Vapaus, September 23, 1922

              lauantaina, syyskuun 23 p, — Satiirday, Sep. 23.
VAPAUS
Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes­tyy
Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
H. PURO.
Vastaava toimittaja.
V A P A U S
(Liberty) - ^ ' „ ,
The only organ of Finnish Workers in Canada. Pub-
&bed in Sudbury, Ont., every Tuesday, Thursday and
fiaAnrday.
Advertising rates 40c per col. incb. Minimum cnarge
for Binde insertlon 75c. DiBCount on standing advertiset
laent. The Vapaus is the best advertifling medium among
% Finnish People in Canada.
Ilmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c,
«al^tatuumalta. Suorista ilmotukBiata sekä jlmotuksistft,
joiden telkstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset ?2.00 kerta ja 50c Iisaa
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuytosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa; avioeroilmotukset ?2.00 kerta,
$3 00 (kaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 60c. kerta, ?1.00 kolme­kertaa.
— Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mu-
Xäha. ' ! ——r.
Sotarummuttajat väärentävät
uutisia
Kuinka sotakiihottajat väärentävät uutisia ja le­vittävät
valheellisia tietoja, käy nyt selville päämi­nisteri
Kingin antamasta selostuksesta. Viime lauan­taina
nimittäin oli Lontoosta lähetetty Canadan sa­nomalehdistölle
tieto, jonka mukaan Englannin halli­tus
vaati Canadaa ja muita itsehallinnollisia alusmai-ta;
iähettämään sotajoukkoja englantilaiseen armei­jaan
Läheiseen Itään. Eikä hallitus saanut initään tie­toa
eimea kui nsunnuntai aamuna. Edelleen pääministe­r
i . King selittää, ettei hallitukselle-tulleessa tiedon­annossa
• |)yy<letty Mibita, vaan ainoastaan selostet­tiin
afeemaa ja pyydettiin Canadan Jialliluksen'Jsijsu-maan
mielipiteensä asemasta. • '
Nyttemmin on käynyt selville, jettä joku ministerien
sihteereistä lähetti tämän puolivirallisen tiedonannon,
jonka nojalla sitten täkäläiset 'sotarummuttajat alkoi­vat
täyden kiihotuksen, jopa pantiin värväys sotaan
puolitbin käyntiin. Näiden sotakiihottajain taholta,
johon useat suuret vaikutusvaltaiset sanomalehdet nä-
IcyVät olevan valmiita, annettiin myöskin ymmärtää,
el{ä"kökö'Englanti on valmiina sotaan. Nyttemmin
on kuitenkin 'käynyt ilmi, että ainoastaan muutamat
sanomalehdet Englannissa kannattavat Lloyd Georgen
eotapolitijkkaa, kun sitävastoin suuri osa vapaamieli-
/^sjlis lehdistöstä on asettunut jyrkästi hallitukeen so-
:ta))olitiikkaa vgstaan, puhumattaakaan, kansan syviatä
ftiV^iä ja työväestöstä, joka epäiltsmättä 9n;,mjtä jyr-
|lcimmin sotaa vastaan. • •• . : i ^^f^V^ Jv/-;
Canadan pääministerin vakuutus, ettei Canada tule
ottamaan ' ^ k a sotaan «ikä lähettämään sotilaita .iltaan
parlamentin lupaa, ja" ettei asema .olfe vielä niin itriJt
tiilinen, että olisi tarpeellista kutsua edes parlätnent-tia
koolle, 01» kylmätiTyeden j^aatamista naidsn .sotä-
• kiihottajain niskaan. Muttar epäilemättä he lalevat
yrittämään jatkaa .tyo<|aji;'koska he edustavat niitä
'aineksia yhteiskunnassa, jotka hyötyvät sodasta suurten
kansajoulckojen mittaamattomien kärsimysten ja uh-'
:i tausten kustännuksello. «** | t^.^jg|;*iii „
I iS^giäliteokatiset menettelytct^ät)
;' «Kansan Voimassa» eräässä Suom. S"o9/-dein^ ää-
<nitorvessa on ollut lapsellinen töherrys, missä koete­llaan^
osoittaa, kuinka kommunistit suurilla sanoilla
i ja demagogialla koettavat edistää asiaansa, ja viittaa
lehti mm. saksalaiseen Levin tapaukseen, jolloin kom-
' munisti^^uolue eroitti hänet puolueesta, kun tämä ei
^; .n^konut, .«ttä «yallapkiunousta voitaisiin tehdä Mos­kovan
ruplilla», kuten «Kansan Voima» |ilypattina
sanoo.
