Canadan uutiset, June 21, 1923

              I
I
- t o . . . . . . " isf;.>;.;i.f.{r
imiiIIIIiiiiM iimi iiiHiaggBBBBi fi li iiiBiii'"'mi"-."""'ieaag^8ga^B^iiiiir"'"'[•" ea—gae' ' MW«aB8aa»B«»M<wiMBfaownawin^
aas
f
Perustettu 1872.
Fort Arthur.
Jos Ij^hdette matkalle, niin ottakaa rahat Matkustajain
Shekkien muodossa. Niiden arvo on $10, $20, $50 ja $100
ja otetaan ne käteisenä rahana vastaan pankeissa, laivayh­tiöiden
toimistorssia ja hotelleissa kaikkialla maailmassa.
vtstaniitJaotuksen lo^4k.\^t) pnä
v.^d898 anjifetun erityisiä ^määrä-
^^siä me tsästyksest|l^ sisältävän
juKstuksen muutt^m Tä­män
asetukseri muukaan on hir­ven
metsästys kielletty ]^aikkialr
Ia muualla Öuomessa paitsi i^et-samon
kihlakunn- jossa koiras,
hirvien metsästys on luvallinen
noudattamalla v. 1898 asetuksen
'säännöksiä. Luvan koirashirvi-
:en metsästämiseen antaa vuodek­si
kerrallaan Petsamon kihla­kunnan
kruununvouti, joka sa­malla
voi määrätä, montako hir­veä
enintään saa kaataa.
1 , - 1 ' 1 > -1' (
NUMER0.25
U U T I S I A
Maamme-laulun ensi esityksestä.
75 vuotta.
Toukok. 13 p. tuli kuluneeksi
75 vuotta siitä, jolloin u\IaHmme­la
11 iu ensi kerranj esitettiin. Se
liiiuilitui ylioppilaiden kuuluisas­sa
Flora-juhlassa silloisen este­t
i i k a n pro^fessorin iFredrik Cyg­naeuksen
isänmaallisesti herät-
Japanin pakko tuottaa -puutava­raa
rakennusaineeksi y.m. ulko­mailta.
— (Nyttemmin toimivat
valtioneuvos Leo Perret j a kon­suli
William Wahl Suomen puu-himoyhdistyksen"
j a sellulosayh-distyksen
edustajina Jokohamas-sa.
He ovatkin jo tehneet eräitä
vientisopimuksia.
Japani on muuten tällä hetkel­lä
maailman kalleimpia maita.
Hintataso on sangen korkea, sa­malla
kuin jenin kurssi on kovin
noussut, l^jeni maksaen nyky­ään
n; 20 mk. Ainoa mikä on
halpaa on silkki. — Sodan ai-lavan
puheen päätökseksi Kum- ^^^^^ ^^^^^j^^^ suorastaan virtasi
tähden ; Säteritilalla lähellä Hol-
Fliikiä v. 1848. Cygnafus puhui
loistavasti Suomen niemestä.
Suomen kauneudesta, sen muis­toista
ja toiveista. Puhe kesti
loista tuntia j a oli se niin l-asit-tava,
että C-.n harvinaisen voi­makas
ja kaunis ääni sen johdos­ta
"ijäksi sortui, mutta pysyväk­si
jäi hänelle siitä lälifcien aika-sa
etevimmän puhujan maine.
^Maamme-laulu, jonka sanat on,
kuten tunnettua, kirjoittanur J .
L. Runeberg)ja säveltänyt Fred­rik
Pacius, esitettiin ensi kerran
säveltäjänsä johdolla 'ja kaartiii
soittokunnan.säestäessä. Siitä
hetkestä ?aakka on "Maamme"
tunnettu "Suomen kansallislau­luksi.
kultaa ja on sitä vieläkin kyllik­si
setelikatteeksi, mutta käytän­nöllisistä
syistä ei kultakantaan
kuitenkaan vielä ole palattu.
