Canadan uutiset, March 27, 1924

              CANADAN UUTISET
tupmalalnen eanomalebtl Ganadaaea
ilmestyy jokalseiia Torstaina.
Kustantaja
rhe Canada NbW8 Publlahlnfl CÖ,
TILAUSHINNAT:
Canadaan: $2.50 koko vnodelta,
»3.50 puolelta vuodlBlta, 75c. 8 kuu-catidelta
ja 25* senttiä kuukaudelta.
Y h d ysvaltoihin Ja Suomeen: $8.60
• vuodelta Ja 12.00 puolelta vuo-iNta.
ILMOITUSHINNAT*
<0 »onitm palatatuumalta kermn Ju*
al8:una. Pitempiaikaisille llmoltukflh
f konuiullinen alennus. Halutaantle*
o- Ja niraenmuuttoUmotukset 75 sent-
IS korta, $2.00 kolme kertaa. Naima-ilmoitukset
$2-.00 kerta, $3.00 kolme
Kt^rtfj:., Ai^ollltto. Ja klhlaus-ilmoi.
.iikpei 60c palstatuumalta. Kuolonll-
: 0'>'tukrot $2.50, mulstoväraayllä $3.00.
iM.vnfvniailmoltukBet $1.50. AvloeroU-ra
nf tn käet $2.00.
Pöytäkirjat, tiliselvitykset, keräys
!a'«rf?lot, luento-llmoltukoet y. m. 80
<enttiä tuumalta. ^
liuMsten Joukkoon aljotulsta llmol-fuksisia
peritään 15 senttiä riviltä.
Pif^iiimmänkln Ilmoituksen hinta ön
50 sentt. Postissa tulevia Ilmoituksia
pt hyväksytä velaksi tuntemattomilta.
'^'^liittlset llnioitukset $1.00 tuu­malta.
N."i.{kl liikkeelle aljotut kirjeet, tl-
(«•'^«''t Ja rahat ovat lähetettävät
" « o l t l e e l l a :
CANADAN UUTISET,
Port Arthur, Ont„ Canada
. -— Konsulaattiasioita Jtoskevisr
toimifi|ia kehditetaan kansalai­na
suoraan, yksityisten henkilöi­den
välitystä käyttämättä, kään­tymään
joko Montrealin konsu­linviraston
tai Port Arthurin va-rakonsulinviraston
puoleen.
Suomen pienviljelijöille ja
maanviljelijöille kohdistetussa
kirjoituksessa kirjoittaa "Maa­työmies"
Lallissa m. m. seuraa-
Canadan Uutisista lainattaessa on
'^•^-ir '..ainlttava.
Osoitemuutoksesta tule« Ilmoittaa
non konttoriin sekä vanha e t t ä uu-osoite.
a!.A NADAN UUTISET
(The Canada Nevvs)
b'- Finnish Newapaper in Canada.
Published every Thursday by *
f - Canadia News Publishing Co.
B r l c k J i Korte, Manager.
Lauri Maunu, JEdltor.
t ' . . i M VpwR»Bldg., Port Arthur, Ont.
CANADAN UUTISET
woicoraed and read In every Finnish
home In the Dominion. .It is theonly
•"rr-oy advertising medium for those
mnTiMfacturer^a and merchants whö
Av'sh 10 create and bulld a profltäble
md permanentdemand for their prod-
!cfs and merchandlse by the large and
?vor £rro-«ring Finnish populatlon resld-
Inp In Canada. Place your trial äd-v^
rtisf^ment and getresults.
Ad-^ertising rate^ 50c per InciL.
/'otitlcal advs, $1'.00 per InciL
•X-svertlsements must reach our of-
Wpdne8day noon to appear on
TV.Mrsday's Issue. l
•^"bscriptlon prlcö in Canada $2.60
' vear. United States and other
ouni rtes $3.60 per year In advance.
Entered as second class mall maV
"'r. Dee. 1, 1915, at the Post Office at
°ort Arthur, Ontario, Cartada.
THE AIM OF THE CANADAN
UUTISET.
