Vapaus, February 19, 1924

              J'
S j y q 2 Tiistaina, helmitaum 19 ii. — Tae&> Fed 1?
V , y A P ^ U S ^ / voimaan• pSasaeegsa -jfct«ttdnnrtamaodos3a. 3lntta7koy-i
t a d t t - i i ^ i l ^ V s v i e ^ ttneBk*natt«i^'fIme*.pi^^ l(|paIoi«Mn, tarjoaa heUIe 'näyn
|yj SoAttryaif;* OoU- Joka.^uxtai. torstai J a laoantal 'seHaisestaJnokasta^vjolIa >i ole historialltstt alkuperää
ONNf SÄAEI _S. a N E t t - ,^,555^ i i s e n S i s l a j j o l i i ^ liiketta>
Vastaava Toimitnaapolainen
^ * - V A P A US
( L i b e r t y ) ' , ^ ,
Tlie only örsaa'of Finnish W«rkeM in Canada. Pab.
bbed i a Sadbnry, Ont; every Taesday, Thorsdsy and
Batorday. >_
Advertisfoc rat^ 40e per eoL i n d t Minimam eharxe
idr siiuje Inseräon 76e. Diseonnt on standintr.advertise-aent
Tbe Vapaos & tbe best advertisine mediom amonfl;
the Finnish People in Canada.^:
Vapauden konttori ja toimita» on: Uberty BondinK
Löme S t , PubeJin 1088. Postiosote: Box ,69. Sudbury.
Ont. : T:^'' - - • •• • ' ^ • • . : • •
Canaaaa»1*sI;«L^^ 12.26. kolme kE
'•1.50 i a yksi kk,« 75c.
yhdysvaltoihin i a SUome*n. ylfsi vk. 15.60, puoli vk.
13.00 ja kolme kE.$1.75.
Tilauksia, j^ita ei miuraa rahaa ei talla Ifthettämiin.
paitsi asiamiesten lolga'On takaukset.
' nractariifnts kerran JalaistaisU ilmotuksista 40c
palstatuomalta. Suurista ilmotttkeista: sekä ilmotaksista.
Joiden, tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan tuntuva
alenna!^ I^öloilmotak«et'|2;00 kerta ja 50e lisää joVai.
seita mujstovärsyjtä, .Nimenmuutosilmotnkset 50c kerta,
noo kolme ^ kertaa.', Aviotefoilmotnkset $2.00 kerto,
16.00 kaksi kertaa. Svntymäilmotukset $1.00, kerta. Ha-^
tutaantieto- ^ja- osoteilmotukset 60e kerta, $1.00 kolme
kertaa. TJlapäUilmfttnk^igtfl pitää raha seurata mnkaria.
«VäiAanyiitdskmmanlupIckiett'väliset selkkap]^
yleensä edistävät mondia tavalla-köyhälistön kefcilys-kulkua.
P*varifllo; huomaa sotkeutuneensa alituiseen
taistelpuD. -Ensiksi MySx^mznin nii
*Siku he byUeqäväitiaiken poliittua ja eritotea
kaUcen buiuittksMism toinuanan,> •-
Ja.sain;
Saskatdiewanin ja Ontarion far­marien
. jäzj^stöt' ovat vuosikonven-tioneissaan
hylänneet politiikan jär-jestjyensä
taistelaaseena. Paras oli-den
porvt^iston cornien ryhmien kanssa, joiden edut Mitä tyhmät farmarit tekisivät
' O fvat ki ä- y_n e1et. tva_staildl: caisHcsi t..e.-o1l1l-i^s uuden e-dji»s t.y,»k sen semmoisella- rakilla.- Jota eivät osaa
kanssa» kaikkina aikoina filkomaitten porvariston kans-
. Tiintaln 1phtWn nP^^nfMlmotukset pitää olla kont­torissa
lanantafna. toi'«*n''rt lehteen tiistain»^ Ja lauan-tairilelitfpn
torstaina kpllo 3. , ' ^ '
' Jon >tt»» n i i l l o i n t-^iinns;» saa vastausta ensimaiseen
kir?«"""""'v»» '•?«••-•••»'<?»« uudelleen UrkkeenhoitaJap per-,
, f. v^vyiysTn. T.iikkcenhotta)a. ^
Hp^r»»»»,-'"' at. the Post Office Department; Ottawa,
•»«•.»«"""•kr^tMAmatter,••• . .,-1
Proletariaattia Tail[0 pfotoptasmaa?
VTodeHisct vallM^ työläiset eivät kosr
kaan (dritse 'politiikkaa ja siksipä poliittinen toiminta,
siihen luettuna Workers Partykin, et ole illuula i u in
työlStstep pitämistä ^a'harhaan johtamista.»
/ «Työläisten vallankuinoukBellisuua häviää niin pian
^kun he antautuvat poliittiseen toimintaan.» * ^ ^\
^VTyölätsten poliittinen puolue on vain^ino,.nriIlä
yritetään .työläiset hämätä näkemästä (ödeHisia Juok-
• kaettQansa»^ - , " /'' "
' Tufiaisia väitteitä^ ja lausunnolta näkee joka päivä
* I.W.W. UHon kirfallisuuagssa ja lehdissä,, jdkaj todi^
|iita fInunVttua, taistelua mitä ne jatkuivasti käyvät
fHyöiäi^ten/yilti(^Iisia puolueita §0^^ y
toimintaa Vastaat^. ' ) 1
^^::-:^li(diaen^ iiäideni väitteiden ohella 'oli Industrralis-sa.