Tässä tapauksessa, kuten kaikissa, on sosialidemo-jkratinen
lehti jälleen mennyt puhumaan asiasta, jota
'se tuntee'perin'vähän taikka ei ollenkaan.. Totta näet
" kyllä on, että Levi eroteltiin' puolueesta ja että hä­neen
liittyi useita «kommunistisia» johtavia henkilöjä,
• jotk? ^muodostivat nk. kommunistisen työyhteisyyden.
t Motia totta i on myös, että. eräät .näistä Levin saksiin
\ lillt^eistä entisistä tovereist^ nyt, kun riippym
I maUrOVat tehneet täydellis^. sovinnon, ystäväinsä nbj-
• kell^|ten kanssa, ovat tulleet Katumapäälle ja antaneet
j juljstuksen, jossa 5e/iKat;ät erehtyneensä ja^^^^
pS8it& takaisin konimiinistipuolUeeseeni Julistukses-t
saan*korostavat he, että Icaikki viime aikaiset poliittiset
' taistelut ovat osoittaneet, eitä ^vain kommunistipuolue
^ yksin on puolustanut proletariaatin etuja, ja kehotta-
I vat kaikika «kommunistiseen työyhteisyyleen» kuulu-
; via'valtiopäiväeduslajia ja muita heidän kannallaan
! olevia uudelleen liittymään tSaksan ainoaan vallan-
I kumoukselliseen puolueeseen, kommunistipuolueeseen.*
; Tästä «Kansan V^oiman» ja muiden sosialidemokra-i
tisten lehtien toimittajille turmiollisesta käänteestä
! Levin jupakassa eivät noskelaisneropatit näy tietävän
[i mitään; muussa tapauksessa he tietysti olisivat visus-miaan.
Mutta sijoittaessaan pääomansa, he myöskin
pitävät hyvän huolen, että he saavat yksinomaisen
määräysvallan näihin omaisuuksiin nähden. Xiimpä
new yorkilaisia raharuhtinaita vierailee nyt vilisemäl-lä
Canadassa. Täällä tuntuu olevan ehtymättömät
luonnonrikkaudef, Jotka tarjoovat heille uusia edulli-sia
riistomahdollisuuksia. Canadan sanotaan olevan
sellaiseni nousu- ja varallisuuskauden ovella kuin oli
Yhdysvallat "sisällissodan jälkeisenä aikana. Panii­kista
toipunut kapitalismi tuntuu saaneen uutta verta
suoniinsa ja kahmii nyt jälleen ahnaasti Canadan kan-sallisrikkauksia
käsiinsä, lostaakseen näillä rikkauksil­la
itselleen yhteiskunnallista hyvinvointia ja sen mu
kana valtaa.
Riistäjät ja keinottelijat ahmivat siis itselleen yhä
enemmän ja enemmän kultaa. Mutta mikä on.työläis
ten osuus? Hyötyykö se näistä kulta- y.m. rikkauksis
ta? •'•
Kansanvalta
Norjan «Social-Demokratenj. on
äskettäin julkaissut pääartikkelin
V a I ko-Suomen fkansanvaltaisista»
eduskuntavaaleista. Siinä lausutaan:
Paljon ovat Suomen eduskunta­vaalit
mieliä jännittäneet. Osanotto ggj. j,yt ^g^g Q^^^ ilmenneet murha-joitettiin
eduskunta ja pakotettiin
uudet vaalit toimittamaan.^ Tässä
ei ollut kansanvalta määräämässä,
vaan rahavalta ja vallan väärin­käyttö.
Kun sitten vallankumous
puhkesi, möi Suomen porvaristo it­sensä
preussilaisille verihurtille,
junkkeriherroille, joiden edesottami-
Ei! Kultaa kaivavan työläisen raaja on yhtä ah
das, pimeä ja tomuinen kuin ennenkin. Hänen ateri­ansa
yhtä niukka. Hänen perheensä edelleen ptiuttees
sa. Hän kävelee yhtä repaleisena ja tulevaisuudestaan
yhtä pävarmana kuin konsanaan ennenkin. Hänen
osuutensa uusista kultalöydöistä ja kansallisrikkauk-sien
kasvamisesta on nollan arvoinen.
Ja mitenkä muuten voisi ollakaan. Maan työvä­estön
suuren enemmistön ollessa kokonaan järjesty
mätön ja välinpitämätön, kelpaa riistäjäin menetellä
sen kanssa kninka tahansa. Sen voi asettaa raatamaan
vaikka kuinka kurjalla palkalla ja minkälaisissa oloissa
tahansa, jotta riistäjät saisivat yhä enemmän ja enem­män
kultaia.
