ä brittiläiset upseerit
teloittivat kaksi kiinalaista satama­työläistä.
Samoin huomauttaa hän
kaikista väkivallanteoista, joita eng.
lantilaiset ovat .«inrjttaneet Kii­nassa
viimeisten 12 \'uoden aikana,
minkä kukkuraksi he aikovat nyt
mustimman taantumuksen avulla
kukistaa Kiinan kansallisen, demo.
kraattisen hallituksen. Ja Sun-
Yat-Sen korostaa, että nyt on tullut
aika imperialistien sek^ntumisten
lopettamiseksi Kiinassa, ne kun
ovat Kiinan vallankumouksen histo­rian
tehtävien suurimpana esteenä.
Hjrödyttömiä vetoumuksia länsi-xnaibin.
tavat ne nykyisten kapinajoukkojen
ytimen.
Puolueensa oikean siiven vaiku­tuksesta
väheksyi hallitus tämän
liikkeen merkitystä eikä ryhtynyt
torjumaan sen aikeita, Sun-Yat-
Senilla j a hänen miehillään oli myös
se kohtalokas harhaluulo, että "pa.
peritiikerejä" piisi voitu käyttää
^taantumuksellista kenraalia, Tjen-
Tsin-Miniä vastaan. Demokraattis­ten
harhaluulojensa lumoissa, ei hän
voinut ymmärtää keskitysprosessia,
m^ käymässä' K i i n a n kapitalis-tiluokan
keskuudessa ulkomaisten
imperialistien johdolla. Avoimen
v murroksen tapahtuessa saivat taan-
: tjimukselliset lisäksi puolelleen Ho-
: mindan-puolueen • oikeistoaineksen>
minkä ; jälkeen he pitivät itseään
kyllrksi voimakkaina valmistautuak­seen
hyökkäykseen. ; Englantilaisten
avuMa alkoivat he varsin avoimesti
ikeskittää asevarastoja Sakvaniin,
asumaansakaupunginosaan.
: 5at^-Y«t.Sen v a l i t a i t a i s t e l u n.
' Sun-Yat-Senin oli joko tehtävä
lopullinen tili taantumuksellisten
ikanssa puolueensa demokraattisten
j a puhtaasti proletaaristen ainesten
tuella taikka sitten sulatettava puo­lueensa
hajaannus, minkä oikeisto-
.aines oli fascistien takana; tämä
olisi kuitenkin merkinnyt hänen pe-xikatoaan
ja taantumukseja ylivalr
taa. Hän näyttää tällöin valin­neen
edellisen .'.vaihtoehdon antaen
määräyksen "paperitiikerien" aseis-
.tariisumisesta, j a kun: nämä eivät
hyvällä alistuneet hänen tahtoonsa,
V lähetti hän joukkoja j a tykistöä hei.,
tä ^ vastaan. Mutta nyt astuivat
: englantilaiset imperialistit areenal­le
j a kielsivät Sun-Yat-Senia —
ihmisyyden ja sivistyksen nimestä
— ärsyttämästä fascisteja. Eng­lantilaisten-
esiintymisen luonne pal-
L jastuu Sun-Yat-Senin antamassa
nfanifestissa, missä hän sanoo jo a l ­kuun
epäilleensa, että taantumuk­sellisen
liikkeen takana oli britti­läinen
imperialismi. Hänen oli tätä
vaikea uskoa, kun Englannissa oli
työväenhallitus, minkä puolue oli
. u s e a s t i toistanut • myötätuntonsa
sorrettuja kansallisuuksia kohtaan.
Sun.Yat-Sen oli ainakin toivonut,
että työväenhallitus olisi luopunut
kanuunavenhepolitiikastaan, se kun
on aikojen kuluessa jo tuottanut a i ­van
riittämämiin onnettomuutta
K i i n a l l e , j a että MacDonaldin hal­litus
olisi alkanut Kiinassa kansain-
, välisen- ;rehelli3yyden ajanjakson.