KaSussa näjssä^ taistelaissa se huomaa >oIevansa
pakotettu :vetoamaan kö^^istöön, pyytämään sen apua
ja siten väkisinkin vetämään sen polUtdsdle areehtdU,
Porvaristo siis itse varustaa köyhälistön omilla politil-lisen
ja yleisen kasvatuksen aineksilla, toisin aanooi, se
laittaa 'kö}^listölle aseet taisteluun porvaristoa'jras-taan.
» ;• . ' t- x .,, -
UtbpisUsia sosialisteja, arvostellessaan ja ruoskies­saan
Kommunistiaeh Manifesti vielä sanoo seuraavat
sanat, jotka nykyisissä suhteissa sopivat juuri i.w.W:läi-
»ille: " ' , s '
cA^eettain vaipuvat he taanluvaia sosialistien ta­salle
»' ejTdten näistäv ainoastaan siinä, että;ovat järjes­telmällisemmin
pedantfisia ja kiihkeästi ja taikauskdi*
sesti' luottavat' yjiteis^uhtatieteensa ihmeitä tekeviin
"aik^uksiin.' ^ ^
liSen, takia jte Idivaasti vastustavat^ kaikkea^ työvä­enluokan
ppUUtuta toimihtaa. SeUiu^ TieU
daa, mielestään voi joHtua^Mi^' spkeasta tukbttomm-desta
tähän mteen tevanflfliti^iin.r ' - / /| <
Nämä mliutamat, lainaukset. riittilcöot osoitamaan.
etteji edes «sivumennen' sangen^ Kojm^iinistinen Mani­festi
^le jäänyt i^.w:|äi£ften käytettäviin ^empää
kuin rmantilaisuud^eäbsa, ^Leninin lausuntojen laiuaami-sissa,
tai^ttdustriftlistisessa unionis]^issa he löytäisivät
käytänuöUisessä«taikka periaatteellisia työssään lael­leen
minkäänlabta asiallista tdcikohtaa tai sukulaisuut­ta.
- Sen sijaan kuu meikäläinen ^öväenliike pukeutuu
kommunistisen Manifestin j a yleensä marxilaisen so­sialismin
lävistämattötoäähv panssaripaitaan, niin^^ tunne luökkaipolrtlikkaa, vai-liitiisessa
kuin union»8'ti8e88akin toiminnnassa. käärisi kuttaa pottariDinen polHiikka hei
kelee Industi-ialuti asioita tuntemattomia • työläbiä' p^r^
jausteiyu Jiralhekaap{iun« teh^^ alastomuutta yhä
yäan kjurjeminaksi. / . ^ \^ ' »
Jos hyvät Lw.w:Iäiset9iöyhenten.pöyhistelijät^^^j
Industrialistin ul<wantajat ja sen levittäjät/satutte vielä
joskussisimmassähne tuntemaan sitä^.mitä ymmärrc^-
tään ihmiseD.edesyaätuulIisella ja jalommalla'hetkellä.
riaattl^vaikp protoplasmaa.
.^OÄKien naiaen,vaineiaen oneiia ou inaastrraitt. . . ^ käsi sydämmellenne ja tehkää'i
tissa.i^iUä. päiviöä jelitjrs,^rtiä Marxin ja E n g e l s i n ^ j ^ - ^ ^ . - ^ j ^ ^ ^ luotlatietoisU ]
1 ^ ksr}<^ma4;^«Kommnni^ittet^N,M
: noen onkin', iaanyt i.itr.w:Iäi8t«tt kayte(tavak8ii..>;'tm-
\ laen-^sii»; täUa' laiistinnolla ymmärtää, e l ^ tqainittu
tikeellisen s
, muka soputroinnuBsa^ sen agitatsionin kanssa; mitä I.
•>W. W. liitto jarvarsinkin sen suomalaiset kannattajat
^ työläteen harjottavat muita työväenjiiijestaja jk varsin-
; kiä 'Eliittistä ioimintää'ja työväen valtioriisia publu^
eita vastaan. " 1 . ' / ^ / : , \ «
Jos i.w.w:l5is^ voisivat vaikkapa jollakii) irrallisel-.
la lauseella osottaä Kommunistisen. Manifestin sisältä;.
: vänsäJaisijBrojati^raia ja^^^
ja Iviokkirtaisteluata kuin mitä ^ heidän agitatsioninsa
sisältää^ niin voitabiin kernaasti jättää.tuo tieteellisen
ruldlla,-jota runnata? Antaa herrain, haltuun ko­ko
koneiston; Ne vain osaavat* sitä
käyttää. Mntta ne eivät käytä s
farmarien, vaan -itsensä hyväksi.
Politiikkansa avulla ne ympäröivät
Canadaa suojelostaUeilla, ;^ ^onka
suojassa' ne voivat rauhassa,' ilman
ulko(paoiista häiriötä/!, keritä farma­reita.