On jo aika työläisten huomata, että ainoastaan lu­jasti
järjestyneinä • joukkoina he kykeneivät tekemään
Jopun työläisten ieläraän ja kärsimysten kustannuksilla
ieinottelevista riistäjistä ja heidän järjestelmästään.
• t i varoneet kajoamasta asiaan, se kun on vain omiaan
osoittamaan heidän takapajuisuutensa journalisteina ja
kehnoutensa työväenluokan toimihenkilöinä.
Kultaa! Kultaa!
Sanomalehdet ja pörssiuutiset kertovat yhä uusista
ja uusista kultalöydöistä Cailadassa. Kautta maan löy­detään
uusia rikkaita kultasuonia. Jopa tuntuu että
sitä on loppumattomiin tämän maan sisuksissa. Ja
aina kun uusi kultalöytö tehdään, hankkivat keinotte-lijat
siihen omistusoikeuden, perustetaan korporatio-nejä
ja ruvetaan myymään osakkeita. Työläistenkin
raha kelpaa, jos heiltä sitä liikenee, finansseeraaraaan
saaliinhimoisten riistäjäin ja keinottelijain yrityksiä.
Mutta työläisosakkeenomistajat eivät milloinkaan niis­tä
hyödy, sillä keinottelijat kyllä tietävät miten hei­dän
kanssaan pelataan. Sikäli kun löydöt eivät ole
humpuuki*, vaan ovat arvokkaita merkitykseltään,
työntyvät rahamiehet näyttämölle, sijoittamaan pääo-
Demokraattiset verilöylyt Saksassa
Saksan demokraattis-sosialidemokratisen hallihiksen
lahtaripoliisiensa kautta kansainvälisenä nuorisopäivä­nä
Berlinin Chärlottenburgissa järjestämän verilöylyn
johdosta, missä yksi nuori työläinen tapettiin ja usei­ta
haavoteltiin, kirjoittaa sikäläinen toverilehti:
Jälleen on Berlinissä vuotanut työläisveri. Poliisi
en sotaneuvojtelut ja •— valmisteluti eivät ole jääneet
tuloksetta. Nuoren proletaarin ruumis, ampumahaavat
ja pistimen pistot, joita tarjottiin mieltään osottavalle
nuorisolle ,oyat kapitalistisen valtion elimien prole^
tariaattia kohtaan tunteman entistä suuremman pelon
^^^jirausta. ^ [ ^ i © > ^ ^ f „ ; ^ ^ ^ ^ ä ^ : ^ ' ^ y ' ^ ^ ^ _^
Mitä on sitten Chärlottenburgissa tapahtunut? Nuo­ret.
työUis^t 'osoltivaf 'mieltään syyskuun 3 päivänä,
jolloin kjpnimunistinen nuöri8op,r()letariaatti jo vuosi-kaUsk:^
ftuonut .äänenpä kuuluville kapitalismia ja
porvarillista militarismia vasla^ ja yhteiskunnalisen
vallankumouksen puolesta. Jo kerran, kolme vuotia
sitten, ampuivat Nosken verikoirat samallaisissa tilai­suudessa
konekivääreillä nuorta proletariaattia, va-laakseen
heihin; tällä ] tapaa rakkautta riöäkelaislasa-yalta^.,
vastaan, i Nyt pyat ne(sosialidemokraatti) Se-venngin'miehet,
jotka.ieivät voineet suvaita, että nuo­ret
;proletaarit .olisivat - järjestyneissä: riveissä mars^i-
•neet'*^iB^i^' |>oryarillisten kaupunginosan. Kulkuetta
-provoseerattiin jä pysäyteltiin äe v^gitseinisten kaut­ta
,jotka olivat täysin oikeudettomia, synnytettiin kiih­tymystä,
ja laulun loppuna pii villi > ammunta kohti
aseetonta jpukkoa. ,
Ei ole mitään sattumaa, että jälleen viime aikoina
ovat säilät alkaneet välkkyä ja pyssyt paukahdella.
Eberswäldi88a (missä ammuttiin nälkäistä joukkoa)
se alkoi, jatkui Chärlottenburgissa, eikä meillä ole
mitään epäilystä siitä, että hallitus on taipuvainen jat­kamaan
mainehifcasla sotaretkeään aseettomia työläisiä,
naisia ja nuorisoa vastaan, koska se tietää, että kurjis­tuminen
on tehnyt joukot entistä kapinoivimmiksi, ja
koska se uskoo voivansa täten tukahutlaa kapinalli­suuden.