Mutta Sun-Yat-Sen oli oppinut tun-
. t e m a a n totuuden, kun Englannin
jconsuli oli Kiin&n hallitukselle lä-
' hettämässään sähkösanomassa pro-
; testeerannut "puölustamattoman
Icanpunsdfn barbaarista pommitta­mista"'
vastaan j a t uhannut brittiläi.
fiillä merivoimilla, ellei'' ampuminen
lakkaisi. Mistään "paolustamatto-m
a n k a n p a n g i n barbaarisesta pom­mittamisesta"
ei Icaitenltaan ollut
3cysymys;' HalUtos oU oUot^^v^ pa­kotetta
Tybtymian voimatoimiin
Kiinan liberaaliset järjestöt ovat
vedonneet Englannin työväenhalli­tukseen
ja Englannin työväenjärjes-töihin
ja pyytäneet näitä lopetta­maan
siivottoman sekaantumisen
Kiinan sisäisiin asioihin, minkä se­kaantumisen
tarkoituksena on taan­tumuksellisen
raharuhtinaan dikta­tuurin
pystyttäminen. Mutta kaik-ki
vetoumukset ovat olleet turhia,
MacDonald puhuu Genevessä' maail­manrauhasta
y. m., mutta antaa sa­maan
aikaan siirtomaa- j a sotami-
•nisteriensä harjoittaa väkivaltapoli-tilkkaansa
Kiinassa, j a ranskalaiset
j a englantilaiset sotalaivat j a niiden
miehistöt ovat paraikaa antamassa
näytettä MacDonaldin ja Herriotin
kansainvälisestä oikeamielisyydestä
käytännössä. Eivätkä ylen moraali­set
amerlkalaiset pankkiiritkaan ole
jääneet jupakassa sivustakatsojiksi.
Pohjois-Kiinan diktaattorin sodan­julistus
Sun-^Yat-Senin hallitukselle,
on vain naamio, minkä taakse ame-rikalaiset
. doUarikeinottelijat kät-
I^eytyvät. Täten pyritään toiselta
puolen uhkauksella pakottamaan
Sun-Yat-Sen luopumaan yritykses­tään
taantumuksen kukistamiseksi,
toiselta taas suoranaisesti - autta­maan
taantumusta voittoon ja tä­män
kautta länsimaisen imperialis­min
ylivallan vakauttamiseen Kii­nassa."
' . •
.Kun neuvostoliitto kaiken lisäksi
on herättänyt syvää myötätuntoa
Kiinan kansan keskuudessa,' ikut<in
Kiinan lähettilään Moskovassa . a n ­tama
äskeinen selityskin osoittaa,
on länsimaisilla imperialisteilla k i i ­re
estää" tämänsuuntainen kehitys
Kiinassa» se kun merkitsisi suurta
haittaa heidän jatkuvalle mellastuk.
selleen Kiinassa^ mitä he ovat oppi­neet'
pitämään riistonsa luvattuna
maana.
On kuitenkin syytä odottaa ja
.toivoa, I että Sun-Yat-Sen onnistuu
nyt, kun länsimaiset imperialistit ja
näiden kannattajat kiinalaisten .ka­pitalistien
keskuudessa ovat koko­naan
riisuneet. naamionsa, yhdistä­mään
j a keskittämään kaikki Kiinan
todella demokraattiset ja proletaa­riset
ainekset sekä täydellisesti
voittamaan taantumukselliset ai­nekset,
mikä samalla merkitsisi ar-moiskua
länsimaisten imperialistien
katalalle vehkeilylle Kiinassa.
L a Barge oli kylliksi häveliäs,
ettei muistuttanut isästään, joka
1872 tuomittiin raskaista hankinta-
^koksista lievään rangaistukseen,
hän kun oli hankkinut hangissa
marssivalle itäiselle armeijalle pa­peripohjaisia
saappaita.
— Olen kasvatettu syvässä kun­nioituksessa
armeijaa kohtaan, jat­koi
La Barge- Kunnioitin jo lap­sena
univormua. Olen vanhan jär­jestelmän
kannattaja. Olen roja-listi.
Ja armeija, kas siinä mi­tä
on jälellä monarkiasta. Se on
ainoa jäte kunniakkaasta mennei­syydestä.
Sen vuoksi pidän kaik­kia,
jotka hyökkäävät armeijaa vas­taan
.rikollisina, j a niitä, jotka us­kaltaisivat
kajota siihen, kaistapäi-nä,
M
— Rohkenen huomauttaa, että
teillä on yleisesikuntafilosofiaa.
Mutta koska nie elämme vapauden
järjestelmässä, • olisi ehkä sopivaa
omaksua tämän tavat. Ajatelkaa
myös, että armeija ei ole muuttu­maton;
mikään ei ole muuttumaton­ta
maailmassa. Armeija on ole­massaolonsa
aikana ollut sellaisten
muunnosten alaisena, että se ar­vattavasti
tulee tulevaisuudessakin
paljon muuttumaan.
