Vapaus, September 20, 1921

              VAPAUS neet isik&Uin suoraan libemlipuolu*
cc2«en. Näin ollen ci Meigbenin hai-euomateiscn
^^^fl^^^iJfit^Jnsella ollut oikeastaan varmuutta
•|^'f|inut säilyttää itsellään e-
'|n®mmistön'^3rlamentissa. Tätä hä­peää
ei kunnianhimoinen konservatii
fiäoenkannattöja, ilmestyy SudbÄ^
^lysea, Oat, joka tiistai, torstai i&
Iftosntai. *
H.PUBO, W. SLUP,
Vfistaavo toimittaja. Toiroita£sibteer|ps@^^}^ taas voinut ottaa pääl­leen
ja näin ollen se on halukas ris-
VAPAUS
(Liberty)
The only oigan of Finnish WoTk.
ess in Canada. Published'in Sud-
V btny» Ont, every Tuesday, Thursday
acd Saturday. ' •
"AdVertising ratcs 50c per eol
i fnch. Minlmum charge for singie
fnsertion 75c. Discount o i otanding
: ÄdTCrtisement The Vapaua IB the
best advertising raediom among the
FinnJBb People in Canada. '
» Bmotuöhinta 50c palstatunmalta.
' Alin hinta kertaUmotul^^sta 75c.
—Kuolemanilmotuk8et.?2.00 (muls-tovarayistä
50c kultakm lisakd). -
®E-^Ja aviol. Umot. ai n hinta
So, nimenmuutosilm. (^«önuten
.-Idn 'avioliittoUmotusten 7^}^!^
' S2 00 kerta. '— Avioeroilm. 9Z.0u
S (2 kertaa $3.00. v Syn^"??'
• toTlioOkerta. - Ä ^ M tieU^
j a OBOteilmotukset $1.00 kerto (3
fertaa $2.00) — Kaikista ilmotuk- STjoiBto ei ole sopimusto. tulee
''johanBeorata mukana.
' - * TILAUSHINNAT:
. Canadaan ykfli vTc. /4.00, ^pnoli
v t $2.?6, kolme kk. $1.50 ja yksi
Hr. 76c.
. Yhdysvaltoihin ja Suomeen,
• Vfc $6 60, puoU vk. $8.00 ja koi
Mu $1.76. . i
Tilauksia, joita el seuraa taha, oi
toUa Uhettäraään, paitsi asiamiesten
joilla on takaukset.
Vapauden konttori ja «»JniitnB on
Uber?? Building, Lorae St, Puhe-
»n 1038. ^ ^-
, Pofltioaote: Box 69, Sudbury, Ont
, Joa ette milloin fahans^ aaa vas-taosta
ensimaiseen kirjee'»»?.'??; fJ:
loSSaa uudelleen 1 Ikkeenhoitajan
{SonalliaeMa nimellä,, ;
j . V, TtANNASTO. liJhJteenhoitaJa.
Beglsteredat the Post Office De-j
a r t Ä Ottewa, aa secönd class
aiatter.
MisikäiäMep vaalit
' pannaan toiiAeen
fi • '-V' ' '«pi^™»"**» — ,'•
Kun Canadan nykyiselläl hallituk­sella
oli perustualain-mukaan vielä
vuosi aikaa ja Jcurt tiedetään että pää
ministeri Meighen viimeiseen asti vas­tusti
vaalien toimeenpanoa, .ennen
koin vaste"^ vuoden kuluttua,i^niin he­rää
epäilemättä mieleen' Jcysymys,
miksi sitten vaalit yhtäkkiä päätet­tiin
toimittaa pikaisesti? Ja kun tar
kastelee asemaa, niin löytyykin sii­hen
useitakin, päteviä syitä.. Toronto
'Globe; yksi liberaaJlipuolueen 'johto-vimpia
lehtiä,.'julkaisee tarkkailun
täytovaalien tuloksista sitten vuoden
1917. Näiden tilastojen mukaan on
halituspuolue kahdessakymmenessä
täytevaalissa voittanut äinoastoan 7
eijaa, liberaalit saaden 6 ja f armari-tyoväenpuoluelaiset
7 edustojaa.
Hetimiten olisi teasen ollut toimitet-ti^
a 7 uutta täytevaalia, joissa halli-tuksclla
oli paljon syytä pelätä me-
Tiettävänsä eneroMistSnsfi, jokaon ol­lut
sangen pieni parlamentissa. Tä­män
lisäksi ovat 1917 vuoden ajalla
rakennettuun konservatiivis-liberaa-iiseeh
kokoomuk^önHtuuluvat useat
entfeet liberaaliset edustajat eiirty-keeraaman
suoraan vaalitappioon, sil
lä onhan silloin ainakin cvapaaeh-toisesti>
antanut «kansalle» tilaisuu­den
tehdä valintansa.