'.'Suomen pitäisi olla edustet­tuna
Japanissa," lopetti minis­teri
R. "iMeillä on siellä mah
dolisuuksia ja jueidän tulisi val­voa
ja kehittää niitä mahdoUi-
N U u k s i a m m e . "
Prof itaarle Krohn 60-vuotias.
Toukok. 10 p. täytti professo­ri
Kaarle Krohn 60 vuotta.
Prof. Krohn on suomalaisen
k ansa nr un oud. tutkijana sa avu t-tanut
huomattavia tuloksia. Jo
ylioppilasvuosinaan hän teki laa­joja
tutkimusmatkoja Suomessa,
Aunuksen j a Arkangelin lääneis­sä
sekä Vermlannin suomalais-metsissä.
Näillä matkoilla teki
hän muistiinpanoja •kansanruno­uden
valaisemiseksi. Filosofian
kandidaatiksi tuli K. 1883 ja U
sensiaatiksi 1888. Viimeksimai-nittuna
vuonna nimitettiin hä­net
yliopistoon suomalaisen ja
vertailevan kansanrunoudentut­kimuksen
dosentiksi, 1898 saman
aineen ylimääräiseksi professo­riksi
ja 1908 varsinaiseksi pro­fessoriksi.
Käärme taskussa saunaan.
Äskettäin pyrki Helsingissä
kaksi juopunutta nuortamiestä^
joista toisella oli ylioppilaslakki,
erääseen sikäläiseen saunaan
Kun ei näitä päästetty kylpe­mään,
heittivät he eteisessä ole
vien kylvettäjien jalkoihin elä­vän
käärmeen, jonka he sitten
poistuessaan kyllä pistivät tas­kuunsa.
Teko säikähdytti ta­vattomasti
läsnäolijoita-saaiu
9,25 kg-n painoineit" kuha. ^
,Made. Suurin ilmoitettu ka-la^^
ijosta kuitenkaan ei ole^ tar­kempia
tietoja ^n saatu OulaiiT
kajoelta ja painoi se kokonaista
16 k g . ! Lähinnä tätä, on l l o -
'•mäntsissa saatu 8,5 kg. painava
99 sm. pitkä made.
Suurin tunnettu lahna on saa­tu
Vesijärvestä 1912'. Se painoi
'11.55 kg„ oli 82 sm. pitkä j a ' M
sm. korkeat
! Lohi. Oulun joesta saatiin . 1907
29,5 kg. painava, 1,19 m. pitkä
nierilohi. Muroleen keskellä
Ruovedellä on v. 1893 saatu 12,7
kg :n painoinen järvilohi.
Suurin harjus on toistaiseksi
saatu Vaalassa 1907. Kala oli
.58 sm. pitkä ja painoi 2,85 kg.
Siika. >Kuopion pitäjän Jälän-järvestä
saatiin 1913 siika, joka
painoi 9,5 kiloa j a oli 80 sm. pit­kä.
r Jättiläinen muikuksi on ollut
ise kala, joka saatiin Enossa 1916
j a joka oli 34 sm. pitkä j a painoi
790 gr.
Suomen suurin hauki oli se,
joka saatiin uistimella Keuruun-selältä
1912. Kala oli 136 sm.
pitkä, 65.7 sm. ympärimitaltaan
j a painoi 24 kg. Ikää oli ukol­la
33 vuotta!
CANADAN VEHNÄLAJIT.
1 Unessailmoituksen perusteella
, löydetty ruumis.
I Talvella katosi Kurkijoen
jmarkkinoilla liikemies A. Monto-jnen
eikä häntä etsiskelyistä huo­limatta
mistään löydetty. Äs­kettäin
ilmestyi Montonen erääl-
']e työmiehen vaimolle unessa ja
«anoi ,että hänen ruumiinsa on
avannossa Kurkijoessa. Kun aa-imulla
mentiin avantoa lähemmin
tarkastamaan, löytyikin ruumis
sieltä. Muuta väkivallan merk­kiä
oi ruumiissa näkyyt kuin am-pumareikä
päässä.
