Vapaus, October 9, 1924

              S am
SUOMEN PlKKUVaJEUJÄIN
* VAIKEA ASEMA
cacnrfn Työväenjärjestön H©-
a-.^r.'^jassa kirjoitetaan otsak-t^
I^a 3i2:Eitasta aaasta seuraa-
^^slomen kaksisataatuhatta palsta-
•j^p-ikuviljelijää elää raskasta pn-lak£.:
tt&. Tämä on kaikille t u n -
ce-u losiasia- .HaUituksessa,_val-t3CPäVi'lä,
sanomalehdistössä, ylei.
ci=Iä iciouksissa — kaikkialla poh-lätä
kysymystä. Eikä i h ­ailla
onhan pienviljelijäluolcan
taloudellinen asema todella niin v a -
^va, ettei ole kysymys vähemmäs-
^ k-in -"ioko pienviljelijälnokanL. t a -
]oude]!:s«ta tuhoutumisesta, joko
suuren joukon konnuiltaan poisjou-
J^mi3=ri, siirtymisestä palkkaköy-iälistön
ja toisten vaipumisesta a l -
hsiien n.Tsyiöyhälistön asemaan.
Tällainen. asema on pelottava.
<ie ole pelottava ainoastaan hä­tääntyneelle
kansanluokaile, jonka
pään Yläpuolella . heiluu Damokleen
Biiekkana valtion ryöstövoudin huu­tokauppavasara,
mutta se on pelot­tava
mvöskin tämän vasaran käyt­täjälle
*— hallitsevalle porvaristolle.
Kun meillä Karjalankannaksella on
-iiitisensataa maatilaa pakkohuuto­kaupattavana
veroista ja veloista,
jcun joka kylästä kautta maan t u ­lee
jobinposteja, että tila toisensa
perään on joutumassa "vaäafan a l ­le"
ei sitä voi enää hallitseva por­varistokaan
pelkällä olkapäiden ko-hauttamisella
sivuuttaa. Se on sen-tään
vakava juttu, j o k a panee ajat­telemaan,
tulevaisuutta, seurauksia,
jonkunlainen mene tekel seinään-iirjoittava
näkymätön käsi.
Eipä sentähden olekaan ihme, eti-tä
talonpoikaiskysymys ori tällä het.
"keliä joutunut kaikkein keskeisim­mäksi
kysymykseksi. Tutiltaan pu­lan
syitä, koetetaan keksiä keinoja
pulasta pääsemiseksi. Ei ole mil­loinkaan
ollut talanpojalla niin pal­jon
ja niin. ihmeen vilpittömiä ys­täviä
kuin nykyään. Jokainen val­tiollinen
puolue, jokainen talousop-_
pinut, jokainen, joTca tahtoo käydä
jonkinlaisesta yhteiskuntapolitiikos-ta,
pitää velvollisuutenaan silittää
talonpojan päätä j a sanoa: ole huo­letta,
me olemnie sinun asiasi otta­neet
huostaamme, ja kuri me olem.
me sen ottaneet, niin kaikki kään-iyy
hyväksi., Talonpoikaa kohdel­laan
aivan kuin viimeiselle matkal­le
evästettävää sairasta, jolle naa­purit,
ystävät j a viholliset pitä^^t
velvollisuuteriaan käydä „ sanan. sa-aiomassa,
vakuuttamassa, että jos
sinulle elämässä on huonosti käy­nyt,
niin minua elä toki syytä, ys-täväsihän
aina olen ollut j a isinun
j)arastasi tarkoittanut, sinun vihol­lisesi
ovat jossakin muualla.
.Näin teoriassa. Näin julkisessa
• elämässä. — Mutta yhtä vähän kuin
korulaiseilla voidaan hävittää pilk-kukumnetta
tai m a l a r i a a tämän t a u -
•din saavuttamassa jrmpäristössä,
yhtä vähän voidaan talonpoika pe­lastaa
kauniilla esitelmillä, hyvillä
sanomalehtiartikkeleilla, lupauksil­la
ja valtiollisilla korulaiseilla. Siel­lä,
mjssä koko yhteiskunnallineri
järjestelmä perustuu työtätekevän
kansan riistämiseeni, olkoonpa kyr
symys sitten teollisuustyöläisestä,
maatyöläisestä tai omalla tilkullaan
työskentelevästä talonpojasta, siellä
merkitsee talo;lp6jankiri aseman pä-lantuminep,
,.&en jelämärtjä tulevai­suuden
terveelle pohjalle saattami­nen
syyällekäypää, koko yhteiskun­nallisen
elämän muutosta. Eihän
perussyy, j o k a on saattanut talon­pojat
tukalaan asemaan, ole mikään
satunnainen jai ohimenevä ilmiö.
