Vapaus, May 21, 1921

              VAPAUS
Canadan EQomalaisen työväestön
Mneiflsannattaja, ilmestyy Sudbn»
Tyssa, Ont., joka tiistai, torstai ja
lauantai.
H. PUEO, > "J. W. SLUP,
Vastaava tolftöttaja. Toimitussihteeri
- VAPAUS
(Liberty)
The only oigan of Finnish Work.
fiTS in Canada. Published in Sud-bnry,
Ont., every Tuesday, Thursday
and Saturday.
Advertising lates 60c per col.
inch.'-Mimmnm chaige for single
insertion 75c; Discount on standing
odvertisement The Vapaus is the
bestadyer^isang medium: amonif the
Finnish People an Canada.
Umotnsbinta 50c palstatuumalta.
— Alin. hinta kfirtailmotuksesta 76c.
>~EuoIemän]]motukset 32.00 (muis-tovärsyistä
SOe kultakin lisäksi).
Kihlaus- ja a;viol. Bmot. alin hinta f2.00, nimemnuutosilm. (muuten
uin avioliittoilmotusten yhteydessä
$2.00 kerta. — Avioeroilm. ^2.00
ierta-(2 kertaa ,?S.0e. Syntymä-flm.
|i2.00 k«rta. — Halntaan tieto-
KJa oaoteilmotukset $1.00 kerta (3
kertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk-
Bistaj'joista ei ole sopimusta, tulep
rahan seurata mukana.
TILAUSHINNAT:
Canädaan yksi vk. f 4.00, puoli
~ 12.25, kolme kk. $L50 ja yksi
75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi
vk. $5.50, puoli vk. $3.00 ja kolme
kk. $1.75,
^Tilauksia, joita ei seuraa raha,: ei
tulla lähettämään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset. .
Vapauden konttori ja toimitus on
Liberty Building, Lome St., Puhe-
Un 1088. ,
Poötiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette milloin tahansa saa vas­tausta,
ensimaiseen kirjeeseenne, kir-
: jottakaa uudelleen liikkeenhoitajan
persoonallisella nimellä.
J. V. KANNASTO, liikkeenhoitaja.
Begistered at the Post Office De-partment,
Ottawa, as second class
matter.
Vapaudessa ilmoitta-tajiUe
'
Lehteen aijotut ilmotukset pitää
olla konttorissamme seuraavasti:
Tiistiain, lehteen viimeistään kello
12 lauantaina.
Torstain lehteen viimeistään kello
12 tiistaina.
V Lauantain lehteen viimeistään kel­lo
12 torstaina.
Osastojen ja yleensä kaikkien 11-
mottajiemme on parasta ottaa yllä­olevan
huomioonsti; Myöhäset ilmo­tukset
vaikuttavat helposti lehtemme
myöhästymisen ja siksi niitä on väl­tettävä.
! ^^merikate^^^ milita-v,:;^
, • Amerikalaiset johtavat suurkapi-
V talistiset lehdet julkaiseviit toineii
toistaan räikeimpiä artikkeleita^ jois
sa peittelemättä kiihotetaan Ameri­kan
kansaa uhraamaan viimeistä pen
ninklään myöten sodan moolokille.
Eräässä- suuren-; lehden sunnuntai­numerossa
julaistaan räikeä kartoohi
,1 missä yläosassa on kiireestä' kanta^
päihin^^saakka panssaroitu japanilai;
nen ptjjastettu miekka kädessä raa­haamassa
«Miss Gdlumbiaa» raaka
;inaisestiperä8S^v Alaosassa sa­nain
kuvan kehyksessä julaistäah
«New York World lehdessä julaistu
kartooni, missä lujasti asestettu mies
: niekka kädessä hänkin, edustaa «iud
ria sotilaskuBtannuksia»; tämä mies
mhaa Set^^ peHkitoon
Tteia Woridin kärtoonj edustaa Se­tä-
Sampan protestia, suuria sotilas-
I^ifinnuksia vaataan. Sama lehti
nikä näniä' molemmat kartoonit jul
kaisi, vertailee niitä jä käyttää iai
faeena mitä räikeimmin kiihottavaan
artikkeliinsa. Artikkeli alkaa näillä
juhlallisilla sanoila: «Kansa bn i sy<
vSflti 'kiitollisuuden velassa president­ti
Hardingille vilpittömyydestään ja
kyvykkyydestään suojellessaan tä­tä
masta aseistariisuuntumisen ja va
mstamattomuuden prpagandaltä.>
Sitten Iditi jatkaa ettei kukaan ole
siin halukas säästämään kansan va­roja
kuin presidentti, «mutta h ^ ei
tahdo säästp kansan'turvallisuuden
kustannuksella». Edelleen lehti ihan
«kansaa> säälitellen lausuu, että oh
häpeä kun kansakunnan «täytyy»
seuraavan kymmenen vuoden ajalla
tuhlata sotilasvarusteluihin, vastoin
omaa taKtoaan niin paljon, varoja, et­tä
«niUiavottaitiin saattaa viljelyt-fcelpouikii
Scaikki meidän erämaam­me?