Suomi ja Japani.
Ministeri G. J . Ramstedt, joka
r. k. 18 p. saapui Helsinkiin hl.
Ariadnella, oltuaan v :sta 1919
Suomen edustajana Japanissa,
kertoi V. k. 19 p. pikimiten Uu­den
Suomen edustajalle yhtä ja
toista mielenkiintoista • matkansa
varrelta: *
j'Asemani Suomen edustajana
oli mitä parhain, alotti haasta­teltu.
— Vaikka ep kuulunut
uurvaltojen ambassadöreihin,
minä kaikkialla sain nauttia mi­tä
suunnta arvonantoa ja. ym­märrystä.
Samalla minulla oli
tilaisuus todeta, että japanilaiset
snurella mielenkiinnolla . seuraa­vat
Suomen oloja, ja että heillä
sitäpaitsi on maastamme melko
paljon tietojakin. Xlrheilumrae
ja kunnostautumisemme viime 0-
lympialais. kisoissa oli > etenkin
omiaan kohottamaan maamme
arvoa Japanissa, sJapanilaivset 0-
vat itse innokkaita urheilijoita
j a niinollen ei ole kum»^a, jos h?
sietävätkin suomalaisten s'\av\it-lamista
tuloksi-itrt. ,
Haastateltu ' o l i 'pitänyt Suo-ifsta
useita eHit'4miäj samalla
i-.ääntäen eräitä 8Uoraalai.?«vn k i r -
:Jli,,uuden tuMtSeita Japanin ,.-5-- '^^ ' ' ^ ^ r y a i ^ i iH
l.jolclle. JapfiLunkielen. kaaunos
Koskenniemen runosta, • •Ililjai-
\i<n amiraali'' annettiin käsi­kirjoituksena
aMuräali Togolle.
Ijähetystötehtävät ministeri R.
sai hoitaa yksinään, j a niitä,kyl­lä
oli varsin runsaasti. M; m.
oli hänen huolehdittava niistä
suomalaisista pakolaisista, jotka
saapuivat Siperiasta. Mitä puh­taasti
diplomaattiseen toimin­taan,
tulee, on iiaamme niin ar-
Amerikasta palanneelta henki-lÖM
viety 149,000 mk.
V. k. 14 p :nä tapahtui eräässä
helsinkiläisessä matkaili jakodis-sa
yhtä rohkea kuin ovelakin
petos. : Muudan Amerikasta pa­lan
nut henkilö oli joutunut eräi­den
k o rt tihu ij a rien par iin. Nain a
ehdottivat kortinpeluuta. . Pöy­dälle
pan tiin kummaita kin puo
lei ta. 1.50,000 mk. Hiiijarity olivat
sitoneet paperipalasista palusun
il i puil, jo n k a niole ni ni i n p ii.ölin o-en
Amerikasta •palanneelle nipiin si­sältävän
150,000 m'K-i^öO mkn se-teieissä.
Kun pelin -. piti juuri
alkaa, tapahtui huijarien toimes­ta
järjestetty vallieellinen ; hä-lyytys,
että poliisi muka oli tu­lossa.
Huijarit riensivät huo­neesta,
siepaten mennessään pöy­dältä
kaikki amerikkalaisen ra­hat
150,000 mk. Amerikkalai­nen
puolestaan pjsti taskuunsa
^ .. - . . huijarien jättämän nipun, huo-vossa
pidetty, '=ttt.''"..,!.^°!*!?f V^ten vasta jälkeenpäin, että se
sisälsi rahaa ainoastaan 1,000
mk. Hän ilmoitti asian heti po­liisille,
joka tutkii sitä.
aina on siellä saapa osakseen mi­tä;
suurinta myötämielisyyttä.