Toiseltapuolen, uuden väenlaskun
toimituksen yhteydessä olisi hallituk­sen
tullut jakaa uudestaan parlament
teariset vaalipiirit. Niinpä monet
liberaalitkin ja varsinkin farmipuo-lue
ei olisi välittänyt vaaleista ennen
tätä uutta jakoa, kun kerran vaalien
toimrttamlsta on näinkin pitkälle vii­vytetty.
Konservatiiveille on kuiten
kin edullista että vaalit toimitetaan
juuri ennen tätä vaalipiirijakoa, sillä
konservatiivisen puolueen kannatus^
on juuri idän maakunnissa, joissa vä^
kiluku ei ole lisäänt^yt suuresti­kaan
ja joissa niin muodoin ei tulisi
montakaan vaalipiiriä lisää. Sen si­jaan
lännen maakunnissaj jonne alin
omaaft virtaa uusia asukkaita, on vä­kiluku
. "riiineisen 10 vuoden ajalla
huomattavasti lisääntynyt Siellä
taas on liberaalien ja farmarien sekä
tydväenpuolpelaisten; suurimmat toi­veet
ja konservatiiveilla ei ole juuri
mitään V toivoa voittaa ediistajapaikko
ja sieltä. Näin ollen hallituspuoliie
kiiruhtaa käyttämään hyväkseen van
haa vaalipiirijakoa....^ ''
Mutta kaikki nämä vaikuttimet ö-vat
vain valtapuolueitten keskinäises-ta.
virkapaiOckakilpailuäta' johtuvia.
Hallitufkseillaja koko hallitsevalla luo
kalla on: sentään paljon pätevämpiä-kin
syitä vaalien toimittamiseen juu­ri
talla hetkellä. Suunnaton, ennen
kuulumattoman ankara teollisuuspula
ja siltä"aiheutunut työttömyys ah­distaa
maata; Maan työväenluokka
liikehtii levottomasti. Se tekee en­tistä
Quurempia vaatimuiksia hallitse­ville.
Jo viime talvena hallitus vapisi
fy<^ttömien protestien edessä. Muis­tetaanpa
vain' miten' työttömät sota
veteraanit ahdistivat pääministeriä
hän'en Torontossa viime kevännS pu­hujamatkalla
Icäydessään, niin että
hänen täytyi Massey haalista paeta
takaovesta umpinaisessa autossa. Nyt
tammin on työttömyys 8uur.esti laa­jentumassa
ja mainingit tulevat järi­syttämään
koko valtaluokart asemaa.
On siis Vieritettävä vastuunalaisuus
pois, annetaan kansalle vaalit, joissa
be saavat anoa «mitä haluavat» ja
näin ollen on sen «oma syy mita vaa­lien
jälkeen tapahtuu. Näin yrite-taän
ainakin tjskottaa työstätekevll-le
joukoille, ja siiksi vaalit •
Vaalit, «kansan luo meneminen»,
onhan se sellainen venttiili, jonka
kautta saadaan päästaä liikaa höyryä
pois, liiaksi kuumenneesta hyorykat-lasta.
Vaalien jäDceeV mahdollisesti
tulee ^muodosteittavaiksi jonkinlainen
kokoomushallitus, johon saadaan far
marit mukaan vieläpä joitakin «työ­väen
miehiäkin». Täten halJitaeva
luokka vahvistaa asetnaansa. Kansa
jää sitten odottamaan mitä ihmeita
uusi parlamentti ja hallitus saa ai­kaan.
Epäilemättä hallituspuolue ja koko
hallitseva luokka on laskenut viisaas­ti.
Nykyinen hallitus enempi kuin
koko vaHaluokka puolueineen ei ha'
luaisi ottoa nykyistä työttomyysti
eivät lähimainkaan riitä _ .tyydyttS.^£^|||ju|j||Jgjj|| . gjfjiä ^i.
inäan Itaii&em kohtuulljsirapiaiaan'
eläroisvaatimuksia, ovat jo koonneet
lannetta vastuulleen. Mutta kun työt miljoonia leivän hankkimiseksi Idän
tSmyydesta johtuva nälkä ja kurjuus [nälkäisille, rohdoksien hanfckiraisekii
ja alati kasvava puute ahdistaa ja j Idän sairaille. Kauneimpaan muo
painaa yhä suurempia kansajoukkoja
jatkuvasti, eivät ne enään tuskin jak
sa luottaa parlamenttaarisuuden tai
kaan eikä porvareitten hyvyj-teen,
vaan käyvät kapinoiviksi ja uhkaa^
viksi. Ja silloin on herrojen poiiti-koitsijain
ja parlamentaarikkojen vas
tattava työväen vaatimuksiin, olipa
sitten mikä puolue hyvänsä vallassa.
Hallitseva luokka ja sen puolueet ei­vät
siis voi välttää eivätkä kiertää
niita probleemeja, jotka nykyinen
luokkayhteiskunta esiinloitsii, ja jot­ka
problemit yhäti kärjistävät työta-tekevien
ja riistajien välistä luokka­taistelua.