Proletariaatti kuitenkin, puolestaan oppii
näistäkin tapauksista näkemään, kuinka avuton hal­litus
todellisuudessa on, vain leikkipallo^ suurkapitaa-lin
' | a kiskuröivän suurmaanviljelijäin käsissä, kol-ll<!
gio,.!,jolle kapitalistit ovat antaneet tehtäväksi työ­tätekevän
kansan kuristaniisen. Mutta enempää täy-sjikäinen
.kujn miorikaan proletariaatti ei anna lahta-ripoliisien-
veritekojen pidättää itseään taistelusta kis­kontaa
ja kurjuutta vastaan, jatkamasta taisteluaan
•elämänoikeudestaan ja tulevaisuudestaan. Charlotten-burgin
laukausten ei tarvitse kauan odottaa vastaustaan.
Proletariaatti tulee ahtamaan vastauksensa käymällä
yhtenäisellä rintamalla taisteluaan porvaristoa "vas­taan
ja hylkäämällä ne, jotka tällaisessa tilanteessa
viihtyvät porvarien kanssa ja ottavat vastuun siitä,
että mieltään osottavia proletaareja murhataan. — —
Sen lisäksi mitä «Rote^ Fahne» edellälainatussa
artikkelissaan lausuu, sietää mainita, etteivät sosialide-mokratit
tässäkään tapauksessa jaksa pidättä äeläi-mellisiä
vaistojaan ja vihaansa luokkatietoistä työväes­töä
kohtaan. Niinpä kirjoittaa «Vorwärls» pilkulleen
porvarillisten lahtarilehtien tapaan ,että «suojelus-poliisit
osoittivat ensin suurinta pidätt)'väisyyttä ja
vasta tultuaan provoseeratuksi ryhtyivät käyttämään
aseitaan». Ja «Freiheit» puhuu, että poliisien ampu­ma-
aseiden käyttö pitäisi rajoittaa vain äärimmäiseen
tapaukseen, jolloin on k\"symyksessä itsepuolustus.
Molemmat khdet siis asettuvat porvariston puolelle
ja allivat, että työläisiä saa ampua ,joko milloin hy­vässä
taikka «äärimmäisessä tapauksessa». Tähän
surkeuteen siis päättyy sosialidemokratien huoneen­taulu!
Syyttä eivät Berlinin-Brandenburgb piirin kommu­nistinuoret
avoimesti kj-sykään sosialidemokratisilta
nuorilta, mikä on heidän kantansa: asettuvatko hekm
nuorten proletaarien murhaajain puolelle vai yhty­vätkö
kommunististen luokkatoveriensa kanssa yhtei­seen
taisteluun provokationia ja nuorten, turvattomain
työläisten murhaamista vastaan?
vaaleihin ei ollut kuitenkaan niin
suuri, kuin oli porvarillisella tahol­la
odotettu. Olihan pelätty työväen-puheiden
saavan ]iiari"'suuren vai:
kutusvallan.
Toimittaja Thorstein - Diesen oli
kuitenkin voinut lohduttaa lukijoi­tansa
sillä sulosanomalla, että kä­vipä
vaaleissa miten tahansa, niin
ei ainakaan porvaristo ollut neuvo-tonna:
Olihan sillä suojeluskunnat
— aseellinen mahti •— turvanaan
ja selkänojanaan, joita voisivat tar­vittaessa
käyttää. ^
Suomesta lähetetyssä kirjeessä,
minkä on cAftonposten* julkaissut
tämän heinäkuun 1 pnä, kirjoittaa
muuan valkolahtari:
«Verellä ja kauhulla osti Suomi
4 vuotta sitten vapautensa ja itse­näisyytensä.
Ja Suomi ei aio luopua
mistään hinnasta. Tällä hetkellä on
Suomi parhaiten varustettuna, kuin
konsanaan ennen, sekä ulkoisia että
sisäisiä vihollisia vastaan. Täysin
varustettu ja taisteluvalmis suojelus
kunta, jonka riveissä on yft 100,-
000 karaistun miehen, on valmis
ensi hälyytyksestä käymään rynnäk­köön.
Jos sosialistit ja kommunis­tit
vastoin kaikkia luuloja pääsisi­vät
enemmistöksi vaaleissa tänään
ja maanantaina, tubisi epäilemättä
eduskunnan uusi enemmistö vaati­maan
suojeluskunnat hajoitettavik-si.
Mutta se olisi Suomen vapauden
ja sivistyksen perikato. Ja se ei
saa missään tapauksessa tapahtua».
Jos työläiset voittavat vaaleissa
ja yrittävät käyttää valtaansa val-tiopäivilä,
aikoo porvaristo nousta
kapinaan. «100,000 karaistunutta
miestä on valmiina ensi hälyytyk­sestä
käymään rynnäkköön».
Sellaista on porvarillinen kan­sanvalta.