To hefp preserve the Ideala and
^«•red traditlons of thjs, our adopted
^'•ntry, the Dominion of Canada: To
^«frrve Its laws and Insplre ethers ta
^spect and obey them: To strlve
^rf^asfngly to quicker the publlc'8
vaa:
Venäjä 11 ä tänne suursodan seu-ralaisena
kulkeutunut yhteiskun­nallinen
rutto, kommunismi, on
jo Suomen talpdellisesti lieikom-nia.
ssa asemassa olevalle väestölle
ailieiittanut raskaita kärsimyksiä
monessa muodossa. Se on sy()S-syt
turmion kitaan monen por-heeri
huoltajan näin kylväen kur­juutta
ja kyyneleitä sinne, missä
jatkuva rauhallinen työ olisi
taannut onnea ja hyvinvointia,
se on katkeroittanut eri kansa-luokkien
^• H1 i s t ä ta 1 o u d e 11 i s t a e -
tutaistelua koko ruumiilli.«ya työ.
tä t e k e v ä n kansanainekHon luivi-öksi
ja se on arvaamattoman
s uu r essa m ä ä r ä ssä e h k ä i ssy 1 s i t ä
y h t e i sk n n n a liist a u u d its t u st y o t ä,
jonka tarkoituksena o n taloudel­lisesti
heikompien pyrkimysten
tukeminen päästä kohoamaan hy­vinvointiin
ja onnelliseen elä-määu
parempiosaisten rinnalla.
Kuonien ruumiillista työtä te­kevän
maalaisaineksen luulisi jo
l^iimeinkin tajuavan, että ne,;jot­ka
ystäviksi tekeytyen sen jo
kerran katalasti narrasivat anta-^
<^naan sydänverensä petollisten,
aikeittensa ja oman päänsä lun­naaksi
ja jotka tiukan tullen pa-i
kenivat rajan taa jättäen pettä-j
mänsä hyväuskoiset joukot yksin:
kantamaan raskaat seuraukset,
että ne, jotka venäläisillä rahoil­la
hyvin palkattuina edelleenki.i
yrittävät vajottaa jo kärsimyk-;
sistään toipuvaa Suomen työväe«-
1 i)ä samaan onnettomuuden kui­luun,
että ne ovat kiusanhenki-i,
jotka tämän.kansan jo on vii­meinkin
yhteisvoimin karistetta­va
harteiltaan ihmisyyden ja on­nellisemman
tulevaisuuden . n i ­messä.
duttua, havaitsee Äielussa nouse-'
van tuskan ja levottomuuden.
Silloin valtaa usein katumus, jo­ka
on luonteeltaan aivan toisen^
lainen sielunvoima kuin kuohah­tava
suuttumus ja viha; Vasta
sitten kun katumus on tehnyt
tehtävänsä, pakoittaen joskus
menemään niinkin pitkälle kiiin
anteeksipyyntöön, vastai silloin
alkaa sielu saavuttaa lepotilan­sa,
luonnollisen rauhansa.
Samoin on laita lukemattomissa
muissa tapauksissa. , Asiain epä­onnistumisessa,
onnettomuuksis­sa,
kuullessa itsestään levitettii-vän
juoruja y. m. käy niin, että
jos sellaisissa tapauksissa ihmi­nen
ottaa kahnaukset tai lonkka-ukset
kovin pahaksi ja antaa sie­lunrauhansa
häiriytyä niistä, e-
1 ämä käy synkäksi ja sen kor­jaaminen
entiselle rauhan kan­nalle
on sitä vaikeampi mitä
kauemmin sellainen tila. kestää.
Mutta ihmisellä on kyky hilli­tä
siehintilojaan.- Sellaisen ky­vyn
voi hankkia tarkoitusperäi­sen
i t s e k a s v a t u ks en k au tt a. 11 -
s e h i 11 i n t ti on tällä is e s s a ta]) a u k -
sessa myöskin itsekasvatuksen
päämäärä. . Eikä siihen tarvita
muuta niin paljoa kuin tahdon­voimaa
ja itsetietoista vakuut­ta
siitä, että sielunrauha on
suuriarvoinen elämän lahja, jon­ka
älyllinen ihminen voi hank­kia
järjestelmällisen itseliarjoit-telun
avulla. — S. A.
sussa, on Suomen tunnetuksi te­kemisessä.