Buuri teko
Kaikkien maiden tietoisten työläis
ten uilmäterä, Neuvosto-Venäjä, on
hädässä. Volgan rannoilto, sen sil-män/
kantamattonolta aroilta kuuluu
miljoonain työtätekeväin ihmisten sa,
nomattoman vaivan voihketta, kuu­luu
menehtyväin lasten voihketta.
Säälhnäton luonto on iskenyt lui­sevat
sormeaisa vapauden työssä in-xtoin
ponnistelevain toverienune kuric
kuun. ' Sdkea sallima ryhtynyt tay-dentamään
^cansainTälistea hylikyai-nesten,
pyövelijonkojen tihutöitä.
Suurta itää rusikoi kova. kohtalo. .
AnnammVko Välinpii&m^^mina
niine hyvineen retkahtaa apua aiw-vaih
ojentaneet ' kädet? Unofadatn-meko
omalta vaivaltamme veijieiiiime
ja ;siskojemme suuren murheen?
UmmistammeJco kotoisen kärsimyk-semme
tähden korvamme toveriem-me
jättivaivalle? ^
Emme^ tuhk kertaa: enune!
Meidän on jälleen noustava suu­reen
tekoon.. Ei tällä kertaa ensikä­dessä
omaa etuamme silmällä pitä­en
vaan raatejavaltiolta kohdanneen
ojnnettomuuden. uhriksi joutuneiden
ystaväinune edtfksi. Noustava soli
darisuuden suureen tekoon^)
Ja noustava kiirein. V
Sillä kaikki; muut mailman prole-taariperheen
jäsenet näyttavät en­nättävän
meidän edellemme. Rafckau
dentyön suuri käsky on sytyttänyt
proletaarisydämet kautta mail^nati
hehkuvaan liekkiin. Mitä mailman
raatejistossa on kaikkein ylevintä,
kaikkein kauneinta: uhrautuvaisufu-den
suuri lafija— se on nyt yhtäkkiä
luontunut esiir^ kaikessa jaloudes­saan.
Kaikkialla pyritään kilvan tu­kemaan
tusGcassahuohottavia^kauikai
sia omaisia. Oma onnettomuus ei
nyt merkitse mitään. Porvariston näl
käännäännyttämä'. saksalainen,!., sodan
•kauhujen uuvuttama ranskalainen,
työttömänä kiusaantuva englantilai­nen^
orjuutettu itavaltalainen, riisto-luokan
aiheuttaman kriisiajan kuris­tama
työläinen JQtka maassa on yhtä;
valmis täyttömään täältä kaikuvan
toveripyynnön. Ne, joilla ei ole mi­tään,
anovat veljilleen apua muilta,
ne, jotka vielä ovat tilaistradessa
myymään työvoimaansa, myyvät sii­tä
osan lupkkansa pelastamiseksi siel
lä ikaUkana. Työläiset joiden tulot
toonsa on luokkatunto tuskin kos-
Icaah puhjennut kuin esim. Vulkanin
konetehtaiden työläistsn rinnassa
Stettinissä: nämä itsekin aliravitut
työläiset työskentelevät 2 ylituntia
päivässä valmistaakseen venäläisille
veljilleen veturin lahja&i. Ja' moni!
Ia muillaikin seuduilla ovat raatajat
pyytäneet saada suorittaa ylityötä ve
näläisten hyrräka. Lahjoittavat sitä.
ainoata mitä heillä toistaiseksi vielä
on; riistajät kun ovat vieneet kaiken
mutni. Ja Ruotsista m jo^^ ftiirehnmi-ten
joudutettu rakkaudenlahjoja ensi
hätään. Kaikkialla mailmassa hääri­vät
toverit'jo taydeHä Ihoyryllä .aioli-darisTOden
suuressa teossa. '
Ja itse Venäjällä: neuvostomaassa,'
ibta sodat ovat hävittäneet 7 vuotta,
jossa valkoiset muihamiehet oväthä-vittäneet
ja tuhonneet maakunnan
toisensa jälkeen mutt^ väreinkin juu
ri ne seudut, jossa kadot nyt tuottaa
onnetitomuutta, maassa, jonka kan­sainväliset
Ikoronkiskurit ovat vuosi-ikausia
'sulkeneet konnuutensa ke­hään,
ja jonka entisperintö oli vain
aälkää ja kurjuutta itse Venäjäliäkin
^oritetaan ihmisyyden.vainiolla siiur
tekoja sellaisia, että ne jopa him­mentävät
heidän entisetkin saavutuk­sensa.
Katsokaa vain; ei puhetta­kaan
paniikeista, ei putettakaan toi-^
vottomasta rmtoihinlyömiseistä^ vaik
ka näl&aä^näa^ kuolinkorah-dt^
loiet ja kaikkein . VBlttämättdmini-jpäihkin
aptäceinojen miltei täydelli­nen
puute luulM Vievän viimaisenkin
Iniiajitin.: £i. llaataj&-Venäjä suuren
tun vain aurustaan. Ja siinä niissä
tähän asti uursi vain maan:^ parahis-to,
missä antoi':alttiiksi ja uhräsvvain'
tietoinen, valii^erroä' '^l^ä * i^detään-nyt
yhteiseen tlaupeudentyöhön' kaik­ki
niaan voimat, kaikki ^ejrokset,
kaikki iuoilc^;|^stävät,ja Vihamiehet
Kansan -luottainushailii^uksen elävä
into sähköttää^ niaaii koko väestön:
kalkki halajavat tehdä kaikkensa yh­teisen
onnelttomuuden. torjumiseksi.