Rakentaa kaikki tiet mita me
tarvittemme? Kaivattaa kaikki ka-
Daälit?:-L|inaitaa maan rautatiet kan
san omaitttudeksi ja varustaa ne», Sit
ten lehti 'selittää ettei- «tämä ole mei­dän-
syymme. ,Sillä, me emme mil-
: loinkaan ole hyökänneet .minkään
;;maaii kimppuun (?!)>
«Mutta muistakaa Saksaa tällä het
'kelläsr huudahtaa tämä militapsti-nen-
kiihptusleHti. Edelleen lehti se­littää,
kuinka <palm> asia on tuhlatai
summia sotayarusteluihin, «mutta
na, kuin tulla lyödyksi ja maksaa an­karia
sotakorvauksia kuten Saksa
nyt>.
Sitten selostetaan mitenkä Japani
kulu,ttaa puolet kansallistuloistaan
sotavarusteluihin, ja ketä vastaan. Ei
^uur Britanniaa vastaan, jonka liit­tolainen
se on. Japani ei myöskään
halua hyökätä Venäjää vastaan, ol­len
liian viisas sellaiseen. No ketä
vastaan sitten Japani' varustelee.
«Japani haluaa tulla poikki Tyynen
valtameren ja saada oikeuksia tällä
puolen Tyynen valtameren», päätte­lee
kirjottaja. .
Artikkelissa lohdutellaan Yhdys­valtain
kansaa sitten sillä, seikalla,
että sen sijaan kun Japani kuluttaa
puolet kansallismenoistaan sotavarus
teluihin, Yhdysvallat kuluttavat ai-
Bosfltoan neljännen osan. Arvellen
lietsoneensa kylliksi kiihotusta luki­oihinsa,
lehti määrää jokaisen ame-rikalaisen
kirjottamaan presidentti
Hardingille seuraavasisältöiseij kir-ijelmän:
«Hyvä herra: Minä olen
kiitollinen teille teidän päättäväisyy­destänne
pitää tämä maa valmiina
[milloin hyvänsä sille jotain tapah
!tuu>. ••'^••'•/v '
Yhdysvalloissa, missä kansan syvi­en
rivien Idokkatietoisuuö on vielä
verrattain heikkoa, ja sen harhaisän
maajlisuus voimakasta, on tuollaisel
le kylvölle vielä verrattain' edullinen
imaaperä, varsinkin kun työväen jär
jestöissä luokkatiedott<fmuutensa ha
janaisuutensa, heikkoutensa, ja saa­mattomuutensa
vuoksi ei ole vielä
isuurtakaan tekijää tällaisen' militaris
tisen kiihotuksen paljastamiseksi.
Ja että näitten militaristien ylistä-mä
presidentti Harding" todella val­mistelee
suurpiirteisiin militaristisiin
varusteluihin, sitä; todentaa sekin
seikka, 'että l^n on juuri nimittänyt
Yhdysvaltain hallituksen laivaston
Ijohtokunnan puheenjohtajaksi Terä;^
trustin ikorporatsionin puheenjohta­jan
J. Ä Farrellin, joka on toiminut
Terästrustin; johtokunnan puheenjoh
tajana tuomari Garyn oikeana käte­nä
jo pitemmän aikaa. Täten pääsee
Terästrusti läheiseen yfa^^een lai-vastovarustelun
kanssa ja luonnolli­sesti
kehittää varustelua niin pitkäl
le kuin Yhdysvaltain kansallisrikkau-det
suinkin voivat kantaa) voidak­seen
myydä rajattomat niäärät teräs­tä
ja rautaa huikeista hinnoista, ja
nylkeä maan työtätekeviä luokkia so­tavarustelujen
yhteydessä. V
Toinenkin puoli ja merkitys on Far
rellin nimittämisellä! ;laivasto?jolvto-kunnan
puheenjohtajaksi; Yhdysval
tain laiyastovarustelu-departementt;!
on jättiläissuuri työnantaja. Tämän
laitoksen ylimpänä johtajana on Far-rellilla
hyvä tilaisuus ajaa mestarin­sa
opettajansa tuomari Garyn ihan-juoimaa,
avoimen tyföpajan politiik­kaa
ja siten murskata järjestyneen
työväen järjestymisyritykset.
Amerikan militaristinert suunnat
ton. varustelu on edelläkävijänä ame
rikalftisen kapitalismin suunnitteluis
sa kasvaa mailman valtiaaksi. Se on
sen imperialistisen ohjelman toteut­tamista,
mihinkä äsken päätttynyt so
tai herätti amerikalaisen kapitalismin
pyrkimään, nimittäin ensinnä pääs­tä
valtiaaksi koko läntisellä pallpn-puoliskolla
ja Tyynellä valtamerellä
a sitten kasvaa koko mailman her­raksi.
Tämä imperialistinen suur-unelma
johtaa tietenkin välttämättä
suuriin otteluihin, jättiläissotiin
muitten suurvaltojen kanssa ja sitä
varten kuumeentapainen varustelu.
Kuinka pitkälle amerikalainen impe­rialismi
ehtii unelmiaan toteuttaa en
Inen kuin se /^romahtaa riippuu nmU-man'
työväenluokan voimien kasvus­ta
ja taistelujen onnistumisesta....
se näki rasittavan vssa tySMää.
Mutta valtion rahastoa el sa&ta tar-ipeeksi
koottua ainoastaan työläisten
verottamisella ja hallitus oli pakotet­tu
tuota veroperustetta hiukan huo­jentamaan.