Ne- merkitsevät enem­män
kuin satoihintuhansiinmark
koihin nousevat hallituksen 'pro-pagandarahastot'joiden
käyt­tötapoja
ei ainakaan julkisuude;:-
sa milloinkaan selitetä. •— N.Y.U.
sano)a
siirtolaisille.
Suomi amerikalaisen aikakaus­lehden
kuvaamana.
Kuuluisa venäläinen kirjai-ienjje
of Civic duty: In alt vvays to aid lija ^laksim Gorkij on äskettäin
m makFng this' country greater and
better than we found i|t.
— Tee mitä sinulle on määrät­ty.
Silloin et voi liian i)aljon
ir = voa etkä liian paljon uskal­taa.
— Emerson..
— Pikemminkin nskon kaik­in
iin taruiliin legendoissa, Talmu-
(1 s.sa ja Koraanissa kuin siihen,
että tämä maailmankaikkeus on
iiman tarkoitusta. Bacon.
Vaikeneminen on ! vahva .suo-ruvri
tunkeilevaa uteliaisuut-t;
i ja varmuus hätäisesti lausut­tua
ajattelematonta puhetta vas­taan.
KohtmittoinuHS ja kiivaus
k'lpistyvät voimattomina sen e-de.
Si.ä.
feionit
maa-jat-puoli
uaan
iiaan-
--- Paljon väärinkäsitystä ja
fcdollisen ystävyyden puutetta
voitaisiin välttää, jos ihmiset ei­vät
ensi maisen vaikutelmansa pe­rusteella
lausuisi useinkin vää-viiksi
osoittautuvaa arvosteluaan
to^'s'sta.
Kun olet jonkin tehtävi an
päättänyt suorittaa ja ryhtynyt
.'•'ä toteuttamaan, niin aja tahto­si
perille saakka sivullisten epä­suotuisista
arvosteluista huoli­matta.
— Aristotelesta ylistettiin, kox-b-
in asetti urhollisuuden ensi-mäiseksi
kaikista hyveistä. Mut­ta
hyvällä syyllä olisi hän voinut
nspttaa. ymmärtäväisyyden enoea
s^'tä, koska urhoollisuus ilman
ymiuärrystä on mieiettömyyttä.
Belgradissa ilmestyvän lehden
v'Novoje Wremjan" mukaan
lajLisunut, että todellinen kansan­valta
Venäjällä kohta voittaa ja
että holslievikihailituksen .täytyy
pian luopua . mielipuolisesta val­lastaan.
Hänen arvelujensa mu­kaan
voi punainen diktatuuri.
Venäjän sivistyksen, tradit
ja taloudelliset saavutukset
lian luhistanut painajainen
kua korkeintaan kaksi ja
vuotta.
Kuusi vuotta vallassa oi
ovat bolshevikit lieittäneet r
sa takaisin mongoolisen iketn ai­koihin
ja muuttaneet kansan ole­muksettomaksi
ihmislaumaksi", jo:.
k a pol i i 11 ise s t i a iv an v ä li n p i t ii -
mättömänä on täynnä vihaa ei
vain bolshevismia, vaan. sosialis­miakin
vastaan. I
Bolshevikit ovat aikoja sitten
I l u o ma n n e et oman ky k e n e mä 11 ö -
myytensä. Nykyään runtelevat
he toinen toistaan omassa leiris­sään
ja ovat maassa kadottaneet
koko arvovaltansa. Punainen ar­meija
on läpeensä vihamielinen
kommunismia kohtaan samoin
kuin sen 'johtaja Trotskikin, jo­ka
jo jonkun aikaa on pyrkinyt
erilleen sokeasti raivoavasta kom­munistisesta
joukkiosta, voidak­seen
^— ensin heitettyään yli lai­dan
kaiken radikaalisen paino­lastin—
nojata armeijaan ja kul­kea
suurta valtiodemokraattista
'".Traver'-nimisen amerikalai-sen
kuukausijulkaisun maalis­kuun
numeron sisältö on omistet­tu
Suomelle. Julkaisussa on kuu­si
kirjotusta Suomesta — "Poh-
Canadaan matkaa suunnittele­vien
.siirtolaisten var'.ecnoietta-vaksi
on eräässä ruotsinmaalai­sessa
lehdessii tuonnotiain jul­kaistu
pitkähkö seJostus tämän
maan työoloista, ja ansiomahdol­lisuuksista
eri aloilla ja varoitet­tu
jokaista, ken umpimälikään
aikoo tänne "Lännen kultalaan''
lähteä onneaan et.-simään..
