Home

1924-06-12-06

Reference URL

Add tags

Comment

Rate

To link to the entire object, paste this link in email, IM or document
To embed the entire object, paste this HTML in website To link to this page, paste this link in email, IM or document
To embed this page, paste this HTML in website

Vapaus, June 12, 1924

1924-06-12-06

6 of 8

View Description

View PDF & Text

Download

small (250x250 max)

medium (500x500 max)

Large

Extra Large

large ( > 500x500)

Full Resolution

This page

All

PDF
Text

search this item

Text Search...

Sivu 6 Torstaina, kesäkumi 12 p. — Thvar., Jime 12
Canadan parlamentista
(Jäljennös Canadan parlamentin
Hansard lehdestä.)
Työväenedustaja "VTood.rR-ort?!
puhuu Englannista haalittujen
siirtolaisten asemasta;
«Kannatan Toronton edustajan
ottamaa kantaa. South Oxfordin
edustaja (Sutherland) on sanonut
ankaria sanoja yhdestä äskettäin
Torontossa van^kitusta elonkorjaajasta.
Minusta näyttää että meidän
tulisi ottaa huomioon ne olosuhteet,
joissa nämä miehet ovat
elänec-t ja kysyä itseltämme eikö
juuri heidän kurja asemansa öle
johtanut heitä rikoksiin. Minulla
on käsissäni eräs sangen mielenkiintoinen
ja valaiseva asiakirja,
koskien kahta nuorta miestä, joil-sin
Sudburysta. Olin siellä kuun
ja tulin takaisin sekä. ostin matkalipun
Winnipegiin, jonne saavuin
syyskuun puolivälissä. Siellä:
«Jätän tämän kirjotuksen oikeu-
I delle tuomitakseen nämä kaksi
: nuorukaista, joista yksi on HaJi-
I faxista Englannista, ja toinen
i Glasgovista Scottlandista, syyllisenä
varkauteen. He ovat tulleet
itänne rautatieyhtiöiden asiamiesten
houkutuksista. He ovat maksaneet
noin 1100 noITTe asiam?e-hille,
jotka saavat osansa siitä ja
en voinut saada mitään. Makeis-;j ^^^^^ rautatleyhtlöitten
tehtaa.ssa tein työtä kolme ^'^^^^ i,^,^i,olveiMn. Nämä raukat, j o t -
mahapalkalla. Ika on narrattu tulemaan Canadaan
«Menin sjirtolaistoimistoon 2^ \-i,^^^joht^^ lupauksilla, ovat
tein vahtuKsen. Siellä minulle sa-i^^^t^tj^i^^^p^^^^^j^^i^ Voitonhimo
nottiin, etteivät he voi minulle i yj^j.^-^^ ^-^-^ nuorukaiset ovat a n -
muuta^tehdä kun ^aniaa työn far-j^^j^^^^^ epävakaisen toimeentu-mille
a dollarin kuupalkalla. Läksin
toimistosta pois j a menin ja
kj-syin "VVinnipegin hätäaputyötä,
jota sain ainoasuan kahdeksi päiväksi.
Menin takasin siirtolaistoi-mistoon
ja otin työn farmille, jossa
olin noin puolentorsta kuuta.
<Sitten tuli tuhannen miehen
Eri paikkakuDnOta
SALMON ARM, B. C,
Karjalan Umalairaraliastoon ovat
labjottaneet seuraavat toverit:
Jack Hautala vastaa G. Mackien
Canmore, Alta., haasteeseen $1.00
ja haastaa Matti J . Mäen 'Salmen
Armista j a J . L . K a r i n Bovviesta, B .
C. — M . J . Mäki vastaa Jack Hautalan
haasteeseen SI.00 ja haastaa
F. Kytömaan sekä M. V . Jläen
"VVhite Lakelta. — J . Kytömaa vastaa
M. J , Mäen haasteeseen $1.00
le annettiin vankilatuomio British vienti B . C metsätöihin. Kuulin et-
Columbian oikeuslaitokses.sa pyssyn
varasumisesta. Teidän luvallanne,
herra puheenjohtaja, luen
joitakin kohtia heidän afaaansa
tutkineen tuomarin muistiinpanoista:
'
<Minä olen Halifaxin. Englannista,
josta läksin kesäkuun 8 päivä
1923 C. P . R. «Montcalm» laivalla.
Laiva-asiamies vakuutti minulle
ettei minulta tulisi työ koskaan
loppumaan Canadassa, Hän
sanoi sen tietävänsä, ko.ska oli ollut
useita kertoja Canadas.sa. .Maksoin
hänelle 19 puntaa matkalipu.v j sikymmentäyksi noudattikin heitä
Halifaxi-sta Torontoon. Minun dän neuvoaan, vaan minä j a eräs
vanhempani maksoivat kyytirahan toinen harkitsimme asiaa J8 ajat-ja
antoivat minullekin vielä 5 pun-i telimme, että kun siirtolai-svirasto
taa matkarahoiksi. [oli maksanut meidän
••Saavuin Torontoon. Sain Itsel-jniin menemme' ainakin niin paljon
leni asunnon ja aloin etsiä työtii. työhön, että kyyti tulee korvatuk-
Minulle tarjottiin $12.00 viikolta,
vaan minä huomasin, etten voi .sillä
elää, kun siitä piti maksaa vielä
ylöspito.
«Sitten minä läksin Torontosta
laivalla purjehtimaan ja saavuin
neljässä tunnissa Port Dalhousi-cen„
jossa sain työn järvilaivaan.
^Lähdin Port Dalhousesta Chicago
Tribune con laivalla «New York
iNewsiIla>, jolla olin työssä kaksi
kuuta. Sain $55.00 kuussa ja ruuan.
Jätin sen laivan j a otin Keas-ton
linjan laivan <Deviser|n>, jolla
olin työssä noin kolme kuuta. Sen-jälkeen
, menin halonhakkuukin
Benny siding nimiseen paikkaan,
Sudburyn lähellä Ontariossa, jossa
työskentelin kuukauaen.
•eHalonhakkuussa tein juuri sen
verran rahaa, että sain tarpeelliset
* työvaatteet. Menii» takaisin
Sudburyyn j a sieltä Burwash n i miseen
paikkaan, joka on itäänkä-lonsa
Ontarion metsissä Ja aro- -haastaa F. Kuusiston, Salmon
