Canadan uutiset, September 9, 1920

              SIVU 3 CANADAN UUTISET, PORT ARTHUR, ÖNT., t)5NADl^, Tors&ina Syysk\ 9 p. 192Ö NUMERO 37)
CANADAN UUTISET
Buomalalncn eanomalehtl Canadassa,
p ilmestyy Jokaisena Torstaiaa.
i • 1 Kufitanjtaja
([The Canada New8 Publlsnlng Co.
; Erick J . i K o r t e , Ldlkkeenlioitaja.
iB9
TILAUSHINNAT:
I Canadaan: $2.00 koko vuodelta,
$1.60 9 kuukaudelta, $1.25 puolelta
vuodelta, €5 eenttiä 3 k u u k a u d e l t a la
25 senttiä k u u k a u d e l t a .
Y h d y s v a l t o i h i n Ja Suonxeen: $2.50
k o k o vuodeltal j a $1.50: p u o l e l t a vuo­d
e l t a . ^ 1 i
" ILMOITUSH^INNAT: '
S 40 senttiä psÄstatuumalta k e r r a n ju-l
a l s t u n a . P i t e m p i a i k a i s i l l e i l m o i t u k s i l
i B k o h t u u l l i n e n alennus. HalutaantiC"
to- j a nimeÄmuuttoiliaotukset 75 eent­tiä
k e r t a , $2.00 kolme k e r t a a . Naima-i
l m o i t u k s e t $2.00 k e r t a , $3,00 kolme
k e r t a a . A v i o l i i t t o - ' l a k i h l a u s - i l m ol
tukset $2.00 k e r t a . K u o l o n i l m o i t u k s et
$2.00, muistovärsyllä $2.25. Syntymä-
»ilmoitukset $1.50,; A v i o c r o i l m o i t u k s et
$2.00. .<g:'*^P<^
Pöytäkirjat^ t i l i s e l v i t y k s e t , > keräys-l
u e t t e l o t , luento-ilmoitukset y* m. 25
eenttiä tuumalta,
; U u t i s t e n , j o u i k o o n aijotuista ilmoi-
{ u k s i s t a pdrltäan 10 senttiä riviltä.
• P i e n i m m a n k l n i l m d i t u k s e n h i n t a on
BO senttiä. P o s t i s s a t u l e v i a i l m o i t u k s i a
e i hyväksytä v e l a k s i tunteniattomiUa.
f P o l i i t t i s e t Mmoitukslet $1.00 tuu­m
a l t a .
: K a i k k i l i i k k e e l l e aijotut kirjeet, t i ­l
a u k s e t ja rahat ovat lähetettävät
o s o i t t e e l l a :
• CANADAN UUTISET,
P o r t A r t h u r , Ont., Canada.
- • • ' 1 ; - • : " [ " / r : ' .i"'.^-- • ^-^
' Canadan Uutisista lainattaessa on
J$hde mainittava. 1
Osoitemuutoksesta tulee . i l m o i t t aa
lehden kointtoriin sekä v a n h a että u u si
i e o i t e . l
— Ällös riistä -keltään^arvossa
pidettyä jajatusta eli imtään, i n i -
tä hän pitää pyhänä, ar,vokkaa-na
ja kalliinaj ellet voi antaa pa­rempaa
sijalle.
r— Vanhempain on koetettava
aina olla iloisia ja puhutella rak-kaudella
lapsiaau. ^Siten tekevät
he lapsensa onnellisiksi ja anta­vat
-heille kotoista ! auringonva­loa,
jota ne ehdottomasti tarvit-.
Kansa on ainoa todellinen
majesteetti, joka ei ikuole| joka
elää ja pysyy silloinkin, kun;
m u u t: ' ^ ma j es te e ti t ' ' i j o 1 ah oa va t
hautakappeleissaan, ja kuri' mui­naismuistojen
kerääjät jo ovat
ottaneet heidän ruostuneet kruu­nunsa
takavai^ikkoonj—S. 'A. Ile-din,
I
CANADAN UUTISET
t, (The Canada News)
The F i n n i s h Newspaper In Canada.
. P u b l i s h e d every Thursday by
^ f The Canada News PujDllshing Co.
E r i c k J . K o r t e , Manager,
D a i l y News B l d g . , Port A r t h u r , Ont.