* *
'Kaikki Europasta saapuvat kol­mannen
luokan matkustajat, sa­notaan,
kirjoituksessa^ saavat as­tua
maihin joko Quebecissa
tai Halifaxissa eikä siir-tolaistarkastusken
. läpikäymi­nen
tuota mitäiin vaikeuksia.
Mutta kukaan,-jolla ei etukäteen
ole varmaa^ työpaikkaa jommas-.
sa kummassa kaupungissa, ei saa
jiiiidä sinne, vaan täytyy liänen
s i i r to 1 a i s juu a ss a ^. m a t k u s t a a jo Me­kin
; mu\-,lle paikkakunnalle.
Montreal, Canadan suurin kaur
punki, saa vastaanottaa siirto­laisten
jiää joukon. Tuskin ain'oa-takaan
päivää kuluu, ettei paria-
.sataa siirtolaista sinne saa vu mitu
parhaimmilla toiveilla jiikaisosta
ja hyväpalkkaisesta työansiosta.
Mutta mikään kaupunki maail­massa
ei näinä vaikeina aikoina,
voi sulattaa sellaista työnetsijäin
massaa. -Montreal ei siihen pys­ty
ensinkään. Kaupungissa on
mailia lähimmältä rautatiease­malta.
Ei ole mikään helppo asia olla
Canadassa metsätyöläisenä. Il­masto
on kylmempi kuin Pohjois
Buropassa ja lumentulo run­saampi.
Sitäpaitsi tehdään töitä
kiivaammalla vauhdilla kuin
"vanhassa maassa".
Canadalaiset metsäkämpät on
tavallisesti lyöty kokoon- yhden
tuuman lankuista,mutta pohjoi­sessa
ne tavallisesti rakennetaan
kuorimattomista hii-sistä. Jokai­sessa
kämpässä ^asustaa usein .'10
—40 miestä. .Makuulavitsat ovat
valmistetut kahdelle miehelle ja
lystyöväestöä halutaan tänne e-tupäässä
saada j a eräillä määrä­tyillä
edellytyksillä maanviljelys-väestöllä:
on täällä mahdollisuuk­siakin.
'Mutta luonnollisesti ei
Oanadakaan, niin avara ja asu­maton
maa kuin se onkin, kyke­ne
siinä samassa sulattamaan; ja
riippumattomaan . taloudelliseen
asemaan saattamaan niin suun­natonta
siirtolaistulvaa kuin tän­ne
.nykyään Europan maista
suuntautuu.
Nyfeyuien kurssimme rahaläi»
tyksiUe SUOMEEN
Postin kautta ja
sähköteitse on
Amerikan intiaanitkin ovat
siirtolaisia.
jolan. uusi tasavalta", kirj. .Ko-bert
^ledill; "Pohjoisimman: ta­savallan
pääkaupunki", kirj. T.! kylbikin satoja työnvälitystoi-
"Graydon Montagne; "Oulu-joen
koskia laskemassa"; kirj.. Mar­shall
Keid; "Kolme suomalaista
kaupunkia", kirj. Ci. II. Hills;
''Europan suurin koski'', kirj.
Hiamilton '.N. Banks, ja "Vieraa­na
Valamon luostarissa", kirj.
A. Mc K; Penn. — Kirjoituksiin
liittyvät seuraavat kuvat: Viipu­rin
tori (kansikuva), Imatra,;
Pietarsaaren vanha kirkko, Elon­korjuu,
Heinän korjuuta Karja­lassa,
I:vappalaisia, Lohjan kirk­ko
(sisäkuva), Tukinuittoa: Kemi
joes*sa, Kalastajanaisiaj Suomen
kartta. Saunassa, Kalakauppiai­ta,
torikauppiaita (2 kuvaa), Ilel
sinki, Senaatintori, Eteläsatama,
Ka 1 a ra n t a, Hei s in g i n p u r si kl u 1) i,
Uusi rautatienasema. Aleksante­rinkatu,
Vuokra-ajureita, Espla-n
aa di, O la v in 1 i n n a j . S a vo n 1 i n n a,
Marjakauppiaita, Oulun tori,
Kouvolan asema. Tervavene OUK
luujoessa; 'Koskenlasku, Tukinuit­toa,
Kuopio (2 kuvaa), Turku
(5 kuvaa), Viipuri . (7 kuvaa),
Tampere (2 kuvaa). Näköala
Punkaharjiilta, Valamon luostari
(9 kuvaa). Kuvat ovat varsin
hyviä, u.seimmat verraten isoko­koisia.