On koetettu - uskotella, että viime
vuoden kato biisi; ainoa syy^te^
pojan hätään. Siinä on rsert verra^n;
perää, että kato kyllä lisäsi t a l^
poikain hätää, joudutti pulan noi^
peaa kärjistyihistä huippuunsa,
mu tta hätää oli talonpoikaisto • kärsi­mässä
jo ennen katoa. Ja tämä
hätä ei ollut satunnainen, luonnon­oikuista
johtuva "vaan johtuu se yh-teikunnallisista
syistä. Näistä syil­tä
me ^h)isimme" mainita oleelIis'ni-
•pia; .
Talonpoika, harjoittaaltseen kan­nattavaa
maanviljelystä j a saadak­seen
viljelyksensä voimaperäiseksi
tar\itsee välttämättä kolmea ehtoa:
halpoja koneita, halpoja apulantoja
ja halpakorkoisia lainoja. Mutta
Isaikkia näitä ehtoja puuttuu. Suurr
teollisuudenharjoittajat valmistavat
koneita j a ^ suuret kansainväliset
iauppayhtymät välittävät niitä ko­neita
eri maihin tuhansien agent-tiensa
välityksellä talonpoikain saa­tavaksi.
; Trustiutuneen suurteolli­suuden
monop<iolit Ja kansainväli­set
kauppakartellit kiskovat koneis­ta
satumaisen korkeita Jnntoja, jo­ten
suurimmalle. osa^Je: tdoijpöjiata
^7 mahdottomaksi koneiden saa-
Tomen. Sama asia on myös apu­lantojen
kanssa. Joka aika taka­perin
saatiin vielä apulantoja joten-
J^ia siedettävällä hinnalla; mutta he-ti
knn apulantojen käyttö alkoi huo­mattavasti
lisääntyä, ^ s y n t a kas­toi,
kohottivat tehtaat j a kauppiaat
*intoja niin että nyt j o on' apulan­tojen
käytön k a n n a t o v a i s m i ^^
sinkin etäisimmillä si^maa»aduilla
kokonaan kyseenalaista. Jos siis
talonpojalla olisikin Joitakin keino­j
a Ja JOB se Jotakin yrittää, niin
kyllä suarpääomain omistajat osaa­vat
aidat niin Järjestää, että talon­pojan
kukkarosta menee viimeinen­kin
kolikko. Tässä pulassa voisi t a ­lonpoikaa
auttaa huokeakorkoiset
lainat, mutta niitähän ei ole saata,
vissa. Maanviljelijäin pitäisi saa­da
pitkäaikaisia lainoja,, joiden kor­ko,
jos mieli kannattaa, e i saisi ko­hota
kuutta prosenttia korkeam-maksL
Nyt on asianlaita niin, et­tä
isuurimmälla osalla talonpojista
ei ole enään, minkäänlaista luottoa
Ja ne harvat, j o i l l a vielä luottoa on,
voivat saada ainoastaan lyhytaikai­sia
lainoja, joiden korko j"outuu
suurpääoman omistajain ja pankld-en
nyljettäväksi, on mahdotonta
ajatellakaan tuotannon kohottamis­ta..
Tämän lisäksi rasittaa pienta-lonpoikaa
luonnottoman korkeat ja
suhteettoman epätasaisesti, jakaan-tuvat
valtiolliset, kunnalliset j a vä­lilliset
verot. Kun pietalohpoikain
tuotanto ei ole lisääntynyt siitä,
mitä se oli ennen maailmansotaa,
mutta vero y. m. välttämättömät
menot ovat kasvaneet noin kolmen­kertaiseksi,
on itsestään selvää, mis­tä
kenkä pusertaa. On vain yksin­kertainen
laskuesimerkki, minkä
vuoksi talonpoikain on täytynyt
köyhtyä j a täytyy edelleen köyhtyä,
jos asiaintilassa ei tapahdu perin­pohjaista
muutosta.
