Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 29, 1936

              mi
11
/m
LAUANTAINA ELOKUUN 29 PÄIVÄNÄ
^ILI jä Asseri jäi^t ;|o nuorina
orvoiksi, kun heidän äitinsä kuoli.
Heidän isänsä oH meriUä jä niin he
joutuivat sukulaistensa huolletta­viksi.
•
Kun sitten Asseri oli ehtinyt kuu­dentoista
vuoden ikään, lähti ^ k i n
merille. Hänestä tulikin sitten me­rimies,
kuten isästäänkln.
Kun Asseri oli ollut muutamia vuo­sia
merillä, lopetti hän merimiehenä
olon ja jäi asumaan Amerikaan. Vä­hän
myöhemmin hän liitt)ri Ameri­kan
armeijaan, missä vähitellen ko­hosi
upseeriksi. Kun sittien Amerika
yht3n maailmansotaan, joutui Asse-rikin
lähtemään Ranskan rintamalle.
Asseri haavoittui rintamalla niin pa­hoin,
että kuoli sen johdosta pari
vuotta myöhemmin Amerikassa.
Asseri oli ottanut aikoinaan huo­mattavan
suuren henkivakuutuksen
ja siinä muodossa häneltä jäikin huo­mattava
perintö. Perijänä hänellä
oli hänen siskonsa Aili.
Aili oli viettänyt lapsuutensa ajan
tätinsä luona varakkaassa maalaista­lossa.
Täti ei ollut milloinkaan ys­tävällinen
köyhän sisarensa lapselle,
vaan kohteli häntä halveksivasti.
Tästä syystä Aili heti kyllin isoksi
tultuaan menikin vieraalle palveluk­seen.
Kun Aili sitten sai periä veljensä,
perinnön ollessa noin 500,000 Suomen
markkaa, jätti hän palveluspaikkan­sa
ja muutti Helsinkiin asumaan, elel-len
huoletonta elämää.
Sattui sitten, että tätinsä toisen
tyttären häitä vietettiin vähän jäl­keen
kun Aili oli saanut perinnön.
Ailikin sai n3rt kohteliaan hääkutsun,.
mutta hän kieltäytyi kuitenkin me-,
nemästä häihin. Hän muisti vielä hy­västi,
kuinka häntä ei silloin kut­suttu
häihin, kun tädin vanhin tytär
häitään vietti — koska hänellä ei
silloin ollut vielä*rikkautta.
Hän kuitenkin lähetti nuorelle pa­riskunnalla
arvokkaan lahjan ja sen
mukana kirjeen tädille. Kirjeessä
sanottiin: "Kiitän hääkutsusta. En
kuitenkaan voi tulla, sillä muistan
miten minä olin kelvoton tulemaan
tyttärenne häihin, kun olin köyhä.
Vaikka nyt olenkin rikas, niin katson
kuitenkin olevani aivan sama ihmi­nen.
5>
Silkkisukkien 400-vuo-tisjuhla
tänä vuonna
TROYES, Ranska. — Naisille on
varmaankin mielenkiintoista tietää,
koska on ensimäisen kerran otettu
silkkisukat käytäntöön. Historia ker-
JEuropassa käytettiin ainoastaan lii­na-
tai villasukkia. Ihmisten "ker-makerroskaan"
ei vielä siihen men­nessä
tiennjrt mitään silkkisukista.
Kaikki käyttivät samoista aineksista
tehtyjä sukkia, viiikka luonnoUi^ti
*^ylhäisön'- sukat \'almistettiin hie­nommin.
Kehitys kulki kulkuaan ja toi
markkinoille silkkisukatkin. Silkki­sukkia
ruvettiin ensin valmistamaan
Espanjassa. Englannin kuningas
Henry Vni, joka on tunnettu useista
\'aimoistaan, oli ensimäinen Englan­nin
kuninkaista, joka rupesi kä3rttä-mään
silkkisukkia. Mutta kuningat­taret
käyttivät vielä-edelleen liina-sukkia,
kunnes kuningatar Elisabeth
alkoi kä3^täa silkkisukkia siksi, koska
*'ne tuntuivat niin hienoilta ja miel-
KIRJ. TOIVO NIEMI
mmenä häUä ompi VUle Vitsi,
mutt" sydämettömäksi vain sanotaan.
Mä kerran kysyin häitä, että miksi
sua tuollaisella nimeV kutsutaan?
Hän vastas näin: "Se ompi pitkä juttu,,
en kaikUle mä sitä kerrokaan;
mut f sulle, kun oot kerran näinkin tuttu,
mä kerron, jos se sua huvittaa: _.
Rakastuin ennen, näes, monen kerran,
mä maita, mantereita kiertäissäin.
Ja erottua tfdi saman verran
ja jokainen sai osan sydäntäin.
Vaan sitten löysin tytön toista maata,
hän lemmitykseni ei tullutkaan.
Tuo sanoi, että hänet voisin saada,
jos sydämeni annan kokonaan.
Hän oli hellä, sekä hiton nätti,
en erota ma hänest' voinutkaan.