CANADAN UUTISET
Is welcomed and r e a d m every F i n n i sh
hom® In the D o m i n i o n . It i s t h e only
oireet advertising medium for those
manufacturers and merchants who
ii^ish t o create and b u i l d a p r o i l t a b le
and pjermanent demand f c r I h e i r prod-jictB
a n d merchandise by ithe l a r g e and
e"v«r e r o w i n g F i n n i s h p o p u l a t i o n resid-
Jng In Canada. Place y o u r t i i a l ad-vertisement
and get results. '
- A d v e r t i s i n g rates 40c. per i n c h.
r: P o l i t i c a l advs. $1.00 r - ' ; ' U c h.
: Advertisements musi. f c a o h our of-l
i e e Wednesday neon vo appear on
b'hursdäy's issue. | .
, 1 S u b s c r i p t i o n price i n Canada $2,00
^ e r year, United St-ates and other
countries $2.50 p e r y e a r i n advänce.
Entered as second class mall mät-ler,
Dee. 1, 1915, at the Post Office at
Port Arthur, Ontario, Canada.
: — Kaikkien ihmisten ja kanso­jen
tulee i tehdä raiuha.. Koko
maailmaa ' käsittävän | rauhan tu­lee
.vallita liallitu.sten, uskontor
jen, rotujen j a kaikkien uskonto­jen
seuraajien välillä: Tärkeäm­pänä
kysymyksenä tänä päiväkä
ihmiskunnan "keskuudessa, maaik
massa on vieismaailmallinen rau-ha.
Tämän totuuden käsitys i l ­menee
. aikamme huutavana tar­peena.
— Ahduls Baha.
?' T H E AIM OF T H E CANANDAN
I UUTISET.
' T h e help preservej the Ideals and
sadred tradltions of t^ls, our adopted
bountry, the Dominiorf of Canada: To
obserye Its law8 and Inspire others to
respect and obey them: To strfve
ilnceasingly to quicken the pubhVs
sense of Civic duty: In ali ways to aid
In making this country igreater and
better than \/e found it
t> • •».•• • • — • - : •
•! — Itserakkaus on kansanhen-gen
kuolettavin vihollinen. —
1^1 OU";,
— Kaikki oikea viisau.s sisäb
tyy näihin kahteen sanaan: Odo­ta
ja toivo. — Dumas.
Hyvän esimerkin antami­nen
ihmisille on ainoa keino va­pauttaa
heidät pahista.
Aika» on arvokkainta ihmis­kunnan
saamista lahjoista j a sen
aiS'o on sen käyttämisessä.
-—Ahne ihminen on aina. vää-räs,
sä teki|l>ä hän mitä hyvänsä
j a ajattelipa hän mitä tahansa.
— E i yksikään kansa, sitä vä­hemmin
vielä j^ksilö, ,saata kers­kua
sivistyksensä ehdottomasta
omaperäisyydestä. .Lähes kaik­ki
on lainaa, perittyä. Kehitys
tapahtuu hitaasti; j verkalleen
si irtyy sivistys sukup^olvesta su-kupolveen,
kansasta kansaan.
Suurimmatkinr suvut Isammuvat;
tehtävänsä suorittaneet kansa­kunnat
katoavat, mutta tilalle
tulee toisia, joissa sivistys edel-leen
elää ja ent. voimjakkaampa-na
versoo. yksiid]>uolestansa liit­tää
vain pikku palasen yhteiseen
sivi.^tysvarastoon joka' mahtavan
1 u m i p a 11 o n t a \' oin v y ö:r y y e t e o n-päin.
Paljon renemraiin siis jo­kainen
saa kuin mitä itse pystyy
antamaan ja uutta luomaan. Vain
tyhmän ylpeä nostaakin nokkan­sa
pystyyn j a yiimielisesti hymyi-lec
toisille, luullen .suprittancen-sa
jotakin suurta, kun| erinomai­sissa
olosuhtefissaeläeni.on .voinut
ammentaa tuosta yleis'cstä sivis-tysvarastosta
niin sanottua. v i i ­sautta
itselleen shieman huomatta­vammin
kuin muutamat toiset.