— Tahdon sanoa teille kerta
ta hexia L a Barge huomautti teen­näisellä
vaatimattomuudella, ettei
hänen poikansa liioin, sentään voi­nut
rustailla kellojakaan.
Yrittäkää Itämaisten kielten
oppilaitosta, ehdotti herra Berge-ret
luontevasti. Se oli erinomai
nen alkuun.
N i i n kjllä, mutta se on pal­jon
huonontunut entisestään, huo­kasi
L a Berge.
Siellä on vieläkin erinomaisia
oppiaineita. Tamulikieli esimerkik­si,
suositteli herra Bergeret.
— Tamulikielikö?
N i i n , taikka madagaskarilai-nen.
. Miksipä ei madagaskarilainen­kin,
— Ja onhan olemassa muudan
polyneesialainenkin kieli, jota vuosi­sadan
alussa enää puhui yksi a i ­noa
vanha keltainen nainen. Tämä
nainen kuoli ja jätti jälkeensä pa­pukaijan.
Muudan saksalainen op­pinut
sieppasi papukaijan suusta
eräitä sanoja. Hän laittoi niistä
kokoon sanakirjan. Ehkäpä itä­maisten
kielten opistossa opaste­taan
tässäkin sanakirjassa. Kehoi-tan
mitä kiihkeämmin teitä otta­maan
selvän tästä seikasta.
_ _ Minkä jälkeein le L a Barge ku-kaikkiaaZ
hToma";;tt7La"'Bärgeret- P^^^*"' «y^^sti pohtien näi-tä
kun on kysymys armeijasta, en tä muutamia papukaijan suus a sie-pattuja
sanoja, mitka mahdollisesti
pelastaisivat pojan armeijalta, min­kä
puolesta tämä oli osoittanut
mieltään.
Viettäkää Jonimme SuoKsa
Jokainen, joka on viettänsrt j o u l u n Suomessa, muistaa aina tämän sunriminan ' »,u »
on joulu tulossa, tulevat mieleen omaiset j a ystävät siellä kotona vanhassa i t o ^ * " ^ ^
kaipaa: kotiin — kotiin rakastetulle lapsuuden senduUe, omaisten luo, j o n l u r a u h ^ m j - ^ ' ^
Matkustakaa tänä Vuonna ~ siellä kotona Suomessa odotpW*^
Anna heille ilo, että saavut kotiin joulupyhiksL Ihaile vielä kerran Suom
elä vanhoja muistojasi — täyttäen aikanaan antamasi lupauksen, että tulet kp ^ *f^ea j»
luksi kotiin.
Armeija
K i r j . Anatole France.
Icanpunginosaa vastaan, joka tällä
haavaa oU^^^^^H^
Pankin johtajan j a hänen kannatta-
. H e r r a Bergeret sai muudanna
päivänä ylhäisen vieraan. Tämä
oli linnanherra de L a Barge, jon­ka
kopeuteen kuului, ettei tarvin­nut
välittää, vaikka olikin toisil­le
ihmisille rasitukseksi. Herra
Bergeretin tutta,Aruus La Bargen
kanssa oli rajoittunut niihin päiviin,
jolloin linnanherran poikain oli suo­ritettava
tutkintoja. Ja herra Ber­geret
epäili, että La Bargella oli,
tälläkin kertaa tarkoituksena pyytää
) jotakin palvelusta.
No niin, linnanherra liehimään
j a onnittelemaan herrar Bergeret-siä
professorrinimityksensä johdos­ta
Sorbonneen, mutta herra Ber­geret
keskeytti imartp'un johtamal­la
keskustelun linnamierran poi­kaan,
Adhemariin, joka ylioppilas­kokelaana
oli heikkoudellaan kiin­nittänyt
puoleensa kaikki porvarilli­sen,
kirkollisen ja sotilaallisen yh­teiskunnan
voimat. Ja kun L a B a r ­ge
huomautti, että poika voi pak­susti,
paitsi että oli vähän liiaksi
huvitellut, kysyi herra Bergeret
lempeästi, eikö tämä ollut ottanut
osaa mielenosoituksiin Auteiilissa.
Kyllä, armeijan puolesta, vas­tasi
L a Barge. Ja minun on myön­nettävä,
ettei minulla ollut sydäntä
nuhdella häntä tästä. Ja mitä teh­dä?
Minulla on suhteita armeijan
kanssa appeni, kenraalin, kantta,
vävyjen! kautta, j a vihdoin serkku­ni,
majurin, kantta.
halua kuulla sanaakaan. Toistan:
kukaan ei saa kajota siihen. Se
on piilu. Älkää koskeko piiluun.
