Vapaus, August 23, 1924

              Sira2
r -
"ff
k
•f
1
4^
Is?
VAPAUS
O N N I ^ f ^ ^ ' toimitosapnlainen,
V A P A U S (Liberty) _
Satnrday. ~
*^ *^^^^;c,-n.r ratps 40c pcr col. inch. Minimum charge
f ^^nSrSSrTSc wSount on standing advertise- SrnrthrV^paJ is the best «Ivertising medxum
th» ^^-inruh People m Canada.
T I L A U S H I N N A T : ^ , , ,,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoU vk. $2.25, kolme kk.
^'•'^iU^oi^n ja Suomeen, yksi vk. $5.50. puoli vk.
• ' • ^ i l l Ä i U ef^eu^aa raha. ei tulla lähettämään.
y>a1ta a<nairie5tPn Joilla on takaukset
ressa määrin samanlainen toisissakin kapitalistisissa
maissa, niin ineillä ei ole suuriakaan toiveita vilMcai.
den tvöaikain palaamisesta lähitulevaisuudessa. Mutta
apeamieiisyvteen ja toivottomuuteen «i työläisten sjki
jsovi vaipua kaiken tämän rikkauden keskellä- Onhfa
I henkilökohtainen omaisuus tässä maassa suurempi kuin
[yhdessäkään toisessa maassa- Meidän, jotka olemme
I kaiken tuottaneet, tulee työttömyysaikoina, sellaisina
ikun n>lyinen aikakin on, järjestyä Ja vaatia tämän
maan omistavalta luokalta, joko työtä kunnollisella pal­ikalla
tai sitten jos ei työtä voida antaa, niin täydelliset
toimeentulon mahdollisuudet
f^Ti^fetina, elolanm 23 p. — Sai, Aog. 23rd
Amerikan rauta^ ja teräs-s
Amerika on johtavassa asemana
Ilmoitushinta kerran julaistuista ilmoituksista 40c
« a Ä S t o Suurista Umoituksista sekä ilmoituk-
^ ^ i o ^ ? e n tekstiä ei joka kerta muuteta, annetaan
^ v i SeSnS KuoloÄlmoitukset $2.00 kerta j a 50c
S J o i S S muistovärssyltä. NimenmuuttoilmoUuk-
STsOc kerta. $1.00 kolme kertaa. Avioero, moi ukset
Soo kerta. $3.00 kaksi kertaa- SyntymailmoitulM«t
i r O O kerta' Halutaan tieto- j a osoteilmoituk^et 50_c
" r t a . $1.00 kolme kertaa. Tilapäisilmoituksista pitaa
raha seurata mukana.
Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Toveriliikkeet uudella taipaleella
Toverilehtiemme kirjapainoliikkeet Suomessa saa
vat n)l ainakin lovin aikaa hengittää vapaampaa ilmaa
Registered at the Post Office Department, Ottawa,
J. V. K A N N A S T O . Liikkeenhoitaja.
Tuotanto ja työttömyys Ganadassa
.Nykyään tekevät monet ihmiset itselleen kysymyk­sen
«misiä johtuvat nykyiset huonot ajat?» Ja «mil­loin
taasen tulevat vilkkaammat työnsaantimahdollisuu­det?
» Jotkut arvelevat huonon ajan johtuvan alhai-sesta
" lullisla, jotkut nykyisestä hallituksesta ja mikä mistä-kin.
Syy on yksinkertaisesti siinä, että me tuotamme
enemmän kun voimme löytää tuotteillemme markkinoi­ta.
Silloin kun markkinain kysyntä on täytetty, anne­taan
työläisille lepoa.
Itä-Canadassa'olevat sanovat, että pitäkää ulkomai­nen
hiili pois täkäläisiltä markkinoilta ja sillä voidaan
kansallista tilannetta auttaa. Mutta tuleeko Itä-Cana-da
toimeen ilman ulkomaista hiiltä? Hiilitonnin kule-lus
Albertasta Ontarioon maksaa 7 dollapa ja Nova
Scotia ei voi tuottaa kylliksi hiiltä omaa'ja Quebecin
maakunnan tarvetta varten, joka tekee noin kahdeksan
miljoonaa tonnia, ollen sen maakunnan korkein tuo*
;iantomäärä kuusi miljoonaa tonnia.
Canadan hiilituotanto vuonna 192S nousi seitsemään­toista
miljoonaan tonniin, joka on neljä miljoonaa ton-
, nia enempi kuin vuoden 1^910 tuotanto.
; M tuotamme yhä enemmän J a yhä vaikeammaksi
; i ( S y tuotteidemme uloslähetys. Yhdysvalloissa on y l i
200,QOO «enlaista permeänhiilen kaivajaa, joille ei ole
'ttyota^uuta kun aika ajottain, joten noin puolet seitse-
^ mastä sadapta hiilikaivannosta taytyv *pitää sulettuna
lun niiden tuotteille ei löydy markkinoita.
:; Kiinakin koettaa myydä hiiltä tänne. Walesin hii­lelle
etditäan myöskin markkinoita. Ruhr-laakson hiili'-
tuotanto alkaa niyöskin taasen olla täydessä käynnissä
j a muillakin mailla on uloslähetettävää hiiltä.