Joitakin varotettuja tar [kaipa, se' .tyytyy tähänkin kuritustoV
vikkeita vapautettiin kokonaan, mut
ta toisia yhä jätettiin listalle. Vielä
sittenkään vaikka ylellisyysverope-^at oppineet nöyränä palvelemaan
rustetta huojennettiin ai silla oUut
sanottava merkitystä saada tarvit­tavaa
määrää valtion rahaston kulu­jen
peittämiseksi. Oli keksittävä pa
rempaa. '
Rahaministeri Draytonin viimeisin
budgetti (tulo ja menoarvio); joka
paraillaan on parlamentin käsittelyn
alaisena, on kuten, työväenpiireissä
ennustettiin, asiakirja, jonka läpivie­minen
merkitsee sitä, että juuri työ­läiset
ja varsinaiset kuluttajat joutu
vät kantamaan sen aiheuttaman ras-tuksista
voidaan saada, ja tuo 62 mii
IJoonaa kuten kaikki muutkin miljoo­nat
on säilytettävä työläisten hartioil
le ja siis sen hankittavaksi. Jos tuo
ehdotus tulee lopullisesti hyväksy­tyksi;
merkitsee se, ei enempää eikä
vähempää kuin sen, että porvaristo
I ja omistava luokka yleensä vapautuu
noita suunnattomia valtiovelkoja
maksamasta. /
Uudessa rahaministerin ehdo­tuksessa
tulee verotus sisääntuloista
ijäämään ennalleen. Sen veroti^sen
perusteella on yksinäistä miestä vero
tettu tuhannen dollarin vuosituloista
ja perheellistä kahden tuhannen dol­larin
vuosituloista, 20O dollarin va­pautuksella
jokaista lasta kohden.
Olisi ollttt asiallista ja oikeastaan
luonnollistakin, että' omistavaa luok­kaa
olisi verotettu asteettain nouse­valla
ja suuren joukW Icorkeammal-la
summalla kuin työtätekevää luok­kaa,
mutta niin ei ole käynyt. Jos­sain
määrin ^^voidaan pitää sitä as­teettain
nousevana, mutta niin piene­nä^
että ^illä ei ole itse asiassa mi­tään
merkitystä. Porvaristo on voi­nut
ja voi satumaisista tuloistaan
maksaa 'tuon verotuksen aiheutta­man
taakan ilman, että se siitä rasit­tuisi,
varsinkin kun sille onnistuu saa
maan se takaisin kiristämällä työläi­siltä
ja kuluttajaluokalta entistä e-nemmän.
Hallituksen verotusjärjes­telmä
oikeastaan on tyydyttänyt o-mistavaa
luokkaa ja kun se edelleen­kin
säilytetään samana ei sillä tieten
kään ol«» mitään syytä napisemiseeh.
Ja täytyyhän sitä nyt ainakin olla o-lemassä
jonkunlainen verotus nimelli
sesti porvaristonkin varalle, sillä muu
toinhan se näyttäisi siltä, (kuten se
oikeastaan onkin) että vaan alemmat
kansankerrokset joutuvat maksa­maan
ja kantamaan verotaakan.
Uudessa ehdotuksessa niinikään
aijotaan ylellisyysvero kokonaan pois
taa. Porvaristolle se on riemusano-ma
Se voi tuhlata työläisten hiki­pisaroista
' puristamia dollareita
ylellisyysstavaroihin mielin määrin.
Nekään vähäiset verotukset, mitkä
muutamilla ylellisyyesineilla vielä o-'
li, ei ole enään rasituksena.
Rahaministerin ehdotuksen se koh
ta, jossa liikevoitto tahdotaan saada
verpvapaaksi, on enempi kuin voi­tiin
aavistaa. Niin pitkälle ei uskot­tu
tuoss^v ehdotuksessa kehdattavan
mennä, mutta näyttää siltä, että riis-täjäluokan
rengit voivat mennä mi
ten huikeisiin hävyttömyyksiin tahan
sa,'sillämiksikään muuksi kuin suo-ole
mitään valittamista. TjrovieaUo
kalla sen sijaan olisi paljonkin sano-mista>
mnttfi siihen «e on liiaksi M
|das. Se on oppinut antamaan kaikki
asiansa poi^variston hoidettavaksi, ja
menpiteeseen nostamatta siitä suu
rempaa melua. Canadan työläiset.
herraansa, joka oh pitänyt hyvää, kää nenästänne parempi huoli jos ei
huolta siitä, että tuo työjuhta ei o.
oppinut muuta. kun kumartelemaan
kaimman taakan. Valtiorahastöa ön jatkuvia kärsimyksiä. Ehkä n a^
lisättävä yli 62 miljoonalla dollarilla
hänelle. Järjestäytymifipj^rinnöt' o-[ikävästi, että oli-nenänsä menettää
vat alkuperäisellä asteella, sitä ei o!
huonattaviösa sima merkityksessä,
jettä sillä olisi suuienipaa merlqtystä.