Tor8taiBa.lo&afc9p.—Tlnr..Ocfc9Hi.l924 mml
alavimmilla rantaseudnilla tuntu­via
vahinkoja. Kolmen viimeisen
vuoden aikana ovat sikäläiset maan-viljelijät
perusteellisesti arvioineet
tulvavahingot j a ovat ne nousseet
XTJOsittain noin 6,000 markkaan
! manttaalia kohti. Tulvien arvellaan
yleisesti aiheutuvan siitä, että K y .
röskoskeUa olevaa patoa, pidetään
liian paljon sulettuna. Juuri pide-tyssä
Ikaalisten manttaalinomista-jain
kokouksessa valittiin toimikun­ta,
jolle myönnettiin täydet valtuu­det
toimia j a käyttää kaikkia mah­dollisia
keinoja kysj-myksessäolevan
epäkohdan poistamiseksi.
, ——\ o—-——
POLIISIMURHA JOENSUUSSA
Kun poliisikonstaapelit H. Kank­kunen
ja E. Mustonen yrittirät
Joensuussa pidättää eräitä humalai­sia
hulikaaneja, ryhtyivät nämä
vastarintaan. Kahakassa puukotet­tiin
poliisi Kankkusta. Hän pääsi
kyllä omin voimin sairaalaan, jossa
hänen haavansa heti sidottiin jä om-meltiin,
mutta kuoli hän hetken ku-luttua.
Kuolema ei liene aiheutu­nut
haavasta, vaan lienee Kankku­nen
tappelussa saanut jonkun sisäi­sen
vamman.
Huligaaneista pääsivät Ale Kont­kanen
Pielisensuusta ja Onni Lep­pänen
Lehmosta pakenemaan. Kol­mas,
Antti Kinnunen Pielisensuusta
saatiin pidätetyksi. — Poliisikons­taapeli
Heikki Kankkunen jätti jäl­keensä
vaimon ja neljä lasta.
PRESIDENTIN EX- KEKYSYMYS
_ K u n nykyinen ^asavallan presi­dentti
on lopullisesti ilmoittanut
eroavansa toimestaan, on myöskin
kysymys presidentin eläkkeestä as­tunut,
päiväjärjestykseen. Kuten
muistettanee, on ^ valtioneuvoston
taholta presidentille^ ehdotettu 100,-
000 mk:n vuotuista*eläkettä^
iFinansbladet on myöskin viimek­si
ilmestyneesisä numerossaan otta.
nut asian käsiteltäväkseen. Se eh-dottga*.
että eronneelle presidentille
annettaisiin kertakaikkisena lahja-palkkiona
1 milj: markkaa vuotui­sen
eläkkeen sijasta, sillä, selittää
lehti, voi sattua, että ensi ptesiden-tinvaaleissa
valitaan suhteellisesti
nuorempi presidentti. Ja voi käydä,
että ennenpitkää on valtiolla eläk­keellä
yhtaikaa 4—5 presidenttiä.
Tämä Nousisi vuosittain jo puoleen
miljoonaan markkaan. Jos sitävas­toin
suoritettaisiin • kertakaikkinen
1 miljoonan suuruineri lahjapalkkio,
ei tarvitsisi ottaa . budjettiin kuin
noin 150,000 markan suuruinen
vuotuinen menoerä.
TYÖTTÖMIEN ARMEIJA t l -
SÄÄNTYY
Kaskisissa Oy. Silvan sahalta on
pantu 150 työläistä riälkätaipaleeL
le. Mainittu sahalaitos on käynyt
kahta vuoroa noin kolmen kuukau­den
ajan,: mutta näin talven tulles­sa
herrat ovat katsoneet parhaak­seen
lopettaa .toisen vuoron.
Palkat eivät ole olleet niin suu­ret,
iettä niistä olisi päässyt säästä­mään
talven varalle, joten talvi a i ­nakin
tulee taas kurja monelle työ­läisperheelle.
Ratatöittä Fredrtlubergissä vähen­netty
58 työläittä.
Fredriksbergin ratapihalla, jossa
tänä kesänä on ollut käynnissä suu­ret
ratatyöt, sillä ratapihaa laajen­netaan
Ja m. m. rantaradan ja sa­moin
koko pohjoisen radan matkus­tajaliikennettä
johtava rata siirre­tään
uudelle, paikalle^ johon jo on
uusi asemarakennuskin valmistunut,
on vähennetty kivityöriiiehiä j a ajo-miehiä,
l i k i 100 miestä. Syynä erot­tamiseen
on ilmoitettu olevan se,
että määrärahat ovat loppuneet
Onpa sanottu, että, ensi tilissä tul­laan
vähentämään työmiehiä niin
paljon, ettei jäisi kuin noin 100
miestä työhön. Aikaisemmin on
samalta työmaalta eroitettu) j o liki
200 miestä.