Politiikkaa apuna käyttäen
-i&vat he rakentaneet ^rautateitänsä
yli Canadan,'-Atlannilta Tyyneeme-ren
rantaan; mutta estävä farma­reita
saamasta^ pientä palaa Hud-sonlahden
rarftaan. Kapitalistien po^
liittinen koneisto on täydessä työs­sä
* haaliessaän työttömiä työläisiä
kaikilta maailman kulmilta Cana-iJaan
entisten lisäksi, ^ama^koneisto
Se ori, joka Jäihettää sotaväkeä saar­tamaan
lakkotaistelussa olevia työ­läisiä,
että voitaisi kaikessa rau­hassa
särkeä heidän taistelurinta­mansa/
Politiikka on monipuolinen
ase j a sitä käytetään luokkataiste­lussa
kaikk*ialla. Voipa melkein sa­noa,
että luokkataistelu'on — sii­hen
saakka, kun tartutaan kalpaan
— taioudellista taistelua poliittisil­la
aseilla, feiyätkä farmaritkaan hy-leksi
politiikkaa, kute^ IWW ja
OBU sillä, pe^jisteella, että ne vä­heksyisivät
sen merkitystä. Parma-rijärjestöjen
politiikan vier<ominen
johtuu pääasiallisesti kahdestai
syystä. Ensiksi: Farmarit kun eivät
itse/llenne
proletaa-f
, Palkat Jä hinnat'
Vaikka^palkatGanadassa. ovat nykyään ylejmsä kor­keammat
kuin mitä ne olivat kymmenen vuotta:sitten,
ei aiilä^silti vloi vetää johtopäätöstä, että^työläisten elin­taso
olisi sWa8^a^iBtmtee8sa>korpNeampiC:£^^^
juuri vj^lkaisepaat^tilastot!osoltavat,^,e^^
jääneet pallon ' J ^ ^ kohoamiseen ver-metaillityQaloilla;
-klriapainoissa,';aähköraltiote^^
luottataiptelun kirja yksinomaahhddän käytett^^^^ taJteiUä J a .hi^^^^ palkat vuonna ^ _ _
apen. Mutta.Marx,ja tngeU eivät olleet tuplajuulaisia, ^^'f^T. I L ^ T ! " " Jjl*!!!?'.vfc*^""^^ ''"^''HT.^^^V^il^f'^^^^
• eika^^myöskaän heidän teoksissaan ja aatteissaan <löydä
i.w.V|r.:läikyydelle mlnkääxilaista turvapaikkaa. Konimur
, ^ntstJrienManifestVja i.i^vrläisyy» ovat^ kuin tuli ja
i v .rvesi; toisiinsa kokonaan v^ovittamatt^
•K. nen Manifesti on . köyhälistön todeiliseii' luoldcatai^e-vesi,
• kokonaan sovittamattomat. Konununisti- ^ \
r..- \M^ltt^\i iLÄ.ii.!iij-.s.. » . . j _ « t „ ^ . iMpeet jttvat koh<inn^t
lun opjn,^ j^saa p
hölynpölykäailyksia, vislaan, joita I,W.V. Hitto ^no-^^^f^'^'^^^^^,''^^^^^
malaisine^ apilaisikriÄL ' . ^ >. , ' P # > ! ! ^ T ^ ^»»S-
' ,^1«h»iatome tähän tuosta Manif«tistk mUulamia ? f * T ^ ^"f» »^^«Jj?* °° ko-oit<^
ta^"lSU.>imint^ koskevista t kyaymyksbiä. ollut ladtenjista sillä «yäga-jotkatSll
» W«iussaSnainitailla lainUksilfa otfm^KP^^ «l««t^e.s„n muAin vältta^^ me-me^
p<rfälÄnii ^abifei. / ,w ^ • ttoi|im ovatheik^piakuiih *itä t>ll?ama siihde-k^^
Näin sanotaan Manifestfaias • ^ ,V ««nen^ubtta^sitteni NSmäjSuh^^^^
• «/oftome» luokkataistelu on poliittista to«»eto«..oikean-,käsityksen palkoista
7ätä köyhälbtön'järjestäytynibtä^^^^^^
jViaS poliUtifeksi puolueeksi pyrkii twin.t9kaa säike-j ....^ Lenilliläisten tehtävät
.mään Jtse lyöläbten välinen kilpnilu. Mutta^se aina ^ ' • '
.koHutud tiudeilee,^ ypimakkaampanä. 'Se' p^ottaa ./A^^«jan'Kommum^isen puplueen pä^^^
: työläisten erikoisille .kuille lafllbtaAunnustusta.käyL f ^ ^ ^ ^ . ^o^^an Ptawdassa, on Sinojev julkais-
Iämällä,hyväks4en-.itse por^ifeton keskuud^sa il^^^^M^j^^^'^^ohmm johdosta artikkelin, jossa hän
neviä ryfcÄittvnTisiä. Siten kymmentuntinen työpäivä: J^^j^ k^^JOttaaj Xenm, joka J i menett&yt puh^ ja
laki meni läpi Englpnissa.»' - ^ ' - . ^Jkiijoituskykytlsa > - voidaanko kuvitell
dän järjestöissään hajottavasti. Yk-pi
on konservatiivi, toinen liberaali
ja kolmas progressiivi - jne. Toi­seksi
t fl^lä ei c ole politiikkansa tu­eksi
panna JaJoudeUist»*^^^^
Fari^arien järjestöt ovat -vielä köy;
hi^ 'tifiloudellisbta voimatc^jöistä ja
luokfkatiedlottomaus estää ii^it]äkin
vähiä käyttämästä Tmitä hilHäx on.