Suomea koskeva .teksti
ja kuvat täyttävät runsaasti 28
sivua julkaisusta. Lot)usaa ole­vien
ilmoitusten joukossa on Suo­men
valtion rautateiden, Matkai­lijayhdistysten,
Suomen Messu­jen,
Imatran hotellin, laivalin-jain,
Kämpin hotellin. Seurahuo­neen
y. m. kuvitettuja ilmoituk­sia.
sänky vaatteina on viltti jokaisel­la
"liritsillä". Tuskinpa kenen­kään
onnistuu välttää oikeata a-merikalaista
. kylmettymistä eana-dalaisella
metsäkämpällä.
Vaikka asunto-olot yleensii o-vat
puutteelliset, on ruoka sitä­vastoin
useinkin erinomaista,
Kämpillä, joissa kokki on joko
i'a n s kai a i n en tai i t a 1 ia la i n e n, va 1 -
mistetaan ateriat hyviisti, joskin
ne ehkä; ensialussa tuntuvat yk­sipuolisilta
ja oudoilta niihin tot­tumattomille.
Sa a11 a isi luu 11 a, e 11 ii t a 1 voIvsi
metsään menemällä ja -10 dolla­ria
kuussa ansaitsemalla voisi
k ä ii ri ii ko k o on h y väse n tukon se­teleitä.
Mutta kuuden kuukau­den
työstä, joka tuottaa noinj
180 dollaria, ei metsätyöläiselle-ku
i t en k' a a u .1 o [) pu t i 1 i ssii ta v a 11 i -
sestl jää kuin noin 100 dollaria'..
Loppu on mennyt vaatteisiin,
työkaluihin y. m. tarpeisiin. An­kara
työ ja kova kylmyys usein:
saa aikaan, että monen täytyy
lähteä työstä pois parin kolmen
kuukauden kuluttua, ehkii ilman
että dollariakaan olisi ennättä­nyt
ansaita ylijäämäksi. Viisain­ta
olisi, että - kukaan metsätöihin:
tai yleensä ruunviilliseen työhiiri
lottumaton ei menisi .Canadassa
m et säkä m palle. -
Paitsi metsäty()til on Canadas-.
sa. .sangen vähän tarjolla-, muita
ans i o m a h d o 11 i s u u k s ia k i e 1 tä t ai t a-ma
t to m alle t u lo kk a ali e. Ra iit a ^
tietöihin .otetaan kernaasti pohj.-
maalaisia, mutta useimmiten on
m i s t o j a, ' j o i st a v ii ke ä 1 ii h e t e t ii ä n
kaikilla seuduille " C'anadassa —
toisinaan, mutta ei nyt.
Suunnattomat alueet Ganadas-t
a o V il t asu m a 11 o m i a. lv n g 1 a n n i n
tarkoitus on saada viljelyskelpoi­nen
maa auran alle, ja senvuoksi
ei siirtolaisuutta rajoiteta. Maa ajattelematon teko jättää varma
on satumaisen halpaa, ja ken ta-j tulolähde kotimaassa ja lähteä
hansa voi saada sitä palasen mi- rautatietöihin Canadaan.
tä edullisimmilla ehdoilla. Mutta C^anadan kaivokset ovat ede.s-suuri
osa uusista tulokkaista ei j menneinä vuosina käyttäneet
ole maanviljelijöitä, ja niillekin,
jotka kotimaassa ovat maanvilje-lystyöhön
tottuneet; on Canadas­sa
farmariksi tuleminen kaikkea
ni uuta va an e i help po a sia. Ma a-perä
ei ole erikoi.sen hedelmällis­tä,
ellei oteta lukuun: eteläisim-piä
seutuja —- missä siitä saakin
maksaa korkeat hinnat -—- j a ny­kyään
on farmareiden asema
sangen vaikea. On mahdoton
saada tuotantoylijäämää kaupak­si
tuotantokustannuksia vastaa­valla
iliinnalla, eikä "uudisasu­kas
'' Canadassa. voi ajatella yk­si
n o maa n ^o m a v a r a i s ta 1 on tt a k a an,
sillä joissakin osissa maata ei vil­jellä
muuta kuin vehnää, maissia
ja perunoita.