Japanilaiset pitävät Suomea^ tar­mokkaana
ja toimeliaana maana.
Mitä JapaÄin ja huomen kaup-payhteyteen
tulee, olisi sitä ke-hitettävä.
Sanomalehtipaperin"
kysyntä siellä on sangei^ suuri>
Nyt sinne ostetaan runsaasti
ruotsalaista paperia, vaikkakin'
tämän samaisen paperin alkupe-,
ra, eräissä tapauksissa' oh 'Suo­mi.',.'
Puutavaraa tuottaa Japani'
suuressa määrin 'Amerilsasta sillä
Kivihiilen hankinta.
Rautatiehallitus päätti tilata
Englannista -50,000 tonnia eri­laista
'kivihiiltä. Tilaukset toi­mitetaan
heti Oulun, Turun,Han-gon
ja Helsingin satamiin. Hin­nat
vaihtelevat eri laatujen mu­kaan,,
mutta ovat muuten Ityvin
edulliset.
Ent. keriraalikuvemöörien öe-rardin
ia Böckmanin saapu­minen
Suomeen.
Entiset kenraalikuvernöörit
Gerard ja Böekman ovat saapu­neet
Suomeen. Ile ovat tulleet
kutsuu perusteella, jonka ns. vir­kamieshallitus
antoi lokak. 27
p mä viime vuonna.
Alkuperäisen ehdotuksen tä­hän
suuntaan teki Moskovan lä­hettiläs
Haczell joka sangen u-seasti
oli joutunut kosketuksiin
ent. kenraalikuvernöörien kanssa
Venäjällä ollessaan ja samalla oli
todennut sen kurjan aseman, jo.s-sa
nämä, kuten muuikin venäläi­set
sivistyneet elivät. Kun kum-nikin
jo on saavuttanut sangen
korkean iän, Gerard on 85- ja
Böekman 75-vuotias, ja kun mi­tään
muutosta helpompaan " ^ i n
heidän elämässään ei näyttänyt
voivan tapahtua, ryhtyi virka­mieshallitus
toimenpiteisiin hei­dän
tänne kutsumisekseen.
Tällöin hallitus yksimielisesti
päätti valmistaa entisille kenraa­likuvernööreille
ölopaikan Hali­lan
sanatoriossa, minkä ohessa
sisäministeriön käytettäväksi a-setettiin
30,000 markkaa kenraa­likuvernöörien
tarpeita varten.
Summaan sisältynevät kustan­nukset
oleskelusta sanatoriossa;
mutta hallituksen päätös ei liene
sisältänyt mitään sitoumusta jat­kuvasta
ylläpidosta. :
Heti kun hrat Gerard ja Böek­man
viime vuoden lopulla saivat
kutsun, pyysivät he Venäjän hal­litukselta
matkalupaa ' Suomeen.
Passien hankkiminen vei kuiten­kin
kuukausia aikaa, ja vasta
nyt he siis ovat voineet päästä
Suomeen.
Kenraalikuvernöörejä rouvi­neen
oli rajalla vastaanottamas­sa
esittelijäsihteeri Heilimo. Vie­raat
lausuivat vilpittömän ilonsa
pääsemisestään sivistyksen pa­r
i i n ja olivat he yleensä odotta­mattoman
pirteällä tuulella. K u ­ten
muistetaan, oli Gerard Suo­men
kenraalikuvernöörinä v.
1905—8 ja Böekman v. 1908—9,
jonka jälkeen Suomen kenraali­kuvernööriksi
tuli Seyn j a venä­läinen
sortovalta alkoi jälleen
yhä enemmän rehoittaa.
Kasiaisille A.merikassa, jotka lähettävät rahoja Suomeen talletettäva^ksi tahi edelleen
määrähenkilöille toiäiitettävaksi, tarjoaa
Rekordikaloja.