Hän ylpeilee.perinnöstiiän omana
saavutuksenaan, ikäänkun se seik­ka
ei .-mitään .merkitseisikään,
millä sivistysasteella elävään kan­saan
kuuluu, että on qppineiden
vanhempain lapsi j . n. e. Hän ei
tajua, että viisaus, varsinkin hä­nen
viisautensa on perittyä.
on osoittautunut, että kieltolain
vaikutus rikollisuuteen ja liike-elämään
on niin edullinen,' että
S. Coler, Ne\v Yorkin köyhäin-hoidontarkastajji,
on ryhtynyt
voimakkaasti kannattamaan vä-kijuomakieltoa.
v Hän selvittää,
että ^^^ew Yorkin sairaalat tule­vat
tänä vuonna saamaan sairas-maksuina
poltilailta puoli miljoo­naa
dollaria ja näiltä ei ennen
väkijuoma-aikana saatu senttiä­kään.
Vankiloilla on myöskin paljon
asiasta sanottavaa: 1,100 tyhjää
koppia Philadelphian suurissa
vankiloissa; Baltimoressa. vanki­en
vähennys 3,992 edelliseen vuo­teen
verrattuna ja se suhde oli
vallitsevana jo silloin, kun kiel­tolaki
oli ollut voimassa: vain
kuusi kuukautta. Buffalossa, N.
Y., vähenivät juopurieiden van-gitsemiset
. 2,761 tammikuussa
1919, 1,012 tammikuussa 1920.
fSaman ajan sisällä väheni van­kien
lukumäärä Erie-kauntin
vankilassa 057 :&tä 176 :n. Sano­malehti
Christian Ouardian'issa
lausutaan: "Paitsi näitä voitto­ja,
olemme "kartuttaneet pankki-talletuksiamme,
vähentäneet köy­hyyttä
ja ennenkuulumatonta
varallisuutta on syntynyt työvä­en
keskuudessa. 'Väkijuomakiel-to
.synnyttää kieltäytymistä ja
siitä .on koko maa saanut hyö­tyä."
tun vanhemmille, veljille, sisarille
tai lastenlapsille." "
Canadan sotilaseläke on suun­nilleen
kaksi kertaa niin smn-i,
mitä muissa maissa, Yhdysvalto­ja
lukuunottamatta, jaetaan. >
Tämänvuotisen- lakiehdotuksen
mukaan saa jokainen työkyvyttö­mäksi
joutunut sotilas Yhdysval­loissa
$1200 vuodessa, ollen vas­taava
summa. Canadassa $900.
Yhdysvalloissa ei kuitenkaan teh­dä
mitään eroa siinä, onko soti-;
laalla vaimo ja lapsia. Eläke
vaimolle ja lapselle Canadassa on
yhtä suuri kuin Yhdysvalloissa­kin,"
mutta miehelle, vaimolle ja
lapsille on se edellisessä maassa
korkean\^L Canadan eläkerahat
vuodel ta, loppuen elokuun 31
päivään 1921 tekevät 33—34 mil­joonaa
dollaria. Noin 87,000 haa­voitettua
ja kykenemättömäksi
joutunutta sotilasta omaisineen,
joiden luku nousee 177,000, naut­tii
avustusta.
tavalla väärin, kuin tätä sotaa
suunnitellessaan, sitä käydessään
j a sen tuloksia käsitellessään ja
järjesteliessään. 'Makaahan kol­me
Europan johtavaa suurvaltaa
lyötyinä ja pirstottuina j a vielä
laajoja muita alueita sen mante­retta
tuhottuina. Ja miljoonien
ihmishenkien sekä äärettömien
pääomien ja .sivistysarvojen hävi­tyksestä
ja raunioista on kasva­massa
: karvas myrkkykukka —
• — I l o ei viihdyl itsekkyyden pi­meissä
komeroissa enempää kuin
kukka ^viihtyy kellarissa.
———
^ Älä jännitäi jousta liian k i ­reälle,
sei katkeaa; älä tee sanot­tavaasi
liian tei|äYäksi, liian ohut
terä tylsistyy pian.
— Kuninkaan tulee olla valti­on
ensimäisen palvelijan, jos hän
tahtoo virassaan menestyä. >—
Fredrik Suuri|
^ Jokainen ihminen lyö it­seensä
oman leimansa, j a me o-lemme
suuria taikka pieniä aivan
.oman tahtomme mukaan.
— Kavahtakaa eli of i o hanki
itsellenne kunniaa ja iloa vähä-pätöisimmänkään
ihmisveljen
kustannuksella,; hänen surunsa
hinnalla, r - 'Woodsworth,
^ Riitaa^, ja' sotaa ei olisi ole­massakaan,
jos vääryys olisi vain
toisella puolen, mutta kun se on
molemiiainpuolinen, johtaa se eri­mielisyyksiin
ja tappeluihin. W--
Täydellisen kieltolaini vaiku-
^ luksia.'