NäihöUen jäävheidän politiikkansa-kin
vain «hyvien miesten»- "^lyvän
iabdon varaan,-^oka aina on ' t i ^ -
vaxma» ja;. ,tii|jpW^i<: vSbäpätöis-'
tä.' v^ämän f oivaltaen näyttävätkin
farmarit jo IjossainV^pyrkivän yh-teisrintamaif
i/iuoäostamiseen teoUi-suustyöläisten
kanssa^; jota'^ ei .voi
muuta kuin ilolla tirvehUä, sillä
se odottaa, • että' farmarienkin kes­kuudessa
luokkataist^un ioipuksi
täytyy löytää oikean''suuntansa..
Mutta miten on sovifettava 'far­marit;
ja teolUsuufityöläis^ / yhtei­seen:
rintamaan. Ui^en Voivat far­marit
auttaa ' e s i m ; ' kolimälnaieita
paig^mpien-^paltikainjä^' lyhemmän
|työl>äiVAn puolesta 'tai^Uessa, kun
vat vuonna 1913. Mutta 'elintarpeet blivat)viime, vuon­na
keskin^äärin 155 prosenttia korkeammat kuin mitä
ne olivat kynrmeiien vuotta sitten; Näin ollen palkk|i-suhde
on lisääntynyt' ainoastaan puolet siitä mitä
>^;Työtai«efuissä, työnantajat ta^llisesli käyttävof
m
suurempaa
V
.päin kaikkia muita.»
" - ' «Kommunistien välitön i^ikoitus on 'sama^kiiin kaik-
V j kien Äuiden köyliälirtö^ köyhälbtönJ^jnBi^
\ dostaminen luokitksi, porvariston yliherruuden kukis-
'taminen ja polMttuen vallan voittaminen koyhälifitölle.*
«Köyhälbtö käyttää poliitdsta' ylivaltaansa" kis-
7v ".koaksedi^^Söteettain kaikm kapitaalin porvaristoltftr kes;
kittaäcseen kaikki-tuotantokeinot valion, se on^ .valta-
Inolu^si j a i j c ^ e e n köyhälistön kasiin, sdcä li^tSc-
' 1 - r «een tuotantovoimien , kokonaispiutta mahdollisimman
J^opeash.»' . ^. .
\^ / ICo^nnististesa Manifestissa arvostellaan myösfth
. ^ -^'•^nkai^aatJ » i ^ IrtopBtbia sosialbteja j a b^dän oppe-^
-|Mn,'j o f t e ^ « l i i ^ ifttä epakäytranöllbiä luokkataisleli-
' - joita i n i n . n y k j ^ a n ovat i.w.w:läiset, |oskin"^omalla
/ tav»Haan. Heidän <luol*ataistel^lwriansa»^ja, meijet^
teh-tapansa. revitään Manifestissa ibuiskdcsi annot
tomälla tavalla* Hebta n u n . , läusutaanV ^
növjev^:fauomauktaai;että lyonilaisten t^fäVät ovat nyt
johtt^anU kuolman^^^^ monimutkabemmat' ja
vcuSlceämmat kuin Marxin oppilaiden tehtävät opiettaj an­sa;;
kuollessa 1883. MaailmanvaIIankunu>u8 ^ > o
alkanut^^^ja saanut ensimäiset '.voittonsa vasta yhdessä
8uure^a< maassa. Itfuttataistelimvaikeudet^ k
&essa mittakaavassa ovat vielä ^essäpäin.
Ltoimläisten tehtävät Venäjällä Sinovjev määrit-teleerseuraavaan
tapaan; länsimainen teteäva on leni-niläisyyden
. perusaätteen, työläisluqkan ja -^talonpoi-kabluokan
Hiton ^lujittaminen.' ^Toisena tehtävänä on
vahvbtaa kommunistisan puolueen «ja puolueettomien
{;^Iaisr|oukkojen:väIiset suhteet K^^
tarkotuksena on hinnalla nrillä hyvänsä säilyttää^^^^^^^^^
näbyys Leninin perustaoiassa' puolueena. Neljäntenä
tehti^Vänä on pysyä bolAevismin 8^
manoveeratajav peräytyisi n u U o i n n^
_ sen jjiäkeen voitabiin paieniiam/hyö^t&.0^ UÖDBTÄPA
•"lNLenl5^Teh^Sn;^insi^at n^cevät itse'W-.«SaUmätton^asä v a s t ^ ^ Teninilmyyrfen vääientär. TiLAIiKSI
luokkavastakohdat, 'sambin- kuin erottavat ainekset mi^yrrtyksia. mflta taholta ne tulevatkin.. ^af^B^ lUiÄUOUJ
siuian- lifoj^midnareille, otettaisi; fm--
'märeilta',icorot&ttujen kolin hintain
muodossa?:: Miten^i saada ^farmareit4
talstetfmaän Wäs. j a j^puutavara-työlusten!