V A A S A N PUHELINLAITOS A U -
TOMAATTISEKSI
Aikaisemmin suunniteltu Vaasan
puhelinlaitoksen uudistaminen auto­maattiseksi
.on nvt pantu alulle.
Uusia automaattisia puhelinpöytiä
on kaksi, joiden yhteinen numeto-luku
nousee l,€00:aan.: Lisäksi t u ­lee
samanlaiset uudet pöydät kau-punkienväliselle
Ja maaseutuosastol­le.
Uusi Järjestelnn. <>n "kolme-neljännesautomaattinen"
ja merkit-see
suurta edistusaskelta puhelino-loista-
Nykyään käytännössä ole­vat
kämpillä v a m s t e t u p u h e l i n k o ­neet
"jontuyat pois: kaytännöst uu­sien
koneiden tieltä; . j p t k a tulevat
olemaan käytännöllisempiä J a hal­vempia.
'
Yhtiön tekemän päätöksen mu­kaan
pitäisi nuden Järjestelmän tul­la
käytäntöön virmeJBtään maalisk.
1V pmä, mutta ; y o i ' valmistaminen
tapahtoa: aikaisemmmldn;
TULVIEN ESTÄMINEN IKAALK
._SISSA
Viime -niosien' aikana ovat ke-v
i t t o l v a t Ikaalisissa flibeattaneet
ORPOLASTEN HUOLTO POH-JOIS-
LAFISSA
Surullisessa muistissa on vielä nel­jä
vuotta sitten Lapissa raivonnut
tuhoisa espanjantauti, joka varsin­kin
Pohjois-Lapissa teki kaameaa
jälkeä. Monista taloista tappoi se
asukkaat kokonaan tai vei hautaan
vanhemmat, jolloin lapset jäivät
kokonaan turvattomiksi. Ilman val­tion
apuun tuloa olisi siellä tilanne
vielä taudin tuottaman hävityksen­kin
jälkeen ollut tukala. Valtio n i ­mittäin
lahjoitti Inarin kunnalle
"Toivoniemessä olevan kruununpuuS-tellin,
josta muodotettiin orpokoti
niitä lapsia varten, j o i l t a vanhem­mat
olivat kuolleet. Nykyisin on
lapsia mainitussa orpokodissa 32,
jotka kaikki ovat olleet kodissa hoi­dettavina
ja kasvatettavina kodin
pedustamisesta lähtien. M. m. on
viisi saman perheen orvoksi joutu­nutta
lasta. Valtio avustaa orpo­kotia
vuosittain 100,000 markalla,
mutta mikäli on kerrottu on mai­nittu
avustus tarkoitukseensa riit­tämätön.
Vuotuiset menot ovat
siksi suuret, ettei sanothlla määrä­rahalla
voida _ niitä peittää. .
efl
Halvia paikka ottaa kaikki rsokaterpeet.
Linjoille lähetetään myös huolellisesti j a nopeasti euoritetaan t i -
laukset.
INTERNATIONAL GROCERY
Omistajat: E. Seppälä ja E. Kotanen.
292 Bay St. — Pnhelin 305 N. PORT ARTHUR. Ont.
SUUPOHJAN RANNIKKORATA
Kesän kuluessa on insinööri Eniil
Alen komitean pyynnöstä tutkinut
ratasuunnan Kristiina—^Riste. Ase­mia
on radalle suunniteltu kaikki­aan.
8, nim. Kristiinasta alkaen,
Lappväärti, Dagsmark, Vanhakylät,
Isojoki, Hongonjoki,. Kankaanpää,
Lavia j a Kiikoinen, josta tulee Kati-yatsa,
mihin rataa nyt ehdotetaan
päätettäväksi Porin radalla- Radan
koko pituus tulisi olemaan 123 km.
Kustannusarvio summittaislaskelmi-en
mukaan tekee 88,130,000 mk.