:Parmarien hädänalaisesta ase­masta
johtuu, että heidän on täy­tynyt
supistaa tuotantoaan j a sa­malla
kerralla myös päiväpalk- uhkapeliä, J o s t a kaikkien tulisi
pa 1 j o n - s i i r t oi a i s t yö v o i m aa, mutta
nykyään ei edes Pohjois-Ontari-on
kultakaivoksissa voi saada
työtä. Sama on asianlaita länsi­rannikon
kalastuspaikoilla. Siir­tolaisia
on liian paljon kaikkial­la
ja kaikilla työaloilla. :
Elinkustannukset Canadassa: q-vat
normaalista ;;korkeammat; ja
Yhdysvaltain tasoa • ylempänä,
jotavastoin työpalkat on lasket­tu
mahdollisimman alhaalle.
Suuri joukko Canadaan mat­kustavista
laskee sieltä pääsevän­sä
Yhdysvaltain puolelle, mutta
suurempaa erehdystä ei kukaan
voi tehdä. Vain ne, joiden pas­sin
Amerikan konsuli siirtolaisen
kotimaassa on leimannut' Yhdys­valtoihin
menoa varten-, voivat
Canadasta siihen maahan siirtyä.
Varkain "linjan" ylimeno on
. Amerikan alkuperäiset asuk­kaat
olivat;siirtolaisia, jotlca saa­puivat
maahan Aasiasta korkein­taan
10,000 vuotta sitten, väit­tää
Sinithsonian.Institut in tiede­mies,
tri Ales Ilardlieken. Äs­kettäin
piti hän tieteellisen esi­telmän
liistä aineesta tiedeseu­rassa,
joka tunnetaan nimellä
Ameriean Association i'or the
Advancement of Sciense. Esitel­mässään
esitti . liän tieteelliset
viiitteet ajatussuuntansa tukemi­seksi.
Hän sanoi, että ne ge()-
logisesti muinaisajan. ilunisrotui-h.
in kuuluvat/jätteet, joita Ame-rikas.
sa on muka viinieisten 2;")
vuoden ajalla Itiydetty, eivät to­dista
mitäiin vanhemiiaa ihmis-'
rotuoliota, joten niiden perus-,
teellä ei voida inihua Amerikan
aivan alkuperäisistä muinaisai-kojen
ihmisistä. ;
Onhan hyvin tunnettu asia.
huomauttaa tri Ilardlieken, (ittä
.m i SS ä m 11 i n a i s a j a n i h m i n e n oi e i li
Europassa, . läntisessä Aasiassa:
tai k k a, 11 o 11 j o i s e s s a A fr i lv a ss a, 11 ä n
aina jätti; jälkeensä arkeologisia
mui st oj a ja j ätte i t il m o ni in. \\ a i k-koihin,
• josku.s sangen suurissa­kin
määrin. "Amerikassa ei ole
löydetty mitään tuollaista, ja
vaikea on käsittää, miten: ihmi­nen
olisi .voinut'siellä elää ja ol­la
jättiimättä jälkeensä saman-;
suu n t a i si a - m er k k' e j ä. i t s es t ä ä n
knin on löydetty Europassa, Aa­siassa
ja Afrikassa.
; . Milloin Ihmisen luuranko- ja
muita, jätteitä aivan vanhemmil­ta
ajoilta on vanhassamaailmas-.
sa löydetty, ovat ne osoittaneet
s uu r t a A) r o a \ a i s u u 11 a m y .i) 11 e m i) i -
e n a i k a k a u s i e n i hm i sl u u r an k o j en
jätteisiin verraten, ollen ue;. pri-mitiivisempiä
ja: ylcsinkertaisem-pia.