• ^ Näiden olosuhteiden alaisena ei voida odottaa, että
' liiilenkäyttäjät Ontariossa heittäisivät amerikalaisen hii­l
i e n käytön j a alkaisivat käyttää albertalaista hiiltä.
: V vuodan kuluessa on Canadan
. lisääntynyt 70 prosentilla. Vuoden 1923
..sadosta lähetettiin ulos 40 prosenttia, eli 229,681,000
bushelia, joka dollareissa teki 363,819,000. Canadan
vuotuinen tuotanto tekee yhteensä kuuäi ja yhden nel­jäsosa
biljoonaa dollaria ja kansallisrlkkauksien arvo
on yli 22 biljoonaa dollaria.
Canadala^nen on maailman rikkain mies. Keskiar-
VoiseiFlaskun mukaan tulee jokaisen canadalaisen osal-
. le pankkien ja luottoyhdistyksien säilytyksistä 225 doN
: I a r i a . Ennen sotaa saatiin samanlaisen laskun perus
'talla ainoastaan 55 dollaria henkilöä kohden. Canadan
rikkauksista suhteellisen tasaljaon perusteella tulee hen-vkilöä
kohden 2,500. dollaria. S^en sotaveloista on 80
.prosenttia oman maan kansalaisten hallussa.
Kansallisrikkaus arvioidaan 22 biljoonaksi dolla
riksi ja vuotuinen tuotanto kuudeksi ja yhdeksi neljäs­osa
biljoonaksi.
^ Vuosittainen ulosvienti on 128,872,199 dollaria suu­rempi'vuotuista
sisääntuontia.
Mihin joutuu kaikki tämä omaisuus? Tarkastel­kaamme
seuraavia vuoden 1923 menoeriä: Työläisille
maksettu palkkoina 411,291,494 dollaria, tehden keski­arvo
työläistä kohden 1,002 dollaria, joka on ainoas­taan
puolet siitä määrästä, jonka työläinen tarvitsee
tullakseen kunnollisesti toimeen, hallituksen ^ntamien
laskelmien mukaan.
Vuosipalkkiolla oleville henkilöille on maksettu >-h
teensä 140,110,891 dollaria, josta keskiarvo henkilöä
kohden tekee 1,825 dollaria.
Vuosipalkalla toimivien päällysmiesten ja muiden
virkailijain keskiarvoiset palkat nousevat siis lähelle
sitä määrää, jonka halpapalkkaisimman miehen pitäisi
; «aada hallituksen antamien laskelmien mukaan. Mutta
pian tulemme huomaamaan mihin suimnattomat raha­nmäärät
Joutuvat:
Vuotuisen tuotannon arvo on . . . . . . . . $6,250,000,000
: Vuotuisien palkkain arvo on . . . . . . . , $581,000,000
Vuotuinen eroavaisuus on siis $5,669,000,000
^^^^^ ..A^^ ainoastaan palkan ja tuotanto­laitosten
omistajat saavat palkkain ja tuotannosta saa­tavan
summan eroavaisuuden; lukuunottamatta joitakin
satoja tuhansia, jotka menevät ikorkeapaIl(kaisille teol-lisuuskapteeneille.
:'. Olemme siis tulleet huomaamaan, että työttömyys
yksukertaisesti johtuu £iitä, että me työläiset emme
saamallamme palkalla voi ostaa muuta kun <i«an tuotta­miamme
tuotteita. Täällä Canadassa me voimme kur
luttäa hiukan enemmän kun yhden kymmenennen osan
siitä mitä olemme tuottaneet Ja kun tilanne on suu-apauduttuaan
valkoisen hallituskomennon takavarikoin­nista.
Yksitoista kuukautta loivat meikäläbten lehti-liikkeiden
ovet sinetöityinä. Ankarana puristi valkoisen
komennon verinen koura: painetun sanan kurkussa. O l i
kuitenkin viimein pakotettu hellittämään laitonta otet­taan,
mutta lieneekö vieläkään edes rajotetumpi sanan
vapaus taattu Suomen punaisille.
Edessämme on toisten kustannusliikkeiden kanssa
takavarikkotilassa olleen O. Y . Työri toimintakertomus.
Siinä kuvastuu se häikäilemätön kiristys, minkä alaisek­si
kaikki toveriliikkeemme valkoisen vainon alaisena
ovat joutuneet. Työn toimintakertomuksessa selitetään
m. m. seuraavaa:
Mitä tämä 11 kuukautta ja liikkeen toiminnan lak­kauttaminen
on ollut yhtiöllemme, siitä saa parhaimman
kuvan silraäiHessä tilikertomusta.
Ensin alkupuolella vuotta 7 kk. oli mitä parhainta
aikaa meikäläiselle liikkeelle. Työtä runsaasti, rahal­linen
tulos hyvänpuoleinen, maksujen suorituksista sel­viydyttiin
hyvin aikanaan, jopa suunniteltiin laajen­nuksia
kirjapainossa ja varsinkin sitomossa, johon han­kittiin
kesä—heinäkuulla uusia koneita 2 kpl. ja kol­mas
jo ehti tulliin saakka, vaan jäi sinne.