maakuntien farmeilla siksi kunnes, jjäen j a Wm. Laitisen. — Wm. L a i -
he olivat pakotettuja. lukuisten tj^gn ^^staa F. Kytömaan haastee-tä
heitä piti käytettämän lakonrik-kureina,
vaan kun kysyin .sitä
eräältä siirtolaisvirkailijalta, ."janoi
hän minulle, ettei B. C. ollut minkäänlaista
lakkoa.
cSitten meitä kak.sikymmentä-kolme,
jotka saimme siirtolaishä-täapua,
kirjottautui lähtemään
British Columbiaan. Kun saavuimme
VVardneriin B. C. oli siellä
joukko lakkolaisia meitä vastassa.
He .sanoivat meille että täällä ovat
kaikki miehet lakossa ja pyysivät
meitä pysymään pois työstä. Kak-toisten
samassa asema.ssa olevain
kanssa, etsimään turvaa Winnipe-gin
siirtolaismajoista. Säitten he
lähetettiin ottamaan lakkolaisten
työpaikkoja itäisessä Kootenayssa.
Siirtolaisviranomaiset sanoivat heille,
ettei siellä ollut mitään lakkoa
(Täten kertoivat nuorukaiset minulle.)
«Nälkään nääntymäisillään ollen
nämä nuorukaiset ottivat pyssyn
myydäkseen sen että voisivat
hankkia ruokaa. Heidän täytyy
mennä vankilaan tästä rikoksesta.
Tulen antamaa'n heille lyhytaikai-
.sen tuomion, koska he ovat
tunnustaneet syyllisyytensä, joten
minun täytyy tuomita heidät;
^Rautatieyhtiöt ja laivayhtiöt
haluavat saada yhä enemmän ja
enemmän siirtolaisia. Siitä ei pe-i
rusteta mitään minkälaisia, kunhan
heiltä vaan saadaan kyytira-kyytimme
Ei vähääkään välitetä näiden
rahattomain nuorukaisten tulevaisuudesta,-
kunhan vaan tilikirjain
si. Olimme kuun metsätyössä saa-Ityjopuojj Usääntyy.»
den $2.'50 päivältä ja ruuan.
«Kun sieltä läksin tulin Cran- «Minusta näyttää, nerra puhe-brookiin,
jossa olin jonkun päi- mies, että kun tulemme lähempään
kosketukseen näitten miesten kansr
aa ja ymmärrämme sen uljaan
taistelun; "jota usieammat .heistä
ovat käyneet, päästäkseen jaloilleen
tässä maassa, useat heistä
ovat suorittaneet työnsä miehen
tavoin, kun työtä on oifut saatavilla,
j a sen jälkeen ajettu tiehensä,
jotkut heistä eivät ole olleet sopivia
siihen työhön, jota varten
heidät on tänne tuotu. Meidän
tulisi arvostella menettelyjämme
näissä suhteissa' sangen vakavasti
vän. Sitten tapa.sin Gilbertin ja
päätimme lähteä Trailiin, jonne
matkustaessamme me joutulmme
tähän selkkaukseen. Minulla ei
ollut yhtään rahaa kahteen päivään.
Kuljimme talosta taloon
saadaksemme jotakin syötävää ja
kun olimme rahattomia otimme tämän
pyssyn j a myimme sen saadaksemme
ruokaa. Saimme siitä
$8.00. Me möimme sen Grand
Porksissa, jonne kulimme jalan sekä
tavarajunilla.
•«Pysähdyimme Nelsonissa yhden ja minä puolestani kieltäydyn tuo-yön.
Gilbert oli jäsenenä suurso-j mitsemasta miehiä,' jotka tähän
dan veteraanien yhdistyksessä, jo- maahan tultuaan ovat tulleet huo-ten
sai heidän kustannuksellaan
yösijan hotellissa.»
Tuomari tekee seuraavan selos-tuksen:
maamaan, ettei täällä - ole- minkäänlaista
koneistoa, joka' auttaisi
heitä alkuun tilanteessa, jota heille
on kuviteltu ihanteelliseksi.
Il • 11 lerei
laissa
• olisi erehdys iuulfa, eitä Indo-
JCiinaii ja Tyynen valtameren kysymys
olisi merkityksetön kansain-vkliselle
työväenluoJkalle, Muis-tettakoonpa
vain:
1. että kun liittoutuneille el
onnistunut Venäjän vallankumouksen
aikoina tuloksellisesti käydä
Venäjän kimppuun lännestä, koettivat
he korvata tämän tpimimal-malla
idästä päin. Tyynen valta-itteren.
vallat Amerika j a Japani
laskivat joukkoja maihin Vladi-vostokissa,
samalla' kuri RansJca
K l i e tU indokiirialaisia joukkoja S i periaan
sikäläisten rosvokenraalien
avuksi; ,
2. / e t t ä ; kansainvälinen kapita
lismi nykyään aöJmentaa koko
elinvoimansa juuri siirtomaista.
Siellä, löytyy raaka-aineita sen^ kapitaaleille,
: menekkimahdoUisuuksia
sen tuotteille^ ; halpaa työvoimaa
sen tyiiarmeijall^ j a sotilaita sen
taantumuksellisiin armeijoihin;
3. että koska Tyyni valtameri
ja sitä ympäröivät seudiit ovat
muodostuneet imperialististen pyrkimysten
keskipisteeksi,' nijn voi
se tulla tulevaisuudessa uuden
suunnattoman maailmanpalon liedeksi,
joka voi tapahtua kaikkien
maiden työväenluokan kustannuksella.
^ Tästä käy selvästi ilmi, että
Tyynen meren probleemi on kan- iäs;;uä: heiTtr^
samvahselle työväenluokalle saneen
tärkeä j a että sen tulee sitä
seurata.
on Ranskan imperialismi- käyttänyt
kanuunanruuaksi enemmän
kuin 3,500 henkilöä. Tällainen nopea
kansan katoaminen tuntuu uskomattomalta.
Tämä on kuitenkin
tosiasia, joka on useassa siirtomaassa
havaittavissa.
Suurin osa Tyynen valtajgeren
Ranskalle kuuluvista, saarista ;ovat
konsessioneina joutuneet yhtiöille,
joilla on etuoikeus yksinkertaisesti
riistää "hallu^s^n olevat seudut
kuittiin ja antavat alkuasukkaiden
työskennellä kuin orjien. Osoittaakseen