Sekm nutä on oleniassa, oh pirstalei­na
syntynyt ja vieläpä sellaisena säi
lyhyttäkin. Näyt^ 8iltä,että eana
dalainen työväestö tarvitsee enem-
|raän vaan Dräytohin kajtaisten bud-gettien,
kapitalistien puristusta^ , ja
puitakin ajaa .suuret työläisjoukot a
yli sen summan mitä entisistä vero- lattelenmn asemaansa ja toimimaan
jotakm tuollaisten pääoman rehkien
j^ koko pääomamahdm syrjäyttäm
seksi, Tno tilanne ei de vielä koit­tanut
ja parlamentti voi ilman suu
rempaa vastalausetta panna käytän
töön Draytonin järjestämiä verisaä
bi^dgetteja. ; ;
Karjalan painokonera-haa
perillä
Tänä ..aamuna saimme kaapeliteit­se
Tukholmassa olevalta Karjalan e-dustajalte
tiedon, että viime lauan-tafna
lähettämämme 6,000 kruunua
Ka.rjalan painokonerahastoön, on jo
saapunut perille. y
Karjalan toverit ovat päättäneet
hankkia valtameren, tuolta puolen ne
kbjapainovälineet, jotka Amerikan
suomalaineii työväestö antaa Karjar
lan raatajille lahjana. Nyt vasta to^
sin kymmenes ;osa tarvittavasta mää­rästä
on täällä lähetetty, mutta kun­han
8. s. osastot ja iwwm ryhmäi kii
rehtivät loppntilityksiään, niin eikö­hän
summa katttune vastaavaks^. Voi
makas loppuryntäys, niin yhteinen
lahjamme oh vielä tänä kesänä perilr
lä Karjalassa.
Toveruudella
, Karjalan Komitea,
"STrjö Halonen.
Superior,Wis;, toukokuun 12 p.
Verotaakkaa työläisille
lisätään
. Suurelle osalle Vapauden lukija
kuntaa lienee tunnettua Canadan
Ihallituksen rahaasiain-ministeri Hen
ry Darytonm aikaisemmat yritykset
koota suurien sotavelkojan rasitta­man
maan valtiorah. lisätuloja kor­vaamaan'
noiden velkojen suorituk
seen ja korkoihip, vuosittain mene­viä
suunnaitomia eriä. Muistamme
vielä varsin hyvin miten parlam.ja se
haatti konservatiivisella enemmistöl­lään
jqka kerta on Draytonin ehdo­tukset
hyväksynyt. Ensimmäinen y-ritjrs,
jota sanottiin ylellisyysverotuk
seksi ja oli muka tarkoitettu halli­tuksen
kassaholveihin lisäämään varo
ja verottamalla ylellisystavaroita, joi
hin kuitenkin sisällytettiin eräitä eri­koisen
tärkeitä ja työläisillekin vält­tämättömiä
ruokatavaroita, kutep rii
siryynifr ja osa hedelmiä y. m. epäon­nistui
sen tähden, .että yleHisyystava
roita etupäässä käyttävät kansanai­nekset
eivät • verotuksen voimaan as­tuttua
niitä ostaneet. Porvaristo te­ki-
lakon, jossa se onnistuikin verrat­tain
hyvin. Se osti ehdottoman vält
tämättömiä tavaroita^ Työväenluok­ka
ei kuitenkaan säästynyt tuon ve­ron
tuottamalta rasitukselta, mutta
se. oli liian tietämätöintä asettuak­seen
sitä voimakkaasti vastustamaan.
Hallitus piti,tuota verotusta voimas-
'.patempi oh varustella ja olla valmii- sa pitkät ajat siitä- huolimatta, että
ranaiseksi häv^tömyydeksi sitä ei e-nään
voi sanoa. Kapitalisteilla ja y-leensä
koko keinottelijaluokalle tekee
Drayton oivallisia palveluksia. Kapi
talistit saavat sen'ehdotuksen' «hiv-kaan
jos se lopullis^ti ja seUaise^
naan tulee hyväksytyksi •riistosaaliin
Isa pistää kassaholveihin tai sijoittaa
iuusiin ristoyrityksihi, ilman että sii­tä
sentilläkään verotetaan. Sotavel
kojen samoin kuin muittenkin vai'
itiomehojen peittämiseksi ei yliarvos
ta v(profUtista) oteta senttiäkään.
Porvaristo bykertele käsiään. Se sa
noo kapitalistisille stoomalehdille, et
tä Draytonin ehdotus on paikallaan
ja parlamentut olisi se hyväksyttävä
sellaisenaan..c Mikä ääretön ilo on
kaan porvariston leirissä; kunhan
nyt vaan vastustuspuolueet eivät si
tä parlamentissa pilaisit
. Myyntiveroa esitetään budgetissa
korotettavaksi kaksinkertaiseksi. Sii­nä
on pala, jolla valtiovelkoja voi­daan
tuntuvasti vähentää arvelevat
herrat rahaasiainhoitajat: Se taas­kaan
ei koske porvariston kuklarobn,
mutta työläisten sitä enemmän. Täy
yyhän työläisten kuluttaa .^rvikkei-ta
ja voidakseen kuluttaa niitä täy-
,yy sen myöskin ostaa niitä.; Se on
totta. Työläisten on ostettava tar­vikkeensa
elämänsä-, yläpitämiseksi.