Nyt ovat nyttemmin järjestäneet
tutustumisretken ratasuunnan kan­nattajat
niihin seutuihin, joiden
kautta rata tulisi kulkemaan. Ret­kelle
on kutsuttu kansanedustajia
j a sanomalehtimiehiä.
POIKAVIIKARIT PYSÄYTTIVÄT
JUNAN.
Postijunan mennessä Nurmekseen
pysäytettiin se Kaltimon aseman
lähettyvillä kolme eri kertaa näyt­tämällä
äkkiä radalla punaista tulta.
Junan pysähdyttyä ei radalla havait­tu
mitään erikoisempaa. Kuitenkin
viimein onnistuttiin saamaan kiinni
?räs poikanen, joUoin kävi selville,
että suuri joukko poikaviikareita o-li
ilkivaltaisuudessaan näyttänyt
';ulta sähkölampulla punaisen pape-ftri
lävitse.
Samalla matkalla rikkoutui posti-junan
veturi oli linjalle sattu­neen
tavarajuna^" veturin kuljetet­tava
postijuna Nurmekseen, jonne
se saapi^ aikatavalla myöhästynee­nä.
PAPERITEOLLISUUSTUOTTEI.
DEN VIENTI
Viime elokuun aikana rietiiri Suo­mesta
paperiteollisuustuotteita yh­teensä
51,233 tonnia, vastaten 52,-
633 tonnia heinäkuulla j a 37.856
tonnia edellisen \Tioden elokuulla.
^Heinäkuusta on vientimäärä vähen-tjTiyt
1,300 tonnilla, mutta lisään-
^tynyt \iime- vuoden elokuuhun ver­raten
13,400 tonnilla. Eri paperi-teoUisuustuottejsta
on puuvanuk-keen
ja selluloosan >ienti elokuulla
ollut vähäisempää kuin heinäkuulla.
Vähennykset viimeksimainitusta a-jankohdasta
olivat vastaavat 4,300
j a 1,200 tonnia. Sensijaan on pah­vin
j a varsinkin paperin vienti ol­lut
elokuulla vilkkaampaa kuiri hei-näkuulla.
Elokuulla vietiin nimit­täin
pahvia 40 ja paperia 4,100 ton­nia
enemmän kuin heinäkuulla.
Tammi-Elokuun aikana on pape-riteollisuustuotteiden
vienti noussut
tonneissa seuraaviin määriin:
Puuvahuketta 70,177, selluloosaa
177,456, pahvia 18,417, paperia
115,229, siitä sanomalehtipaperia
85,674, muuta paperia 29,555; yh-
, teensä 381,279.
• . ]—o '—. •
ASUTUSTOIMINTA PETSA-MOSSA
Valtioneuvostossa oli käsiteltä­vänä
kysymys hallituksen esitykses­tä
eduskunnalle laiksi Petsamon
kihlakunnassa olevain valtionmai­den
luovuttamisesta paikkakunnan
entisille asukkaille ja uusien asu­tustilojen
perustamisesta. Valtioneu­vosto
asetti asiaa lähemmin valmis­tamaan
ministerivaliokunnan, johon
tulivat ministerit Hahl, von Hellens,
Sahlstein j a Äiier.
• . ' ' .""o."—'—— , ,
TAAS ITSEMURHA ARMEIJASSA
Eräänä , päivänä ampui itsensä
Helsingin kaartinkasarmissa Valkoi­sen
kaartin Lapuan pataljoonaan
kuuluva kapitulanttikersantti Einar
Aatto Laitinen. Aikaisemmin päi­vällä
oli hän saanut eron sotapalve­luksesta,
jonka jälkeen oli mennyt
huoneeseensa ja ampunut sotilas-brovvningilla
luodin ohimoonsa. Po­liisilaitoksen
tutkinto-osasto suorit­taa
kuulusteluja itsemurhan syyn
selviliesaamiseksi.
TYÖNJOHTAJA INHOITTAVIS-SA
TEOISSA.
Sanomalehdissä kerrottiin aikoi­naan
Muolaan Hotakassa tapahtu­neesta
inhoittavasta pahoinpitelys­tä
ja raiskauksesta, jonka uhriksi
joutui eräs kunnan aptia nauttiva
raajarikko nainen. Nytteimnin on
tuon eläimellisen teon tekijä van­gittu.