Suorittavat suurta tekoa. V;
Niinipä ön siis meidän suomalaisten
kin/ työliaisten siihen tositoolla • ryh­dyttävä;
Emmehän me. ole sen huo­nompia
kuin" < muutkaan. Siinähän
•me olemme rynnänneet"^ kuin muutr
kin, siinä uhranneei; kuiii ' muuitkih.
Hautausmaa vankieirfen nimikirjat,
ohranan paperit valkoinen lehdistö
ja lahtarirunpus sen kyllk todistavat,
ellette omasta kokemuksesitaTmekaan
miuiataisi. ' '
Miksi emme siis antaisi nytMn^näy
tettä kunnostamme? Mikä näyte Toi
si koitua suuremmaksi*' ja kauniim-mak^.
kuin /yksikään entisistä siksi,
että se olisi suoritettu ensi kädessä
toisten hyväksi.,
Siksi, ettö se olisi luökkasolidari-daarisuuden
suuri teko! •~ M. Törmä
• V ; . ' • ; Q .'" .
Presidentti Haiding - uskoo että
työttömyys voidaan poistaa käyttä­mällä
«suurempaa ekonomiaa^. Työ­läisille,
joilla ei oJe varaa .huoneensa
vuokraan ja jotka eivät tiedä mistä
ensimäisen ruoka-aterian saisivat ei
presi(|entin «viisaasta» neuvosta ofc
paljonkaan 'apua..
hoiliiien.
Tunnettu toveri, Fredrik Ström,
kirjoittaa Tukholman Politikenissa
noodissa olevain valtiopetosjuttujen
johdosta seuraavaa:
Me kommunistit emme • ole kos­kaan
olleet epätietoisia siitä, etteivät
poliisi- ja oikeuslaitokset kapitalisti­sessa
valtios£a ole mitään muuta kuin
kapitalistin välikappaleita porvaris-luokan
ylivallan pysyttämiseksi. Kaik
ki korulauseet «järjestyksestä», «oi­keudesta
», yhdenvertaisuudesta lain
edessä», «oikeudellisuuden ylevästä
majesteetista»^ eivät ole mitään muu­te
kuin porvarisluokan yrityksiä, ver
hota luokkalainlaadintansa ja -käyt­tönsä
hunnuilla, joilla kävisi pettä­minen
suurta yleisöä.
: Silloin talloin sattuu kuitenkin ta­pauksia,
jotka saälimättömästi pal­jastavat
«oikeusvaltion» todelliset tar
koitukset. Silloin irvistää meille
kuolleenkallo kaikessa alastomuu­dessaan.:.
;
Sosialistilaeilla ja gosialistioikeus-jutuilla
koetettiin 70-, 80- ja 904u-vulla
lyödä alas. taimella oleva sosia-liätnien
liike, kun porvarisluokka ei
Ollut onnistunut mjaulla tavoin saa­maan
siitä henkeä. Niinpä oh jok­seenkin
kaiklda sosialismin esitaiste­lijoita
ja suuria kuuiuttajia; Marxis­ta,
Lasallesta' ja Blanquista.>,alkaen
Bebeljiin ja "Jauresihen asti rangaisl!u
kapinoitsijoina,taikka, «maankavalta-jina
» ,v^n|^udella^ murhaajan
kuulilla.'^ Seii/jälkeen-kun spsäalide-mokratia
on muuttunut vaarattomak­si
hailituspuöiueeksi, joka ei pelkää
mitään muuta kuin sosialismin toteut
tamista ja luokkataistelun käymista
porvareja Arastaan, pn kapiitalismin ja-välliteevan,
«järjestyksen» koko viha
suuntautunut kommunisteja; luok3&-
taisteluajäiJkajia vastaan. ,Kaikis-
-sa maissa koettavat kapitalistit hävit
tää kommunistit juurineen, murhaa­malla
heidän johtajansa, heittömällä
heidät vankeuteen ja vainoamalla
heitä kaikin mahdoin' keinoin. On sää
detty joukko julmia lakeja kommun.
joukko julmia lakeja kommunismin
kannattajia vastaan milloin vanhat
lait eivät ole riittäneet Kommunis-tioikeusjuttuja
on • käynnissä vähin
joka maassa. Pahimmin raivoavat
vainot proletariaatin etujouOdkoja vas
taan uusissa «demokraattisissa» val­tioissa,
kuten Puolassa, Jugoslavias­sa,
Virossa, Latviassa, Suomessa,,Sak
sassa. Italiassa.