Se ei voi lakkoutua ostamasta vält­tämättömiä
tarvikkeita, ^ Ylellisyys­tavaroita
se voisi kieltäytyä ostamas-aivan
samalla kun porvaristokin
silloih kun sille asetettiin hiukan kor­keampi
vero; mutta niitä se ei kyke^
ne ostamaaan vpikka ne eivät olisi ve
rotettujakaan On epäilemättakin
selvää, että tuo myyntivero tulee kos
kemaan kuluttaja- eli työläiskerrok-siin
monin verroin raskaaminin
Suuren loisto-näytelmän esittää
Föft Williamin näytelmäseura «Vic­torian
päivänä» , «PIRTILLÄ» Ja tä
mä on samalla jäähyväisnäytelmä py-kyseltä
johtajalta Hämäriltä. Kappa­le
on yksi ,parhaimpia tosi kuvauksia
palvelijofden- asemasta Heidän ei
salilta ottaa minkäänlaisia lepo het­kiä
ulkona, vaan on heidän elämän­sä
aina oleva porvariston loistavien
palatsien sisäpuolella. Ja mihin ase­maan
he joutuvat siellä. Vaimo ei
voi tavata miestään moniin kuukau­siin..;:...;
Niin onka. silloin ihmekään,
joi siinä joutuu*elämänsä uhraamaan
kaikenlaisiile viettelyksille........ Ja on
ko ihme jos nuori tyttö ei voi vastus­taa
elämäänsä joutumasta hunnigol-le........
kun ei voi päästä puheisiin
kenenkään kanssa. Ja sitte kun elä­mä^
on mennyt, nihj sitte syöstään
hän maailman syliin. V Onko ihme
jos he tämän kaiken kestettyään lan
keavat sitte alapuolelle ihmismoraa-
Ja siitä on seurauksena,^ itsemur­ha!,
y.m; kaameat seuraukset.MU
Mies näkee vaimonsa hyljänneensä.
Syntyy kiivas keskustelu nykyisestä
^äkohdasta...! eikä; kukaan voi tuo­mita
muuta kun järjestelmää......^. Tä
mä on yksi' parhaimmista näytämis-tä
mitä voidaan _ näyttömöiltämme
tarjota et&tavjoia, eitö nsk&llsimme
toh^a täyden katsomoh.'
Kappale alotetaah klo S.8Ö j.pp.
!ja loppuu ennen kahtatoista, niin
Port Arthttrilaiset; p^^evat 1^ kaa^
rässa pois. r Siis täytykää sOIom kat
somo. Tikettien hmnat ovat ainöa&^
taan, etukäteen- €0c. ja öVeHa 70c.
Siis toverit! Saapukaa läheltä ja kau­kaa,
kukaan ei kadu nähdessään tä­män
järkyttävän näytelmän. Tätä
ei ainakaan voida lähitulevaisuudessa
toista kertaia näytellä, kun ,henkflöi-tä
muuttuu pois. ,
Keskiviikko iltana on «Maailman
mahtavimmat tanssit»; oikein Venet­sialaiset!
Joten jokainen tulee kat­somaan
kevät tanssiaisia. Saapukaa
eukolla. ' .
Toveruudella: F.W.S.S.O. Näytel-mäseura.
P. A. naisten puolesta
En malta olla vähä; kirjoittamatta
naisten hommista koskapa täällä pie^
ui koira känkin luulee naisten ole­van
järkeä vailla ja niin eivät tiedä
mitä toimivat Niin ei ole kuiten­kaan,
sillä me ehdottomasti tiedäm­me
mitä teemme ja päätämme.
Raportteri kirjoittaa iIndustriahV
tissa N o . l l l niistä naisten myyjäi­sistä,
jotk-a pidettiin huhtikuulla, et-kaan
hyväksi Niin ei ole ollut, ai­komuskaan
sillä ne oli aikomos pitää
haalin verojen maksamista varten ja
|se ilmoitettim vielä yleisölle eillom
kin kuin ruvettiin arpoja myymään,
vaan teillä taisi olla korvat pumpuli-villoja
täynnä jos ette ei' kuullu.
Muuten vielä huemautao teitä
nurkka kokouksen pitäjät, että pitä-satu
oleman tapaturmavakuutukses­sa,
sillä yhdellä teistä oli käydä niin
urkkimareisulla haalm kitsissä 11 p
toukokuuta kuui toiset ovia menbät
avaamaan ja siellä olikut nenä jpven
raossa.
Eleillä, naisilla oH kokous 11 p. tbu
kokuuta ja päätimme pitää ensi kuun
alussa ohjelma iltaman ja snhen va­littiin
"Tiiaihehkinen komitea. Toivo­taan
että se onnistuu hyvin, nim kum
on ennekin onnistunut. — Yksi jou-
Ikosta;'
CimadaEi
Väittely kokous oli S. S^ osaston
talolla t.k. 11 ja 13 p. iltoma amees-ta:
Onko työväen tarpeellista j&rjes
;yä taloudellisesti ja poliittisesti.
Asiasta keskusteltiin kauvah, vaan
taloudellisen. ainoaksi. taisteluniuo-doksi
hyväksyvät eivät tuoneet esille
muuta kuin suuren haukkuma tulvan
poliittisia järjestöjä vastaan, ja sa­noivat
uskovansa siihen, että vallan­kumousta
ei voida ennen suorittaa
kuin palkkatyöläiset ovat / järjesty­neet,
kaikilla teoUisuualoilla ja val­taavat
teollisuuden ja alkavat sitä
käyttämään omaksi edukseen., Täs­sä
he juuri todistivat, sen taantumus-opin,
jota he ovat alkaneet ajamaan.