Laina- ja luottoaisioita saatiin järjestettyä vakavam­miksi
j a järjestöille voitiin maksaa osittain tilapäisiä
lainoja takaisin. Oli mitä parhaimpia edellytybiä ole­massa
taloudellisen asemamme vahvistuttamiseksi.
Yhtäkkiä löi kuitenkin salama kirkkaalta taivaalta
ja pysähdytti liikkeemme koneiston. Ei suurinkaan
epäilijä saattanut tällaista laittoinuutta uneksia, varsin­kin
kun meidän porvaristomme, hallituksista puhumat­takaan,
ovat aina;- kerskuneet laillisuudellaan. Oliko
tämä tisenäisen tasavaltamme kunniaksi vai häpeäksi,
sen tulevaisuus näyttää ja tuleeko tällaiselle jatkoa, sen
saamme nähdä kun elämme.
Liikkeen toiminnan lakkauttamisen vuoksi joutui
noin 90 henjkilöä työttömäksi ja kärsi liike irtisanomis­ajan
palkoissa noin 80,000 markan tappion. Liikkeen
henkilökunnalle se oli liiankin raskas^ useat ovat saa­neet
olla useampia k^ työttömänä. Kirjapai­nolle
aiheutui suurin tappio sen painatettavana olevien
lehtien maksujen saamisessa noin 150,000 mk. sekä
edelleen työnälaisena olevan «Työmiehen Kalenteri
II» töiden keskeytymisessä, sillä työt 30,000; fcpl. ka­lenteria
varten oli puolivalmiina ladottu, oiäittain pai-iiettu
j a sitomossa tehty kansityöt y.m. Myöskin suu­remman
teoksen «Taistelijan» l l :n osan sekä «Alhaiso-laulu^
ja» varastot jäivät seisomaan ja «Taistelija»-teok-seii
käsikirjoituksen ya^ti tekijä takaisin, vaikka meillä
oli I osa bsti^tu silliä ehdolla: toiselta kustant^^
perin hinnan y.m. tarvikkeideiti hiittojen laskeutumiseen
vuoksi on myöskin noin 15,000 'mk. tappio saatu. Kir­japainolle
on tällä toimenpiteellä aiheutettu edellämai­nittujen
3 teoksen työn keskeytymisessä vii lÖO.iDOO
märkaii tappio. ' Korkotappiot luonnollisesti tekevät
huomattavan: erän, y l i 60,000 mk. edelliseltä puolivuo­delta,
jiiinkä^ liike oli kiinni. /
Huolimatta liäin vaikeasta tilanteesta, uskomme, et­tä
liike jaksaa ja tulee nousemaan varmasti, jos yhtiöm­me
osakkeenomistajat kannattavat ainoastaan omaa l i i ­kettään,
tilaamalla ja ostamalla omassa liikkeessä painel­tuja
ja kustannettiija julkaisuja, sekä teettämällä kaikki
paino- ja silombtyöt omassa täysin työkykyisessä liik­k
e e s s ä . » . : ' . - : ' ; ';.
Kovia kokeneen Suomen työväestön kanssa me nyt
toveriliikkeitlemme uudelle taipaleelle lähtiessä huu­damme
heidän kanssaan:
/ «Yksimielisyys on se voima, jolla työväki on par­haat
yoiUonsa saavuttanut. Toivokaamme, että tämän
liikkeen osakkaat ja työntekijät yhdessä nostavat liik­keensä
taloudellisesti voimakka^i j a kestäväksi.»
Canadan sotalaivasto
Nyt hommataan jo omaa sotalaivastoa Canadalle.
Pitäisi seurata hiiden maiden esimerkkiä, joilla jo on
oriia murhalaivastonsa. Tällaisten vaatimusten. etune­nässä
esiintyy tällä kertaa ennen kaikkea Canadan puo­lustusministeri
E. M . MacDonald.
Ja samaan aikaan saapuu englantilainen laivasto-osasto
vierailulle Canadan rannikolle. Puolustusminis­teri
on selittänyl, että canadalaisen sotalaivaston raken­tamiseksi
tarvitaan yleisen mielipiteen tukea. Engian-tilaisten
sotalaivojen vierailulla koetetaan n>t lammit»
tää canadalaisten mieliä. Brittiläisen merien herruuden
jatkaminen vaatisi, etlä jokaisessa alusmaassa ryhdyttäi­siin
lAraamaan entistä enemmän valldcunrian sotavoi­mien
kohottamiseksi. Käytännöllisen tien tähän tar­joaa
suunnitejjma omien sotalaivastojen taJcentamis^a
luotetuille alusmaille,
Canadan puolustusministeri selittää^ että Canadas­sa
ei tahdota innostua varojen myöntämiseen yksin­omaan
Englannin laivaston hpäksi. Oma canadalaihen
laivasto tuntuisi kotoisemmaha. Brittiläinen merivoi­ma
tulisi entistä tehoisammaksi, jos olisi ennen kaildfea
canadalaisilla miehitetty laivasto.