Tiedettiin jo etukäteen, ettei nä­mä
ulkomaiset kommunisti jutut tuli­si
antamaan mitään rauhJEi^ «uuflellc
demoljraättiseiie Ruotsille». Kommun
nistipuolue' oli tietdinen siita,: että sei
laisia ilmestyisi pian Ruotsiinkin.
Ruotsin oikeudenkäyttelijät ovat jo
aikaisemnun 'saianeet harjoitusta ka­pina-.'
ja valtiopetosjuttujen järjestä­misessä
osoittaaakseen herroille ole­vansa
hyviä telonyahteja. Nykyises­sä
«valtiopetosjutussa» on syyttaja
pitanyt hyvää huolta siitä, ettei sen
käsittely poUdceaisi histoT^llisesta
tyylistä ja ettei sen tarkoitusperän
suhteen voitaisi erehtyä. Hän on ö-sin
poliisien selvän pyrkimyksen kau'
ta päästä johtavien kommunistieT
gummmmmmmmmimmmmmm^^mmmh
i
s Nyt alkaa olemaan aika lähettää joulurahat -n
S vUleen Suomessa. '^^^^^^^^^^'^^^ o^^isuk^n
5 Vanhassa synnyinmaassamme on taas tullut huo».» . . . *
s- monen omaiset isä ja äiti, veli ja sisko, sekä L n S j " ^ ' ' /»Öa
E viattomat lapset ovat puutteessa. - He !/aiki^o?enf2at tsf' Ä
s puolen meren ja odottavat pientä apua. . '"^'"'i^at kateaiä
~ Parhain apu on pieni rahalahja. ^
Sen voi lähettää meidän kauttamme.
E LÄHETYSKUSTANNUKSJ^T:
5 Postissa 15c kaikilta summilta. Sähk5sanomallf?3:5o kaikilta
5 Kysykää eri^oiäcurssia suurillfe summille,
s Toiminta nopeaa ga perillemeno varma. '
s Lähes:2000 eri lähetystö tehty jo tömän vuoden aialla
£ Rahaa välitetään myösMn-kaikkiin Suom^^ ,
5 Rahavälityksemme Numeroon 472 asti ovat Suomps» /
.= vastaan pttejme, viimeslet:elokui|n;16: p. suomessa maksetot
|Box69, .^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^ t ' Sudbuiy,Oiit
= Torontossa ottaa rahavälityksiäva^ T. Hill 17701,
s fair Ave. . , - . ' "
rdiiiiiiiiiiniiiiMiiiitiiiiiiiiiiiliiiiiiiiiiiiiiiiH
äiiriiiiiiiiiiiiiniimiiiiiuiiiiHiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiin
Suomen Työväen pilalehti on saatavana meiltä. Meillä on ati
isompi määrä ja myymme sen 15c kappale. Lähettäkää tilaukäenM
aivan heti. •
VAPAUS,
1 Box 69, Sudbury, Ont
niiiiiiiiiiiHiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii^^^
niskaan, vaikkei näillä olisi ollut mi-töän
tekemistä asian kanssa, osin
viimeksi oikeuteen jättämällään kirjel
mällä, missä hän koko mailmalle se-littöä
töfataävänsä kommunistista lii­kettä
sellaisenaan; osoittanut mitä kil
peä hän kantaa. Oli todella enem­män
kuin pelkkä sattuma, että poliisi
laitokset rikososaston johdossa ole­vat
oikeistolaiset jiauri parhaana yäa-liaikana
pelastivat isänmaan keksi­mällä
sen vaarallisen salaliiton maan
turvallisuutta ja koskemattomuutta
vastaan, jonka .eräät suomalaiset
maanpakolaisparat olivat sanomatto­malla
viekkaudella suunnitelleet! Et­tä
tämä-oikeusjuttu saattaa olla var­ta
Vasten kpkoonkyhättöy, jotta taan­tumus
saisi tuulta purjeisiinsa, ei
luonnollisesti kukaan saa epäillä. Sel­laista
epäluuloa ei ainakaan saa i l ­maista
painettuna sanana. Mutta
työläisillä tulee tällaisen pikeusjutun
aiinkuin monien muidenkin nykyai­kaisten
ilmiöiden olla todistuksena
ditä kuinka kapitaalin saaliinhimoi-len
diktatuuri paljastaa kyntensä jo
•)& demokratian silkkikäsineidenkin
^Ita. Sen tulee kehoittea työyäen-
'uokkaa olemaan varoillaan ja varus-amaan
aseyarastoaah etujensa ja oi­keuksiensa
puolustamiseksi, M
koon työväenluokan katsomaan
sen ä ä r e t t ö m ä n humpuukin mitä;
sutaan porvarilliseksi demokrat
ja johtamaan sen kommunismiin,
-0-
• 'YTidysvaltain oikeuspiinisterin
kaan ei Yhdysvalloissa voida
kään puhua sellaisista to pol
sista rikoksista ja poliittisista ,
geista, vaikka Amerika on ainoa
missä sodanaikaisten poikke:
mukaan tlioraittuja poliittisia
ja ei ole vielä vapautettu. Mutta
pitalisteilla on oma juriittihen
kknsa, silloin kun on kyiytaji MUDS,
sbvelllilfctemisesta työläisten
kumpuksellisen liikkeen vainoojc-seen.