jpuoles^ vkrä.Ase mitä
nSlmr työläiset ;-voittäbiivati Jdertyi-ayjsön'
aluk^, farmareitten >hä-yiSOcsi^
kallistaneen ty^kaluston ja
rakenriastai^it^n; kautta?' Ja toi-jseltapuoIenS
BKten saada: teollisuusr
Itydväestön lainaamaanj^' to^
farmareitten T pyrkimyksillä^' niin
kauan kun ne,>t)yrkivät Vain korota
tamaantuoteidensa hintoja? /jäiden
kysymysten .ed;fssä tuntuu siltä, että
luokkataistelun pitäisi^ muuttua
nemmäh poliittiifeksi v kuin tähän
saakka.. Enenoaaii koko yhteiskun­taa
bävittävSkcd j a vähemmän sitä
tahi tätä työmaata koskevaksi. Tais­telua
tuotannon^ ja-;^jaon : kontrollin
valtaamiseksi tuottajain haltuun on
saatettava enempi etutäla^e ja palik-kataistelut
enempi toiselle sijalle
kuin tähän m e n n e t Vasta sitten
on toiveita paremman yhteisrinta­man
/mulodostamisesta > köyhälistö:
farmareitten j ^ teoSisuustyöväestön
kedcen. "
Eikähän tämänkaltaisenmuutok­sen^
aikaansaaminen- luulisi olevan
vaikeatakaan. ^Heloppoahan on työ­väestölle
osottaa, ^ että; palkkatabte-luista
on-vähän hyötjrä^ niin Icaaan
kun kejnotteUlioiHaj on oikeus sysä­tä
tabtelun saavutukset.: takaisin
m m r s
Soomen poaaorpojea b y v ^ ^
Niagara Falls, A . Lehto $ 11.25
1.00
14.25
27.66
I L l S
6.50
4.00
4.85,
5.40
11.50
15-35
15^75
f 7.50,
13.00
7700
öio
€.25
14.00
5.26
1.00
33.46
11.50
12.75
M. Peräi^lä
Warspite, J . Ollikka •
Iroquois Falls, F." Mäkdä
Graham, J . Heikkhien-
Biaetytaang, Miina' Koski ~..
Shillinghton^ J . Vespion ~..
Tannola,-J. Haara ..............
Aragon, P. Hendridcaon'-^
Gironx Lake, J . Niemi —
Cobalt, W. KoskinÄ .........
Espanola, K. Hokkinen -
A. C. Ky. M. 6 8 , M. Jalonen
Jacksonbofo, K. Lahtinen'
Silver Centre, M. Hissala.
Scotty Spring^ J . Heikkilä:
St. Catharines, V . Pajumemi
Port Essington, A. Saellmor
So. Porcupine, Otto LeiiK>_: 45.05
Nipigon, E. Niemi ........... 27.^6^
Connaught Sta. O. Juntunen 107'30
Bruce Mine, K. Kauhala .... - 6.05
paftmore, H. P^vola Y^>46.0P
Parry Soundv, Mrs. Eautiaine;l': ZM
Levack, W. Koski ..^~.^"...£.. 60.15
Sndbnry, J . ' Rahro i . . 90.€0
S. Lookbut, V J Johnson ......19.35
Long-Lake, T. Hänninen
Shillingtoni Mrs. Vesyaon "...
Inltola, S. Erkkilä •
Larier Lake, A. Järvi .
Meadovr Portage, H j . Laurila
A.C.Ry. M.238r A. Koivuniemi 18.50
Wahnapitac, M . Maki ....... 8.48
Coleman, E. HiH; . . . i . . . . ~ . . . . . . . ',.25.00'
Bingly, N. Kohtala 0 ^ . . . . . . . . . . * -.4.00
Trochu, D. Ranta —i^, 12.15'
Websters Cor. A ; Skyjfctc i.../;^2.10
A.C. Ry. M."^127, T. Holm.-20.60
JSregoires Millsj ;M. Harju; 80.80
EckVille, F. Langren IjS^S
Ladysnrith, A . ' Kotila 23.50
Soihtulä, U. Salmi 73.60
Camp No. 3 J . Stohlberg .... 1%.85
Nummol^ Mike Salo 20.00
Chase Riverl H.:M. SiManpä^ 21.^5,
PoH Moodyi &. - Peterson ....
Biscotasing/ Miina Koski 3.35
Comme^, H. Ranta 304,00
Kirkland' Läke, Lindfors .J 98,45
Rosegrove, Dan Hela 9.60
Fort^ W!Uia^, H. Niemi ^ - 27.90
Timmina; N. Sivula ^66^25
Wind30}v K. Nisonen 20.30
Cobalt; K. Siikanen 31.55
Lundj O. J^oski 17.36
Alppila^-Terttu Päiviö ......Ci 8;35
Rocky Mti House, -W. Wright 9 ^
Fort Frances) H . Mäki 26.2ar
Burritt, L.^ Maki ^.Sö
M i l l a f , J . kangas; 6.60
Kivikositi, A.- 'Sitkonen -26.05
Sobitula, Lily JosepSison .... 2.75
Wanup, J;:^y. K^nasto 2.00
Frood Mine, J . V . Kannasto 12;Q0
Hearst, I.^ Salo
Connaught, O, Juntunen . . . i
Pottsviäle,, V. v Isackson ..
nnnen
N^Hgon, E. Niemi i^i.?--
Mimmi Välimäki i
Trodm^-D. R a n t a / ^ . n i . — . -
lake Catean —...... .
