Canadan uutiset, November 9, 1922

              •
r E * "
B.1
la
«E.
(
I > h 1 k 1 '
CA!sArvAK Utll^ri XöRriUtl^UUUiOKT., CANADA, Torstaina, \iurrask. 1), .1922
MEILIJiÖN JOUKKO FONOaRAFFEJA, Cli t(k^
O l l i liyviiks/tly osaiiiiiki^nksi ll(Mii1ziuan & Coai Pinnoista. Tu-lernmo
mvvmHän niimii fonoo-va fit TEHTAILUAIN HINTAA
lialvcmnilla. Xyt on t(Mllii tilaisinis!
Loistavaa Kabinetti Kokoa-~Mahonki tai pähkinäviimestelyllä
FONOGRAFEJA
TiivaUinen hinta $150.00—$200.00
Nyt hintaan- P
Valintanne mukaan appale
YE OLDE FIRME
4021 Victoria Ave. Fort William.
1 1
Keikoista liuomiota on liorriitiinyt.autorf skä- \
:<)sair. käytiiniiölliuoii järjestely, i . . .
Koko tnka-nKastoii vavustoeiy kuten istuin, istui-nieii
tyynyt, selkänojatyynyt, istninkeliys, jalka
noja,matto ja kaikki nuvut voidaan poistaa au­tosta
.uiuutainis.saniinuuteissa. '
Etuistuin voidaan sitten kallistan otv''Cupäin,
-jolloin saadaan kaikkiaan tilaa kaksikymmonlä- •
kaksi tuumaa takaovien kautta.
Tällä tavalla taka-osastoon saadaan la.slaustilaa
kuudoHekyniinenelle-iu^ljälle kuutiojalalle.
Kun takaistuin asetetaan takasin paikoilleen on
sisäosa tä.vMellinen ja iniollyttävännäköinen.
Sen nurutt u vaisuu tta ei voi da h a va ita. si Imal lU. .
; l / i i k ein ie het, . f a r i n a r i t, k au p p a-m a t k us t a j a 1,
kämppääjät, turistit ja kaikki, joiden toisinaan
täytyy kuljettaa .suurta tilaa vaativia tavaroita
tai matkakapineita, ovat valmiit; hyväksymäiin
tämän auton rakentocn suuren k ä y t ä n n ö l l i s y ys
BLANGHARDÄ: CAMPBELL LTD.
234 P A R K ST.
JirURIKAÖVltCyöYMYiKSIÄ.
Miksi syyslannoitus on välttä­mätön
ja mitä siinä on
huomioonotettava.
Miksi juuri ka svijnai lie o n eläin
lanta annettava syksyllä — on
.kyysTuys, joka on selvä jokaisel­le
suurviljelijälle, joka tämän
nimen ansaitsee, sillä liän on
nähnyt, unten, suuri ero yleensä
on syksyllä lannoitetun ja . ke­väällä
. l?innoitotun juurikasvi-maAn
satojen välillä.
: Pullauttakaamme sen vuoksi ai­noastaan
lyhyosti Tuieleemine tä­män
iiaiiön syvenimät syyt;
Suuri haitta kevätlannoituk­sessa
a i heut u u va rm aa n k in si i tä
että se, tavallisella tavalla suori­tettuna,
saa aikaan ruokamullon
kuivumisen juuri sinä. aikana,
jolloin hennot juurikasvintaimet
kipeimmin kaipaavat ruokamul­lan
-kosteutta eivätkä vielä pys-,
ty syvemmistä kerroksista vettä
hankkimaan. Mitä . blkisfimpaa
lanta oUi j a niitil kuivempi luon
toineiv maa, sitä tärkeämpää o n .
että. jaurikasvimaa lannoitetaan
jo syksyllä. Näin valmistettua
maata ei keväällä tarvitse kyn-
1 ä i i , vaan saadaan se kyIvökun-toon
äestämällä. Täten välttyy
kevätkynnön aiheuttama suuri
kuivuminen. :
Paitsi kosteussuhteisiin, .vai­kut!
aa syyslannoitus epäilemät­tä
hyvin edullisesti myöskin lan-uan
ravintomiiärien . hyviiksi-kiiyttöön,
sillä syksyn ja aikai­sen
kevään kuluessa ehtivät nc
tasaantua .ruokamultaan ja
muuttua kasveille otolliseen
muotoon. Ainoa ravintoaine, jo­ta
, syksylannoituksessa voisi
mennä hukkaan, OU: typpi, mutta
sekin on eläinkunnassa etupää.s-sä
elimellisinä aineina tai am-mouiakkina,
jotka ; vasta muutut^
tuaaii maassa .salpietarksi voivat
huuhtoutua pois. Kun juurikas-vimaidcn
syyslannoitus harvoin
lupah tuu ai kusy ksystä, joi loin
maan lämpö vielä on .siksi kor­kea,
että salpitarikäymistii voi
tapahtua, ei suuria tappioita tar.