. *
•Minnesota Daily Star hmii
johdosta. etjtä Debsin annahdnsta
Hiotetaan siirretyn siihen asti l
&iksan kanssa tehty rauhanso;"
on muodollisesti ratifioitu, että.
tähyyin. voiteisiin ilmottaa, '
Debsiä voida armahtaa ennen
inailman seuraavasta
järjestämisestä on päätetty.
fmM'^ Valköiiet
(Jatkoa fttoon 91)
* Kuolevaisuus 42,33 tuhatta kohtaan viikossa vas­taisi
Helsingissä, serf 200,000 asukasta kohti, 8,466
kuollutta viikossa. Tämän ohella on huomattava,
että henkilöt joista tässä on kysymys, ovat poikke-jiksetta
siinä iässä, jossa kuolevaisuus on ylen pieni.
(Esim. Santahaminan naisvangeista, joita oli tois­tatuhatta,
oli 86% 15—-20 ikävuosien väliltä! Kirj.
huom.) .
Tätä kauhistuttavaa kuolevaisuutta ei edes voi­da
selittää sen kautta, että vankileirillä olisi ollut
joitakin vaikeampia kulkutauteja.»
Joka tapauksessa on kuolevaisuus, nimittäin
'42,33 tuhatta kohti viikossa, ennen kuulumatonta
ja vastaavaa on tuskin tapahtunut tsaariyallan van­kiloissa,
taikka jos semmoista on sattunut, on sen
aiheuttanut jokin tarttuva tauti, kuten kolera, iso­rokko
tai muu semmoinen, mutta sitä ei ole aiheut-taniit
vankien mitä suurimmassa määrässä epri'er-veellinen
käsittely.»
«Niistä 1,347 vangista, jotka ovat kuolleet ai­kana
6.6—31.7, on ainoastaan 337, s.o, 25 prosent­tia
kuollut sairashuoneessa, kun sen sijaan 1,010
elämää on sammunut odotushuoneen lavitsoilla.*
Näi.a professori Tigerstedt, jonka lausuntoa tus­kin
rohkenevat väittää liioitelluksi tai valheeksi
muut kuin valkoisen Suomen agentit, jotka ruhti­naallisesti
palkittuina itse ovat valkoisen isäntiensä
tiliin valmiit päivästä toiseen törkeästi vilpist^l-mään:
valkoinen terrori? Pötyä!
Matt^ falatkaamme^ 'leireillb. Niistä 90,000
työläisestä, jotka kapinan jälkeen teljettiin nälällä
kidutettaviksi ja joista naimia lienee ollut 5—6,000
.onnistuivat» valkoiset .täten päästämään hengiltä
kaikkiaan noin 15~-20,000. Niin että, murhattu­jen
ja nälkääntapcJtujen työläisten lukumäärä voi-tanee
liii^ttelematfa merkitä 40 ä 50,000 :ksi.
Ja •''kuitenkin olisi kuolevaisuus vankileireillä
•lubnhollisesti supistunut minimiinpä — siitä huoli­matta^
että'«terveydelliset olotkaan eivät voi van­kileireillä
olla tyydyttävät», kuten valkoinen sota-minigteri
sievästi huomauttaa -— jos olisi annettu
vänkien omaisten, tuoda heille rujkia. Mijtta per-kekdiisesta
iuhöämisvaistdstä tämä kielletÖln,
vaikka esim. Viipurissa sattui *että vangit eivät vit-teen
päivään olleet saaneet annokseen kuuluvaa lei­pää,
jauhoja eikä voita» (virallisesta talfkastosker-tomuksesta!)
" J a niinpä valkoistet pääsivät mihin pyrkivät:
«Olot vankileireissä, kaikista sanomalehtien va­kuutuksista
huolimatta, ovai' hirveät Vangituista
(Tammisaaressa) kuolee keskimäärin 80—90 vuoro
kaudessa. Kuolleiden ruumiit ladotaan alastomina
yhteen pinoouj' niin että alimmaiset likistyyät ai­van
muodottomiksi. Tästä pinosta otetaan ruu­miit
vietäviksi metsän, jossa hautaus tapahtuu si­ten,
että kärryistä keikautetaan ruumiit kuoppaan
sikin sokin, jäsenet ristiin ja miten sattuu mene­mään.
» . ' •
Näin kertoi eräs valkohien, •
HYVE HÄPEXPAÄLtJSSA
Niitä surkeita aikoja! Niitä surkeita aikoja!
Ken niitä pystyy kuvaamaan? l#äpileikkaus-kynäilijäin
ja taiteilijain piirtimet, taltat ja sivelti­met
eivät siihen sovellu. Tarvitaan alhaison Bal­zaceja,
tarvitaan joku. Zola, Hugo tai Vereshthcha-gin,
jotta valtaisiin ikuistuttaa murto-osakaan niis­tä.