Cateau Hill
Headovr Portage
Rock Pöint
2.50
35:4^ sp^o
15.00
25.25
31.25
6.25
3.75
0638,99
Toveritar^ Mimmi Välimäen kirje
tilitystä toebdessään pubun itse puo-lestaa^
sanoen .nLm.^- -'
«lähetän »teidän välityksdlanne
r a ^ ' Suomeep _80.00 dollaiia Suo­mea
vfmgittm'en puolustusrabastoon.
Tämä ei ole^^;>keräys rahaa, mutta
minun 'pmaknl,'/j^oka olen saanut
kpkd^n .IcovaOa työHä, jonlca haluan
fCB^a/^i&i vapaaksi saamisen e-tehen,
jotk^xovat uskaltaneet nosr
taa äänensä Vkuoluville - minunkin
edesälni»
-T**^"?''^*'^ on'"afi.
dte ^''i^^iAtesdessÄio^
mon%,uolisen hyöldcäyksea ^
joten, itsestäänkin on s e h r g f ^
ottavat floÄielellä vastaan ^ Z
^ ^xjouan k i r j e i n^
ymmärryksessä. Nyt olemme 2.
A»inkin omiistaneet ii^-estä^
luotettavat lähetyskaaaaKt j , ^ .
mänen. lähetys $500.00 on « , Uw'
tet^ Suomeen. Jälellä olevain S
myoslda'vielä kertyvienkin varS
suhteen tullaan huolehtanato^^
ne varmasti joutavat aijottoun tar
kotukseen, sea mukaisesti kuin Suo.,
men toverit määräävät midea tili
tyksen. > ,v
Toverillisesti,
- Can. Työläisp. Snom. Järj^
."^Keskusvirasto,
/ Krtta A. T. HILL, sihteeri..
pPort Ardior, Fort fiiliam ja pparistö
- VapaädM* nntistoiiniBto Port Arthurissa, 316 Bay SL Tni
matossa myydään kinallisuutta ja rihkamaa, välitetään Vapaudeä
..,ja^ kaikkien jjuoluelehtien tilauksia, rahavälityksiä ja laivnpilettejL
Untiatoimistoii' tdefooBiBiunero -(»1 hyväksy järjestöihinsä jäseniks
2772 North. ^ ^ niin päätti ne valita komitean tut-
Port Arthurin tJolU vieraile. F. ^^Z^ ^^.^ P^^^^^t o«s-
WiUiamin näytelmäseurS lauantaina ^ Z ^ " * . J ^ ^ . " , ^ ' ' , »"<^«*
tae s2"3 päiVä-kello publi ö illalla, ^ t ^ ' r " ' ' i ' t ^ . ^ " ^"
esittäenZhovinäytelmän Mo..Un^t'Zll^i-"V"''^^^^^ ^'''^^^
Jcuherr-iatkdl.,, 3»5a n*äyt. ^ Jo- järjestöillä oikeus hyväksyä tai hyi-.
7.ft
5.6Ö
11.60-
TorontOj L. Johnson 93.00
kainen/ jdka haljiaa viettää haus­kan
illan, rientää silloin Arthurin
haalille, .-sillä: ka(pipale on, parhaita
^mitä läiytyy; huvipuoleen katsottuna,
lappujen hifta 3Sc. Saapukaa lukui-sastr^'
ka,tsomaan williamilabten en?
simaista, vierailua Arthurin osaston
haalilla^V-^: Juliani.
^ -VatUitn Canadan Uuti«ille. Taäl;
te Port^ Arthurissa joku aika taka-perii>/.
T»irfcti itsensä Fratns Saukko­la.:
Tästä kai. ^ ei olisi
mitään anottavaa, sillä eihän tämä
ollut-Censiai^nen tapaus, :I(un: inies
l^JJton ' hiftÖnyt''-.it8ens-5, ^inutta.^ että'
•"täällä ilmMtyvä^.^^^C^
tabtob ^ ä ^ . fehdä juuren numeron
yriSföeSfääit^ tätä työtä ^ puriaisien
syyksi. Kertoen myöskin mitä tä­män
.paikan tenglanninOrielinen leh­ti-
sutä sanp^. Tämä^Vmaineh leh­ti,
joka ukt^alabten • oikeusjutun
suhteen:, raivosi niin intkälle, vettä
oikeuden' tuoraj^. pnuttuir^^fliaan V ja
tukki?: tuon lehti-rievtm suun;. Ja
kun ti^däntme,^että -GanadaniUuti­set
painetafan^ tuon ^ saman - lebden
painossa^ niin voi sanoa, että Kuka­pa;
sen koiran hännän nostaa jos ei
koira- itse. Sitten^ puhutaan tupssa
lehti-pahasessa'': -kuinka täällä muka
plbi työtä - ratsupoliiseille. . Mutta
jokas on lukenut tuotan samaa leh-.