Piakkoin kutsutaan i Ontarion
asukkaat yleiseen, kiieltolakia
koskevaan iiänestykseen. Cana-dalaisille
lienee mielenkiintoista
näin vaalien^ edellä kuulla jota­kin
Yhdysvaltain kiletoläista, sil­lä
se on monessa suhtee.ssa valai­sevana
esimerkkinä. | :
Sairashoitotilasto on kertomus
kieltolain edullisista vaikutuk­sista
j a se saa jokaisen jhuomaa-maan
kieltolain' voimaalnastumi^
sen välttämättömyyden^ sellais­tenkin,
jotka t eivät kieltolakia o-le
pitänt-et raittiuden parhaana
edistäjänä; Alkoholistien osasto
Philadelphiassa, Penn.j suuren" y.
seisen sairaalan y^hteydessä, jossa
aikaisemmin: hoidettiin 150 sai­rasta
kuukaudessa, on nyt mel­kein
autiona. . Vuonna 1917 siel-lä-
käsiteltiin 470 alkoholistia;
3918, 1,184; 1919, kieltolain oltua
voimassa, kuusi kuukautta, • 275
potilasta; kelmikuussa 1920 oli
niitten luku laskenut 8. ' New
Yorkin kaupungissa vallitsee sa­ma
sulide. 'Bellevuen sairaalassa,"
jossa alkoholisteja on hoidettu e-nemmän
kuin imuissa kaupungin
laitoksissa, olil tammi- ja! helmi­kuulla
1919 288 alkoholistia ja
tämän vuoden samoina kuukausi­na
ainoastaan 31, i Tämä merkit­see,
että Bellevue-sairaala i nyt
kykenee hbitamaan 7000 potilas­ta
enemmän vuodessa, 'jos 1 jokais­ta
hoidettavaa kohti lasketaan
5,5 päivää. Se on toisinsanoen,
että lääkäreitä, sairaanhoitajat­taria
j a huoneita,i joissa ennen
paranneltiin viinasairaitä,'', Voi­daan
nyt käyttää raittiittek hen-
Canadan huolenpito sotaveteraa­neistaan.
Canatlalaisten kaukonäköisyy­den
ja Jiyväli ymmärryksen ansi­oksi
on luettava se, että sen so­taveteraaneista
on pidetty hyvää
huolta ja nämä puolestaan ovat
kunnioitettavalla tavalla .käyttä­neet
h y V ä k seen m a a n s a u h r a utu-vaisuutta.
Apua on jaettu >Soldier's Civil
Re-establishment Departmentin
välityksellä ja maalla on syytä
ylpeillä sen toiminnasta. Toimeen
panemalla opetuskursseja sotave­teraaneja
varten, on puolet ko-tiinpalanneista
sotilaista voinut
itse ruveta huolehtimaan toi-,
m^entulostaan.
i Sodan nöyryyttävimpiä vaiku­tuksia
on sotaveteraanien asema
kotiinpalatessaan. Etelä-Afrika-laisen
sodan jälkeen koetti Cana­da
osottaa huomaavaisuuttaan ta­kaisin
palanneille taistelijoille
maasuostuntayerojen välityksel-:
lä, mutta järjestelmä osottautui
vaikutuksiltaan tehottomaksi ja
h i ?: o a t, j o tk a si i n ii voittivat, oi i -
vut keinottelijat, jotka polkuhin­noilla
valtasivat sotilaille aiotut
alueet. Pysyväinen korvaus,
maksettuna kerta kaikkiaan, ei
myöskään ole osoittautunut tar­koitustaan
vastaavaksi. Epäile­mättä
on oikea tapa auttaa sota­veteraania
se ,että hänelle ei an­neta
yksinomaan hetkellistä kor­vausta,
vaan sellaista, mihin hän
voi luottaa koko elinikänsä.' Ä-killinen
vapautuminen sotilaselä­män
vaikeista oloista saattaa u-seinkin
sotilaan ottamaan vas­taan
käteisessä rahas.sa annetta­van
palkkion sen enempää ajat­telematta.
Tarkastaessamme departemen­tin
sairasosastoa, huomaamme,
että siellä^on hoidettu 7000 tu-berkulosipotilasta.
Tästä mää­rästä
on. 70 prosenttia tullut sii­li
öii määrin terveiksi, että he o-vat
voineet ryhtyä hyödyllisiin
j a tuottaviinAtoimiin.