Ja niin imperialistien apurit kutovat verkkojaiisa
Canadan väestön kytkemiseksi yhä kiinteämmin sodan
vankkureihin. Militarismi punoo kavalia juoniaan Ca^
nadan kansan hengen ja ruumiin ylitse. '
maailman rauta- ja terästeollisuu­dessa,
kirjoittaa Yhdysvaltain kanp-padepatermentin
rauta- ja teräs-osaston
j o h t a j ^ Virkamies puhuu
pröystäillen tämän teollisuuden saa­vutuksista
j a suvaitsee laskea l u i ­kuria
työläisten erinomaisista pal­koista
tällä alalla. Hän-jättää mai­nitsematta
terästrustin hirmuvallan,
sen urkkija- j a työläisten elämään
ja toimeentuloa keisarillisesti hallit­sevan
toiminnan yhtä hyvin kuin
pitkät työpäivät ja hiestävät teol-lisuusolotkin.
Hän myöntää ulko­maalaiset
. teollisuuden pääasiallisek­si
työvoimaksi ja antaa seuraavia
tietoja tämän teollisuuden laajuu­desta:
Amerikan tuotanto on maailman
suurin — y l i 5D prosenttia maaö-man
koko tuotannosta. Amerikas­sa
valmistetaan yli 500 miljoonaa
tonnia terästä yuosTttain, Baaka-teräksestä
valmistetaan kaikkia
mahdollisia terästuotteita. Suuret
pilvenpiirtäjät j a viiden- j a kuu­denkymmenen
kerroksen korkuiset
rakennukset Amerikan suurkaupun­geissa
ovat rakennetut teräksen a-vuUa,
teräksisien puitteiden j a kan-nattimiensa
varaan, j a niiden val­mistamiseen
on käytetty hienointa
terästä. Automobiilit, joita val­mistetaan
tuhansittain joka viikko
ja joita Yhdysvalloisa on jo käy­tännössä
kolmetoista miljoonaa,
vaativat suurimman osan rakennus­aineestaan
terästeollisuuden eri
muodoissa. Amerikassa on noin v i i ­sitoista
miljoonaa telefoonia j a ne
on suurimmaksi osaksi valmistettu
teräksestä, J a niin suurimmista jät-tiiäiskoneista
aina silmäneulaan
saakka Amerikan liike-elämä perus­tuu
maailman suurimpaan metalli­teollisuuteen.
Johtava asema maailman raata­ja
terästieollisuudessa lankeaa Ame­rikan
osalle siksi, että täällä on r u n ­saasti
kivihiiltä, jolla voidaan
kuumentaa suunnattomat sulatus­uunit,
j a täällä on runsaasti rauta-ooria,
kalkkikiveä j a muita aineita,
joita tarvitaan rautaoorin sulatus-prosessissa
jä valmistuksessa erilai­siksi
tuotannoiksi Kttsburgh, j o ­ka
on lähellä idän suuria hiilikent-tiä
Pennsylvaniassa, oli ensimäinen
suuri rauta- ja terästeollisuuden
keskus maassa j a yhä veläkin on
se johtavassa asemassa, suntin
maan teräskaupunkL Muita sumria
terästeollisuuden keskuksia bn syn­tynyt
j a kasvanut kauemmaksi län­nellä,
Clevelandiin, Ohiossa j a C h i -
ovat hiilikenttien ja. Minn. rauta-hiilikenttien
j a Minnesotan rauta-alueiden
Välillä h^än laivaknlkn-tien
varrella. Muita pienempiä
rauta- j a terästeollisuuden keskuk­sia
on etelässä j a kauempana län­nellä,
valitut aina paikan sopivai­suutta
katsoen raaka-aineiden kule-tusta
silmälläpitäen.
Kaikkiaan löytyy maassa y l i k o l ­metuhatta
terästehdasta, joista 140
on sulatusuunia j a 500 teräksen
valmistukseen tarvittavaa mylly&.
Lopuissa, n. 2,600 tehtaansa val­mistetaan
erityisiä tuotteita, kuten
rautalankaa, teräspultteja j a mui­ta
käytännössä alinomaa tarvitta­via
öSineitä. Näissä tehtaissa on
työssä y l i 400,000 miestä alimmasta
ammattitaidottomasta aina ylimpään
mekanikkoon j a insinööriin saakka.
— Näiden tehtaiden vuotiiinen tuo­tannon
arvo on noin 2,570,000,000
dollaria.
Ottaen lukuun kaikki tehdaslai­tokset,,
joissa valmistetaan rauta-ja
terästuotteita hienommiksi ja
jalommiksi tuotteiksi, löytyy niitä
maassa y l i 15,000 j a niissä valmis­tetaan
kaikkia mahdollisia esinei­tä
»teräksestä j a raudasta, alkaen
hienoimtriasta koneesta lähtien^ Ne
' ovat kaikki kiinteässä yhteydessä
rauta- j a terästeollisuutemme kans­sa
ja niissä on työssä noin 1,030,-
000 miestä' j a naista. Niiden tuo
tarinon rahallinen arvo vuosittain
on noin kuusi biljoonaa dollaria.
l ä i s ä Venäjän Icotoraotyöläisten sm-mattiliittoon.