Tarvitaan työläistaiteilijoita, joita ei ehkä vielä
ole mutta joita varmaan aika synnyttää.
Tarvitaan proletariaattineroja, jotCxa . helvetilli­nen
piina, vaiva ja ahdistus kouluttaa aikakauden
huikaisevik.=;i kuu-luttiijiksi, tarvitaan palavia hen­kiä,
joissa köyhäli?tösielun kaikki mielteet heijastu­vat
kuin prismassa ja jotka sen iikia voivat luok­kansa'kärsimykset
pukea jylhää todellisuaita vastaa
viin muotoihin, kuvata ne paperille, piirtää ne kan­kaalle,
hakata ne kiveen tai metalliin niin, että vielä
tuhansien vuosien kuluttua voidaan sslvilsti tajuta
mitä sai Suomen proletariaatti ylisivistyneellä 20 ti­la
vuosisadalla sietää ja minkä metsäkärjumöraalin
omasivat vuosikauden kulttuuriperijiit — porva-risto.
Tuhertajat eivät siihen kelpaa. Eivät ainakaan
porvarilliset latturinlaskijat jotka ovat myyneet
pienen sielunsa kigkuriluokalle, lahtariyhtiölle, jon­ka
teurastamon- portilla ne tänään voimattomilla
äänillään lu-skuttelevat, mutta joiden ulvonta sam-
" muu jäljettömiin huomispäivän sarastaessa.
Emmekö näköjään pysty siihen mekään, jotka
kukin osastamme olenahe saaneet jaka^ luokkamme
kärsimykset,' Ehkä kahlehtii meitä omat pikku vai­vamme,
ehkä emme öie=kyllin palavasti eläneet mu­kana
joukkosielun jättikouristuksissa, ehkä lamaan­nuttaa
aivojamme ja käsiämme työväestön GoJgate-tragedian
suhdaton, vertaamaton valtavuus, ken
tietää? ; .•'';.••.•:,:•„ ,.. rl r--.i:,\^''^':
Mutta yhtäkaikki: johonkin kykenemme sen­tään
ihekin. Ainiahan teki sentään Voimme pelastaa
hemmat miehet Mutta ssn sijaan täytyi häner käänteessä ympäröi tyttöstä kaikki saasta mitl
kärsiä nälkää, kuten muidenkin, mikäli ei kotoa saa-; kertyä alkohöolin ja yömässäyksen tylsl
itu kemptelluksi hänelle suuhunpantavaa.
Tärnän tiesivät omaiset liiankin hyvin, ja mo­nesti
pii onnistuttu pelastamaan nuori vapaustaiste­lija
kuoleman kidasta ruuan muruilla, jotka oli riis­tetty
muiden omaisten muutenkin aivan riittämät­tömistä
annoksista. •
^ Mutta nyt ei äiti, joka tavalliseni oli pojalleen
unhon yöstä valaisevan pikkupiirteen, jylhästä-luok takkaat tuomiset ollut viikkokauteen
kamurhehäytelmästö temmto onnistanut pettämään kuoleman esi^^
Ylväitä ttUigtemerkkejä vakotessamme tyyty- sydämisia Vartijolte. Kahdesti olivat eväät joutu­kaamme
miniatyyrrveistoksiin; neet näiden saastaisiin kasiin. Muilla kerroilla ei
Kas yWi si>mniehii^^ häa ollut Voinut yrittSäSaän,
kaulusroistojen raaoille kielille ja julkeisiin eleai^
Tietysti häntä «tutkittiin». Mutta nnDts^t!5|
kua ei.päättäväisestä tytösestä saatu kuin ett.M
yksinkertaisesti oli koettanut luvattomasti avD^l
«punarpistoja».
Ampua ei häntä iljetty. Ei myöskään pL#Jf.
määri. : Vankil.uolathan olivat tupatun täpi»^
muutenkin.
Siispä oli :parasta tyytyä häpäisemään
Ja tavoilleen uskollisina asettivat ra^oisct^
jut uhrinsa tilapäiseUe korokkeelle, ckaikkiea^
tavaksi».' , •
: — Katsokaas^ huusivat nämä, näin nnon
niin rikollinen! •^1
Ja se eii suinkaan ollut pahinta mitä he 5FJ^
suustaan.' , v^,.
Nuori, turmeltumaton lapsi sai niiden
.-ui.nih kuluessa, mikä aiSa häntä riepofettBiig|
tanut mielivalta.. Luonnollinen kuoiema, hiljainen '^^ Minä en salli sitä! Olkoon tielläni vaikka tu- P^ajiissa, kuulla sellaista, mistä ei bänojut^^^^j
riutuminen riiuan puutteessa, sehän dli vallan tois- kannen lahtaria, heidän uhallaankin toimitan hä­tä.