Suomen 'kalastuslehden viime
numerossa on julkaistuna luette­lo
Suomen järvistä saaduista
suurista kaloista, y Luetteloon on
otettu vain sellaiset kalat, joiden
saanti j a mitta on voitu tarkiitaa
niin ettei kalasta jäin oma, tun­netusti
vilkas ja hyvä mielikuvi­tus
ole päässyt lisäämään. Jul­kaisemme
lyhykäisyydessään tär­keimmät
kohdat luettelosta ka-lastuksenharrastajain
tutkistelta­vaksi
ja omiin saavutuksiin ver­tailtaviksi.
t
Suurin ahven, josta ehdottor
masti varmoja tietoja bn olemas­sa^
saatiin^ Kuo,pion pitäjän\ Mat-
.kusjärveM"!^^
pitkä ja paino; 2^85 kg. . ; , iäan napisemista^ kuii^itä vain
Canadassa on paljon tehty työ­tä
vehnän jalostamiseksi ja to­tuttamiseksi
kylmään ilmana­laan.
Niinpä on päästy niin pit­källe,
että tuo maa on maailman
kaikkein tärkeimpiä vehnäntuot-tajia.
Tässä .se on jo maapallon
maista toinen ja kilpailee voi
makkaästi ensimäiscstä sijasta
Yhdysvaltain kanssa, kirjoittaa
konsuli Rauanheimo.
Tuohon asemaan se ei olisi
päässyt, ellei olisi onnistuttu ke­hittämään
Canadan kylmään i l ­manalaan
sopiva laji. Vielä on
elossa j a hyvässä työkunnossa ,sc
mies, tohtori Charles H. Saun­ders,
joka tuon vehnälajin, ]Mar-kiisivehnän,
kehitti. Nyt on se
Canadan tärkein vilja j a sen no­j
a l l a pidetään Canadan vehnää
maailman parhaimpana. Tämä
vehnä kypsyy noin 100 vuoro­kaudessa
Tähän ei pysähdytty. Tahdot­tiin
saada vielä aikaisempi laji,
joka soveltuisi pohjoismaissakin
kasvatettavaksi. Tohtori Saun­ders
ja monet muut hallituksen
lukuisilla koeasemilla tekivät pa­rastaan.
Saatiin uusia lajeja,
joista Red Bobs ja Ruby ovat jo
•päässeet yleiseen käytäntöön se­kä
.saavuttaneet suurta suosiota.
Niillä on monia hyviä ominai­suuksia,
mutta ei vieläkään kaik­kia.
Toisissa ci antoisuus riitä
Markiisivehnälle, toiset ovat alt­tiita
ruosteelle j . n. e. Mutta se
etu niilä on, että kestävät pa­remmin
kylmiä ja valmistuvat
aikaisemmin. -
Taas lasketaan uusia lajeja
liikkeeseen. Jalostuksessa käy­tetään
tieteen viimeisiä saavii-tuksia,
jotka ovat Amerikassa,
ei IiJuropassa, tavattavana. Ame­rikassahan
elää kasvijalostuksen
ihmemestari Luther Burbank,
mies^ joka on enemmän kuin ku­kaan
muu saanut luonnon taipu­maan
tahtonsa alle ja jota täällä
pidetään yhtenä maailman mer-kittävämpänä
suurmiehenä. Hä­nellä
on paljon oppilaita j a seu­raajia
myös Canadassa Uusista
heidän kehittämistä vehnälaeis-taan
kehutaan nykyään Garnet
j a Reward-nimisiä, joilla näyt­tää
olevan suuret tulevaisuuden
toiveet. Selvillä ollaan, ettei
/nämäkään ole vielä tällä alalla
viimeiset saavutukset, mutta k y l ­läkin
hyvä askel eteenpäin.
Uusimmat pohjoiseen ilman­alaan
kehitetyt vehnälajit vaa­tivat
tavallisina hyvinä vuosina
'kypsyäkseen vain 93—95 vuoro­kautta.