Viime departementtineuvoston is­tunnossa
— minulla on kunnia ol­la
neuvoston puheenjohtaja — kan
nätti radikaalisosialistinen vähem­mistö
kaksivuotista sotapalvelusta.
Nousin sellaista epäisänmaallista
ehdotusta vastaan. Minulle ei käy­nyt
vaikeaksi, osoittaa, että kaksi­vuotinen
sotapalvelus oli yhtä kuin
armeijan perikato. Jalkamiestä ei
kasvateta kahdessa vuodessa. Vielä
vähemmin ratsumiestä. Kutsutte
ehkä niitä, jotka vaativat kaksi­vuotista
palvelusta reformaattoreik­si,
mutta minä kutsun heitä yhteis­kunnan
kukistajiksi. Ja kaikkien
reformien laita on samanlainen,
— Sosialistit, vastasi herra Ver-geret,
ovat valloitussotaa vastaan
j a ehdottavat maanpuolustusjoukko-jen
organoimista yksinomaan maan
puolustusta varten. Mutta teidän
ei tarvitse pelätä, että tämä to­teutuisi
varsin pian. Kaikki edis­tys
on epävarmaa ja vitkallista, ja
seuraa sitä^ usein taantuva liike.
(Silloiset' ranskalaiset radikaaliso-sialistit
ovat paraikaa Saksan into-himoisimpia
kuristajia — Suom.
Huom.);Lukemattomat .sjn^at- voi­mat,
jotka kytkevät ihmisen men­neisyyteen,
saavat hänet hellimään
erehdyksiä/taikauskoa, ennakkoluu.
loja ja julmuuksia turvallisuutensa
ihmepantteina. Kaikki terveellinen
kauhistuttaa ihmistä.
Mutta L a Barge sanoi puolusta­vansa
armeijaa, joka oli uhattu ja
vainottu. Dreyfusin puolustaminen­kaan
ei, ollut mitään niuuta kuin
armeijan heikentämistä. ' '
~ Sanon teille jotakin hyvin yk­sinkertaista,
jatkoi herra Bergeret.
Jos armeijaa on häväisty parissa sen
huomattavan miehen persoonassa,
ei vika ole lainkaan niissä, jotka
vaativat oikeutta. Vika ei ole nii­den,
jotka vaativat valoa, vaan n i i ­den,
jotka sanomattomassa typeryy­dessä
ja epäinhimillisessä lurjus-maisuudessa
ovat itsepäisesti kaih­taneet
valkeutta. Ja lopuksi —
kun kysymyksessä on rikos — ei
onnettomuus ole siinä, että se on
tullut tunnetuksi, vaan siinä, että
se on tehty. Voisitteko te liskoa,
ettei aurinko enää loistaisi y l i o i ­keuden
klassillisen maaperän maas­sa,
joka oli Europan ja maailman
oppimestari oikeudessa ja laeissa?
— Älkäämme puhuko Dreyfus-asiasta,
vastasi herra L a Barge. En
tunne sitä. En tahdo tuntea sitä.
En ole lukenut oikeuspöytäkirjain
riviäkään. Serkkuni, majuri, on
vakuuttanut minulle, että Dreyfus
oli syypää. Hänen vakuutuksensa
on minulle kylliksi.
Ja departtementtineuvoston pu­heenjohtaja,
joka oli vastustanut
sotapalvelusajan vähentämistä kah­teen
vuoteen, siirt3ni vihdoin asi­aan,
minkä vuoksi oli alentunut saa­pumaan
herra Bergeretin luokse.
— Hyvä herra Bergeret, jatkoi
hän, olen saapunut pyytääkseni
teiltä hyvää neuvoa. On kysymys
pojastani Adhemarista. Olen tässä
tuutnaillut mitä hänelle tehtäisiin.
Vuoden asevelvollisuus on jo jok­seenkin
paljon parempaan perhee­seen
lukeutuvalle miehelle. Kolmi­vuotinen
sotapalvelus olisi jo suo­ranainen
onnettomuus. Pitäisi nyt
löytää keino, millä'hän voisi välttää
asevelvollisuudenT Olen ajatellut
filosofian lisensiaattitutkintoa, mut­ta
pelkään, että se käy liian vai­keaksi,
Adhemar on kyllä lahja­kas.
Mutta hänellä ei ole mitään
taipumuksia kirjallisiin opintoihin.