. Hinkaloista on d t t e n tämän teol-lisDuskesknksen
^öväen toimeesto-lo?
Työpalkat nousevat tätänyi^ä
keskimäärin 80 prosenttiin nimelli­sistä
rauhanaikoidsta työpalkoista,
mutta todelUsäodessa työläiset saa­vat
jo nyt yK 100 prosenttiin siitä,
mitä he saivat työpalkkoina cnnea
maailmansotaa, joskin Yöpaikkoja
ei enää maksetakaan Inonnooa.
Tässä teollisuuskeskuksessa toimii
nimittäin työväen osuusllHce, Joka
perin halpoihin hintoihin ^toimittaa
joka työläiselle 2 puntaa jauhoja, 4
naulaa suoloja ynnä lihaa, rasva-aineita
y.m., mitä paitsi 10 desja-tiinaa
viljelysmaata on >»lrtaantyö-läisten
käytettävänä vinanneksien
viljelemistä varteni Viime vuonna
esim. näillä työläisillä oli 10,000 s i ­kaa
kasvamassa, ollen ne tärkeä, l i ­sä
työväen ruokatalouteen. Tehtail­la
on myös suurenmoiset lastentar­hat
ja -seimet jotka ovat mainion
kuntonsa t a k i a tulleet laajalti kuu­luisiksi.
. Kutomatyöläisten klubi on.
muutamassa niin ylen i^meassa h u ­vilassa,
ettei ulkonaisesti sen Ve­roista
klubihuoneustoa muualla ole-kaan
nykyisin tavattavissa.
Mutta onhan toisaalta Ivanov-Vos-neshenskijssä
työväenliike jo kauan
toiminut. Täällähän- tsaarikauöen
aikana ensimäiset lakkoliikkeet. t a ­pahtuivat.
— Liioittelematta voi­daankin
sanoa, että koko tämän t e -
ollisuuskeskuksen työväestö kaut-taaltaaji
on innokas kommunismin
kannattaja j a yksi tärkeimmistä t u ­kipylväistä.
viulnnistL : ^ ^"ttynyt
kevyt sisältöinen hnvinävtP^ oTa
vuotisen spdan m^St^ .'^
^ tämä n ä y t lä
^ e n uuden johtajanu„e johdTit
joten jokainen tietysti siTcsi ai ^ -
aikaa oUakseen . ^ L ^ "
ramassa ja nauttia^assa B n - J
Dandefeltin hassBnkuriseSe^-g^^
^luMe. joka lopuksi nionien
luaksien kautta selviää, että
mies ja vaimo, jotka ovat
menen srtten ovat yhdistyne^t^t
dyselamaan, mutta pitkäaikainen'^
roya^ oleminen on saattanut Dat"
defeltm etsimään uutta ja omaa vai­moaan
käyttää mies tietämättään
toyennaan. jolle juttelee abiansa
halki, vaimo kun pukeutuu ratsu^
mieheksi, jota ei Dandefelt ollen­kaan
tiedä. Monia muita hassunku­risia
sukkeluuksia sisältää kaopale
josta parhaiten pääsee sehille ole­malla
esitysUtana katsomoUa.
RaakoUIa on raukkamaiiet kujeet
Eräs koiratorpan rojulla täytettä
suomalaisen oapin suo.^ikki, hvpD^"«
ikkunan lävitse kadulle suoinalai.
sesta kahvilasta Adelaide St. Ka­dulle
päästyään veri virtana vuoti
raukan käsivarsista sekä kas\-oista,
aUtaen huutamaan huonolla englan­ninkielellä
"kuusi kommunistia tap­paa
minut". Poliisi kuitenkin napr
opsi olion ja kuletti putkaan ja
sieltä hullujen huoneelle, josta hän
kuitenkin oh päässyt sairaala-osas-tolle.
vHenkilon nimeä ei kertoja
ole saanut tietää, mutta sama on
raukka, jolle pastori on lainannut
rahaa valokuvakoneen ostoon, jolla
hänen itseään olisi pitänyt elätellä.
Mutta on vissiin kuumilla päivillä
alkanut liiaksi janottamaan ja sii-hullaantunnt
niin- että ikkunaa
kautta piti kulkea kadulle.
Pastin hakijat hermostutUVat
kon*aIia. Torontossa oleva Ameri­kan
konsuli apulaisineen on ylen­määrin
hermostunut kertovat kau­pungin
lehdet. Noin satakunta ih­mistä
seisoo jokainen päivä rinssä
Amerikan konsuliviraston edustalla
odottelemassa vuoroaan, saadak-seieri
tiedustella miten ja koska pyr-idjällä
bn oikeus saada konsulin v i -
seeraama passi päästäkseen Yhdys­valtoihin.