Toinen huomattava puoli Cana­dan
hallituksen - toiminnassa On,
että sen toimesta on laadittu l a ­ki,
joka astui voimaan 1 p :nä
syyskuuta ja kuuluu seuraavasti :
"Canadan maa-, meri- tai i l ­mailu
joukoissa palvelleet, sama-maten
kuin nekin Canadasa asu­vat,
jotka palvelivat liittolaisten
joukoissa, voivat pyydettäessä
päästä henkivakuutukseen ilman
lääkärintarkastusta $500—^5000
summasta .Tämä koskee myös
leskiä, joiden miehet ovat kuol­leet
sotapalvelukseen aistumisensa
jälkeen ja niitä leskiä joiden mie­het
kuolevat ennen syysk. 1 p :vää
Esineiden arvon suuruus.
Arvojen suuruus tai pienuus
riippuu suuressa määrin: siitä, mi­kä
ihmisten mielestä on halutta-vampaa.
Jos joku "pohatta"
saattaa pitää jotakuta taidemaa­laus-
seinätaulua enemmän halut­tavana
kuin tuhatta dollaria tai
kaikkia niitä esineitä, joita hän
saiittaisi ostaa itselleen tiiliannel-la
dollarilla; jos tämä taulujen
ihailija sitten sattuu saamaan k i l ­pailijan,
joka on yhtä rikas ja
ihailee samaa taulua kuin hän­kin,
niin suostuu: hän .siitä mak­samaan
vieläkin enemmän.
Siis arvojen suuruus ei vähin­täkään
riipu siitä, ovatko esineet
mitään hyödyllisiä tai tarpeelli-
.sia vai ci. Timantti esim. ei ole
mikään tarpeellinen, jota käyte­tään
ainoastaan koristeena ja sa­moin
hieno i>itsi, jota myös nai­set-
käj^ttäväti—,. ei ainakaan
lämmitä, mutta^ on monesti k . l l -
liimpi kuin joku tarpeellinen
lämmin vaate. Js^äin ollen, saat­taa
melkeinsano^, että esineitten
arvo usein on ikän päinvastaises­sa
suhteessa niiden hyödyllisyy­teen.
Jos ne esineet,-jotka ovat ruu­miin
elatukseksi,' välttämättömän
tärkeimmät, olisivat myöskin k a l ­liimmat,
silloin ihmiskunta todel­lakin:
olisi surkuteltavassa ase­massa
: kun päinvastoin ruumiil­lisessa
katsannos.sajoutavimmat
esineet ovat kalliimmat — , ei sii--
nä sulitees.sa ihmiskunnan enem­mistöllä
ole hätäilemisen aihetta;
Että tarpeettomina pidetyt esi­neet
ovat enimmän arvoiset, on
juuri todiste kehittyneestä sivis­tyksestä.
Se osottaa, että enim­mät
ja tärkeimmät inhimilliset
tarpeet voivat vähillä kulungeil­la
tulla tyydytetyiksi.
liuonnollisesti pitääkin olla
niin, sillä ihmiskunta ei olisi voi­nut
lisääntyä, jos kaikki ne esi­neet,
jotka yleensä ovat välttä­mättömiä
ihmisen toimeentulolle,
eivät olisi olleet hyvin levinneitä
maailmassa, toiset aivan yleisiä
j a ilmaisia kuten ilma ja vesi,
toiset verrattain helpot hankkia,
kuteil välttämätöin ruoka ja
vaatteet.
bolshevismi, spartakismi, kommu­nismi,
millä nimellä kussakin
maassa mainitaaukaan tätä lii­kettä,
joka uutena hävitysaaltona
uhkaa vyöryä koko Europan van­han,
väsähtäneen kulttuurijärjes-telmän
ylitse.
. Bolshevismi oli kyllä jo alkuun­sa
itänyt ja juurensa juurtanut
Europan valtiollisen ja yllteis-kunnallisen
sorto- ja nagaikka-
V ali an ni ä d iinn ä i syy de ss ä. "'Mu tt a
maailmansodan jnlmuudot, jol­loin
kuten sodassa ainakin itse
valtiovallan taholta joukkorikok-sista
tehtiin laillistettu järjestel­mä
"päästivät" lapsen ilmoille,
j a siitä on parhailTaan.sukeutu­massa
pelottava mahti, idän uusi
Attila, jonka ratsujen kaviot jö
tallaavat paljoa laajemmilla alu-e
i 11 a va n h a n m a a il m a n si v i s t y ss a a -
vutuksia, kuin mihin sen keskiai­kaisen
edeltäjän retket ulottul­vatkaan.