Toiselta puolen todistettiin se, että
kuinka yhteiskunnallinen tilanne ei
aina tai, koskaan tule siksi että työ­läiset
voisivat järjestyä kaikki niin
hyvin.että omistava luokka luopuisi
vallasta ilman taistelua, vaan että
meidän on myöskin järjestettävä työ
äisiä poliittisiin järjestöihin, jotka
opettavat työtätekevälle luokalle työ
väen valtiovallan, tärkeyttä , siirtyes­sä
.kapitalismista sosialismiin. Muu
ten Torttila ja Ulberg käyttivät kai­kin
puolin niin asiattomia väitteitä et
tä ei luulisi järjestyneiden työläisten
viitiäivän puolustaa «kantaansa» moi­silla
valteilla. —- Tervetuloa, toisten-km!..
• .i-'
Raskas tuomio.
LÄHETYSKULUT OVAT SEURAAVAT: " .1
40c. lähetyksistä alle $30.00; 50c. lähetyksistä 830^840 M I
lähetyksistä $40.ÖÖ-$6Ö.00; 75c mhetykoatä $6O.00~$l00 on S- ^
$100.00 25c jokaiselta alkavalta sadalta lisää. «i t
Torontossa ott«a rahalähetyksiä vastaan toy. A. j . Hill, 2l4.AdeIai. 1
St. West. t
Fiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii IIII milliini iiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii,„„|
Ernest Albert Walker toisella ni­mellä
John Clarke, joka huomattiin
syylliseksi kuuden arvottoman paiik-kiosöituksen
krrjoittamiseien,' tuomit-
;iin t.k. 13 p. Elliotin poliisioikeu-dessa
ei vähemmäksi kuin 4 vuodek­si
eikä enemmäksi kuin 6 vuodeksi.
iänet tullaan sijoittamaan Ontarion
«kasvatuslaitokseen» ja josta hän
voidaan- siirtää Kingstonin vankilaan
vuoden tai pwin kuluttua.. Ijältään
Walker on 3^ vuotias. Siis yksilöl­linen
yrittieliäisyys johti miehen te­koihin
joiden tähden hän saa istua
linnassa parhaassa miehuuden ijässä
essaan. Tämänkin tapaiset rikok­set
voidaan poistaa, poistamalla ri-koksellisuuden
syyt, joka on kapita­listinen
järjestelmä.
Kuoli alkohooliin.
J. A. Bishops kuoli alkohoölm juon
nista, mutta on olemassa epäilyksiä
erästä Johahson nimistä ttie^ koh­taan
siitS, että hän ei biisi ilmoitta.
|hut ivi^omaisillekyllm ajoissa hä­nen
sairaudestaan, vaan tämä epäi­lys
on todistettu peiättoftiäksi. Asias
sa on kuulusteltu kuutta eri todista­jaa
ja ei'ole selvinnyt sitä, ettfi Jo-
Yapauden kirjeenvaih
tojille
Kun kirjotatte paikkakuntanne ta
jpahtumista uutisia, niin olisi suota'
vaa, että keii;oisitte asiat tuoreina
ja^ jättäisitte pois kertomisen asiois­ta,
joilla ei ole suureiftpaa uutis- tai
agitatsiohista merkitystä, ja jotka o-
Vat jokapäiväisiä. Jos jotain henki
löä on esim. sakotettu väkijuomain
mymisestä, on se niin jokapäiväi­nen
asia, että kertominen ei oikeas­taan
maksa vaivaa. Jos tuollaisista
alkaisimme aina kertoa, niin jokaisel
la paikkakunnalla olisi aina uutinen
lähetettävänä kuinka sitä tai tuota
henkilöä on sakotettu virnan myyiinis
tä. Lehtemme tila on kuitnekin siksi
rajoitettu, että emme halusta julkai-s\
A tuollaisia jokapäiväisijä juttuja
ja kehotamme kirjeenvaihtajiakin
niitä välttämään.
Vap.. toimitus
kun porvaristoon. Porvaristolla ei tä ne on ollut aikomus pitää K. ren-moittamaBn,
vaan toivoi Bishopin pa
ranevan Mutta Bishopin rinkkuessa
neljättä* yötään sairaana hän koöli
ja kuin Johanson meni häntä tapaa­maan
huomasi hän Bishopin kttoUeek
si;' Ristikuulustelussa Jonanson jou­tui
Vastaamaan useampiiti eti' kysy­myksiin.
M. m. josko tietää miten,
iri -oikea käsi oh palanutit Va^^^
taus oli että.Bishop tiistai iltana jäl­keen
nuktaaaah' menon oli ehken
[nöusäut liikkeelle ja jotenkin poltta­nut
kätensä uunin päällä olevassa ve
isipadassa^ Sitten Bishopilla; piti olla
varmojen tietojen mukaan rahaa
$110, mutta hänellä Jöytyijainoas-taan
$30., joten asiat eivät ble oi­kein
selvät. Ei ole tietoa josko, asias
ta aljetaah bttamaan tarkempaa sel-ää^
ai ei, sillä asia ei ole vielä täy­dellisesti-
ratkaistu. ;
Sakottivat viinan myynnistä.