A'itse i>elätii ja: kaikissa tapauk­sissa
ovat maahan kynnolyn ••lau-n
an t y p p i t a ppio t i >ieu e m [viä ku in
ne. joita lantatiinkioUa tapah-tuu,
Usein va 1 i tlavat a 1 k'avat ju11--
rikasvinviljelijät, että heillä ei
l.svksyllä ole riittävästi lantaa
juurikasvimaillc ja taloissa, jois*
sa lehmät syksyllä ovat. laitu-me
11 a, täniä ky 1 lä pitiiäkin paik­k
a n s a . . Se todistaa, että lanta
o n . liian tarkkaan . annettu ke­sannolle.
Ymmärrettävää onkin,
ettii maanviljelijät lannoittavat
kesantonsa runsasti. Mutta toi­selta
puolen on muistettava; että
on tiiysin pätevästi kokeilla to-ci
i st et t u, e 11 ii ju u ri ka s vi m a at o-vat
parempia eläinlannan käyt-täjiäkuin
ruis ja että eViiinlan-noituksestn
saadaan, jos käyte­tään
pieniä lantamääriä kerral­laan,
kuormaa ^kohden parempi
lisiisato kuin jos käytetään suu­r
i a lantamäilriä kerrallaan. K un
hehtaaria kohti käytetän 200
kuormallista eläinlantaa, on ko­keissa
usein kuormaa kohden
sa^tu neljäsosa parempi sadon-lisäys
kuin käytettäessä 400
kuormaa hehtaarille.
Kannattaa siis viu:sin hyvin
panna talteen o.sa ennen kesan­nolle
käytetystä lannasta syys­lannoitusta
varteui Semmoisi.s-i
sakin taloissa, joissa pellot ovat
varsin laihoja ja joissa kesanto
siis kaipaisi runsasta lannoitus­ta,
voidaan, varsinkin jas kesan­to,
on multa- tai lu(^kkamaata,
tulla kesannolla toimeen^ pienillä
eläinlantamäärillä, jos lannan l i ­sänä
käytetään apulantoja.
j u l l i a k e v ä t l n i i m t l uksessa j ä ä v j i.
varsin vähälle, jos niinkuin to]
vottavaa 'olisi, maata ei i v e v ä ä l l ji
kynnetä.
o
KIRJE PETSAMOSTA.
Syyskuun alussa.
Vaikka nämä mietteet tälle vuo­delle
ovatkin vähän myöhäisiä,
painuvat ne nyt ehkä rikoisen
hyvin mieleen siellä, missä eläin-lantaa
fei riitä koko juurikasvi-maalle.
Ehkäpä ne kantavat sa­don
ensi kesänä.
Apulahtöjeh kylvö .syksyllä as­karruttaa
Varmaan nVonftn miel­tä,
ja on se tärkeä kysymys eri­koisesti
jutirikasviviljölijöil^
Samoinkuin , eläinlanta, levittää
apulantakin yleensä tasaisemmin
voimansa maahan," jos se kylve­tään
syksyllä, ja yhä yleisemmin
ovat sokerijuurikkaiden ja mui­den
juurikasvien viljelijät ru­venneet
kylvämään ainakin puo­let
foftforihappo. ja kalilannasta
jo syksyM. Tästä onkin se etu
että saadaan ..ravintÖÄineita sy-vempiitt.;
. ruokamultakerl»ksiitt>J
II i\ i n ä n k' o i-j u ii, | )c t sa m o la i st ei;
h u o m a 11 a \' i M in a a n \' i 1 j e 1 y s t y ö a l-kaa
olla : loppuun suorit ett u
Kuitenkin vielä nytkin, syys­kuun
alussa, niikec muutaman
myöhivstyneen licin'änkorjaa jan.
llmastosuhteet ovat ^'leen.s^
koko kesänajalla olleet suoLusalv
Klokuun aliLssa oli ' v ä h ä n aikaii
sateista, mutta sen jälkeen or
taas ollut mitä parhain j.)outail
ma.
Petsamolaisten lieinämaat ovai
kaikki luontionniittyjä, viljelty­j
ä peloniittyjä ei ole nimeksi
kään. Heinäviljelyksclle olisi
t ä ä 11 ä . n 1 o n i n p a i k o i n . 11 y \' i n k i n
laajat mahdollisuudet, esim. Pet-riamonjorn
varsilla olisi mitä
parhainta seutua heinänviljelyk-sclle.
[lmostyi.sii)ä vain oikea
su om ai a 1 nen maa n vi 1 jel i jii a u roi-neeii
noihin reheviin . luonnon-heiniiä
kasvaviin laaksoiliin, niiri
hiin voisi varjiiaan näyttää ih­meitä!