^ Epäedullisina vuosina
kuluu kypsymiseen 110^—115
vuorokautta. Antoisuus sekä
laatu on saatu sangen hyväksi.
Seuratessa tätä voimakasta
työtä, jota Canadassa suorite­taan
tulee ajatelleeksi eiköhän
se olisi siunaukseksi Suomelle­kin.
Siellä kotona on vehnän-käyttö
sangen suuri eikä sitä
voitane ehkäistä, vaikka kuinka
•teKtäisiin propagandaa "rukii-sen
voiman** hyväksi. Eikähän
kai vehniinkäyttöä vastaan kan-santaloudellisejtä
kannalta olisi-erityisiä
etuisuuksia. j
Talletus- tai välit-yspankkia valikoidi ssaan pitää raho.ten lähettäjä'ensi­kädessä
silmällä sitä, että käyttämänsä rahalaitos on ehdottomasti va­kava.
Tällaisen varmuuden tarjoavat ennen kaikkea tunnetut ja runsas-rahastoiset
suurpankit.
K a m a l l i s p a n k k i on sumpankkL
32-vuotis oleniassaoloaikana an on se yleisön luottamuksen tukemana ri­peästi
kohonnut mahtavaksi rahalaitokseksi, jolla n. 250 MILJOONAAN
NOUSEVINE OMINE RAHASTOINEEN sekä lähelle PUOLTATOISTA
MIUAARDiA KOHOAVINE TALLE TUS VAROINEEN on vallitseva ase­ma
maan liike-elämässä.
. Rahojen lähettäjä vaatii myös, että asiat toimitetaan mahdollisimman
nopeasti. Tämä onnistuu parhaiten sille pankille, jolla on eniten haara­konttoreita
ja senkantta voi toimittaa sille uskotut asiat välittömästi.
Kamallispankilla on maan laajin konttoriverkko.
Pankin haarakonttorien lukumäärä kohoaa nykyään il24 : ään ja jaka­utuvat
ne maan kaikkiin tärkeämpiin liikekeskuksiin aina Lappia myöten.
Suomen suomalaisesta kansasta polveutuva kansalainen haluaa asi
oissaan käyttää ja tukea ennenkaikkea sellaista ralhalaitosta, joka ohjel-
. makseen erityisesti on ottanut suomalais-kansallisen liike-elämän kehit­tämisen.
Kansallispankki on puhtaasti suomal. rahalaitos,
Kansallispankki on kansallisen innostuksen synnjrttämä. Varttuvaa kan-
' sallista itsetuntoa saa se myös kiittää siitä edistyksestä, jota sen 32-vuo-tinen
kehitys on osoittanut.
Maksuosoituksia ja talletuksia Kansallis pankkiin vastaanottavat Amerikassa kaikki
tunnetuimmat pankki- ja välitysliikkeet.
• - • .- ••.. • • .1
Sähköosoite: KANSALLISPANKKI.
m
saataisiin kotoa. Mutta antöisel-le
vehnänkasvatuksellc ei ole p i ­detty
Suomea sopivana.
• Eivätköhän Canadan uudet,
pohjoiset vehnälajit olisi myös
Suomelle sopivia ? Sitä ei voine
sanoa ennenkun niitä koetellaan.
En 'tiedä, onko sitä yritetty. Ta­hi
jos ne eivät sellaisinaan so­vellu,
kenties niitä voitaisiin ke­hittää.
Varmaa on ,että siliä sit­keydellä,-
millä Canadassa on työ­tä
asian hyväksi tehty, Suomes­sakin
tuloksia saavutetaan.
Tosi on, että Canadan varsi­naiset
vehnä-alueet ovat kesällä
yleensä lämpimämmät kuin Suo­mi,
vaikkakin talvet ovat kyl­memmät.