Niin kauan kuin porvaris­to
on enemmistönä, on työtäteke­vän
väen vähääkään mukisematta
alistuttava kaikkeen. Mutta jos ala­luokan
onnistuu päästä parlaraent-taariseksi
enemmistöksi, niin silloin
on yläluokan lojaalisuus kerrassaan
tipotiessään. Silloin nostetaan aika
jyräkkä ja pannaan hätärummut
dolmaaji.
Sillä tavoin esiintyi S«omen ;pi)r-
Varisto vuonna 1917. %siaiidemo-kraatit
olivat sillä kertaa päässeet
eduskunnassa enemmistöksi. Vie­raalla
avulla, Kerenskin avulla, ha-politiikkana,
joka on niin tavatto
man uhittelevaa ja raakaa, että se
on taas saanut Saksan kansan ko-kokonaisuudessaan
nousemaan itse­änsä
vastaan. Tätä preussiläisyyttä
ylistää herra Diesen pilviin saak­ka:
<Se on tehnyt arvaamattomia
palveluksia sivistykselle». Saksin
kansa on kumminkin aivan toista
mieltä tämän preussiläisyyden siu­nauksista,
kuin «Aftenpostenin»
lahtarisankarL
Tämän aikeista ei näet ole tarvis
vähääkään epäillä. Jos tähän asti
sissa parlamenttaarisissa voimasuh
teissä tapahtuisi heille epäedullisia
muutoksia, eivät nämä diseeniläiset
lahtarit vähääkään empisi vedota
sotilasmahtiin. Kun on kysymys
työväen nujertamisesta, niin on por­varistolla
muka «oikeus» käyttää mi­tä
keinoja tahansa, asevoimaa,
maanpetosta jä nälkääntappamispo-litiikkaa.
Herra Diesen on suorapuheinen,
mutta hän tahtookin epäilemättä il­maista
ne tunteet, jotka ovat suu­ressa
osassa suurporvarfstoa vallal­la.
Sen vuoksi on työväenluokan
päästävä selville siitä, millaisen vi­hollisen
kanssa hän on tekemisissä,
ja minkälaisia menettelytapoja sen
vuoksi työväen on käytettävä voi­dakseen
tehdä voittoisan yailanku-mouksen.
Valkolahtarien mielen­purkaukset
osoittavat myöskin, mi­tä
kansanvallalla yläluokan piireis­sä
käsitetään.
Pelkoa työväen vaalivoitosta ei
enää tällä kertaa ole olemassa. Por­varisto
on säilyttänyt entisen valta-asemansa.
Sosialistit ovat kuitenkin
voimakkaasti edenneet. «Kommunis­min
» pelko on senvuoksi suurempi
kuin konsanaan ennen, mikä ilme­nee
m.m, niinä lakkaamattomina
vainoina, joita jokapäivä nykyisia
kohdistetaan sosialistisiin työläisiin.
Porvaristo elää alituisessa pelossa.
Joka hetki aavistaa se tilinpäiyän
lähenevän, kostonhetken- lyövän.
Epätoivon sokaisemana • kokee se
murskata kaiken uuden raakuudella,
Uvki^ ei hjlkäJlft yätej-; • e i ^ fs6rt;o
vpi estää kommunismin kehVtyslcul-kua,
Bri.-jj^jiitlei^/^pr^tyssiläislahtarlt
riehukoot'^'ja •' k^yttä^ytykööt miten
tahansa. Uusien aatteiden voittokul­kua
ei kuitenkaan millään mahdilla
ole. pysäytettävissä.
""""'"«"««lllii,,,,,,,,,,,
LXHETYSKUSTANNUKSET:
LÄHETYSKULUT: 40c lähetyksistä alle $30- ^n. v .
40i 60c lähetyks. $ 4 0 - | 6 0 ; 7oc lähet fJ'\'}t''-'
dan dollarin 25c sadalta dollarilta Sk ^
lähetyksille $3.50 lisämaksu. - ^^ahkösai
S view
Torontossa ottaa rabavälityksiä vastaan A T m\ o -.
Ave. ' *•' i
Rahavälityksenne ovat Suomessa maksetut va<=rp=.... ••„
meroon 1378 asti viimeiset niistä elok. 12 p ^^^^^^"°^tajil!