Järkiperäinen heinänvil-jelys
veisi varmastihyyiin tulok--
siin täälläkin, ^etäällä pohjolassa..
Mutta täällä ei ole koskaan ku­kaan
heinää kylvänyt, se on tun­tematon
tapa petsamolaisille e-läjilJe.
Asukkailta . puuttuu tar­moa
ja yritteliäisyyltä voidak-se
e n ' a 1 k aa mi t ä ä n n y Ity i aika is t a
maanviljelystä. Heille on 'vvis-k
u u " (kalastus) vain kaikki
kaikessa, - ~ ja sitten kun kalan
ulosvienti tai osto sattuu keske­ytymään,
kuten, jutiri näinii päi­vinä
on tap.alitunut, tai muuten
kalastus onnistuu huonosti, sil­loin
on.valtion almuihin t-urvaa-minen
ainoa, keino. Hi heillä ole
suomalaiselle talonpojalle om i-n
a i s t a t a r m o a j a 1 u ot t f 11 n u s t a ; o-maan
voimaansa.
Heinimvil j e l y s iä fuounonnii-tyillä
on alettu näinä aikoina
enempi }ia)'joitta;j, »Siitä ovat.
xititylllä liikkuvat, täkäläisiiu o-loihin
katsoen verratt;;uu huo-;
uiattavat karjalaumat .Todistuk­sena.
A''arsinkin voi es:iiiverkki-nä
ma in ita. Kervannon suomalais
kylän Kalastajasaarennolla.
Kalastus on etupäässii turskan
kalastusta. Joista pyydetäu loh­ta.—
Lohia onkin runsaasti var­sinkin
Petsamo-joessa, josta m,
m. Yläluostarin munkit pyytä­vä
t lohta, h u om a 11 a via m ää r iä.:
M y ös h a r j o i t e t a a n j on k un ve r-ran
suurempain kalain pyyntiä,
kuten n. s. hogler-kalan, jonka
paino nousee satoihin kiloihiii.
Samoin pyydetään pallasta Jää­merellä.
Hylkeenpyyntiä ei .har-joiteta
varsin suuressa miiäräs-sa.
Mitään huomattavampia ylei­siä
töitä ei nykyisin ole, lulcuuu-ottamatta
Kyrön — Petsamon
maantien rakennasta ja posti, ja
lennätintalon laajennustyötii,
jossa: joukko miVhiä on ollut
työssä koko kesän ajan.
Huolimatta siitä, .että täällä
on vain Vähiin kunnollisia teitä.
on yhteys eri paikkojen välillä
vorratain hyvä, kun huomatta­vammat
kylät ovat meren ran­nalla,
joten yhteys vesitse on
esteetön. Mootlorial us ' * L a i i -
sing kulkee säännöllisesti joka
viikko Kalastajasaarennon sata­missa
sekä välittää liikennettä
Kirkkoniemeen Norjaan, ^lyös
välittävät liikennettä valtion |
Norjasta ostama •' Kmme''-]arv.'i
sekä kalastusyhtiön komea mooi
torilaiva ''Avanee."
Postitoimistoja on yksi täy cl ei­linen
postitoimisto Alaluostariila
sekä postipysäkkejä VaihtoTah-dessa,
Salmijärvellä j a Könkääl­lä
(Boris Glebis^ä).
Puhelinyhteys on kaikkiin
Petsamon ;k yliin, in. in. näinii:
päivinä kuntoon saatettuv linja
Puumanki—"Valtolahti, joka on
pohjoisin puhelinlinja maassam­me.
Niinikään on knnätinkont-toriu
kautta .t>uhe!linyhteys, Nor­jaan
ja .Venäjälle.
' paikalli»en väestö ei harrasta
mitään henkisiä rientoja. Yleen--
sä kaikki harrastukset näyttä­vät
keskittyvän jokapäiväiseen
toiraeentulaan. Riijavartiostonjf...
sotilaat pitävät tpisihaan kasar­milla'^
oh jelmaUisii^inanvietio.iäJ
jotka ovatkin mclköjkv ainoat vfl^
lonömaisut Henkisesti .kuolleessa
ovat yhdeksässä tapauksessa kytnmenestä tneidän tautiemnie,
Uärsitiiystemhie ja kurjuutemme aiheuttajiha. "'Suiirih osä
tiMistS vaivoista voidaati tiopreastl huojentaa käyttämättä
erinomaista Nuga«Tone lääkettä^ joka luo vahvan^ punaisen
veren, voi makkaat, vakavat hermot j a kasvattaa tarmokkai ta
miehiä ja naisia.
Heikot Hermot
m ä r k i t i eVUt h k k o ai
k u l u n u t t a » -vSsynytttt,
lamaantunutta ruuniUn-rakerinetla.