Hän vaimonani isän, äidin jätti, —
siks' sydämettömäksi mua sanotaan."
kysymyksessä? Ettei yhddsaa ai.
kaan saisi ketään olla kadulla? Ke»,
raalikaan ei enää anna ihmisten egä
|Ta«^wa^ ;r fMkä^ kenraali: syleilee
;iutlaaiBä 1^ |
Hehän eivät saa palkkaa ja davat
tällä (hiBiayttävät vääpeliUe vissiä
paikkaa).
Kas se on heidän aseensa, Siö
he toivottavat myöskin hänen ylhai.
syydelleen kenraalm rouvalle, joka on
vammnkin oivallmen haaska. Kas
mm
Kirj. Moses Kahama.
fAUPUNGIN tuUiportin luokse oli
leirij^tynyt ratsuväkeä.
Viittä ihmistä enempää ei päästet­ty
kerralla tulliportista. Vain viisi..,
Joka sanoi vain sanankin — saa
heti maksaa siitä... Jos uhkaa suu­rempi
väkijoukko, niin koko joukko-osasto
nousee hevosilleen ja sapelit —
ulos huotrasta! . . .
Määräjrs!
Pitkin kaupunkia ajelevat ratsuvä-kipatrullit.
Kaksinkertaistetut polii­sivartiot.
. . ^
Poliisilaitoksen edessä neljä polii­sia,
neljä pistintä.
Mitä on jälleen tapahtunut?
Lukion opettajat kurkistelevat rau­hattomina
ikkunoistaan, jotka peitty­vät
lehdistön suojaan . . .
Työväentalo on tyhjä. Portti on
suljettu. Sitä vartioivat sotilaat...
Mitä siinä on tekeillä?
Ruutikellariko? AiV^än keskellä
kaupunkia.
Olkoon väestö A^ain rauhallista.
Väestön ei tule niin paljon kysellä.
Pyrkiköön jokainen suoriutumaan
asioistaan ennen kello yhdeksää...
Älköön yhdeksän jälkeen yksikään
siviilihenkilö uskaltautuko ulos.
Väestö kyselee yhä.
Tänä yönä . . . kuljetetaan echeloo-naa.^.
Kahtakymmentäknhta nuori­soliittolaista.
Kenraali ei salli, että sattuisi jäl­leen
samanlainen järjestyksen rikko-lyttäviltä.'
Kun tätä silkkisuldcien historiaa on
ryhdytty tarkemmin tutkimaan, niin
on havaittu, että juuri tänä vuonna on
kulunut 400 vuotta siitä, kun ensi-mäiset
silkkisukat keksittiin. Tämä
havamto on tehty Troyesissa, Rans­kassa
ja tämän kaupungin, jota sano­taan
silkkiteollisuuden **pääkaupun-giksi",
sukankutojat järjestävät syys­kuun
12 — 14 p:nä pukujuhlat
silkkisukkien *'kekjsimisen" kunniak­si.
\,
minen kuin viime viikolla, ensimäi-senä
päivänä elokuuta... Jollom van­gittiin
nämä 22 nuorisoliittolaista...
Kenraali ei tiennyt mitään. Väestö
oli mennyt ulos kaduille. Suuria jouk­koja
tuli esikaupungeista, tehtaista ja
muodosti sellaisen väenpaljouden, et­tä
se muistutti todellista punaista
anarkiaa . . . Ssrtyttäviä puheita...
Venäläisten neuvostojen puolesta... •
armeijaa vastaan . . . Innostusta, huu­toja,
väkijoukon karjuntaa.,. tapah­tuma
. . . Todellinen anarkia Bela-
Kunin hengessä. Ei kenraali ei voi
sitä sallia...
Väestö unohtaa, että on julistettu
piiritystila... Väestö voi luulla, että
on palannut Bela-Kunin valta..,
Saakoon väestö tietää, mitä mer­kitsee
piiritystila... Kenraali käskee,
sotamies asettaa pistimen kivääriinsä,
väestö alistuu.
Älköön jälkeen kello yhdeksän yk­sikään
ihminen uskaltako kadulle.
Sillä aikaa kuin echeloona kulkee
asemalle, älköön edes kärpänen su­risko.
Garnisöonin päiv5rstävä adjutantti
tiedoittaa aamulla, kumka kaikki on
suoritettu. ^
Kello yhdeksän patrullit puhdis-
''?S^Sf''Saupmi^^^
tään kärpästä saa olla kuuluvilla.
Mutta väestö meluaa, kyselee, on
kuohuksissa... On ihmisiä, jotka ei­vät
vielä ole kuulleet mitään ken­raalin
määräyksestä ja puoli yhdek­sän
aikaan hiljalleen vihellellen pa­lailevat
kotiinsa. He antautuvat ki^
nasteluun poliisien kanssa.
Kotipalvelija esimerkiksi ei myos-tiedä,
mitä on semmoinen ken­raali.
Kymmenen ~^ienoissa tytöt
leikkivät portailla, ja heiUä on jul-keutta
puhua, etteivät he muka pel­kää
olla siviili-ihmisiä.
Matematiikan opettaja lähtee nyt
kävelyUe. Kenraaliko? Piiritystila­ko?