Monet pyrkijöistä palaa­vat
kuitenkin katkerin mielin. Ne
j'otka ovat sjmtyneet jossakin muu­alla
kuin Canadassa, eivät saa oi­keutta
mennä, muuten kun niiden
«säädöksien mukaan minkä määrää
heinäkuun ensimäisenä päivänä vrä-maan
astunut uusi siirtolaisnutia
koskeva laki Yhdy.svaltoihin siirtr-mi,
«estä. Monella äidillä, on lansia,
jotka ovat syntyneet Canadassa ja
j o t k a saisivat oikeuden heti mennä
isänsä luokse, ioka ov lähten^i
hakuun Yhdysvaltoihin ja sen siel­tä
löytänyt, mutta äidin pitäisi jää­dä
vartomaan vuoroaan lain mää­räämässä
järjestyksessä. Mikään
Canadan kansalaistuttämispaperi ei
anna sen omistajalle sen suurempaa
oikeutta kuin on niillä siirtolaisilla,
j o t k a ovat olleet vähintäin vuoden
maassa.
Tässä me ulkomaalaiset huo­maamme
sen lapsipuolisuuden mitä
todellisesti maan hallitus meille tar­joaa,
huolimatta vaikka olemme us­kollisuuden
valan vannoneet täUe
maalle ja kaikissa muodoissa olem­me
vannoneet katsovamme tämän
inaan parasta, mutta siitä huolimat­ta
olemme asemassa kun olisimme
vuosi sitte astuneet tähän maahan,
jolloin vielä olimme kotimaamme
kansalaisia. Nyt näin ollen emme :
ole minkään maan kansalaisia, kos­ka
nuo vannotut paperit eivät mi­tään
merkitse, paitsi silloin k-un tu­lee
kysymykseen tämän maan ka-pitaUstien
etu, kuten maailman so­dan
aikana. Silloin oli suun mer­kitys
maanpapereilla. niiden omi^^a-jia
haettiin ja nuuskittiin ]oka«^
ta nurkasta ja jos mistä löydethm,
n i i n heti kuninkaan kaartiin,
silloin tarvittiin la^t^^^^^^^f
suhen me ulkomaalaiset kyl a olem­me
liyvää tavaraa j a näin ollen em^
me täällä maassa Canadan to»
laispipereiTIa paljo muualle keipa
k a ^ •
Muaan espanjalainen puqluetoveri
on antanut Tanskan Sociial-Demökra-.
tenille selostuksen Pablo Iglesiäksen
vangitsemisesta j a niistä syytöksistä,
jojta häntä vastaan on esitetty. Jo
viimie vuonna on vangitsemismääräys
annettu, mutta sitä ei uskallettu
panna täytäntöön, kun' peljättiin, et­tä
se synnyttäisi liian suurta levotto­muutta
maassa, i
Iglesia nauttii kaikkien poliittisten
suuntien kunnioitusta. : Kolme vii­meistä
vuotta on hän miltei koko­naan
viettänyt vuoteessa, mutta hä­nen
tabtivuoteensa on koko ajan o l ­lut
sekä Espanjan työväenliikkeen
että porvarillisen oppositsionin kes­kus.
Muutamia kuukausia sitten juhlit­tiin
Iglesiäksen 74-vuotista synty­mäpäivää
kaikkialla ympäri koko E s ­panjan
j a monissa kaur^^ngeissa an­nettiin
kaduille hänen nimensä. ' S a ­nomalehdistö
juhli häntä poikkeuk­setta,
sillä kaikkien täytyy tunnustaa
hänen luonteensa lujuus, rehelli­syys-
j a rohkeus.
Nyt on. sotilasdiktatuuri nostanut
häntä vastaan 34 syytettä painori-koksista.
Niiden joukossa on t a -
pauksia, jotka ovat sattuneet ennen
sotasehsuurin_ voimaanastumista, ja
toiselta puolen koskevat sjrytteet
taas sellaisia kirjotuksia, jotka., on
julkaistu sotasensuurin luvalla.-
Kun diktaattori n y i puuttui aslr
aan, johtui se siitä, että Igleäiaksen
vaikutusvalta alkoi käydä-, pelotta­vaksi.
Kaikki maan kansanvaltaiset
ainekset kerääntyivät hänen jrmpä-rilleen
varsinkin Marokon selkkauk­sen
johdosta, jonka ehdoton/vastus­taja
hän on ollut jo 35 vuotta sekä
parlamentissa että sen ulkopuolella.
, Nyt on. tämä mies, joka on i h a i l ­tavalla
sankaruudella taistellut vai-,
tioUisen vakaumuksiensa imolesta ja
jonJ(:a Espanjan kansa tunnustaa y h ­deksi
parhaista pojistaan, suljettu
sairaana vankilaan. Koko Eiispanjan,
vieläpä koko mailman demokraatit
kysyvät: kuinka kauan'on tämä hä­peällinen
juttu jatkuva? Täytyykö
tämän hengen suurmiehen suUtea
silmänsä espanjalaisen pyövelin van­kilassa?
Saammeko taas nähdä u u ­den
espanalaisen taantumuksen suo­rittamaan
oikeusmurhan kuten >v.
IMO, jolloin suuri vapaustaistelija
Ferrer teloitettiin?
«Pnnaineii Nancliester»
Oman lukunsa sietää kutomoteolli-suudenkin
viirfteaikainen nousu Neu­vosto-
Venäjän talouden elpymisen
yhteydessä. Seuraavassa kuvataan
Ivanovo-Vosneshenskij'ä cPunaista
Manchesteria»:
Iyanovo-Vosneshenskij'n kaupun­kia.