Ja vaikka Trotskin ja Leninin
ja heidän joukkojensa epäilemäti
täkin kerran, on käyvä niinkuin
kävi tuon entisenkin Jumalanvit-san,
on kuitenkin se. toasia joka
tapauksessa . merkittävä, ettii
m aail m an so d a ssa: vo it t an e e t su n r-vallat
tällä hetkellä '*) seisovat
bolshevikien armeijoiden edessä
neuvottomina ja voimattomina,
että nuo armeijat tänä p^iiväna
pitävät käsissänsä Puolan kohta­loa,
että ne suunnittelevat vaiku-tusvaltansa
pystyttämistä Itäme­ren
ja '.Mustanmeren ympärille
ja toimivat kansoja kiihottaen ja
nostattaen aina Aasiasta saakka.
Äärettömän raskas on Europan
vanhoilla yhteiskunnilla ja iiii-den
järjestelmällä kansainsodalla
edesvastuu tämän hävittävän voi-man
irtipääsetnisestä. Ja yhtä
vääriä laskelmia kuin ne ovat tä­hän
saakka tehneet, uskoessaan
etupäässä tykkien ja pistimien
varaan tuetun valtiojärjestelmän
ikuiseen. pysyväisyyteen:/ yhtä
väärin ne edelleen rlaskevat, m i ­käli
ne luulevat bolshevismin ole­van
r etupääs.sä militäärisin, soti­laallisten
:toimenpiteitten kukis­tettavissa.
Bolshevismia vastaan taistelta­essa
on mentävä sen juuriin, sillä
bolshevismi on se tarun otus to­dellisuuteen
tuotuna, jolle yhden
pään poikki lyötyä kasvaa kyin^:
menen uutta. Ennen kaikkea ori
Europan yhteiskunnissa se maa-
-perä nudelleen muokattava, jossa
Seitsemännen sotavuo­den
alkaessa.
1921. Henkivak. on tarkoitettu ai.
noastaan turvaksi ja sitä eivät
velkojat voi millään muotoa ta-
Ijavarikoida. Järjestelmän tar­koituksena
on avustaa sotilaiden
leskiä ja lapsia ja naimattomien
sotilaiden tulee laatia henkiva-kiuutiis"
*Hul6van vaimon'' tai
"tulevan vaimon ja^ lasten" hy-
Tällä otsakkeella kirjotetaan
Turun Sanomissa maailman so­dan
alkamisen vuosipäivänä:
Maailmansodan seitsemäs vuosi
on alkamassa.
Täm^ kansojen kamppailu, jon­ka
yhtymisen lähimpänä ulkönai'
sena syynä käytettiin Serajevos-sa
tapahtunutta itävaltalaisen
prinssin murhaa, piti suoritetta,
man muutamassa viikossa t a i
kuukaudessa, korkeintaan vuo­den
tietämässä. (Sillä olivathan
kansojen varustukset niin suun-nattpmat,
aseiden ja surmakonei-den
tekniikka kehitetty joka puo­lella
semmoiseen täydellisyyteen^
että pitempää aikaa;; kestävää so­taa
katsottiin suoranaiseksi mah­dottomuudeksi.
J a nyt, seitsemännen vuoden
^Ikaessa sodan syttymisestä, sen
roihut ja sauhut suitsevat edel­leen^
eikä niiden läpi ole mah­dollista
nähdä, eikä edes arvata­kaan
yleisen maailmanrauhan aa^
mnhetken sarastusta. .
•Eivät milloiukaah ole. vallanlii-moisten
diplomaattien itsekkäät
tämä kumouksellinen liike juurii
j a versoo j a josta: se kasvaa v i ­han
ja koston pontta siivilleen.
J a tämä maaperä voidaan toisek­si
ja uudeksi muokata etupäässä
rohkealla sosiaalisella kansan
suurten kerrosten etuja valvo­valla
uudistus- ja valistustyöllä:
*.) Otettakoon huomioon, että
artikkeli on kirjotettu silloin k un
•\Varsova näytti menetetyltä ja
bolshevikien eteneminen ehkäise-mättömältä.
'Toim. muist.