Armahtakaa! Mitä se semmoi-nen
on? Eihän vain alkane jälleen
sota?
Ja katutytöt... Mikä nyt on taas
Mutta työläiset — he suorastaan
sadattelevat.
Kas kumka hävyttömästi käyttäy­tyy
siviiKväestö. Vääpelin, joUe on
uskottu järjfötyksen pito, täytyy suo,
rittaa tehta^^sä ovelasti...
Kptipaivelijain kanssa päästään
sovintoon. Seisokoot he myös port-tikäytävissä,_
mistä voivat seurata ec-helöonaa,
mutta pysykööt hiljaa.
Mutta matematiikan opettajalle
muistutetaan, että sotilasvalta on kor­kein
ja että sitä täytyy totella. Vi­heltelevät
ihmiset syöksyvät pakoon
nähdessään pistimiä, mutta ellemt
he halua pelätä, niin heitä kestitään
kiväärinperällä ja katutyttöjä-r-pot-kuilla
siihen paikkaan, jolla he "eE-vät".
Työläiset pidätetään heti ensimäi­sen
sanan johdosta ja kuljetetaan pis­timien
välissä lähunpään poliisiosas­toon.
\\
Autbmobiileihin ei kosketa... Pii­ritystila,
totta kyllä, koskee kaikkia
siviiUhenkilöitä, mutta... vääpelin
tulee kummmkin tietää, että aatelis-mies
on aatelismies.
Se on järjestys. Kadulle jäävät ai­noastaan
ne, jotka on kutsuttu pitä­mään
yllä järjestystä, ja herrat. So
tilassaappaitten töminää... Santar*
min pistin, joka välkkyy hiililyh-d3m
valossa, seisoo lujana ja liikku­mattomana
ja osoittaa taivasta kohti.
Asemalla vallitsee hiljaisuus. Matkus­tajat
on ajettu odotussaliin. Siellä
heitä on pidetty vartioituina jo ko­konaisen
tunnin ajan... Hyvä, että
heidän kanssaan on suljettu sinne
myös tyttöjä ja limonaadia myyviä
invaliideja. Umehtuneisuus ja kuu­muus
ovat sietämättömät. Suuressa
salissa ravintolassa, asemasillalla -
ei ole ketään. Ylimpänä vaUanpitä-jänä
on täällä vänrikki. Asemapa^-
likkö, liikennepalvelusvirkailijat ja
siviilihenkilöpaholaiset eivät uskalla
edes hiiskahtaa. Myös paikalle ilmö-
' tyvän prefektin täytyy täällä totella
värikkiä, joka toteuttaa piiritysti­laa.
Eivät edes kärpäset surise. Kait^
oikenevat. Kaikki tietävät, etu
kommunisteja viedään kenttäsotaei-raali
— se on korkein valta.. F""'
tystila on täydessä loistossaan.
Echeloona tulee ulos valtioUisei
poliism portista. KaksikymmetfU-kaksi
aivan nuorta ihmistä —
deksantoista nuorukaista ja ne ja
tyttöä. Yksitoista paria —
ryhmä. Heidät on kahlittu pant-tain;
yhden oikea jalka on kytkej
toisen vasempaan. Parittainon^^-
dän kerralla nostaminen ja asK ^
nen jalkansa. Kahleet helähtele^^^^
viin. Ympärillä ovat sotilaat öv^*
rit tanassa.
Echeloona liikkuu tuskaUisen h^
; jaaS. otilaat^aika ajoin huutavat, ^tnjj f.
ta vangitut tekevät v a s t ^ ^
Ylpeitä vankeja. ^>^Tnj.
nousevat ja iskevät maahan sew
viin vankie
tilkkaa..
Heitä DU
ollut tilanE
olikaaöina
^duttavaa
se on jo oh
Kadulla
. Automot
»htyä pä
Joonin. E
jöitänsä
-Mitä
. Echeloor
volveri käd
: --Vako
Mutta V
— Eihäi
Mutta tule
ronne! Ti
Ja sama
sa. "Tulee
lista prakt
kiväärinper
mitä se me
kiukun rin
Eräs heri
— Kom
kaikille viii
Eräs var
— Enne
mia kertoj
noasi!
Herra oi]
— Mine
kuulan ots
ten.
— Mutt
takapuolee]
Kar junt
linperät.
Niin he tl
Kaukan
lyhdyn yal
nu. Käy
ikkunan lu
suus. Ilme
va mies.
Silmäilee
lainkaan k
Prefekti
— Kuul
meiseen as
kin epäilyt
ammuttava
enää kunn
Toiseen pa
tuonne, ra'
ko-Slovakic
juutalaisva
ne tekemän
kää tuhotli
Yksi var
— Olko
me.
Sotilas
mennessääi
taa äänekl
Lyij)
niiestä myc
Kauemp
Iäisiäkö?
^uempanj
sitten vielä
Vaunuss
nen, mutt
taukseksi 1
ön >
Vaunuss
kaksi hypä
^t ikkuno
~- Kun
T"ona i]
^»^'taan tap
^is-echelo(
sa. Myös
TILA
il