No, herra Bergeret suositteli
kauppakorkeakoulua j a muita kaup­paoppilaitoksia
sekä Clusesin kello-seppäkoulua,
minkä avulla ainakin
ennen vanhaan oli mukavasti saanut
Syyspoikivien lehmien
hoitamisesta
Syyspoikivien lehmien kantoaika
on muutamaa päivää lyhempi kuin
kevätpoikivien, josta johtuu, että
poikiminen tapahtuu muutamaa
päivää laskettua aikaa ennen. Tä­mä
pitää paikkansa erikoisesti sil­loin,
jos lehmät käyvät laitumella
sillä liikunta jouduttaa sikiön ke­hittymistä
j a emän poikimista. Täs­tä
syystä onkin syyspoikivaa leh­mää
pidettävä silmällä noin viikkoa
aikaisemmin, jotta; ei poikiminen
tapahdu salaa esim. metsässä j a tuo
emälle tai sikiölle niitä vaaroja ;a
vastuksia, joita poikiminen usein
voi aiheuttaa. Lehmä ^ saa kyllä
käydä laitumella aina viime päi­viin
asti ja vasta kun huomataan
poikimisen olevan parin päivän pe­rässä
odotettavissa, on eläin otetta­va
sisälle, s
Ruokinta ei sisälläkään ollessa
saa heti muuttaa toiseksi kuin mi­tä,
se on qUut laitumella, vvaan ; on
pidettävä mahdollisimman tuoree­na
ja monipuolisena, mutta ei liian
ravitsevana. Poikimisen edellä,' nir
mittain aivan viimeisinä päiyinä ei
lehmää, eikä muitakaan kotieläinfiä,
pidä ruokkia voimakkailla, paljon
a l a v a a ravintoa sisältävillä rehuil­la,
sillä ne vaan kiihoittavat ja
usein liiaksikin täyttyneitä utareita.
Samoin on vielä parina päivänä poi­kimisen
jälkeen pidettävä ruokinta
tavallisena laihana • korsirehuruokin-tana.
Kokonaan on siis hyljättävä
se tapa, että heti poikimisen jäi.
keen nostetaan jauhovakka ^teen,
j a annetaan syödä siitä mielin mää­rin,
"Imeläjuoma'\ jota luseat
niinikään yleisesti valmistavat leh­mälle
j a antavat sen heti, kun poi­kiminen
on tapahtunut, ei ole vaa­rallinen,
sillä imelä sellaisenaan on
ulostava aine, mutta on varottava
antamasta sitä liian kuumana ja
useimmin kuin ^yhden kerran.
Poikimisen jälkeen ei lehmää saa
myöskään heti lypsää, vaan on odo­tettava
vähintäin 6—-8 tuntia, ja
silloinkin on lypsettävä -vain kor­keintaan
puolet maidosta, ei siis
missään tapauksessa utareita tyh­jäksi,
sillä siitä on melkein aina
seurauksena kova kuume utareissa
ja pitempiaikainen ajettuminen,, ei­kä
maitoa lähde useamman viikon
aikana kuin vähän kerrallaan. Mut­ta
lypsämisestä ja ruokinnasta voi
poikimisen jälkeen olla paljon va­kavampiakin
, seurauksia, ysillä, ne
voivat aiheuttaa poikimakuumeen.
Tämä vaarallinen ja useimmiten
vaikeasti parannettava tauti saa n i ­mittäin
alkunsa väärästä ruokin­nasta
ja lypsämisestä poikimisen
jälkeen. Jos hyvälypsyistä lehmää
heti poikimisen jälkeen ruokitaan
voimakkailla rehuilla" sekä lypse­tään
utareet tyhjäksi, n i i n aina saa
pelätä poikimakuumeen ilmaantu­van.
Tähän on syynä se äkillinen
muutos, joka poikimisen jälkeen
verenkiertoelimissä tapahtuu.' Veri
nimittäin välittää ravintoaineet r u u ­miin
eri osiin kuljettaen t a k a s in
tullessaan pois ne aineet, joita - e i
solut ole voineet hyväkseen käyt­tää.
. Koko suuren, monimutkaisen
ruuansulatuskanavan tehtävänä on
sulattaa (hajoHtaa) rehuissa loy-tyvät
ravintoaineet, jotka veri suo­liston
seinämissä löytyvien hienojen
tiehyeiden välityksellä ottaa vas­taan.
Mitä enemmän ravintoa an­namme
eläimelle, sitä suurempaan
työhön verenkiertoelimet joutuvat.