teä, niin .muistaa • kuinka, siinä. pu­huttiin'
jo I ratsupoliisien tänne tu-'
losta j a 3suomalaisten ja ukraina­laisten
i^otitarlcastulksista ,ja et^'tä-jätä
jäseniään,^ vai miten? Viime-seksi
^ pyydän minä teitä Snoi^en:
valkoisten huoltajat, että neuvokaa,
niitä valkaisijoita, että olisivat vie­lä
täällä maassakin niitä. Miksi tok­kia
työläisten > järjestöihin valeni-millä.
Eläikää jo kuolkaa periast-teenne
puolesta. Niin tekivät Suo­men
työläiset ja niin tekevät kai­ken
maihnan rehelliset- työläiseL
He eivät h^ikää periaatettansa kuo-^
lemankaan edessä. — Joonaan poi-työväestön-
kannettavatksi, että palk^
kataisteluista on vain hyötyä siinä
meÄitylksesaä, ctt^Ä' ovat harjort^^
- $elu8 todellista' taistelua-varten; voi­main
kokoamista^ jäijestäii^stä ja
päämäärästään tietoiseksi saattamis­ta.
-
- ' r 1. IVester.
81.41
1.60
2^.25
5.40
54.60
16.60
10.20
Salmon Arm, A ; Laitinen ..."^
^rs. W.' Aho
Nolalu^ Matt, Murto
Initola, Santeri ' ErkkUä' ....
Sault Ste Marien Nestor Maki
Creighton Mine^ Nestor
Kolari
Macrorie, Chas Rapakko ....
Finland, A. Törönen ............ 8.80
Vapaudesta julkaistuista on-
• nentofvotuksista p u o l e t . 1 4 7 . 15
North Branch, - T. Mantere 13.70
Toronto, Tilta ^Itoneb .... 86.45
Quiben, H. Hakala - , 1.70:
VörmiHion River, John
.Kakkoh en . ..i..'. ',10.25
Osastoja j a tovereita^ jotka ovat
tilittäneet ylläolevan keraysrah^-
Tmuninsin uiitKia
mä .tapa3jtutj<i paljon ennen ^)t1Bp^
suomalaisen hirttänustä.^ 6 Joka oa
lukenut noitr^ehtiä j a 'muistoa Vyii-meiset
kotitarkastukset, jotkä^^l^ääl-lä
;:tehtiin"sodan aikana ja-.kenen
toim&tg,' niin: tulee ^katelleeksi yh­tä
ja toista.' •
•Mitä tulee siihen punaisten tut-kljakomiteaani.^
oäta lehti raivoo, on
se olems^sa, mutta ei. sellainen kuin
lehti ^ 0 0 sen olevan. Teen tässä
s e l ^ , e)tä, tiedätte, mikä Se>on
ja mitä-varten.
K^iEtd'tiedämme/ ettär luokkaso­dan^
jälkeeb' Suotaessa^ .taattiin tu-tf,^
J^^läfaiB.'^'^ ^^ilmanf-minkään-
:' moistk-' biket^kuuIusteliXa' .ja;^.-että
1924.76 >uoUa* mu^hara»^ e i . Ollut^'mi-
^- 1 tään "aäriS., Va^ta ulkovaltojen. pai-nosti&
sesta rjruvj^tiäin beitä kuulus-^
toon pyydämme tarkastamaan ra^ telemaah; jotoTkuulustdfikin on *ol-portista
ja J9S ilmenee jotailnn huo- lut^ kovin raukkam^sta, siitä on
mauttamista tehden sen. järjestön meillä<^jtödistukseiui'' oiwttaja: Isoniär
keskusviraston; Samalla iiyydäirf- en oikeudeDe antamat -valalliset to-me
kaikkia niitä, joilIa< on vielä lis­toja
tilittämättä, toimimaan - pikai>
sesti lähettämällä • kert^eet varat
listojen kanssa, niin että voimme''
edelleen huolehtia niiden läheltemi.;
sestä tarkoitukseen käytettäväksi
Tähän mennessä- oii lähetetty $1,-
800.00 Suomen Ammattiäärjeston
toimikunnaile; joka puolestaan tn>
lee huolehtimaan että~ne tulee oi-kein
jaetuksi sitä varten asettaman*
sa koko maata :^äfflttävänaVn^s.