Pilettejä Suomeen ja Suomesta täni
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies
BOX M y A P A U S|
SUDBURY
Pilettiliike tehtävä J. V. Kann&tton nimessä,
^ i l l l l i l l l l IIIIIIIIIIIIIIIIIIlllllllillllllilllll|||||||||||||||||,|„„|,„m^
alueen valtausta vastaan! Miehitet­tyjen
alueiden valtauksen lopetta­misen
puolesta! Mitä lähimpäin ta­loudellisten
ja poliittisten suhteiden
puolesta Saksan, Ranskan ja Neu­vosto-
Venäjän välillä! Kallistusta ja
verokiiormittista vastaani
Sekä -saksalaiset että -ranskalai­set
toverit ovat olleet selvillä siitä,
että Tuuret kansanjoukot Reinin
kummällakin/puolella voivat tehok­kaasti'
'suöjöila- itseään uusia sodan
hirmuja, nälänhätää ja verotaakko­ja
vastaan vain kärjistämällä'kamp-pailuaan
aina, tavara-arvojen taka­varikointiin,
tuotantoon ja raha-asi-ain
kontrolliin asti, hajoittamalla
saksalaiset orgeshit ja vastaavat
ranskalaiset lahtarijärjestöt, • toteut­tamalla
työväen aseellisen puolus­tuksen
ja muodostamalla työväen­hallituksen,^
Molefhipien toveripuolueiden kes­kusjohdot
ovat antaneet yhteisen
julistuksen, jossa kehoitetaan kum­mankin
maan proletariaattia yhtei­siin
ponnistuksiin vapautuakseen
vaaroilta, jailla imperialistinen vä­kivalta
ja linnarauhapblitiikka niitä
uhkaa. •
Ruotsin rautatielakon
^ yleinen asema
Luokkataistelun sijasta
kerjuuta Saksassa
Sakean ja Ranskan proletariaatin
taiiteluyhteisyyc.
Beriini 27-8. — Nälkäkriisin kär­jistyessä
hetki hetkeltä ilman etti
näkörannassa on havaittavissa pie­nintäkään
nälkäänäkevälle työväen­luokalle
edullista ratkaisua on Sak­san
kommunistipuolue jälleen anta­nut
julistuksen maansa raatajistoUc
vielä kerran teroittaen sen oman,
alhaaltakäsin tapahtuvan painostuk­sen,
toiminnan ja taistelun välttä­mättömyyttä.
Julistuksessaan osoittaa kommu­nistipuolue,
kuinka ammattijärjes­töjen
kokoomuspolitiikkaa kannat­tavat
johdot ovat raivoisan hintain
kallistumien ja koko talouden lu-histuksen
johdosta, päättäneet ryh­tyä
«joihinkin toimenpiteisiin». Kun
ne eivät tahdo mitään taistelua hal­litusta
ja porvaristoa vastaan, ovat
ne esittäneet hallitukselle joukon
toivomuksia. Tätä tehdessään ovat
ne syrjäyttäneet suuret työtäteke­vät
kansanjoukot. Niitä ei ole kehoi-tettu
harjoittamaan painostusta hal­litukseen,
vielä vähemmän pitämäärr
huolta että työväestö itse-valvoisi
ja kontrolloisi mahdollisia toimenpi­teitä.
Jä hallitus on verisellä iv/llla
tai mitään sanomattomilla puheen
parsilla palauttanut takaisih am-mattiyhdistysjohdot,
jotka saapuivat
sen puheille alammaisina anojina.
Sosialidemokratian pää-äänenkan-nattaja
toteaa, että «vaatimus» elin-tarpeiäen,
vaatteiden, jalkineiden
jne. takavarikoimisesta ja säännös­telystä
on «tosin toivottava» mut­ta
«mahdoton toteuttaa». Ja sama
on laita kaikkien ammattiyhdistys-johtojen
lausumain toivomusten
kanssa. Kaikkien niiden cdellyttä-mäin
toimenpiteiden suorittaminen
on jätetty «valtakunnalle», valtion
byrokratialle, mikä toimii "kapita­listien
johdossa ja näiden etujen
mukaisesti. Ja kuitenkin olisi niis­tä
odotettavissa jotakin siunausta
työväenluokalle, vain, jos se olisi
niiden läpiajamisessa myötävaikut­tavana
ja kontrolloivana tekijänä.
Mutta lisäksi ovat ammattiyhdistys-johdot
kokonaan luopuneet monista
aikaisemmista vaatimuksistaan. Ei
ole enään pubetta mistään laajem­masta
tavara-varojen takavarikoin­nista,
ei tuotantolaitosten sosiali-
. soinnista, ei sanaakaan tloudellises-tj^'
ja ulkopoliittisesta lähentymiäes-tä
Neuvosto-Venäjään, ei sanaakaan
ententen koronkiskurien tarmok­kaasta
vastustamisesta.
Jos työläiset siis edelleen toimet­tomina
seuraavat tätä kaikkea,
odottaa heitä itävaltalaisten työläis
ten kohtalo. Pelastuksen raskas työ
on joukkojen itsensä, ja voidaan
se suorittaa loppuun vain säälimät­tömällä
taistelulla romahduksen ai­heuttajia,
hallitusta, kapitalistiluoK-kaa
ja sen kanssa liiton tehneitä
ammattiyhdistysjohtoja vastaan.