Venäjän kutomoteollisuuden
keskustaa, kutsutaan Venäjällä ylei­sesti
Venäjän Manchesteriksi e li
myöskin «Punaiseksi Manchesteriksi»
vaikkakin se ensinäkemältä hyvin
vähän •muistuttaa ulkonaisesti tuota
englantilaista teoUisuuskeskustäa.
Iyanovo-Vosneshenskij'n kaupunki
sijaitsee noin 250 ton, itäänpäin
Moskovasta ja on siinä noin 60,000
asukasta, mutta siinä on huonosti
kivitetyt, tavattoman leveät kadut
ja pitkien välimatkojen päässä pie­niä
kaupunkitaloja eikä mitään vesi­johtolaitoksia,
joten se enemmän
näyttää suurelta maalaiskylältä. N y -
Iqrisin on kuitenkin kaupungin hal­linto
ryhtynjrt rakentamaan vesijoh­to-
ja likaviemäriverkkoa sekä kana­voimaan
tätä suurta tehdasaluetta.
"Tämä tehdaskaupunki on Venäjän
tärkein kutomoteollisuuskeskus. V.
154,232,768 arshinaa (1 arshina on
71 sm.), Tätä nykyä on: kutoma-teollisuus
enimmäkseen Ivanovo-
Vo8neshenskij'n kutomateollisuus-trastin
j a n , k . cPromtorgin* (kaup^
pa- ja teollisuuskeskuksen) johdon
alaisena, mitä paitsi on j o ku määrä
itsenäisiä tehtaita. K a i k k i ' tehtaat
eivät ole kuitenkaan tätänykyä käyn
nissä. Trustin hoidossa on 60 kuto-^
»oteollJsauslaitosta: 17 kehräämöä,
23 kutomoa, 10 karttuunipaiiio- jä
värityslaitosta sekä 10 muuta e r i -
koistehdasta. Trusta itse perustet­tiin
v. 1921 lokakuulla uuteen t a ­louspolitiikkaan
s i i r r y t t y ^ jä har­joittaa
nykyisin teollisuustuotantoa
omin varoin; ollen tietysti tällöin
suuret vaikeudet voitettavanaan
käyttöpääomien j a raaka-ainevaras­tojen
ollessa vähäiset Kaikesta huo­limatta
on tuotanto vähässä .ajassa
«uuresti edistynyt, jopa siinä mää­rin,
että yksityisen työläisen työn-tuottavaisuus
on j o . noussut yhtä
suureksi ja suuremmaksikin kuin
maailmansodan edelHsenä aikana.
Vuoden 1920 jouluk. l p :nä kuului
1922 yksistään valmistettiin siellä 72,983 tämän teollisuusläänintyö-
Pöytäkirja
Kommunistipuolueen Suo­malaisen
Järjestön toimeen-
• panevan komitean ylimää­räisestä
kokouksesta elokuun
16 p., 1924.
Saapuvilla olivat, toimeenpanevan
komitean jäsenet ^ a t v a , Jokela, H i l l,
Cröndahl j a sihteeri. Puhetta joh­ti
töv. L a t v a . ;
Fort Francen osaston tieduste­luun,
koskien järj'estön puhujan
paikkakunnalle saamista, hyväksyt­tiin
sihteerin, vastaus.
Ltiettiiii järjestön- organiseeraa«
jän Albertassa kiertävän tov. John
Luoman' k i r j e , jossa hän selosti toi­mintaansa;
j ä ilmoitti Thorhild'iin,
A l t a . ; perustetun uuden ösastoii h a ­kevan,
lupakirjaa puolueelta,\ L u ­pakirjan
hankkiminen j a muiden
tarpeellisten välineideii lähettämi­nen
jätettiin sihteerin huoleksi ja
uusi osasto lausuttiin tervetulleek­si
järjestöömme.
Tarkastettiin E r k k i Penttiselle ja
hänen vaimolleen Suomesta tulleet
todistukset j a päätettiin ilmoittaa
Y e r m i l l i o n Kiverin osastolle, että
mainituille henkilöille voidaan
myöntää täydet jäsenoikeudet näi­den
todistuksien perusteella.
Vapauden liikkeenlioitajan kirje,
koskien liikkeen tilien päätöstä vuo­den
alkupuoliskolta, luettiin. Tili-selostus
päätettiin lähettää piiritoi­mikunnille..
Luettiin Osakeyhtiö Työn liik­keenhoitajalta
Suomesta saapunut
k i r j e , jossa ilmotettiin,> että heidän
kustannuksellaan tulee ilmesty­mään
Työväen kalenteri j a j o u l u ­julkaisu.
Vapautta päätettiin ke­hottaa
tilaamaan jonkun ' määrän
kalenteria j a joulujulkaisua täällä
myytäväksi.
Toisen piirin sihteerin kirje, j o l
la hän ilmoitti puolueen kolman­nen
V p i i r i n aluepiiritoimikunnan
muodostamisesta,, luettiin. E i an­tanut
aihetta - toimenpiteille. 1
Luettiin piirien 2 j a 7 piiritoimi
kuntien kokouksien pöytäkirjat r j a
7 piirin jäsen- j a tiliselostus kulu-ineelta
vuosineljännekseltä. -Eivät
antaneet aihetta huomautuksille.