Hän on Granit-yhtiön työn-
Johtaja V i r k k i Vangitseminen t a ­pahtui
Virolahdella j a on raakalais-teon
tekijä. Muolaassa pidettyjen
kuulustelujen perusteella passitettu
V i i p u r i n lääninvankilaan: Roiston
toisia tovereita on kuulusteltu todis­tajina-
Tutkinnon pitäjä iljmetteli
suuresti, miten moinen raakalainen
on otettu työnjohtajaksi. Tutkinnos­sakin
oli hän esiintynyt torfeaiä Ja
siivottomina puheilla.
EaikeDaisten olioitten alaisina ri-tä
ty^äiaet joutoyat työpaikoillaan
ollessaan olemaan.
MUUTOKSET ARMEIJAN JOH-DOSSA.
Juuri julkaistulla tasavallan pre­sidentin
sotilaskäskyllä on yleisesi­kunnan
päällikkö, kenraalimajuri
Oskar Paul Enckell omasta pyynnös­tään
vapautettu sanotusta toimesta,
saaden eron vakinaisesta palveluk­sesta
siirroUa reserviin kenraaliluut­nantin
arvolla j a oikeudella käyttää
sotilaspukua.
Samalla päiväkäskyllä (in eversti-luut;
nantti Axel Erik Heinrichs mää­rätty
väliaikaisesti hoitamaan yleis­esikunnan
päällikön tointa.
Taittelavälineotatto.
Puolustusministeri on kutsunut
insinööri A. Lämpenin järjestämään
puolustusministeriön teollisuus- ja
ieknilliskaupallista -stoimiritaa sekä
toistaiseksi hoitamaan tähän alaan
kuuluvia asioita.
Everstiluutnantti Heinrichs on
tunnettu jääkäriupseeri, joka kan­salaissodan
aikana toimi päällikkönä
Viipurin rintamalla. Sen jälkeen
hän on ollut sotaministeriön palve­luksessa,
itärajan, komendanttina
sekä Keski-Suomen rykmentin ko­mentajana.
Insinööri Lampen on ollut Tor-nator
Oy:n teknillisenä johtajana.
Kansalaissodan aikuisissa taisteluis­sa
Itän koho.si kauppa- j a teollisuus-komissionin
päälliköksi sekä on vuo­desta
1919 ollut Tomatorin toi­meenpanevana
johtajana.
Hyvällä liikepaikaOa
oleva
Ravintola
vattapääti C. F. R. rautätieaiemaa
Sudburyitä
Talossa on riittävästi huoneita
matkustajille, ja liikkeen on helppo
alkaa sillä talon vuokratessa saa
keittouunin (Iso), jääkaapin y.m.
pienempiä välineitä. ^
Halulliset voivat tiedustella suo­meksi
osotteella
P. Gristakos,
Box 492 Sudbury, Ont.
Hammaslääkärit
Dr. C. SULLAVAN
— j a — ' •
Dr. S. HARPER
Miksi kärsiä hammastuskia kun
meidän kivutoin hammasten poisto
j a korjails takaa teille hyvät ham­paat.
Avoinna: 9 e. pp.—-9 illalla.
GOLDEN AVE.
South Porcupine, Ont
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT SU0BURYSSA VALMISTAA
Suomalainen Virvoltusjuomaliike
**HOWDir uusi juoma.
SAKLETTIA. KÄNTIÄ ja WESTON PISKETTIÄ
STAR BOmjNG VORKS
P. O. Box 1028 Sudbttnr, Ont. PhoB» M6
TEEN KAIKKIA
Mätälinalaan kuuluvaa työtä
kohtuhinnalla, sopivaisuus taataan. Puhdis­tus
ja silitys tehdään huolellisesti.
K O I V U L A
Box 1504 Sudbury, Ont
Jos haluatte
paratta taatavitta olevaa tyota toit
takaa S. 302 eli N .743.
THE BRILLIANT
Värjäys, ja puhdistusliike.
230 Simpton St. Fort William.
226i Arthur St. Port Arthur.
Me olemme henkilöt palvelemaan
• henkilöitä. '
tiin aijotut kirjotukset tulee kirjot-taa
totuuden mukaisesti. Kuitcn
kin oli kirjotukscssasi neljä totuu
desta poikkeavaa asiaa'.
No niin, kappaleita on puheena
ottaa harjotuksen alle, että tiedät­te
seurata, ettei tule siUi vahinkoa
että unohdutte kotiin silloin kuin
niitä näytetään. — Kuokkijamuori.