Poikimisessa tapahtuu muutenkin
suuri muutos. Kun verei^erto,
j o k a tähän asti on käynyt kohtunn,
sikiön ylläpitämistä varten, snnn-
Matkustakaa tänä vuona suomalaisten suuresti suosimaa
ROOmiUIIEBiKM LIN^^
joka tjTdyttääkseen monen Cfanadan suomalaisen toivomuksia on päättänyt järjestää
SUUREN JOULUMATKAN
Camtei Suooieen
H Ö Y R Y L A i V A L LA
"STOCKHOLM", joka lähtee 'Halifaxista ioulukuun 4 näivani
Matkustajat saapuvat Suomeen joulukuun J 4 pnä. Valtamerimatka käy Halifaxbta
raan Göteporiin, siletä pikajunalla Tukholmaan, missä. R U O T S I N - A M E R I K A N LINJAN "'^
vat odottavat matkustajia j a vievät heidät heti suoraan Suomeen. . omatlis
^Pilettihinnat Cabin Inokatsa $1S5.00 Lisäksi $5.00
Halifaxista Kolmannesta l a o k a s » ^110.50 Canadan veroa.
M a t k a l l a R u o t d t t a e i o l e mitään t n l l i t a r k a a t u k s i a , e i mitään p a i t i v i t e e r a n k a i a eikä mitään TiiTyjjöi
V o i m a s t a o l e v i a passeja ei S u o m e n k a n s a l a i s t e n . t a r v i t s e missään leimauttaa.
NE JOTKA MATKUSTAVAT RUOTSIN AMERIKAN LINJAN
Suurella Joulumatkalla Suomeen saavat todellisen huvimatkan kaikkineen niitä siihen koi
suomalaisen ruuan, «uomalaisen musiikin ja kaikki mikä voi herättää oikeata j o u l u i n n n e^
M A T K U S T A K A A TÄNÄ V U O N N A . Päätä asiasta nyt, j a tiedustele heti hyttipaikkoja TML
tejä, passiasioita y. m. lähimmältä Hnjan asiamieheltä tai jonkun alla olevan osotteen mubu-
SWEDISH AMERICAN LINE
21 State Street,
N E W Y O R K , N . Y .
T e m p l e ^ B n i l d i n g,
D E T R O I T , M I C H.
5 1 8 S t . C a t h e r i n e S t . , W . J. V. Kannulo,
M O N T R E A L , Q U E . Box 69 SUDBURY, 0,t
vapautusta sotapalveluksesta. Mut-'tautuu nyt utareihin, n i i n täytyy
siinä pakostakin syntyä jonkinlai-nen
"paniikki", jota ei suinkaan
saa tieten tahtoen ruokinnalla t.m.s.
kiihoittaa. Syyspoikivista lehmistä
on, mikäli, se muuten voi käydä
laatuun otettava vasikat eloon, sillä
niistä saadaan parempia elättivasi-koita,
(syystä josta mainitsemme
toisessa yhteydessä). Senvuoksi on
vasikoille annettava aina, vaikka
vähemmänkin, jo ensimäisellä Jyp-sykerralla
lypsetystä maidosta, sil­lä
siinä on juuri niitä ulostavia ai--
neita, joita .vasikka ehdottomasti
tarvitsee vapautuaksen sikiönä "muo­dostuneesta
sitkeästä suolipiestä.
E l l e i vasikalle anneta maitoa jos:
tain ensimäisillä lypsykerroilla saa­dusta
maidosta, niin voi tuo piki
jäädä suolistoon ja vasikka sairas­tuu.
Lypsyruokinta on syyspoikiville
lehmille järjestettävä voimakkaaksi,
koska syksyinen ruokinta suurim­malta
osa^a vaikuttaa lehmäin lyp­syyn
talvella.. Sitäpaitsi ovat mo­net
tuoreet rehut edullisin syöttää
syystalvella, ne kun pilaantuvat s i i.
nä määrin, että . n i i t t e n säilyttämi­nen
käy hankalaksi. ,-;
Laiduntamistakin voidaan syys-poikineille
lehmille suositella, jos
se vaan tapahtuu päivisin ja jos
sen ohella annetaan riittävästi vä-kirehua
sekä lypsy toimitetaan sil­loinkin
ainakin kolmasti' j a erikois­tapauksissa
neljä Vertaa päivässä.