toimikunnan kautta. ' -
Toverilliseeti' ^ -
- Can. Työläi^. S. J . Keskusvi­rasto,
KAta Ä; T. HILL, sibteeri^^
SUOMEN VAINOTTUJEN^ PUiOt
LUSTU^tAHASTON
byvaui keritty.^ varojcsoa'keskus»^
; TiraatfK>n:>: tilitetty ae-nraava^
Aikaisemmifrtilitetty..i\.... $1276,79
TVbitelake, C. ^ergstrom^ IL15
Vancouver,^ O. MTT^nd -~ 19I0O
Sioux Lookont, V..Johnson 17.76
Fort Willäm, H.^I««m 20.85
distukset,jotka. ^ Suomen: oikeusikin
myönsi:^ oikeiksi: j a ^monta^muuta
samantapaista. - Nuo veriteot alkoi­vat
kammottaa: Suomen lahtareita
siellä omassa maassaan j a he
txvät töitään jakoon tänne/Cana-daankin^
luullen voivansa unohtaa
täällä verityönsä, ' mutta näyttää
siitän ettei vierasmaakaan voi kai-kiOe
lohdutust4 .antaa. Viime kesä­nä'
khijoitti yksi noista sirollensa
kirjeen, joka oBkin viimeinen, sillä
Harvinainen iltama oli mei&
tääUä W. P. S. o. talolla. Kerty­neet
varat kuulemma luovutetaan ,
Nova Scotian puolustuskomitealle.
Niin i k ä T M t i kivi eräälle täkl-läbelle
^ oburlaiselle kärnjplilnoka
runnarille, että virkavalta yllätti ja
sai sakkoa täkäläisessä oikeudessa
^0 dollaria. Ja toiset kämplärit lO
dollaria mieheen;.
Toverit, lakatkaa antamasta kan­natusta
moisille nilviäisille, e^hity-
Vätpä ne sitten inillä nimellä ta­hansa;
, Tänä päivänä ei meidän
velvollisuuteemme kuuluu luottia
'aikaamme moisissa htSse-vissa k|nip-.
liluolissa. Meidän tulisi kehittii it­seämme
parempaa tarkoitusta, m - ;
ten. — Mainari.
Eri paikkaku
ALBION. B. C.
tA^bron 5^ Whonnock Unit of O-B.
U : kokouksessaan 3 p. helmi-:'
Jcuuta 1924 päätti lähettää kysely­kirjeen
Suomeen, Onni.,Kaperia
Suomesta^ saamansa todiistuJaen to­denperäisyydestä,
koskeva bästn
suhdettaan työläisiin Suomessa tais­telun
aikana v. 1918. Kuö- »im>^
me kyselyymme vastauksen, niin «e
julaistaan ; Industrlajistissa ja Va- ;
l/Sudessa.'
Kokouksen > puolesta J. Heh».
Aihion — Whonnock Unit of
O. B. U. ^
; : v - : : ' ; - ^ ; •. , v '
SIOUX LOoicOUT, ONT-/
Knn tiÄltX meidän metsälylJä-tä
' ei ole ^näkynyt mitään^ kJijo-).
tusta pitkään aikaan, niin aijon sas
lo^ttaa"; äänettömyyden ja ^"'^
taa muutaman sanan tämän^ pa»2f
ääiobta. Täaiä sitä myöskin pjri- .
tään eteenpäin varmoin askelin,
huolimatta kaikesta vaikeudesta, DI-mittain
meUlä täällä ei ole mita^
omaa buoneustoa missä '«»isi toi­mia.
Onhan sitä: pUut puhetta omaii
talon , perustamisesta tänne, »ntte
miten pitkälle sitä päästään t a ^
vuoden aJaUa, onhan se paUon
tä ja tarpioa, kysyvä "^in P«e»eW
joukolta. .Vielä- täällä myodan » i
tä fettä hänen omat ty6nsä_ ovat toiminta; He koettavat kaikcD
niin k ^ r f ^ ^ ettei hän säa niJtä parjauksella meidän toimiataaiwa
ikänä^-anteeksi, että hän näkee aina lafaammuttaa. i«nri pidä ^ i
**• VermiHion River, y H . E n -
hänjdn''hirtti itsensä — sanoi te- _
kevänsä" tekonsa täydellä . järjeUä, niin^atsuttu «kannsttfsre^.
eikä kenÄ&äMi painostuksesta, mufe- joiden sisulle näyttää käyvän w- ^•
r._ T^oettavat kaikenaiseHa;
teidän toinirataa
ndden.JmifrhnaAaiusn , omaisten gen arvoisena, että tuohon
vidttomatrffllmä^ jotka seioraa h^-i^illä pidän nuo tuollaiset hyvm _
tä' aina j a että itsensä ^ b a a m i - * ^ «««s «nis U
n ^ ba häne:a ^ o a iebtävSnsä.
Toiset Jtaas tänne -tultuaan pyr­kivät;
työläiisten järjestoihinv. väämr
lä nimill^u ja: väärillä r'passeina.4Joi-;
taKa^joÄ
bln^rvaanvkuiL^Suomesta t o A i t o i^
jöfika. tnntivat bei^'4abtarei!kBi j a
kun- tällai^aj^ankarei^ ei tyoUuset
aen arvoisena, - ^,
arvoiana, että jättää pois taon i ^ '
ikuben tavan, tuon t^^^f^JS. '
jaamfeen.' Siis ihanteet iorkeam^
le, toverit. Jos opittaisi oikem ^
iemaan miten raskaasti m e r f a^
nostaa kajÄaEsmin » f f f
niin ei ,meillä olisi ° ^ f ^ '
nämme'kukkoilemista. ^ ^ ^ ^ ^
^ ia yksi kaikkien puolesU ^ .
mm '"M mm. mmm. mmm. m mm.