Eri paikbfainnilfa
BURRITT, ONT.
' S y i ^ «aapaa. Kesä kaunis on
taas mennyt menojaan. N9 niin,
haali meillä on jossa olemme mel­kein
Joka viikko Jotain touhunneet
Toisinaan 'ohjelmailtamia, toisinaan
tanssia. Rahallinen tuloskin on o l ­lut
kesän ajalla hyvä «illä paikka­kunnalla
on, ollut kesäi ajalla paljon
liikkuvaa väkeä, joka on avustanut
toimintaamme.
Tor. A. Hill pakol 26 p. eyysk,
haa1«n{»Tnni4» Venäjän : matkaltaan.
Hilliä olisi kannattajat kaikkien
lähteä käulemaan, n i i n ^ k e ä ä hä­nellä
oli sanottavana.
Morihapolttelcd? kirjottajalle ha­luan
huomaottaa, että tySväenleb'
Timminsin uutisia
Otatton kokoukietta vdime kuun
28 pnä hyväksjrttiin osaston jäse­niksi
seuraavat; Alcks Hill ja vai
mönsa Aura H i l l , Einari Lehto ja
nuoriso-osastosta Anni Mäki.
V.-*ja u.-teara "Ho" viime kuiin
3 pnä pitämässään kokouksessa
päätti liittyä vasta perustettuun
'*Canadan työväen voimistelu- j a Ur-heiluseurain
Yhteistyöjärjestöön."
Kaikki tuomalaitet laptet tun
nuntaikouluun, on otettava jokai­sen
lasten vanhempain ja .lasten
kasvattajain tunnuslauseeksi. Sil­lä
nykyaika vaatii meitä kiinnittä­mään
yhä suurempaa huomiota var­haisnuorison
kasvatukseen ja ke­hitykseen.
Luokkataistelun, kärjis­tyessä
koettaa vallassaolcva luokka
kaikilla keinoilla saada kasvatettua
t.völäiBiinkin vallassaölevain luokka­etuja
palvelevia käsitteinä ja tun­teita
joita: se tilaisuudet^ tullessa
voi käyttää hyväkseen. Nykyinen
koulu j a oppilaitos on yksi väline,
jolla porvaristo koettaa kasvattaa
nöyriä luokkaeujensa palvelijoita.
Nykyinen porvarillinen koulu, Jossa
lapset ovat pakoitettuja käymään
on kapitalismin kesytyslaitoB sanan
täydessä merkitykscsää. Käytän­nöllisen
opetuksen ohella opetetaan
lappia individualisen käsityksen mu­kaan
suurimpia . kapitalistiluokan
palvelijoita ja kätyreitä Jumaloi­maan
yhteiskunnalle hyödyllisinä
sankareina. Samalla kasvatetaan
lapsiin patriotismia (isänmaallisuut.
ta) laajassa mittakaavassa. Siksi
on meidän työläisten valvottava, et­tei
porvaristo saa lapsistamme kas­vattaa
sen luokkaetujen palvdijoita.
vaan on koetettava karsia pois lap­sista
ne tunteet Ja käsitteet mitkä
ovat omalle luokallemme vahingolli­sia.
Siksi onkin järjestetty pyhä­koulu,
jossa koetetaan «aada lapset
käsittämään mitkä veIvolli«audet ja
tehtävät helQ odottaa. Myöskin on
lapset saatava lukemaan Ja kirjot­tamaan
suomenkieltä, Jos tahdom­me
saada keistä kunnollisia kans­samme
toimida työskentelijSitS, ny»
kyitea Järjestelmän kukistajia.
—ää.
Juokaa Orange ja LemonOTV/f A O TT
"GOO--GOO" y.m, y. m. O i V l / X O r l
hyviksi tunnettuja virvoitusjuonllammc. — Lähettäkää tilauksenne
osoitteella
TWIN CITY BOTTLING WORKS
819 MINNESOTA ST. FORT WILLIAM, ONT.
tai puhelimella South 2100.
V, Tuomi. K. A. MerikalUo.
V Omistajat
1 sen JO tietavat
•ttä parhaimmat Ja raontpuolitemmat vinrotuijuomat Thundar Bay
alueelu taa kun tilaa ns International Bottling Worktilta.
Phone 2003 North.
International Bottling Works
157 Machar Ave. Port Arthur, Ont.
JOHN AARNIO MEAT MARKET
V A N H I N SUOMALAINEN LlHAfKAUPPA.