miten näitä alkuasukas-työläisiä
kohdellaan, mainittakoon
seuraavat esimrkki: Ranskassa y h tiö
cComptoirs Francais d'Oceä-nie
» lähetti väkivalloin 200 helmi-,
äiskalastajaa plamaashfeilleen, jotk
a sijaitsivat nbin 800 mailia heidän
tavallisilta '. asuinpaikoiltaan.
(Tämä tapahtuma on verrattavissa,
mikäli koskee työn laatua, aivan
kuin meillä lähetettäisiin räätäleitä
vuorikaivoksiin). pe ahdettiin
erääseen pieneen kaleeriin, joka
oli valmistettu : oikeastaan kymmenelle
hengelle j a jossa ei löytynyt
pienintäkään pelastusvenhettä. Nä-riiä
vietiin laivaan, ilman että. olisivat
saaneet edes tavata vaimojaan
j a lapsiaan. Kaksi vuotta p i dettiin
sitten näitä onnettomia a l -
kuasukastyöläisiä yhtiön vankeina.
raasti. Yksi osa kuoli kauhistuttavan
kohtelun takia.
Kun ottaa huomioon, että tämän
eläimellisen riiston lisäksi tulee vie-
On julkisesti tunnettu, että Tyy- lä niiden maleksijoiden elostelu,
nen valtameren siirtomaat ovat joiden haltuun Ranskan imperialis-taantumaan
päin. Niiden elämä
— sikäli kuin siitä voidaan puhua
— käy päi\'ä päivältä heikommaksi.
Mutta tosiasia on se,
että Tyynen valtapieren väkirikkaat
saaret piene&sä ajassa tehdään
täydellisesti kansattomiksi, nim.
alkohoolin j a pakkotyön kautta.
Marquises-saarilla oli 50 vuotta
sitten, enemmän kuin 20,000 asukasta,
nyt siellä on noin 1,500
heikkoa j a rappeutunutta* asukasta.
Tahitilla /.tapahtunut .kansan-vähennys
oli k y l m e n e n vuoden
kuluessa 25 pros.' Tästä määrästä
mi on antanut saarien hallinnon,
niin arvaa hyvin tuon Sorrettuihin
alkuasukkaisiin kohdistetun riiston
koko ihanan hallitustavan, joka tekee
lopun Tyynen valtameren .siirtomaista.
. Imperialismi on nyttemmin saavuttanut
melkeinpä tieteellisen kehityksensä
loppuasteen. Se on
käyttänyt hyväkseen valkoisen r o dun
työväestöä, tehdäkseen ' s i i r t o maissa
asuvat muut rodut alamai-sikseen.
Senjälkeen singaliuttaa se
jonkun siirtomaan työväestön toisia,
vastaan. Vihdoin ryhtyy se keltaisen
kurissa Eqropan valkoisen
rodun työväestöä. - ,
Mutta ottamatta' huomioon siirtomaiden
käyttämistä sotilaallisiin
tarkoituk.siin, ryöstää kapitalismi
niitä taloudellisesti tieteen kaakkien
sääntöjen mukaisesti,; On useasti
huomattu, että palkkojen a-lennus
jossakin määrätyssä- Ranskan
seudussä-ja jossakin liikkeen-haarassa
tapahtuu- siirtomaa työläisten
lisäyksen edellä. Heitä
käytetään lakkorikkureina. . N y t
käyttää kapitalismi jotakin siirtomaata
työaseena voidakseen sen
avulla käyttää hyväkseen toista,
kuten on laita Indokiinassa j a Tyynen
valtameren seuduissa,
Indokiina on huilimatta julkisista
meluavista vattietiedoista am*
nj^rinettu tyhjäksi. Vv. 1914—18
on melkein 100,000 henkilöä riistetty
irti maastaan jft kuljetetu
Europaan. (Huöliniatta siitä, että
täten riistettiin Indokiinalta suuri
joukko tuottavaa voimaa, velvoitett
i i n he ostajiensa . puolustukseksi
hankkimaan 500,000 tonnia viljaa
ja elintarpeita. Satoja iniljoone-ja
frangeja vietiin maasta ««voitto-lainojen'
» nimellä. Joka vuosi täytyy
maan työläisten hikoilla verta
maksaakseen joka vuosi n, 150,000
frangia, summa, joka pääasiassa
käytetään elosteli jäin mässäykseea
Sen lisäksi täytyy Indokiinan väestön
ottaa osaa Ranskana imperialismin
suunnattomiin sotilaallisiin
menoihin, joka tapahtuu, kuten
Ranskan siirtomaaministeri 'hienolla
tavalla nimittää, veljellisenä ve-ronsuorituksena
emämaalle.
Tästä ryöstetystä, .-.kuihtuneesta,
luurangoksi muodostuneesta maasta
tahdotaan vielä yhä edellän
puristaa^ esille lisää miljoonia ja
kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotta
voitaisiin tyydyttää häikäilemättS-^
mien etuoikeuksia saaneiden siirto-maariistäjien
ruokahalua.
Näiden imperialististen tekojen
takia ei ole vain .Indokiinan ja
Tyynen valtameren työväestö, vaan
myös koko karisainväirtnen työväestö
uhattu, Japanilla on käsissään
telegrafiaseipa Jäprsaärilla,
seen $1.00 j a haastaa Oskari Korven.
— O. Korpi vastaa Wm. L a i tisen
haasteeseen $1.00 ja haastaa
J . P. Mäen. —- J . P. Mäki vastaa
O. Korven haasteeseen $1.00 ja
haastaa G. Mackien. — F. Kuusisto
vastaa F. Ksrtömaan haasteeseen
$1.00 ja haastaa A. Laitisen j a V .
Kosken. — A, Laitinen vastaa F ,
Kuusiston haastee.seen $1.00 ja
haastaa Mike Svan Twin Butte. —:
Mike Svap vastaa A. Laitisen haast.
$1.00 ja haastaa G. H i l l i n . — G.
H i l l vastaa Mike Svan haasteeseen
$1.00 ja haastaa vastaan V. Tant-tun.
— G. Macki vastaa J . P. Mäen
haasteeseen $1.00 ja haastaa vastaan
E . Kosken. — E. Koski vastaa
G. Ma<;kien haasteeseen $1.00 ja
haastaa vastaan C. Bergströmin $1,
White Lakelta,
Ne yhteitet kesäjuhlat ovat hyvin
pian, joista ilmoitus on ollut lehdessämme,