Laiduntaminen on edullista pää­asiassa
siitä syystä, että lehmä s i ­ten
saa liikuntoa, jolla on tärkeä
osuus maidon ravapitoisuuden ko­hottamisessa;
Laiduntamista ei sen­tään
saa ulottaa laajemmalle kuin
liekaamalla lehmää heinäpellossa,
jossa se on aina silmänalla j a jossa
sitä on sopiva käydä lypsämässäi
Sateisina, tai muuten kylminä
syyspäivinä ei poikinutta lehmää
saa laskea ulos laisinkaan, sillä s i l ­loin
maidon anti vähenee; usein
lehmät siitä sairastuvatkin.
Muuten on s y y k pyrkiä kasvat
tamaan syyspoikivaa karjaa, sillä
tuotteista on syksyllä puute j a k y ­syntä
sentakia parempi. Syyspoi­kivien,
lehmien l y p s y k a u s i i o n pi­tempi
j a antavat syksyllä i)oikineet
lehmätrunsaammin maitoa 'sen
vuoksi, että ne saavat paremman
hoidon ja ruuan. Rehuista haihtuu
talven kuluessa osa ravihtoaineita
hukkaan j a suuri osa muuttuu v a i ­keasti
sulavaan muotoon.
K a i k k i seikat puoltavat syys-"
poikivan karjan pitämistä; j a pien­tilallistenkin
pn asetettava- tämä
päämääräkseen.
V—d E.
Tilatkaa Vapaus, To­veri,
Toveritar Eteen­päin,
Työmies ja Punjfe-jdl
Tilatkaa ainoas­taan
selviä luoldcatais-telun
kannalla aleviä
sanomalehtiä.
Järjestömme Kustannusliikkeitten yhtei-sesti
kustantamana on nyt ilmes­tynyt
markkinoille
U U S I R U N O K I R JA
MURROSAJAN
LAULUJA
O n aina v a l i t e t t a k u n n o l l i s e n , meikäläisen rnnoklrjao pi»
tetta, eikä i l m a n , syytä^ sillä t o d e l l a k a a n ei ole ollut mitään n>
d e m p a a r u n o k i r j a a saatavissa o h j e l m a n esittäjillemme, InlraoBol*
; tamatta'vanhempia Päiviön r u n o j a . . N y t o n tällainen poate jpd»-.
tettu, j u l k a i s e m a l l a tämä / ' M U R R O S A J A N L A U L U J A " , Job ti-
•ittää p a r h a i t e n tyoläisrunoilijoiden t u o t t e i t a , niinkuin Akn Rii­viön,
M i k a e l R u t a s e n , : W m . L a h t i s e n j a Eemeli Rautiaiien upitr
tämät, p a r h a i k s i tunnustetut runot.
Päättäen siitä kysynnästä, mikä tämänlaatuisella rtinokirjilli
o n o l l u t j o vuosia;' l u u l i s i m m e tämän uutuuden nyt löytävin ti»,
s ä . j o k a i s e n tyoläisrunontta h a r r a s t a v a n k o t i i n.
A S I A M I E H E T ! Heti toimeen j a levittämään tätä Krju
k a i k k i a l l a nyt kun' s e ' o n uusi.
S i v u j a o n tässä k i r j a s s a Vähän yli 200 j a maksaa ie nb
$1.2& s i d o t t u n a a i s t i k k a i s i i n k a n s i i n.
V A P A U S ,
Boi 69, SUDBURY, ONT.
Nörjäta-Amerikan linja
Suoranainen matkustajareitti Canadaan
• Kristianiasta (Norjasta) Halifaxiin
( J O S T A . E D E L L E E N N E W Y O R K I I N)
' LähU K r i s t i a n i a s t a ! Nopeilla, n ^ y a i k a i . i U a höyryUiToills.
B E R G E N S F i ^ R D SyyskT 2 ? , L o k a k . 2B. Juoluk. 5
S T A V A N C Ä F J O R D L o l & k . 18, M^rrask. Zi
Ättakaa omaiUne CanadaaU^^^^
P i l e t i n M n n a t : Suomesta Maiiia»in ' suomeen
k a $156. j a ylÖspSin,' III luokka SÄLn Ja Bdy«-
luokka ?110.50. Myymme pilettejä kaikkialle Canadaan i
valtoihin, perille asti.
Lähempiä tietoja ' ja W t t e j ä pai}callis-asiamiehiltä talu
N0RWE6IAN AIOKICA ] ^ ^ ^
3 1 9 — 2 A v e . S * .
N e w Yoilc * M i n n e i p o l i s . M i n n.
R E I D A R GJt«LME C O
9 1 9 ^ A v e.