319 Bay St. Puhalin N.' 1724.
r Myy kalkfenlaista Uhatavaraa, kalaa, NorJan roBvasiUlä, puo»
lukolta, ynnä koikkea ruokatavaraa pärvUn faalvimpiin hintoihin.
Hinnat kohtuullitet Ja kohtelu kaikilla ybtalainan.
John Aarnio, Port Arthur, Ont.
NYLAND GROCERY
Parhain paikka on tehdä kauvpoa meillä. Vfilltetfifin kaikkia
ruokatavarakaupan alaan kuuluvaa tavaraa.
Huom.! Vaihtaa Jo ostaa kalkkia farmituottclta.
P. N Y L A ND
229 Grandwall Ava. Port Artbnr, OaUrio.
Meidän vilpitön halu on kiittää,
kaikkia niitä tovereita Jä toveritta­ria
jotka saavuittcn syyHkuun 10
päivän illalla juuri alkavan yhteis­elämämme
ensihetkellä, tuoden mu-:
kananne monet arvokkaat lahjat.
Vielä haluammejerikohtesti kiittää
' " " • " n r t^oimeiennahi.lolta siitä suu­resta
uhraatuvaisuudcJBtannc. Va­kuutamme
tovcruuÄosoltuksenne ol­leen,
chempilcuin yllätyksen ja jos­ta
muisto ei tule icoskaah unhoittij^-
.tnaan.'
Toveruudella
Julia ja Matii Kolehmainen.
Box 835, Timmlns, Ont., Can.
Kotiin Jouluksi
|T:rt H. Quackenbush|
HammatläikXrl
107 Cuthbertion BIk.
[FORT WILLIAM, , ONTARIOI
Auki iltasin sopimuksella
— Phone S. 2834
>aaiiiaia • • • • • • • • • • • • • • • • a n
Raokaa ia Kahvia
ELGIN LUNCH
12 EIgin St., Sttdburr' " ^ ^
VastapuUtu C. p. sähköjsancH
mukonttoria.
AutoaJuri samassa - palkassa.
Phone 139C.
' John Rdpas.
m
Ylläoleva kuva on paljon puhuva.
Äiti tervehtii ilolla poikaansa, joka
palaa vierailta mailta, kodin läm­pimiin
suojiin joulua viettämään/
Eikö teidänkin sydämenne läm­pene
ajatcllessanne omaisianne siel­lä
Suomessa? Kuinka monasti he
ovat turhaan teitä odottaneet sen-jälkeen
kuin kotoa maailmialle läh­ditte.
MATKUSTAKAA TÄNÄ VUONNA.
KOTONA ODOTETAAN!
Saatte jälleen nähdä rakkaan ko-tirakennuksen,
saatte nauttia kodin
joulurauhasta Ja -ilosta. Seuratkaa
sisäistä ääntänne j a siten vapaudut­te
lupauksestanne kun joskus sa­noitte:
"Tulen kotiin Jouluksi."
Matkustakaa tänä vuonna. Raot»
•in Amerikiu» LinjaB vtitJuret ^ JOU-LUHUVIMATKAT
ovat järjestetyt
seuraavasti S. S. Stockholm lähtee
New Yorkista Joulukuun 2 p. Ja
Halifaxista Jönluk. 4 j>. j a Drott-ningh<
Hm lähtee New Yorkista suo­raan
Jouluk. 10 p. Seuratkaa lin­jan
ilmoituksia leMesiä.
ERICK PIIRAISEN
P^«««riiak»^Tii|Mikkafca«ppa J4 Pai.
tmaata «ijaitmt '
VI haag St» Cobalt^ Ont» Ct&
New BaUog Co.
Box 1306, Timmins
— Ont
valmistaa korppuja,
kuivaa leipää, y. m.
leipurin alalle kuulu­via
tuotteita.
Tilaaktia libetetain nyStUn
ulot. Palvelus täsmälliaen ja no­pea.
m
Asiaoiptoiniisto
Valmistetaan lailliaia kauppakir­joja,
valtakirjoja Ja muita asia-j
papereita.
'ICANADAN KANSALAISPAPERI
— halcemalctla ^•'•'•^^^••'••l:
J. JARVIS,
;y SaHnufi .Ovi,
Konttori Bank ot Covmerejii
rakeonoksessa
<
t
j [Boa 1181