mutta täytyy kuitenkin
hiukan huomauttaa ulkoilmajuhlien
suhteen.
Siellä on kuulemma muun hyvän
lisäksi runo- ja laulukilpailut,
joista annetaan 'kummastakin kolme
palkintoa kirjallisuudessa. Siis
joukolla ottamaan osaa mainittuihin
kilpailuihin.
Osastomme kokouksessaan päätti
kääntyä yleisön puoleen, josko y-leisö
ojentaisi antavaa kättään v a paaehtoisilla
lahjotuksillaan juhlien
aikana metsäkulissien .avustamiseksi.
Niinkuin yleisö tietää on
Salmon Armin näytelmäseura näytellyt
kappaleita vuosia ja vuosia
saamatta minkäänlaista korjausta
näytösvälineisiinsä, kuin talon velka
j a muut menot ovat tyyten vieneet
sen ^ aherruksen tulokset. Vaikka
kappaleen esittäminen kävisikin
jotensakin ehjästi j a tyydyttävästi,
mutta siinä ei ole silti makua kun
on kelvottomat välineet ja kaikki
melkein poikkeuksetta ött sivuutettava
sellaiset kappalefet, missä tarvitaan
metsäkulissiä, kuin niitä ei
ole olemassakaan itneillä.
Juhlien aikana kerää osaston valitsemia
E. koski j a F , Kytömaa varoja
tähän tarkotukseen, Ojenta
kaa heille lahjotuksenne, niin näytelmäseura
palkitsee teidät esittämällä
kappaleet ehheämpinä kuin
tähän asti. -— F,, K ,
r— -O—- •
ECkviLLE, A L T A.
Kaleva Suomalainen AptPftir]
Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeemme ovat v o i ^ - ».
Suomen yliopistossa käytännössä olevain o p p S i n ^ , ' ? ^*
sekä K. G. K Nymaiiin ei^oiskatsan^^^^^
me amoastaan parhaita rohtoja valmistukseemme. *^ytam-
KUMMITAVAROITA
Knomavesipussia, hinta $1.25,
$2.00, $3.00, $4,00 j a $5.00.
KoumaTe«H>U8sin • letkuja, hinta
$1.00
Ruiskuja naisille, hinta $3.50
Ruiskuja miehille, hinta $1.00
Raiskuja lapsille, hinta ,36
Korvaru iskuja, hinta .... ,35
Nenärui^uja, hinta .... .3*
^Varmuusesineitä naisille, l i n -
ta $3.50
Varmuusesineitä miehille, hinta
$3.00 tuB.
Kääreitä, plaastaria y.m.
Haarapampulia 25e, 40c, 75e,
$1.60.
Haavakääreitä 1' 20e, 2' 25e
Enemasalvaa, hinta 76
Hoff männin tippoja, sydän-alnskipuan
.50 j a $1,00
Selkäplaastaria ;
RioUplaastaria
Munaaiaplaastaria
Eefeteritärpättiä, yskään
hengenahdiBtakseen .
Halvaäsvettä, liinta'^..;...
Hiusöljyä, hinta
M
M
>
.50
.50
.50
<Haramastippo."i, hinta .25
Hatamaakittiä, hinta ........ .10
Hammasharjoja,, hinta 25e,
40c, 60c j a 75e.
Hemoroidesalraa, Jiinta.' .7S
Hajupihkaa, hinta 25e anssi
Intinlinjamenttia, hinta .50
Snellmannin koliikki tippoja .50
KamfertHviinaa. hinta . , . .60
KamferttiSljyä, hinta „,...,. ,60
Emätippoja, koliikiin ja s y d i n -
aluskipuun, h i n U ,. .50
HamntaspnlTeria, .26 j« 60e.
Ihosalvaa, hinta ...
Kamfemia, kuivia i^T^
KamferttilinjameStU*^ *S
Kolmenlaisia tippoJiT- "H
Luolinjamenttia T ""^ t
Mikstara Simplek. "fS
Nemn tippoja ^
Panranajosaipuoita 1°
Paankivistyspnlveria"'"'*''- 12
Pikioljvä -5'
Puunöljyä — j9
Pu8h1dj.avsät,a ^hi.nNtao r j5a0ne" -jttt r i f
Prmssmtippoja . '^S
Preserveeraavit tipDÖi;'"" H
Riigabalsamia •• '\l
Silmävetti *—
Sflmäsalvaa " ' [ l
Suu. ja h a m l i ^ v e i u — iJ
TiUtkM meiltä liikeltietulo, MeiHi mm saaUvaaa kaikki* Saomea, Canadan i . A •
kaa lääkkeitä, kumniUvaroita, ma*ke«raa»maale|a y.m. Me «•ktamnae po«tirah«» V^:*.?"
$6.00 Ui Mtä isommiau tilaokaiiU, — Enkoitlaakeiuattelot atiamiehille, uikiiu
Canadan «uomalaicen työväestön
äänenkannattaja ehkä otat palstoillesi
pakinoitani. Täällä sitä eletään
sanoo virolainen. Työväenpuolue
on hommassa tämän kesän aikana
saada itselleen oma kokoushuone,
huolimatta siitä että pn niitä vastustajiakin
tälle yhdistykseiie. Kuitenkin
olen iloinen siitä, että meidän
Eckvillen suomalaisten keskuudessa
-löytyy niinkin ko.rkealle kehittynyt
maanviljelijän tytär, etta
on tullut valituksi Edmontoniin vastustamaan
tätä työväenpuolueen kokoushuoneen
rakennushommaa, ja
jos ei vielä Edmontonissa tokene a
sia niin tulee neitseenime lähetettäväksi
aina parlamenttiin saakkai
No siellä sitä sitte saa Canadan
hallitusherrat nähdä j a kuulla tämän
meidän seikkaperäisen kehityksen.
(Kunhan ei tässäkin kävisi kuten joku
vuosi sitten kun, yllämainittu
koetti päästä ilriialaivjayhdistykseen,
vaan tuli «tevuli» vastaan.
No sitä sieltä tippuu mitä siellä
on, ei paljon olekaan. •— Hessu.
— " o :\ —
THORHILD, ALTA.
Amerika syytää yhä enemmän ja
enemmän miljoonia dollareita parantaakseen
kanTiTmatoTniBja j a muita
Tyynen valtamerien sotalaivastossaan.
Englanti ta"htoo rakentaa i t -
-snj3d •BroasiiiaadjK; BB^Ö ' ^ u H g .
•U8ai9S8o;sBAiöi U9obdB3ms uaaiias
taa Tyyneen valtamereen "valtakunnan...
Karjalan .ilmalaivarahasto.J. W,
(Paronen) Pasaneii p a s t a a Matti
Siltalan haasteen maksamalla $1.00
j a haastaa A . A l h o n Abeesta, Karl
Stenbergin -Thorhildista; K . t u o i h i -