Tanssihulluus Englannissa.
: Eräs skandinaavialainen lehti
otsakkeella "Tanssihulluus Eng­lannissa"
kertoo, että Lontoon a-sukkaat
nykyään voidaan jakaa
kolmeen eri ryhmään:; tanssivat,
tanssimaan opettelemat ja tanssi­musiikkia
soittavat. — Edelleen
kerrotaan, että tanssisalej a sisus­tetaan
sädottain —• ne nousevat
maasta kuin sienet sateella. Ra­vintolat
panevat päivällistansseja
toimeen amerikalaiseen - tapaan.
Hotelleissa tanssitaan gramofooni
musiikin säestyksellä. 'Tanssim
opettajilla on aika niin ylösotet­tu,
että heidän puheilleen on vai^
kea päästä. Ile ^suorittavat teh­täväänsä
suuresta maksusta* —-
Niin, tällaista on maailman meqo.
Tämä ei ole -outoa * • lopun aika­na.
'Kirjeenvaihtaja lisää: **kaiken-kaltai^
sissä huoneissa tanssitaan;
vieläpä yleisissä kokoushuoneissa,
raaUhuonesalissa j a ' kirkossakin.
Nykyinen kurssimme
Postin kautta ia Sähköteitse on
Myös myymme pankki^osoituksia (shekkejä)
markoissa yllämainitun kurssin jälkeen ja erikoir
sia, kolmen prosentin korlc6a i^etäviä matkipstajieii
shekkejä dollareissa, jotka Suomessa lunastetaan
siellä voimassa olevan dollarin kurs.sin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksille postin kautta on
15c. summilta alle $20.00; sitä suuremmilta sum­milta
mitään kuluja el peritä. Lähetyskulut säh­köteitse
on $3.50 kaikilta summilta.
Kaikki lähetykset osoitetaan postin kautta, jos
sähkösanomalälietystä.ei erilcoisesti pyydetä.
• Osoittakaa lähetyksenne vastaanottajan ja lä­hettäjän
osoitteilla varust^ttjUina osoitteella:
FOREIGN DEPAETMENT
konttoristit, työläiset, ompelijat-taret
ja miijoonanomistajien po­jat.
Englantilaiset puolastavat
tanssia sillä, että tanssi on voiv
mi s t el na,: j a li e t a n ss i v a t y ö t ä pä i -
vää. —• Tanssisalongit ovat aina
täynnä yleisöä. — Ihmiset innos­tuneina
tanssiin ovat hyljänneet
kirkot. Kirkot ovat,tyhjänä. M i - -
tä papit tekevät? — Ile ehdotta­vat;
että yleisö kutsuttaisiin kirk­koon
tanssimaan, sillä silloinhan
voitaisiin olla varmat siitii, että
k i r k k o tn li s i t äy te e n. j u m alan p a l -
veluksen ajaksi. i\ruuan' englan­tilainen
pappi, tohtori Ramsay,
selittää: ' ' E i kenenkään tuletuo-mita
tanssia terveellisenä voimis­teluna.
Olen täydellisesti - yksi-'
mielinen Manchesterin piispan
kanssa siitä, että nuorille on suo­tava
tilaisuu.s kunnolliseen seu-r
u s t el un n krkossa. Pid än-1 anssin
olevan erinomaisen ajanvieton,
enkä tahdo nähdä tyhjiä kirkko­ja,
vaan tä>'.siä tanssihuoneita.
Eräs pappi kirjoittaa: Meillä
on tällä viikolla ensimäineiv tans­si-
iltama kirkossa ja odotamme
sinne noin 300 henkeä, -p Kirkos­samme
tanssitaan kaiken uuden-aikaisimpia
tansseja, viimeisiä
uutuuksia, j a olemme ylpeitä sii­tä,
että olemme uranuurtajia, kun
on kysymys tanssin käyttämises­tä
välikappaleena nuorten- johta­miseksi
lähenimäs Jumalan huo­netta.
Kun punomme yhteen
tanssin jumalanpalveluksen kans­sa,
niin voimme vetää nuorison
kirkkoon.''
Vaikka tanssihulluus on Ameri­kassakin
pitkälle kehittynyt, o-vat
kuitenkin Herran huoneet tie­tääksemme
säilyneet tältä hullut­telulta.
Tuntuu miltei pilan teol­ta
kuvaus Englannin joittenkin
kirkkojen suhtautumisesta tans­siin,
mutta missä kirkon vakavan
OLYMPIALAISLAHJOITTA-JAN
MARATONI.