Mutta, mitä ehkä läm­mössä
puuttuu kasvin valmistu­misen
jouduttamiseksi, se kenties
voitetaan Suomessa valoisten öit­ten
avulla. Näin ollen, matUli-kon
silmällä katsoen, luulisi veh­nän
Suomessa valmistuvan yhtä
lyhyessä aja.ssa kuin Canadassa-kin.
Ja jos päästään 100 vuoro­kauteen,
silloinhan ovat baila­ajat
tavallisesti vältetyt.
Olen tahtonut kiinnittää huo­miota
^ Canadan uusiin vehriäla-jeihin,
koska niihin täällä, niin
kovasti luotetaan ja pidetään
niitä sellaisina, jotka tuottavat
Canadalle suuren tulevaisuuden.
" J o k a kasvattaa kaksi vehnä-kortta
siinä, missä ennen kasvoi
vain yksi, hyödyttää ihmiskun­taa
enemmän kuin valtio viisaat-sanoi
aikanaan vanha englanti­lainen
kirjailija. Kuinka korke­assa
arvossa valtioviisaus on Ca­nadassa,
en osaa sanoa, mutta
kaikesta näkee, että täällä ym­märretään
niiden miesten arvoj
jotka ovat onnistuneet uusia veh­nälajeja
kehittämään.
i e m'
D O L L A R I S T A -
NYKYISEN KORKEIMMAN KURSSIN
j\Iaksamme RAHALÄHETYKSISTÄ SUOMEEN. Rahojen
pikaisesta ulo.smaksusta huolehtivaii Pohjoismaiden Yhdys­pankki
ja Helsingin Osake Pankki.
NIELSEN & LUNDBECK,
Vanhin ja Suurin Suomalainen Pankki liike Amerikassa.
21-24 STATE ST. NEW YORK.
i 3
DMAN, HORNBORG ä CO.
MAKSAVAT 1^ 5 State St, New York, N.'».
1 Dollarista raha- rj
hähetyksistä duomeen
:ja:
FINLAND STEAMSHIP CO. AGENCY
::6 State Street.^ pei? York, ^ N.,y,
myy pilettejä kaikilla linjoilla
S U O M E E N j d S U O M E S TA
Englanti saanut valmiiksi suuren
vedenalaisen.
Vedenalainen alus X-1, suurin
j a voimakkain maailmassa, las­kettiin
vesille Chathamin tela­kalta
Englannissa lauantaina.
'"Salaperäinen laiva", jolla ni­mellä
sitä kutsutaan, on pinnal­la
ollessaan 2,780 ja .veden alle
painuttuaan 3,600 tonnin kantoi-nen.
Kuukaudet ja vuodet me­nevät
ja ovat menneet ijäksi,
mutta kaunis lietki loistaa kaut­ta
ilimiselämän.
o
(A. B. Nordiska Pöreningsbanken)
Pääkonttori HELSINGISSÄ.
Haarakonttoreita: Helsingissä Privathaijken. Maaseudulla
51 paikkakunnalla.
Omat varat Smk. 295,000^000:
Vuoden 1922,-n kokonaisliike: 147; mii jaardia Smk.
Pankilla on eri tileillä yleisön varoja talletettuina
yli kahden miljaardin Suomen markan.
Sähköosote:, UNITAS.
Raha lähetyksiä välittävät O. Y. IPohjoismaiden Yhdys-pankille
m. m.:
ERICK J. KORTE, Port Arthur, Ont., Canada, 188 Lorrie St.
NIELSEN & LUNDBECK, New York, 21-24 State Street. .
IÄVWG NATIONAL BANK, New York, Woolworth Bldg.
HEDMAN,.HORNBORG ÄOO.. N'^w Yorki 5 State Street.
— Monet asiat ovatSneUle kdl-lisarvöisiä
siksi, että .me olemme
t V
4v'
f
4-
'ff.
•Lll
r
f
i
- V i .
li
in
" ^ r
•A-f
.
S).
1
•pr t <