sen Radway CeÄtresta j a E . Ollikan
Warspitesta, Irankin v yhdestä dollarista.
;
, Washingtonin köhförehssin palkeen
on kilpailo öiirtdmäista j a seh
mukana esille pulpahtaneet vastakohdat
käyneet ytä^jjnrkehimiksi.
Imperialistinen hulluus saavuttaa y-liä
laajempaa alaa, p b H ^^
T^t käyvät välttänaättömiksi 'In-dian,
Afrikan j a Äarokon takia öh
syntynyt sotia. Jföliei maailman
työväestö ole varovainen, vöi helposti
syntyä uusia sotia Tyynen valtameren
kysymyksen takia.
KALEVA APTEEKI
168 So. Algoma St
W. A. CARLEY,
Omistaja ja apteekkari.
_ Port Arthur, Ont
^'JE-J^'^' S.°»™*«a ja Canadassa
tatklnnon nonttaaut apteekkari.
CANAD ALAISET HUOMATKAA!
Aaro Linder
Linderin Valokuvautsuurennu**
liikkeen edustaja Chicagosta
Jokainen joka haluaa saada tyydyttävän
suurennetun kuvan maalaamalla,
niin kysykää meiltä.
Aaro Linder
Box 393 Port Arthur,
Ont.
Maksoa ei oteta jos kuva ei teitä
tyydytä.
Soo, Ont.y Ilmoituksia
S A U L T S T E M A R I E N S U O M A L A I S E T OSTAKAA LEIPÄI^NE
ANGOLAN IM>URILI1KKEESTA
' 27 A L B E R T ÄT. E A S T . P H O N E 1230—J.
rilaukset toiniitetaan nopeaan. — Kirjeosote (FINNISH BAKERY
SUOMALAINEN KAUPPA
Kengille ja vaatetukselle. Suosittelee kannatusta heimolaisiltaan.
Kauppa sijaitsee: -
W. N.'JANAKKA
371 Albert S t W. Soo, Onttria
Te Voitte saada hyvän kuumavesiptissin
$1.00 yloa $2.59. TMttuja, meiltä.
Nutsons Drug Store,
Gore & Albert st. . ' Soo, Onl.
J. A. Macinnes, B;A. W.H C. iinei
MaelNNES & BRIEN .
Lakimiehet; Asianajajat, Notoriot,
363\^ueen,Str.,
Sautt Ste. Marie, Onitario.
Konttori vastapäätä Sault. Streettia
Rahaa lainataan halvimmialia korolla
a
maksetaan sille henkilölle, joka v o i
antaa varmoja tietoja aUekirjoitta-neelfe,
taikka minun vastuullani t o i mittaa
kiinni tässä kuvassa olevan
miehen, Victor Olson, vanhanmaän
nimi Makkonen, kotoisin RäahestaV
Oulun läänstiä; 31 vuotta Vanha,
arpi ylähuulessa oikealla puolena.
Yllämainititu mies tappeli toukok.
alussa Brooklynissä, N . Y , j a joutui
siitä kiinni. Allekirjoittanut, häpeh
työtoverinsa, takasi hänen Vapaaksi
2,500.00 dollarilla oikeuden kuulus-'
teluun saakka j a palkkioksi siitä
hän pakeni. 'Jos jolgi hänestä j o tain
tietää^ olkaa hyvä j a ilmoittakaa
minulle.
KUSTAV BACKMAM
2525—Eastr-12^ S t Brooklyn, N . Y .
KIVIKOSKI, ONT.
Karjalan ilmalaivarahAto. Vä>
nö Oja vastaa U . Koivun haasteeseen
$1.00 j a haastaa'A. Miettisen
$1,00, — J . Rissanen vastaa L , Pe-tersonin
haasteen $1.00 j a haast
K.^Lagströmin $1.00. K. Läg-strom
vastaa $1.00 j a haastaa O.
B i i i t i n $1,00, jonka O. B l i x t i vastaa
$l.oe. — E, Hulkko vastaa "L.
Petersönin haasteen $1,00 j a "haastaa
"K, Kuusiston j a E , Lehtiöti ILa-pista
$1.00, .kummankin.
Viimeisestä haasteltiettelosta oli
jäänyt pois A i Laagin nimi, jonka
A . Pitkänen haastoi $1.00- Kuiri
myös I, Lyytisen etunimikirjaimen
tilalle oli tullut T, Sama virhe
myös l. Lukkarisen etunimikirjaimen
suhteen.
Toimeen valittu.
ja leivoksia tarjoamme 'Bnmmissa ja
vähittäin kovaa leipää ja/korppuja
lähetetään pyydettöessä.
S T E E L T O N ; B A K E R Y
Puhelin 739J. v;
Matti Ketola;
304 , WeIUngton St W. Soo, Ont.
ERIKOINEN HUOMlb ANNETAAN
SUOMALAISILLE
Dn A B . WEST
SclkSrankatobtori
Tarkastetaan X-s8hkosä4ekÖHe
217 Gloucester St Soo, Ont
Phone 1306
Kyminenen vuoden kokeirius «up-maläisteri-
keskuudessa.
IIIII
113 HUDSON ST. SOO, ONTARIO
Tarjotaan ensiluokkusista .aineista,
valmiate.ttua pahdasta jarravitse-vaa
ruokaa' kohtiihinnoilla^^ '
Haeaeita - «aokraltavena.- '
. - K. AARNIO.
Gore St. Apteekki
LäaUmta, teilettitarpeiia, diaareja
j « ' ngeretteja. ".-.
~ Lääkäri palveluksessa.
Ha valmistamme jekefaftS^me ^filmejä
24 tunnin sisällä, t"-' >
Suomalainen kaappa-apuläinen.
H. S. Boehmer
Kemisti - ja ApteeUcari. > >
SAULT STB MARIE, ONTARIO
Sam Matsonin SAUNA
Avoinna joka arkipäivän;
30S, Albert St., W.V
.SAULT STE MARIE. ONTARIO
ILMOITTAKAA
VAPAUDESSA
.V.
BARNES DRUG CO.
Suomalainen Ulkolähety* apteakki
Canadan Soossa
• • — f
Ainoa Sootia oleva apteekki, jo-
.ta iimottaa yapaudetia.
Asianajajat, lakimiehet noUriot
Konttori:
SAULT STE. MARIE, ONT.
Uriah McFadden. K.
E. V. McMillan.
V
CharUe Häyrinen
AUTONAJURltllKE
Phone 1157
354 Albert St. W. Soo, O»»-
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT
saatte meiltä '
Finniab Bottling
^ V . Lähde, 326 Bloor St. W,
Puhfelin 1123W Soo, Ont
SUmi CAFE
332 Albert st. W. Soo.
Ontario
- Ottö Häkkinen
SAULT STE MARIEN
Suomalainen Osuus-
U kauppa ^
välittää kaikenlaista enalw|"° ^
•katavaräa sekä ^^^^^^J;^
ten rrihua. Linjalla dijat tchto ostoksenne^
osuu*aapasta. ^
369 WeIUngbton St., We»^
C n . — Telefooni I8IO F.