Suoraan työpaikoista ja ammatti­yhdistyksistä
on siis alettava ja jär­jestettävä
taistelu ja valittava sii­hen
valmiit johtajat, huomautetaan
jidistuksessa, mikä päättyy tark­kaan
määriteltyihin proletaarisiin
päivänvaatimuksiin.
Mutta samaan aikaan kun kom­munistipuolue
Saksassa, kuten
Ranskassakin, pyrkii organisoimaan
niin hyvin päivänvaatimusten kuin
lopullisen päämääränkin hyväksi
käytävää luokkataistelua, kiinnittää
se huomionsa myös kansainväliseen
taisteluun, mitä ilman ei kansain­välisellä
pohjalla käydyllä ole mi­tään
ratkaisevaa merkitystä. Niinpä
on Saksan kommunistipuolueella
yhdessä ranskalaisen veljespuolueen
kanssa ollut neuvottelut Kölnissä
entistä tiukemman taistluyhteyden
aikaansaamiseksi. Sen lisäksi mitä
tästä olemme jo ennemmin mainin­neet,
sietää lisätä, että kummankin
puolineen valtuutetut olivat ' yhtä
mieltä kummankin puolueen mitä
läheisemmän yhteistoiminnan ja mi­tä
lujimman taisteluyhteyden vält­tämättömyydestä
proletariaatin puo­lustamiseksi
uhkaavilta vaaroilta.
•Molemmat puolueet ovat päättä­neet
käyttää keskinäisesti kaikki
voimansa taistelun käymiseksi en-tenteimperialismia,
Versaillesin rau­haa
ja sen saksalaista vastinetta,
suuria työtätekeviä kansanjoukkoja
kurjistuttavaa k o r v a u spolitiikkaa
vastaan, sotavaaraa, nälkää ja ve-
Torosvousta vastaan, mitkä ovat
voimattoman, romahtaneen kapita­listisen
uudelleenrakentamisyritys-ten
seurauksia. ^
Molempien puolueiden valtuus­kunnat
ovat olleet yhtä mieltä seu­raavista
taistelutunnuksista:
Versailles'n rauhan purkamisen
puolesta! Keskinäisen proletaarisen
uudelleen rakentamisen puolesta
porvariston kustannuksella! Ruhrin
Tukholma 4/9, — Lakon yleis­tä
asemaa Rootsin yksityisradoil-la
selostaa Rautatieläiali.iton val­tuutettu
seuraavaan tapaan.
Konflikti on pantu "käyntiin eri
inuodoissa ktiin aikaisemmin. Tais­telu
on tällä-kertaa suunnattu ra-joitetiiimmille
alueilie.\ Tämä tak­tiikka
onkjn osoittautunut oikeaksi,
ja käynyt varsin tehokkaaksi, vie­läpä
tehokkaammaksi kuin mitä Q:I
odotettu. Göteborg-Börasih hallin­to
esim. on iauemmin kuin muut
koettanut pitää yllä neuvotteluja.
Mutta siten kuin tämäkin hallinto
on kohdellut'henkilökuntaansa ja
pakottanut uskollisen työläiskuntan-sa.
tasolle ,jossa palkka on huonoin
kuin minkään muun työläiskunnan
Ruotsissa, ei henkilökunnan vastaus
ole yoinut olla muu kuin lakkoa
kannattava. Rautatieläiset ovat
myös jpanneet järjestönsä takauk'-
seen siitä, etteivät he aijo antaa
työnantajien kohdella itseään mi­ten
hyvänsä.
Jokaista lakkolaista elähyttää
myös ajatus pitää puolensa, kes­täköön
lakko miten kauan hyvänsä.
Rautatieläisten lakkorahastokjn on
siksi suuri, että se sallii taistelun
käymisen nykyisessä laajuudessaan
melkein, miten kauan hyvänsä. On­pa
esim. Borasissa rautatieläisiä,
jotka saavat niin paljon avustusta
kuin mitä Rautatien hallinta on
tarjonnut. palkkana.
Mitä . tulee taistelun laajentami­seen
yhä useammille radoilla, ei
valtuutettu voinut sanoa siitä mi­tään
varmaa, sen ratkaisemisen kun
kuuluu rautatieläisliiton johdolle.
Mutta varmaa on, huomautti val-
,tuusmies, että työnantajat toivovat
tätä. Kysymyksessä on kuitenkin
joukko pikkuratoja, jotka jo ovat
välillisesti vedetty konfliktiin.