Yhdysvaltun W i P . S. J . toimeen­panevan
komitean kokouksen pöytä­k
i r j a luettiin ja päätettiin liittää!
faileihin.
Pöytäkirjan tarkastajiksi välit-t
i i n J . V . Latva j a A . Gröndahl.
Päätettiin lopettaa kokous. ;
Vakuudeksi: ,
S. G. N e i l , siht
Olemme tarkastaneet edelläoleyan
pöytäkirjan j a hyväksymme sen s e l ­laisenaan.
- ' ' C;
J," V . L a t v a . Aino G r o n d^
(Pö3^täkirjan tarkastajat)
Ruotsi laajentaa lento-verldcoaan
Tukholma. ^ S ä ä n n ö l l i n e n posti­liikenne
lentokoneilla ; on alkanut
Tukholman j a B e r l i i n i n välillä. : Tä­tä
ennen- o n •Ruotsi ^säännöllisessä
entokoneyhteydessä seuraavien xaur
punkien' kesken: : MaJniostä Hampn-»
riin, Tukholmasta H e l a n k i i n j a U a l -
mostä' Kööhenkaminaaii.
Eri paiiikakunniltii
LONG LAKE, ONT.
Ani.; Mikinen vastaa I^mg^:
lon haasteen ^^^n^m^',,^
lan ilmalarvarahastoon » l - " " ! ^
$1.00. .
Kurssi .
Smk. 3
DoUa
L ä h e t y s k u ]
40e lähetyksistä a l i
50c lähetyksistä
J59.99 asti, 75c lä
160.00—199-89 J» J
jnta 1100.00 taikka
remmUta lähetyksilt
unomalähetyksille
$3.50.
Torontossa ottaa
tyksiä vastaan S. G-Broadyiew
Ave.
Lairapiletteji mji
TinlutUkaa pilett
Vapaus
Bes 69, Sadl
WHITEFISH, (
Knin ky»ymy« Piirito
Onko Piiritoimiknnnj
lähettämättä White Fii
jiEalinpaikan katsojak<
portti Toimeenpanevaar
Koska täällä Osastoi
Ja elok. 17 p. oli ku
panevalta komitealta p
9 p., Torontossa selos
neensa yllä mainitun ]
porttia nimittäin haalii
tten White Fishissä.
White Fishin osaston
Piiritoimikunta on lä
syinyksessä olevan rap
fishin osastolle elok. 20
toimikunta sai raportin
la elok. 15 p:n iltana,
tahallisesti ole piiritöin
.holta viivytetty.
K. O. Piiritoimikunn
H. EUm
BEAVER LAKE
Beaver Laken v.. ja
ha järjesti jäsentensä
pailut 17 p. tätä kuu
kilpailuihin pii koko ty;
lä 14 urheilijaa otti oi
Mn. Aikuisten tuloks(
eivät ole mitään keh
kaikki lajit oli valittu i
ta ei ole koko kesänä
Mutta alle seitsemäntoi
pojat kyllä saavuttivat
tnlobia. Ja voipa sane
kolmen vuoden kuluttu;
tus, pysyy ennallaan, t l
olemaan paljon paremi
Nuorille pojille ^^ili
kiekonheitto, keihSähhc
hyppy, pituushypp^ j
juoksu.
Miehille 4-ottelu, ji
pituushyppy, seiväshy
[loikka ja 110 m. äitaji
vielä oli 1500 m. juoksi
Nuorten mestaruude
Laamanen, pistemäärä
0. Tapperi 264,71. 3)
258,30.
Eri lajeissa saavutel
vat tulokset: pituushyp
panen 4.46 m., seiv
Ilmanen 2.20 m., ki«
Piispanen 25,33 m., 1
V. Piispanen 31,60 n
juoksu p. Tapperi 5.1 j
Nuorten yleismestar
olisi saavuttanut V . Piis
|a hän ei lainkaan o
juoksuun, joka tavalla
kuutta.
Miesten mestaruude
Beinikainen. P i s t e^
2) N. Piispanen 251,84,
ta 246.84. Yksien
tuttshyppy N. Piispane
seiväshyppy N , Piispkn(
Mmiioikkaa V. Ranta 1
öjnoksu A. Reinikainer
n- juoksu A, Ranta 4,
. U l a l l a oli sitte Jehi
jossa oli ohjelmaa kaike
t«n nyrkkeUyä, painia,
näytöskappale "Hän or
Ja lopuksi tanssia. J a lui
«ttä katua saavat noj
«ivat voineet saapua.
• —J»-
VERMILLION RIV]
. '^^Pefaisyys, Velttoi
nyt oikein sanois
^ osastomme toiminta
^ 0 valitaan johonldii
eitä ei oteta vastaa
«otetaan osaston toimä
«Djoin.
^ätä jouduimme t
^« h^rr tämän kuun
JJ^öin osaston uuden
fWokunnan kokous. I
J^^kunnan jäsentä e
lainkaan kokouks»