Object Description

Rating
Title	Vapaus, June 12, 1924
Language	fi
Subject	Finnish--Canadians--Newspapers
Publisher	Vapaus Publishing Co
Date	1924-06-12
Type	text
Format	application/pdf
Rights	Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright
Identifier	Vapaus240612

Description

Title	1924-06-12-06
Rights	Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright
OCR text	Sivu 6 Torstaina, kesäkumi 12 p. — Thvar., Jime 12 Canadan parlamentista (Jäljennös Canadan parlamentin Hansard lehdestä.) Työväenedustaja "VTood.rR-ort?! puhuu Englannista haalittujen siirtolaisten asemasta; «Kannatan Toronton edustajan ottamaa kantaa. South Oxfordin edustaja (Sutherland) on sanonut ankaria sanoja yhdestä äskettäin Torontossa van^kitusta elonkorjaajasta. Minusta näyttää että meidän tulisi ottaa huomioon ne olosuhteet, joissa nämä miehet ovat elänec-t ja kysyä itseltämme eikö juuri heidän kurja asemansa öle johtanut heitä rikoksiin. Minulla on käsissäni eräs sangen mielenkiintoinen ja valaiseva asiakirja, koskien kahta nuorta miestä, joil-sin Sudburysta. Olin siellä kuun ja tulin takaisin sekä. ostin matkalipun Winnipegiin, jonne saavuin syyskuun puolivälissä. Siellä: «Jätän tämän kirjotuksen oikeu- I delle tuomitakseen nämä kaksi : nuorukaista, joista yksi on HaJi- I faxista Englannista, ja toinen i Glasgovista Scottlandista, syyllisenä varkauteen. He ovat tulleet itänne rautatieyhtiöiden asiamiesten houkutuksista. He ovat maksaneet noin 1100 noITTe asiam?e-hille, jotka saavat osansa siitä ja en voinut saada mitään. Makeis-;j ^^^^^ rautatleyhtlöitten tehtaa.ssa tein työtä kolme ^'^^^^ i,^,^i,olveiMn. Nämä raukat, j o t - mahapalkalla. Ika on narrattu tulemaan Canadaan «Menin sjirtolaistoimistoon 2^ \-i,^^^joht^^ lupauksilla, ovat tein vahtuKsen. Siellä minulle sa-i^^^t^tj^i^^^p^^^^^j^^i^ Voitonhimo nottiin, etteivät he voi minulle i yj^j.^-^^ ^-^-^ nuorukaiset ovat a n - muuta^tehdä kun ^aniaa työn far-j^^j^^^^^ epävakaisen toimeentu-mille a dollarin kuupalkalla. Läksin toimistosta pois j a menin ja kj-syin "VVinnipegin hätäaputyötä, jota sain ainoasuan kahdeksi päiväksi. Menin takasin siirtolaistoi-mistoon ja otin työn farmille, jossa olin noin puolentorsta kuuta. , jolla olin työssä kaksi kuuta. Sain $55.00 kuussa ja ruuan. Jätin sen laivan j a otin Keas-ton linjan laivan , jolla olin työssä noin kolme kuuta. Sen-jälkeen , menin halonhakkuukin Benny siding nimiseen paikkaan, Sudburyn lähellä Ontariossa, jossa työskentelin kuukauaen. •eHalonhakkuussa tein juuri sen verran rahaa, että sain tarpeelliset * työvaatteet. Menii» takaisin Sudburyyn j a sieltä Burwash n i miseen paikkaan, joka on itäänkä-lonsa Ontarion metsissä Ja aro- -haastaa F. Kuusiston, Salmon maakuntien farmeilla siksi kunnes, jjäen j a Wm. Laitisen. — Wm. L a i - he olivat pakotettuja. lukuisten tj^gn ^^staa F. Kytömaan haastee-tä heitä piti käytettämän lakonrik-kureina, vaan kun kysyin .sitä eräältä siirtolaisvirkailijalta, ."janoi hän minulle, ettei B. C. ollut minkäänlaista lakkoa. cSitten meitä kak.sikymmentä-kolme, jotka saimme siirtolaishä-täapua, kirjottautui lähtemään British Columbiaan. Kun saavuimme VVardneriin B. C. oli siellä joukko lakkolaisia meitä vastassa. He .sanoivat meille että täällä ovat kaikki miehet lakossa ja pyysivät meitä pysymään pois työstä. Kak-toisten samassa asema.ssa olevain kanssa, etsimään turvaa Winnipe-gin siirtolaismajoista. Säitten he lähetettiin ottamaan lakkolaisten työpaikkoja itäisessä Kootenayssa. Siirtolaisviranomaiset sanoivat heille, ettei siellä ollut mitään lakkoa (Täten kertoivat nuorukaiset minulle.) «Nälkään nääntymäisillään ollen nämä nuorukaiset ottivat pyssyn myydäkseen sen että voisivat hankkia ruokaa. Heidän täytyy mennä vankilaan tästä rikoksesta. Tulen antamaa'n heille lyhytaikai- .sen tuomion, koska he ovat tunnustaneet syyllisyytensä, joten minun täytyy tuomita heidät; ^Rautatieyhtiöt ja laivayhtiöt haluavat saada yhä enemmän ja enemmän siirtolaisia. Siitä ei pe-i rusteta mitään minkälaisia, kunhan heiltä vaan saadaan kyytira-kyytimme Ei vähääkään välitetä näiden rahattomain nuorukaisten tulevaisuudesta,- kunhan vaan tilikirjain si. Olimme kuun metsätyössä saa-Ityjopuojj Usääntyy.» den $2.'50 päivältä ja ruuan. «Kun sieltä läksin tulin Cran- «Minusta näyttää, nerra puhe-brookiin, jossa olin jonkun päi- mies, että kun tulemme lähempään kosketukseen näitten miesten kansr aa ja ymmärrämme sen uljaan taistelun; "jota usieammat .heistä ovat käyneet, päästäkseen jaloilleen tässä maassa, useat heistä ovat suorittaneet työnsä miehen tavoin, kun työtä on oifut saatavilla, j a sen jälkeen ajettu tiehensä, jotkut heistä eivät ole olleet sopivia siihen työhön, jota varten heidät on tänne tuotu. Meidän tulisi arvostella menettelyjämme näissä suhteissa' sangen vakavasti vän. Sitten tapa.sin Gilbertin ja päätimme lähteä Trailiin, jonne matkustaessamme me joutulmme tähän selkkaukseen. Minulla ei ollut yhtään rahaa kahteen päivään. Kuljimme talosta taloon saadaksemme jotakin syötävää ja kun olimme rahattomia otimme tämän pyssyn j a myimme sen saadaksemme ruokaa. Saimme siitä $8.00. Me möimme sen Grand Porksissa, jonne kulimme jalan sekä tavarajunilla. •«Pysähdyimme Nelsonissa yhden ja minä puolestani kieltäydyn tuo-yön. Gilbert oli jäsenenä suurso-j mitsemasta miehiä,' jotka tähän dan veteraanien yhdistyksessä, jo- maahan tultuaan ovat tulleet huo-ten sai heidän kustannuksellaan yösijan hotellissa.» Tuomari tekee seuraavan selos-tuksen: maamaan, ettei täällä - ole- minkäänlaista koneistoa, joka' auttaisi heitä alkuun tilanteessa, jota heille on kuviteltu ihanteelliseksi. Il • 11 lerei laissa • olisi erehdys iuulfa, eitä Indo- JCiinaii ja Tyynen valtameren kysymys olisi merkityksetön kansain-vkliselle työväenluoJkalle, Muis-tettakoonpa vain: 1. että kun liittoutuneille el onnistunut Venäjän vallankumouksen aikoina tuloksellisesti käydä Venäjän kimppuun lännestä, koettivat he korvata