WATER TOWNSHIP, ONT.
Köyhälistön evankeliumia kävi
meille puhumassa toveri Armas Hill
täällä taantumuksen mustilla vaini-ijoilla,
joka oli taas kuin intoa eteen­päin
ryntääville maan myyrille, sillä
onpa meitä täällä jo sievonen joukko
jotka omaavat selvät .Juokkataistelu-suunnat,
vaan onpa vielä semmoisia­kin
raukkoja, jotka ovat"vastaan kai­kella
enerkiallaan työläisten pyrki­myksiä
ja samalla omaa itseään, vaan
ovat vielä niin pimeitä, että eivät
jaksa käsittää vielä edes sen vertaa
mikä kuuluisi edes vähänkään ihmi­syyteen.
Siihen käsitykseen tulin
täällä samassa toveri Hillin puhetilai
Suudessa, sillä sinne oli kerääntynyt
näitä kristillis-siveellisen kasvatuk­sen
kukkasia pitämään kokoustaan
Se on minusta kovin häpeää tällaises­sa
tilaisuudessa pitää moista menoa
'a vielä naishenkilöt edellä. Olisi jo
aika ruveta ajattelemaan jotain yle­vämpää
kuin aina vaan sitä, että
saada häiritä työläisten pyrkimyksiä,
sillä meillä on vaan harvoin näinkui
henkisesti nautintorikkaita iltoja, ,et
tä kannattaa oUp se aika tirskumt-ta
ja puhumatta kuin on. päättynyt
se puhe joka kehittää meitä kaikkia.
Olin itse ainakm kovin tyydytetty
sen illan puheen johdosta ja niin olen
kuullut sanovan jokaisen .joka kerran
haluaa jotain oppia sillä se oli kovin
|mukaansa tempaavaa. 'Saa katua jo
ka oli poissa vaan te^le; vielä sanon
kerta kristiveljet ja siskot, että pois
semmoset konnaihknrit ainakin ylei­sillä
paikoilla ja harrastetaan eneni-pV
ihtaisyyttä, että ei tarvitse iä-
MINDA, ALTA.
J<
rhdel
iii ja
(
maa,
täväl
lejkk;
maan
huo!
Meillä oli täällä osaston sauna.Unt
pimänä neljä eri kertaa.. 22, 23 pjK
vän iUoilla, sununtama 24 päivä kd-lo
2 päivällä ja tiistaina 26 päivä a..,
lalla ja löyly, olikin hyvää kun oU jät
jestön löylyn lyöjä Sanna Kannasto-
— . ulkopuolella.
Yleensä puhe kohdistui lasten ja m
rison; kasyatukseen^ja siihen mitä kir
kot on antanut ja millä periaätteiBa
se on opettanut;ja sitä erotusta iniW
lä työväen lapsia ja nuorisoa, on ope­tettava.
. Sununtaina olikin jo nih
ukuisa kuulijakunta, että ei paljo e-nempää
voi toivoa, puheesta yleine-»;
arvostelu oli, että se puhui hyvin, yk-
Isin Hiiltäkin jotka ei tiedä vielä luol-
'kataistelusta' mitään. Tiistai illabi:
oli tullut kylpijöitä pastori Ovaskai-sesta
lähtien koko pyhä seurakiuia.
l^aitsi tunnetut kätyrit joiden rup-nen
iho ei kestä minkään laista löj-lyä.
Puheensa kohdistui etupäässi.
nuorille opm hankkimiseen ja ite
kasvatuksen luokkansa historian ti
'.emisen / perusteella. Hullujen luo­ta
saa parhaita seurakunnan ^aserni
neista/saaparhaita seurak. jäsen.!,
sanoi^anna. Niillä ei ole järki hait
ana ja että voisko jumala möiittai
tahdo eli^tahtfisko mutta ei voi mm
hän ei ole meitä parempi silla me ih­miset
voimme mutta emme taKdo ja
•
nölli
hottJ
luti
päm
J8 si
leht<
muu
aika
maa
sen
osot
i-5 uks
teel
Til
hana)h olisi mitenkäah ttnuten ol^^ Ve^ kip joku sivullinen tulee meitä
ilmoittamatta viranomaisille, mutta * - » - > . « ~ 3 s - x-r=r_..^^,._
pelkäsi luvatointa,alkohqy
töä, ja siksi ei ollnt halukas siitä il-.|kam luullaan sillä eihän meillä ole
tönne tervehtimään. Näyttäkäämme
että ei me niih metattyneitä olla
John Corva sakotettiin virnan
myynnistä $1,000. Sakko oli näin
raskas jsen tähden, että Mnellä oli
apulaisena kuusitoistavuotias poika­nen,
joka sai dollarin jokaisen viina­pullon
mysTinistä palkkaa. Corva ei
maksa sakkoaan vaan meni linnaan
kuudeksi kuukaudek^si. — T. H.
tiedettävänä kum :kakd asiaa hyvä
japaha eikä me öHa enää niin lapsia
ettei voida tietää nutä milloinkm
meidän vanliaaamme sopii.