Eihän voitu suorastaan kieltää työläisiä kuole- "elle ruokaa , ; tavallinen työläiskoti, «punaroistojm^^^
masta. Ilkeyttään ehkä vain ottivat ja keikahteli- Ja eväskääry mukana lähti hän,leirille. ^""^^ ^^'•'f"JSL'niiirf
'"•Mi
Vangeillp ei saanut Viedä ruokaa.' Se oli valko-petojen
viimeinen ja perkeleelTiisin keksintö. Huo­masivat,
että oli mtoampaa tappaa nälkään kuin
käyttää kivääriä. Säästyy paif-enipiin suihin tuoka
säästyivät: kuu'lat ia^ tyoläisteurasfijks^^^ niin ih-
Awaa siis, että kovasti koeteltu työläisperhe oli
äärimmäisen epätoivon Vallassa.: Heistä tuntui ai-
Vankuin olisi ollut iieidän syynsä, jos poika meneh-tyisi.
Mitä tohdä? siinä laskäs pulma.
Peltheen 'Vaipuessa mustimpaan toivottomuuteen
meen haluttomiksi käyneet sotilaat saatiin jättää kuitenkin tyttosessamriiekapmanhälu entistä
ihmisystävällisen typeryytensä Vsltaah. Ja siksi toi^^ .-r--
seksi: nähtiinhän ulkomaillakin, ettei maassa rehoit- - ^ i , pohti hän. Veljeni ei Saa kuolla kuin jjoi. ^'"^"T M h ^
" paaliissa, kuulla sellaista, mistä ei ban ollut
^iiskahdustekaän kodissaan, joka kuitenkin oi,,.
vat Eeikahdeikoot!
Mutta kidutettavien omaiset eivät niin vain alis­tuneet
pyövelien hirtehismääräykseen. Kaikki, ryy-syihin
verhotut hyvät voimat taistelivat epätoivois­ta
taistelua röyhelöpiruilisuutta vastaan. Keksit­tiin
lukemattomia, aivan uskomattomia keinoja nä­lässä
kiemiirteleyien luokkasankarien kohtaloa-ke-ventäniiseksi.
Joudutettiin mitä ihnieteltävimpiä tei-tii
niyöteji ruokaa onnettomien omaisten isooviin
suihin. Läheskään aina ei onnistuttu. Usjin jou­tuivat
rakikaudenlahjat valkoisten ihmispetojen
saaliiksi. Monesti sekaantuivat avustajat lahtarien
verkkoihin. •,
Niinpä näiden rivien sankaritarkin, 14-vuotias
Mutta, kuten niin usein, voittivat pimeät voimat
nytkin hyveen hennoin esitaistelijan: '
ei ikinä olisi luullut lähtevän herra5\-ae!^ ^
suttujen sivistyneiden^ parempien ^ ^ ^ ^ ^
Kuuli raakuuksia niin runsaa-ti, että ^ ' ' ^ ^
r
tah
tusicanvääristi
tuksan uhreja.
Niitä katsellessaan unohti, hän lopuksi veikko-- ja mielenliikutu'ksesta väristen suun-- . . ^ ^
sen^tykkänään, V totia;kohtt, dli Mnen k^^^^^^
., r""'!!. .^l ' ""''^ ^^'^^en veljiä? seii^ ikäisiHä ihmisillä.
•Niin että kun hän vihdoin pääsi " ^ ^ J j j j
Eikö näillä kaikilla pitänyt olla yhtä suuri oikeus
elää? Miksi yksi tarvitsi pareminih ruokaa kuin
toinen?
Ja suuressa, ennen arvaamattomassa rakkauden
• Hän ei palannut tietämättöniaDV
ohjaamana lap^kaisena, vaan it" '
tjttönen, johon kirjoittaja tutustui paietessaan. vai- hurmiossa viskasi, hän kalliin eväsikäarynsa muudattä
koisten vainukoirien tteltä.
Hänenkin veljensä oli nykyhUnnien piinattava­na,
kitui kuvaamattomassa vaivassa tuhannen muun
uhrin kera vankileirillä.
Tämä oli kuten niin lukemattomat muut luok-kataisteiijat,
vieiä kasvuiässä ja olisi niinmuodoin
tarvinnut ruokaa riittäväiti, enemmän kuin van-onnetonta
kohtt, joka juuri oli nälän riuduttamana kä antamaan armoa, ja joka ^^'^^^^•i^!'
retkahtanut päivän korventamalle nurmikolle.
Mutta samassa tarttui häneen pari tunnotonta
kahmaloa. Lähin vartijalahtari sieppasi hänet ja
kiinni ja raahasi leirillä olevan päällystönsä luokse. . Karjuja on kohdeltava k
Xämä ottivat katkeruudesta typertyneen lapsen minkä hyve saa häpeäpaaTossp. -^^^)
raaoiila kannibaalihnudoilla vastaan. Ja kädeh ' i ^
tamaan armoa, j"-". i-jjiccs^-'; i
kaiis yksin suinkaan riittänyt vair .^^cr,^
väeriluokan käytinvoimaksi, vaan
kaikkea viha. / .1., c j j f ?^
ijOinä-