Mutta muuten on^ rautatieläisil­lä
täysi syy tarkkaan harkita jo­kaista
uutta toimenpidettä, häti­köidyillä
toimenpiteillä kun voi ol­la
varsin epämiellyttävät seurauk­sensa,
eikä vähimmän matkustaval­le
yleisölle.
Lisäksi huomautti valtuusmies, et­tä
työnantajisto varmaan tuleejco-ettamaan
erottamisuhkauksilla pa­kottamaan
henkjiökuntaa taipumaan
Tämä uhka on kuitenkin otettava
varsin levollisesti. Sehän on vain
työnantajien yleisesti käyttämä
taktiikka, ja jos rautatieläiset py­syvät
edelleen yhtä lujina kuin tä­hänkin
asti, saavat he olla varmo­ja
voitostaan.; '
Lakon alaisilla radoilla ei muu­ten
kulu päivääkään ilman, etteivät
rikkuroivat herrasretkut aiheuttai­si
suurempia taikka pienempiä on­nettomuuksia.^
Bergslag. radalla
esim. kuuluvat radoilta suistumi­set^
päiväjärjestykseen. Mikä hen­genvaara
-tällä radalla on aina tar­jolla
yleisölle, joka uskalt
kohtalonsa edesvastuuttomi
leiden käsiin, on itsestä;
Mutta parempi ei ole Iiii
muus muillakaan lakon aij
doilla. Göteborg-Borasin
kin syöksi äskettäin vait
takia useita vaunuja kisl
kului 5 tuntia, ennenkun
tim uudelleen raiteille. '
min radalla taas saatiin "vj
tettyä uhkaava junien yht(
ys, jolla olisi voinut olla v
hoisat seuraukset. Ställdi
maila taas sattui traagiko
välikohtaus. Sikäläinen ai
likkö näet paraikaa puuha
vaunun siirtämisessä toise
teelle. Hänen jarruttajanko
tamansa merkin ymmärsi
ähkivä rikkuri kuitenkin y
taen sitä lähtömerkkinä.
porhalsi juna matkaansa
asemapäällikkö jarruttaj;
kunnes juna pysähtyi — «
la pysäkillä, ja asemapää!
annetuksi paluumerkin. ]
män kömpelön erehdyksen
Ställdaten asema useita t
man asemapäällikköä.
Ludvikassa ja muualla
kevät retkuilevat rikkurit
vaaralliseksi muillekin ki
kustajiJle, ja kaikki tämä ;
la «siunattua yJiteiskunta-a
ten työnantajisto ja näiden
lehdet ruokottomina toitt
Valtakatu
Iltapäivä. On.se tiima,
jolloin vällasväki liikkuu
jolloin autoissaan se kiik!>
että vinkuu villi viima,
katku täyttää valtakadun
torvet pärrää korvat luk
menee risteykset lukkoon
ruhkaantuissa ahtaan lai
Taikka katuviertä seilaa
keinuvin ne ihramahoin,
kallein turkiksin ja mhoii
näyteikkunoissa peilaa
käälyjään ja helmiänsä,
näytteill' itsekin kun ova
vaivansa myös heillä ko
vaikk' ei niistä kasva käi
Tuossa varmaan pörssin
tuossa joku jaloveri
kenraali ja ministeri,
tuossa yhteiskunnan lamf
politiikan seiväs ylväs,
tuossa kiskuri vain mmi
hulmilV isän valju kuuc
tuossa kirkon paksu pyi
OhivUahtavin hetkin
toinen toistaan ihanamme
vaeltaa myös ohi mamma,
vaeltavat tyttäretkin.
Kova ee^sä urakkahan:
pöytä vartoo kukkurainei
kunhan ruokahalu vaine:
täyttäisi myös täyden m
Katseltavaa siinä salaa,
mistä nauttis enemmänkii
ellei vilinässä hänkin,
jolV ei edes leivänpalaa,
jolle <thuon aika» tarjo
ruokahalun muttei ruokai
joka työtönnä nyt huokm
jonka elon murhe larjos.
Jolta pörssin pamppu kd
jolla diplomaatti huijas.
jonka joka ainoo pujjai
kättenlyöt kun häitä ahn
joka on nuo arvot luonu
jotka tuossa kadun täyttä'
joita vallasluokka käytli
niinkuin taivas ois ne si
Kadun kulmassa'kuin am
seisoo kaiken luoja, ana
rukoilevan sanan sanoo,
sielussansa toivon haave
niinkuin oljenkorsi haurai
pärskyy sänä vallasvahlc
kuollut sille köyhän tahti
ottaa vaan. ei anna vaurai
Kössi ]