Ruumliti
tehtUvit Ja k i l k k i e n sen
elimien elinvolmo^toimin-ta
j a elämä riippuu her­mostosta.
Hernioito on
se tärkein vieteri, joko
hallitsee itieidiln terveyt-tUmmc,
toimintaammo,
Ilojamme jä hteheitys-tSmme.
Miehet j a naiset.
Joiden hermot OTatitiur-tuneet
j a lamaantuneet,
ovat salraloisia, artylsiU, rildantialulsia Ja
onnettomia sekä kykenemättömiä kan­tamaan
eiUmttn raskaita velvollisuuksia.
Nusa-Tone on maailman oivallisin laake
hilKOlle, kulurieelle hermostolle. Se sisSI-tUM
runsaasti fosforia, joka luo voimakkaat,
vakavat hermot, hyvHn terveyden, punaiset
posket j a tyytyväisen, iloisen luonteen»
Vatsanvaivat
huono ruuansula-tuA,
umpitauti,
kaasu vatsassa ja
suolistossa, tur-v
o t u s , v a t s a ­happo,
pahan
hajuiilen hertni-tys,
tahmea kieli,
sappitauti, r^yh-telemlnen,
polt- -
tava tunne, vatsakatarri, kouristukset Ja
muut ruuansulatus hairittt noi
huojentaa:
1'one lilUkettH. Seailitaa hyvHn.
anSulatushairlHt voidaan nopeasti
kayttamUlia tuta mainiota Nuga-etta.
Se arttaa hyvän-ruokahalun
Ja unen, painonne lisaUntyy Ja tunnette
itsenne kokonaan uudeksi ihmiseksi.
Heikko Veri Huono
Verenkierto
Nusa-Tone sIsUltau
auurenmUärHn rautaa,
joka. on ykSi par­haimpia
t u n n e t t u ja
a p u k e i n o j a vahvan
punaisen veren luomi­seksi.
Ei ole mitaan
. sen vertaista kai peille,
heikoille, vähäverisille
ihmisille. Se myUskin
elvyttää sydämen toi­mintaa,
joka puoles­taan
parantaa veren­k
i e r t o a l ä h e t t ä en
lampimUn, vahvistavan verivirran jokaiGc>.Mt
elimeen ja lihaskudokseen ruumiiss.-i. Nuic»-
Tone'n vaikutus ulottuu maUsann iti
.suolistoon aiheuttaen saSnnSIIisen ulo3tu'U>
sen ja siten poistaen umpitaudin.
Täydellinen
Takuumme.
! Nu2a-Tone'n hinta on $1.00. pullo, joka
ruttaa YHDEKSI KUUKAUDEKSI vh ö
pulloa S5.00. Nauttikaa Nugn-Tonc'a /O
pUivaa ja ellette ole tyytyväisiä tuloksiin,
palauttakaa Jaannn8s'nncmlsta olette 5>;n
ostanut ja rahanne maksetaan takaism
viipymattll. ntte voi hUvltä pcnriiUkli?,ji.
.Me otamme kaiken va&tuun. Ulh.sttlDcitU
tilauksenne tanaan ja saavuttakaa takui.«iii
terveytenne, tarmonne ja elinvoimanne,
Nu2a-Tone'a myydaah kaikissa pt<rhni.'sa
apteekeissa samanlaisilla ehdoilla ja takau! •
siUu.
POSTITTAKAA TAMA KUPONKI TÄNÄÄN.
National Laboratory. F. 700,1018 So.Wabash Ave;, Chicago, 111.
Oentlemen:—Enclosed please find
bottles of Nuga-Tone.
Name
O
St. and No. or R. K. D. .......
Cltf „ ... .
tor which send me_ postaKc prcpiud
State
90.
Kirj. Veikko Korhonen.
KORPIKUVAUS.
Yfiikko Ivoi-lionoiv o n vilkas j a laitava kertoja, sa­nonnassansa.
lUGhoviin kaijsaiiomainpn Ja sen lisäksi
on lian nähnyt sankarins^a porin/ tarkasti, niin että
noissa: laiskoissa jnopoltolijoissa jokaisessa kuvastun
kunkin Juonne selvtipiirtoiscsti j a tarkasti. 112 siV;
Hinta 75 senttiä postimaksuineen.
S>aa(laan tilata osoitteella:
C A N A D A N U U T I S E T,
Port Arthur^ Ontario.
o
V/urti«.)stoii k a s a i M u i l l a^
aikajui harjoitett '
potkupalloa var
Niinpä oli va
joukkue elok»
uicnussä kiw. ,
ton pelaaji
" f^ivistx
t i
seiidussä»
sf
1
im.
JH^ I
tm
I M
tm
4 I