tämän tpimimal-malla idästä päin. Tyynen valta-itteren. vallat Amerika j a Japani laskivat joukkoja maihin Vladi-vostokissa, samalla' kuri RansJca K l i e tU indokiirialaisia joukkoja S i periaan sikäläisten rosvokenraalien avuksi; , 2. / e t t ä ; kansainvälinen kapita lismi nykyään aöJmentaa koko elinvoimansa juuri siirtomaista. Siellä, löytyy raaka-aineita sen^ kapitaaleille, : menekkimahdoUisuuksia sen tuotteille^ ; halpaa työvoimaa sen tyiiarmeijall^ j a sotilaita sen taantumuksellisiin armeijoihin; 3. että koska Tyyni valtameri ja sitä ympäröivät seudiit ovat muodostuneet imperialististen pyrkimysten keskipisteeksi,' nijn voi se tulla tulevaisuudessa uuden suunnattoman maailmanpalon liedeksi, joka voi tapahtua kaikkien maiden työväenluokan kustannuksella. ^ Tästä käy selvästi ilmi, että Tyynen meren probleemi on kan- iäs;;uä: heiTtr^ samvahselle työväenluokalle saneen tärkeä j a että sen tulee sitä seurata. on Ranskan imperialismi- käyttänyt kanuunanruuaksi enemmän kuin 3,500 henkilöä. Tällainen nopea kansan katoaminen tuntuu uskomattomalta. Tämä on kuitenkin tosiasia, joka on useassa siirtomaassa havaittavissa. Suurin osa Tyynen valtajgeren Ranskalle kuuluvista, saarista ;ovat konsessioneina joutuneet yhtiöille, joilla on etuoikeus yksinkertaisesti riistää "hallu^s^n olevat seudut kuittiin ja antavat alkuasukkaiden työskennellä kuin orjien. Osoittaakseen miten näitä alkuasukas-työläisiä kohdellaan, mainittakoon seuraavat esimrkki: Ranskassa y h tiö cComptoirs Francais d'Oceä-nie » lähetti väkivalloin 200 helmi-, äiskalastajaa plamaashfeilleen, jotk a sijaitsivat nbin 800 mailia heidän tavallisilta '. asuinpaikoiltaan. (Tämä tapahtuma on verrattavissa, mikäli koskee työn laatua, aivan kuin meillä lähetettäisiin räätäleitä vuorikaivoksiin). pe ahdettiin erääseen pieneen kaleeriin, joka oli valmistettu : oikeastaan kymmenelle hengelle j a jossa ei löytynyt pienintäkään pelastusvenhettä. Nä-riiä vietiin laivaan, ilman että. olisivat saaneet edes tavata vaimojaan j a lapsiaan. Kaksi vuotta p i dettiin sitten näitä onnettomia a l - kuasukastyöläisiä yhtiön vankeina. raasti. Yksi osa kuoli kauhistuttavan kohtelun takia. Kun ottaa huomioon, että tämän eläimellisen riiston lisäksi tulee vie- On julkisesti tunnettu, että Tyy- lä niiden maleksijoiden elostelu, nen valtameren siirtomaat ovat joiden haltuun Ranskan imperialis-taantumaan päin. Niiden elämä — sikäli kuin siitä voidaan puhua — käy päi\'ä päivältä heikommaksi. Mutta tosiasia on se, että Tyynen valtapieren väkirikkaat saaret piene&sä ajassa tehdään täydellisesti kansattomiksi, nim. alkohoolin j a pakkotyön kautta. Marquises-saarilla oli 50 vuotta sitten, enemmän kuin 20,000 asukasta, nyt siellä on noin 1,500 heikkoa j a rappeutunutta* asukasta. Tahitilla /.tapahtunut .kansan-vähennys oli k y l m e n e n vuoden kuluessa 25 pros.' Tästä määrästä mi on antanut saarien hallinnon, niin arvaa hyvin tuon Sorrettuihin alkuasukkaisiin kohdistetun riiston koko ihanan hallitustavan, joka tekee lopun Tyynen valtameren .siirtomaista. . Imperialismi on nyttemmin saavuttanut melkeinpä tieteellisen kehityksensä loppuasteen. Se on käyttänyt hyväkseen valkoisen r o dun työväestöä, tehdäkseen ' s i i r t o maissa asuvat muut rodut alamai-sikseen. Senjälkeen singaliuttaa se jonkun siirtomaan työväestön toisia, vastaan. Vihdoin ryhtyy se keltaisen kurissa Eqropan valkoisen rodun työväestöä. - , Mutta ottamatta' huomioon siirtomaiden käyttämistä sotilaallisiin tarkoituk.siin, ryöstää kapitalismi niitä taloudellisesti tieteen kaakkien sääntöjen mukaisesti,; On useasti huomattu, että palkkojen a-lennus jossakin määrätyssä- Ranskan seudussä-ja jossakin liikkeen-haarassa tapahtuu- siirtomaa työläisten lisäyksen edellä. Heitä käytetään lakkorikkureina. . N y t käyttää kapitalismi jotakin siirtomaata työaseena voidakseen sen avulla käyttää hyväkseen toista, kuten on laita Indokiinassa j a Tyynen valtameren seuduissa, Indokiina on huilimatta julkisista meluavista vattietiedoista am* nj^rinettu tyhjäksi. Vv. 1914—18 on melkein 100,000 henkilöä riistetty irti maastaan jft kuljetetu Europaan. (Huöliniatta siitä, että täten riistettiin Indokiinalta suuri joukko tuottavaa voimaa, velvoitett i i n he ostajiensa . puolustukseksi hankkimaan 500,000 tonnia viljaa ja elintarpeita. Satoja iniljoone-ja frangeja vietiin maasta ««voitto-lainojen' » nimellä. Joka vuosi täytyy maan työläisten hikoilla verta maksaakseen joka vuosi n, 150,000 frangia, summa, joka pääasiassa käytetään elosteli jäin mässäykseea Sen lisäksi täytyy Indokiinan väestön ottaa osaa Ranskana imperialismin suunnattomiin sotilaallisiin menoihin, joka tapahtuu, kuten Ranskan siirtomaaministeri 'hienolla tavalla nimittää, veljellisenä ve-ronsuorituksena emämaalle. Tästä ryöstetystä, .-.kuihtuneesta, luurangoksi muodostuneesta maasta tahdotaan vielä yhä edellän puristaa^ esille lisää miljoonia ja kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotta voitaisiin tyydyttää häikäilemättS-^ mien etuoikeuksia saaneiden siirto-maariistäjien ruokahalua. Näiden imperialististen tekojen takia ei ole vain .Indokiinan ja Tyynen valtameren työväestö, vaan myös koko karisainväirtnen työväestö uhattu, Japanilla on käsissään telegrafiaseipa Jäprsaärilla, seen $1.00 j a haastaa Oskari Korven. — O. Korpi vastaa Wm. L a i tisen haasteeseen $1.00 ja haastaa J . P. Mäen. —- J . P. Mäki vastaa O. Korven haasteeseen $1.00 ja haastaa G. Mackien. — F. Kuusisto vastaa F. Ksrtömaan haasteeseen $1.00 ja haastaa A. Laitisen j a V . Kosken. — A, Laitinen vastaa F , Kuusiston haastee.seen $1.00 ja haastaa Mike Svan Twin Butte. —: Mike Svap vastaa A. Laitisen haast. $1.00 ja haastaa G. H i l l i n . — G. H i l l vastaa Mike Svan haasteeseen $1.00 ja haastaa vastaan V. Tant-tun. — G. Macki vastaa J . P. Mäen haasteeseen $1.00 ja haastaa vastaan E . Kosken. — E. Koski vastaa G. Ma<;kien haasteeseen $1.00 ja haastaa vastaan C. Bergströmin $1, White Lakelta, Ne yhteitet kesäjuhlat ovat hyvin pian, joista ilmoitus on ollut lehdessämme, mutta täytyy kuitenkin hiukan huomauttaa ulkoilmajuhlien suhteen. Siellä on kuulemma muun hyvän lisäksi runo- ja laulukilpailut, joista annetaan 'kummastakin kolme palkintoa kirjallisuudessa. Siis joukolla ottamaan osaa mainittuihin kilpailuihin. Osastomme kokouksessaan päätti kääntyä yleisön puoleen, josko y-leisö ojentaisi antavaa kättään v a paaehtoisilla lahjotuksillaan juhlien aikana metsäkulissien .avustamiseksi. Niinkuin yleisö tietää on Salmon Armin näytelmäseura näytellyt kappaleita vuosia ja vuosia saamatta minkäänlaista korjausta näytösvälineisiinsä, kuin talon velka j a muut menot ovat tyyten vieneet sen ^ aherruksen tulokset. Vaikka kappaleen esittäminen kävisikin jotensakin ehjästi j a tyydyttävästi, mutta siinä ei ole silti makua kun on kelvottomat välineet ja kaikki melkein poikkeuksetta ött sivuutettava sellaiset kappalefet, missä tarvitaan metsäkulissiä, kuin niitä ei ole olemassakaan itneillä. Juhlien aikana kerää osaston valitsemia E. koski j a F , Kytömaa varoja tähän tarkotukseen, Ojenta kaa heille lahjotuksenne, niin näytelmäseura palkitsee teidät esittämällä kappaleet ehheämpinä kuin tähän asti. -— F,, K , r— -O—- • ECkviLLE, A L T A. Kaleva Suomalainen AptPftir] Kaikki meidän suomalaiset kotilääkkeemme ovat v o i ^ - ». Suomen yliopistossa käytännössä olevain o p p S i n ^ , ' ? ^* sekä K. G. K Nymaiiin ei^oiskatsan^^^^^ me amoastaan parhaita rohtoja valmistukseemme. ^ytam- KUMMITAVAROITA Knomavesipussia, hinta $1.25, $2.00, $3.00, $4,00 j a $5.00. KoumaTe«H>U8sin • letkuja, hinta $1.00 Ruiskuja naisille, hinta $3.50 Ruiskuja miehille, hinta $1.00 Raiskuja lapsille, hinta ,36 Korvaru iskuja, hinta .... ,35 Nenärui^uja, hinta .... .3 ^Varmuusesineitä naisille, l i n - ta $3.50 Varmuusesineitä miehille, hinta $3.00 tuB. Kääreitä, plaastaria y.m. Haarapampulia 25e, 40c, 75e, $1.60. Haavakääreitä 1' 20e, 2' 25e Enemasalvaa, hinta 76 Hoff männin tippoja, sydän-alnskipuan .50 j a $1,00 Selkäplaastaria ; RioUplaastaria Munaaiaplaastaria Eefeteritärpättiä, yskään hengenahdiBtakseen . Halvaäsvettä, liinta'^..;... Hiusöljyä, hinta M M > .50 .50 .50 URILI1KKEESTA ' 27 A L B E R T ÄT. E A S T . P H O N E 1230—J. rilaukset toiniitetaan nopeaan. — Kirjeosote (FINNISH BAKERY SUOMALAINEN KAUPPA Kengille ja vaatetukselle. Suosittelee kannatusta heimolaisiltaan. Kauppa sijaitsee: - W. N.'JANAKKA 371 Albert S t W. Soo, Onttria Te Voitte saada hyvän kuumavesiptissin $1.00 yloa $2.59. TMttuja, meiltä. Nutsons Drug Store, Gore & Albert st. . ' Soo, Onl. J. A. Macinnes, B;A. W.H C. iinei MaelNNES & BRIEN . Lakimiehet; Asianajajat, Notoriot, 363\^ueen,Str., Sautt Ste. Marie, Onitario. Konttori vastapäätä Sault. Streettia Rahaa lainataan halvimmialia korolla a maksetaan sille henkilölle, joka v o i antaa varmoja tietoja aUekirjoitta-neelfe, taikka minun vastuullani t o i mittaa kiinni tässä kuvassa olevan miehen, Victor Olson, vanhanmaän nimi Makkonen, kotoisin RäahestaV Oulun läänstiä; 31 vuotta Vanha, arpi ylähuulessa oikealla puolena. Yllämainititu mies tappeli toukok. alussa Brooklynissä, N . Y , j a joutui siitä kiinni. Allekirjoittanut, häpeh työtoverinsa, takasi hänen Vapaaksi 2,500.00 dollarilla oikeuden kuulus-' teluun saakka j a palkkioksi siitä hän pakeni. 'Jos jolgi hänestä j o tain tietää^ olkaa hyvä j a ilmoittakaa minulle. KUSTAV BACKMAM 2525—Eastr-12^ S t Brooklyn, N . Y . KIVIKOSKI, ONT. Karjalan ilmalaivarahAto. Vä> nö Oja vastaa U . Koivun haasteeseen $1.00 j a haastaa'A. Miettisen $1,00, — J . Rissanen vastaa L , Pe-tersonin haasteen $1.00 j a haast K.^Lagströmin $1.00. K. Läg-strom vastaa $1.00 j a haastaa O. B i i i t i n $1,00, jonka O. B l i x t i vastaa $l.oe. — E, Hulkko vastaa "L. Petersönin haasteen $1,00 j a "haastaa "K, Kuusiston j a E , Lehtiöti ILa-pista $1.00, .kummankin. Viimeisestä haasteltiettelosta oli jäänyt pois A i Laagin nimi, jonka A . Pitkänen haastoi $1.00- Kuiri myös I, Lyytisen etunimikirjaimen tilalle oli tullut T, Sama virhe myös l. Lukkarisen etunimikirjaimen suhteen. Toimeen valittu. ja leivoksia tarjoamme 'Bnmmissa ja vähittäin kovaa leipää ja/korppuja lähetetään pyydettöessä. S T E E L T O N ; B A K E R Y Puhelin 739J. v; Matti Ketola; 304 , WeIUngton St W. Soo, Ont. ERIKOINEN HUOMlb ANNETAAN SUOMALAISILLE Dn A B . WEST SclkSrankatobtori Tarkastetaan X-s8hkosä4ekÖHe 217 Gloucester St Soo, Ont Phone 1306 Kyminenen vuoden kokeirius «up-maläisteri- keskuudessa. IIIII 113 HUDSON ST. SOO, ONTARIO Tarjotaan ensiluokkusista .aineista, valmiate.ttua pahdasta jarravitse-vaa ruokaa' kohtiihinnoilla^^ ' Haeaeita - «aokraltavena.- ' . - K. AARNIO. Gore St. Apteekki LäaUmta, teilettitarpeiia, diaareja j « ' ngeretteja. ".-. ~ Lääkäri palveluksessa. Ha valmistamme jekefaftS^me ^filmejä 24 tunnin sisällä, t"-' > Suomalainen kaappa-apuläinen. H. S. Boehmer Kemisti - ja ApteeUcari. > > SAULT STB MARIE, ONTARIO Sam Matsonin SAUNA Avoinna joka arkipäivän; 30S, Albert St., W.V .SAULT STE MARIE. ONTARIO ILMOITTAKAA VAPAUDESSA .V. BARNES DRUG CO. Suomalainen Ulkolähety* apteakki Canadan Soossa • • — f Ainoa Sootia oleva apteekki, jo- .ta iimottaa yapaudetia. Asianajajat, lakimiehet noUriot Konttori: SAULT STE. MARIE, ONT. Uriah McFadden. K. E. V. McMillan. V CharUe Häyrinen AUTONAJURltllKE Phone 1157 354 Albert St. W. Soo, O»»- PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT saatte meiltä ' Finniab Bottling ^ V . Lähde, 326 Bloor St. W, Puhfelin 1123W Soo, Ont SUmi CAFE 332 Albert st. W. Soo. Ontario - Ottö Häkkinen SAULT STE MARIEN Suomalainen Osuus- U kauppa ^ välittää kaikenlaista enalw\|"° ^ •katavaräa sekä ^^^^^^J;^ ten rrihua. Linjalla dijat tchto ostoksenne^ osuu*aapasta. ^ 369 WeIUngbton St., We»^ C n . — Telefooni I8IO F.

Vapaus, June 12, 1924

Object Description

Description

Tags

Comments

Vapaus, June 12, 1924

Vapaus, June 12, 1924