: Tämä; ori: Ilapeäll istä! VTäalla-:
hän niikutaiih! -/huusi vkamreeri; '
Jntila iskien nyrkkinsä pöytäal-manakkaan.
Suomeii kunnia ja
voitto ja maine riippuu siitä. s<ia-daanko
"tarpeeksi edustajia Ant-vei-
penin olymj)ialaisiin ja täiuä
ta as ri ip puu si i t ä, saadaanko': tär-- :
peeksi v a r o j a j a ; v a r o j a ert^
doj kertyä -tarpeeksi. E l : ya
tällaiseen tfirkoitiikseeh:!:: Pitää-•
kö urheili jäimme: ja koko maam-me
jputua häpeään siksi, eittä iie,: '
joilla/; varoja öny ei vä
yätlvä viitsi käsittää velvöllisu^
taan.: Minulla on 4 lasta ' j a vai- '
moV ja palvelijatar: elätettävänä, ;
mutta isänmaa kutsuu. Kutsuu
voimakkaasti. ^Minä lahjoitan sil­mänräpäyksessä
tuhannen mark-l?
jäa olympialaisrahastoöh:
Kamreeri Jutila pani gramofo­ninsa:
soittamaan/: Porilaisten
marssia ja: kaivoi esiin
— Mutta minne minä ' täraah
lahjoitukseni vien ? Eihän sitä
pelastusarmeijan tai pakanälähe-::
tyksen: laatikk(k)n:j>annä.l^^^
sanomalehdistä näk^y ?
Kamreeri Jutila ryhtyi penko­maan
sanomalehtiläjää.: Se oli
hermostuttavaa ; työtä
lehdistä: ei - koskaan löydä sitä,;
.-'mi tä: e tsi i ;-:•-->••;//.:•//•-?-, h ' ^ - ;• v
---^ ;Tuki suusi;- senkin vietävä]:
ärähti kamreeri gramoionille, jo­ka
vielä yedon loppuessa yritti
rääkyä joitakin heikkoja,: kehno­j
a säveleitä. - ^ M i k s e i iiiillä joka
numerossa ole pysyvää
t^ j a tietoa siitä, mihinkä olym-pialaislahjbituk.
set voidaan ah­taa
! Pahusko tämmöisestä pape-riröykkiöstä
kaivaa esiin jonkun
^ ^ yksinäisen pienen uutisen. Hu-tehtävän
suhteen aletaan vähitel- kuttavat ihmiset paperiin j a silti
Ien tinkiä,; siellä on tällaiseenkin'| uikuttiavat paperi^pulaa ^ tuskit^ '•
teli hän yhä kiivaammin penko-essaan
sanomalehtiläjää.
Puolen tuntia pengottuaan hän
rj iö kaikissa maissa.- Maailman- löysi asiaa koskevan uutisen. .
sodan raskaiden kokemustfen jäi- ^
keen heittäydyttiin 'huikentele­vaisuuden
pyörteisiin,mistä lienee
vaikea selviytyä ilman raskaita
siveellisiä tappioita, -Kirkoii: t u ­lisi
tällaisen kevytmielisyyden
keskellä esiintyä *'huutavan ää?
n e n ä s u o l a n a mädännäisyyden
uhatessa ja valona kansoje^ pi­meydessä.
Missä se ei tätä ole,
vaan 'heittäytyy yleisen' Virran
mukaan, siellä se on surkeasti
pettänyt tehtävänsä j a on vetävä
raskaan'tuomion pä311fe'nsä. — A -
hulluuteen vajoamfnen mahdollis­ta.
Kevytmielisyyteen vajoami­nen
on nykyaikana surettava i l -
Tehkää lahjoituksia olym-pialiisrahastoon."
'Niin, tietys­ti,
tietysti,- minähän teenrlahjoi-tuksen,
mutta miksei täs.sä sanal­lakaan
mainita mihin lahjoitus
on vietävä! Eikä kukaan olte
käyhyt hakemassakaan.^
Kamreeri Jutila tarttui Helsjn-gin
puhelinluetteloon. , ' i^-
' —' Olympialaisrahasto . , . , ; ei
ole luetteloss)a. Ei ole mitääii
olympialaista koko luettelossat
Kujnka olisikaan. _ Mutta lahjoi­tus
minun on saatava perille
\1
•JM
:M