VapiipjnUat
Ensimaiset työväen vappujuhlat
loli meillä täällä jotiia dli koko haus­kat
Oli kaksi ilveflya ja laulua jois
ta mainittakoon. Mari KorpOta lau­lua
ja Mandi Hill lausui ruho», Kal­le
Kärkkäinien laulua ja olihan sitä
ohjelmaa koko illan. Toveri Toivo-
Lähti piti 'avauspuheen ja lopuksi Toi
yo esitti että perustettaisim Nuoriso­liitto
vaan saa nähdä mitä meidän
nuoret tästä tuumaavat. Kehotettiin
tulemaan ensi osaston kokoukseen
juttelemaan mainitun liiton perusta­misesta,
joka oliii kyllä sievää että
voitaisi yksimielisesti toimia sen ;asi-an
eteen, jonka eteen meidän kan­nattaisi
toimia. Siiloni ei työmme
menisi hukkaan, vaan onpa täällä
hän lopetti hetkeksi ja antoi tilai­suuden
tehdä vastalauseita ja mtiis-tutuksia
ja rajoitettiin puheen vuo­rot
viiten minuuttiin. Puheen joh'j-:
jaksi,valittiin Elias Mäki. Ensin m\
si puheenvuoron pastori Ovaskainea!
hengellisellä arvokkuudella puhui -
puuta heinää esitelmän pitäjänä- |
vottomuudesta, ja kristukseri laupu
desta vastaamatta tehtyihin kysymyk-.
siin historialta ja syytöksiin uskon­nosta
ja jokainen puheen vuoro päät,
tyi'samanlaiseen jaaritukseen ja vaik­ka
Sanna nimen omaan muistutti et­tä'vastata
hänen tekemiin syytöksm'
ja kysymyksiin että •onko~kirkon pe-'
rusoppi: ottaa järki vangiksi ja uskoa;
Eräs seurakunnan jäsen myönsi, että
täytyy ottaa vangiksi ja tietysti van­ki
pannaan putkaan. Lopuksi pas­torin
vastalauseet päättyi isottelum
varallisuudestaan, että ei hän tarvit^
se meidän dollareita vaan sielaja. :
jKyllä se on sillä lailla, että meiltä i*,
pitalistinen järjestelmä nylkee doU*
rit liiankin tarkoin ei tarvita enään
pappia keritsemässä ja sielumme on;
liijan Valkosia, pappien pimitysop«iJ'
le, _ sillä hedehnät on liiankin hyro
näliosällä viimeisen neljän vuoden s-:
ijalta minkä pappi on täällä vaikutfS'
loat.: .
Muuten täällä farmarit koittaa
da ama lumi pyryjen välissä siemeJK
tä maahan kun on kerta se aika vio-^
dfesta kun enfienldn on kylvetty, j»--
tietysti toivona että tulisi hyvävB»-,:
si että saisi pUliään maksaa ja läS''
tissä olevia maalainan korkojama^'
BOön morketeista ei ole puhettakaö
sillä ijiihm on nin totuttu 0^
Ipreeri farmaUksessa että ne kiralin»
tavaUisten kylvöjen mukaan,, että
on kasvia joita ei harita rikksruoMf
eikä tuulet, rakeet ja pakkaset Jol*
ka meidän jäkkipottia on aina
Imsasa. — Everd Piessä.
-o—-—
kylläkin jotain toimittu, onhan täällä
syriodan seura toiminut kautta aiko­jen,
jraan heitetään jo pois se mikä
on meitä vastaan ja ruvetaan tosi
hengessä toimimaan sen aatteen e^
teen, joka tuo meille ihmisarvon. —
Punikki. *
KIRKLAND LAKE, ONT.
Tuli mieleeni tässä kiiin laiB tp'
ffliehestä sekä Vapaudesta noits jiii^J
hUmötuisia (Vdppu) että on 1:^
n»a kuin ei Kirkiand Lakelta ole saa­tu
ilmoitusta lehteemme, vaikka ei»-
lis voiman puute, sillä toisinaan ö-,,
tee JiianMh punaisia kansalaisi/tä^ •
lä. Minun mielestäni ei tarrifce
la ihan niin kaarna.käin hommaa
takin yhteisiä juhlia ja ei ai«n tsi^l
niin: kaiuiksikaan, kuin oltaisi
kona, jmiitta tieto on pois,
sein kuulee sanottavan minä tifi-S-
|Ja jos oltaisiha tietobia js iB>^^;1\
"^^iä snoräle toiminnaUe, niäsJ:
pitäisi,-antaa kannatuksen P^'^}^
^^vin tärkeä kohta ja sen wi ;
jotenlaji näia; että tilata ifeelle?/^
Paus, Työmies, Toveri eU^Torei^''
Jotka kaikki ovat yhtä parasts^ F^'
lääktefiä seöaiseile joka on ifeaaf?
mäti
Sn;
»M
joidaa
inutti
ikut :
jpäills
jDalos
ta oli
tämä
loko:
stisi
bn
syyti
aaax
lä.
ttalli
l o n t
Usei;
lon i
dyks
j. n.
palje
voiffi
sitai
on 1
Täni
h]
vaoi
iä.«
i toisi
tun
kiio!
aa=
ejjk
saa
Piis
kö
Coi