Wa«!i. r
J . V . K A N N A S T O
L i b e r t y BIdg.
S n d b u r y , O n t .
mm & SeppäläD SAUNA ^
Spnieo St. . — ÄAelin 1107
-lähellä Vapauden konttona.
täi
VAP
Auamiehemme voivat
TTÖTienjarjestöjen '
" 1 vk. $10.00, %
TTÖväen Ufhetlnlehti
' IA vk. $1.75.
Liekki. KaunokirjaHi
-,k. ?1.25.
Itä ia Länsi, tFÖVae
$4.00. ^ , v k . $2.00
Tttisko, pilalehti He
The Daily W b r k e r,
% vk. . : -.. •
Soviet Russia P i c t o r ii
$2.00 vk., ,$1.00
; Farmar L a b o r - V o i c e,
11.25 vk.,.65c 1
; TTie Labor H e r a l d , <
^yo„og Worker Chic
Young Comrade, Om
The Liberator, Chica
Ny Tid, ruotsalainen
\ ^ vk. ^ ..
I f h e Worker, Toront»
Young W o r k e r , Toroi
Työmies, päivälehti,^ h
Toveri, oäivalehti, hiB
Eteenpäin, päivälehti,
[Toveritar, naisten Vlll
[Panikki, kuukansittain
I Vapaus, 3 kertaa viikoi
ILeninitmin historiallise
eninismi kasvoi j a sai
leriaKsmin olosuhteissa^
oin proletaarinen valj
välittömän käytännön
jolloin työväenluoka
noukseen valmistelun, yj
[nojasi uuteen ja. kasvoi
fkkäykseksi kapitalismin
an, ••- ' — - ' . ' , '
enin nimitti iiri^eriaHsr
bksi kapitäliömikfii.'' M i
[että imperialismi säatta
pm vastakohdat, s.
nmäiselle rajaviivalle,;
pitää kolmea l i s t i r i it
Eniimäinen r i s t i r i i t a — si
Eta työn j a pääoman yä
Balismi on trustien j a s
p, pankkien ja finanssi
vainvallan ;kaikklvaltäa
naissa. Taistelussa täti
aa vastaan vanhat taist
nmattiliitot jä :Osu,us
amenttipuolueet ja par
elut — osottautuivat . kt
nättömiksi. Joko oli s
pääoman omistajain',
[iseen tapaan näännyttävi
ava alaspäin tahi sitten
uuteen aseeseen,-^nä
imperialismi kysymykse
atin miljoonaisten j(
jän. Imperialismi johtaai -
aii vallankumoukseen. '
toinen r i s t i r i i t a — se on
lerilaisten finanssiiTrhmier
alististen valtojen yälilli
raaka-aineista j a vierai
Imperialismi merkitse
viemistä raaka.ainel
[rokasta taistelua näiden
monopolioikeudesta,--yki
i vallassa pitämisestä, 1
[jaetun maailman uudellee
a, taistelua, jota fina
pn taholta käydään • eritti
ti, uusien finanssiryhti
«jen, jotka etsivät "paikl
bon alla", vanhoja ryhmiä
_ vastaan, jotka puolestai
p pitävät kiinni kaappaa:
pistä. Tämä raivokas:
I Itapitalistiryhmien välillä
[ominainen ja merkillep
_ _se^ kätkee itseensä Vältti
ilmiönä imperialistisia
vieraiden alueiden -; k i
varten. Tämä vvuorosb
ptyksellinen siksi, että £
|- imperialistien vastlaväan
"miseen, heikontaa i kajiit
aa yleensä, lähentää ;
en vallankumouksen 1
tämän . vallankumoukse
oölliseen välttämättSmyyt
r i t t i r i i t e — s e f o n k^
sivistyneitä", hallitsevia':;
T»nksia ja inonien milj
maa- ja riippuvien ka
pen ristiriita. Imperialism
pej» miljoonien riippUvassi
^ «levien j a suurten siiri
•ojen kaikkein juHceinta
P«il4ea inhimillisyyttö vaUl
* «i-juuttamista. YHtuots
l*"»» pusertaminen—aina
•<^ja orjuutuksen ainoa t
Mutta näitä maita riistai
[ "nperialismin samalla räki
i^ntateitä, tehtata, teoll
^ touppakeskttkria.'^ Proletai
^ iifflaantuminen^ jpaika
''inssin rappeutuminen,
_ itsetunnon hetäämibä
^een kasvandnen
Politnkan valttämSttStni
yallankufflonksellöeii^ ?
'«ittistnminen poikkea]