Amerikassa ei vielä tähän
Myöa myömpae pankki-chjoituit
sia (shekkejä) markoissa yll^
mainit, kurasin jälkeen ja erikoi^
sia, kolmen prosentin korkoa
täviä matkustajien shekkejä dol­lareissa,
jotka 'Suomessa lunas ait­taan
siellä voimassa-olevan doUii^x
rin kurssin jälkeen.
Lähetyskulut rahalähetyksiilg
postin kautta on 15c. summilin
alle $20.00.; sitä suuremmilta sur?'" -
miltä mitään kuluja ei peritä.
Lähetyskulut eähkoteitse m
$3.56 k&ikilta summilta,
Kaikki lähetykset osditetaaffi
postin kautta, jos sähkösanom.v
lähetystä ei erikoisesti pyydetä;-
Osoittakaa lähetyksenne va»»
taanottajan ja lähettäjän osoifi-'
teellä varustettuna osoitteellfii,'
1 Foreign Department
HANCOCK :: MICH
^-Perustettu v. 1874.—
Varat yli $3.000,000,00.
Kirjoittakaa suomeksi; meillä
on kuusi suomalaista liikkeessäm­me.
I
kaan ikä ei uletu kovinkaan kau­as
muinaisuuteen, voidaan pitää
sitii seilvkaa,: että kaikki se, mitä
on löydetty jiitteitä ihmisasutuk­sista,
mu istu t ta vat suuressa mää-rin
fysikaalisesti ja henkisesti
nykyisin eliiviil intiaaneja ja nii­tä
kt^lta-ruskeita ihmisiä, jotka
aikaoinaan asui vat Itä- ja Keski-
Aasiassa, joten alkuperä viittaa:
yksinomaan sinnepäin. ;
Amerikan alkuasukas oli siirto­lainen,
ja siirtolaisena hän on
vqiiiut ainoastaan saapua Ame-riivaaii
Aasian koillista tietä,
minkä kautta kulku oli mahdol­linen
silloisen kulttuuritason
saakka ole löydetty esihi.storial- Vi^llitessa. Tämä kumminkaan
Ilsen ihmisen luurankojätteitä ei­kä
muita.merkkejä, vaikka on­kin
löydetty alkuperäisiä työ y.
m. kaluja, jotka suuresti eroavat
intiaaniei^ käyttämistä.
Varmana todisteena sen sijaan
siihen, ettit Amerikan alkuasuk.
ei ole voinut tapahtua, Aasian
koillisiin osiin saapuminen, en­nen
ku in 1 11 m inen;; oli asuttanut
koko mannermaan. Tämä taa-r;
sen ei ole voinut tapahtua ko­vinkaan!
kaukaisessa menneisyy­dessä,
milloin ihminen tuskin
c
s
i
päämäärää kohti.
— Olen sitä mieltä, että sellai-s"
a sananlaskuja, jot^a eivät oli-totta,
ei .ole ensinkään. Ovat­han
ne itsestään kokemuksesta
saatuja lauseita, ja kokemus on
kaiken tiedon äiti. — Gervantes.
Nuorelle ystävälle, ja nuo-
Sielunrauha jokapäiväisessä
elämässä.
Kun ihminen on lapsi ja nuo­ri,
saavat hänessä elävät sisäis3t
elementit toimia aivan hillitse­mättöminä,
kuten luonnonvoi­mat
vapaudessaan. Uhma, tahi
joku muu mahti saa panna ne
liikkeelle» mielensä mukaan. Vas­ta*
vanhentuessaan alkavat yU-seimmat
ihmiset kiinnittää näi­hin
asioihin huomiota elämän
havaintojen herättämänä. Pää­asiassa
herää heidän huomionsa
sen johdosta, että esim. suuttu­mus
ja viha ei enää tuota uh-relle
rahastajalle on hyvin ömi-na^
ta ajatella että heidän rakas-tamill^
a^ henkilöillä ei .ole muu-' man tyydytysiloa samassa mie-ta
tehtävää kuin heitä miellyt-, lessä kuin aikaisemmin, vaan
kaläistensa lukua. Seurauksena
on suuri työttömyys. Niinpä
AVirinipegissäkin on satoja sellai­sia
henkilöitä, joiden syksyllä
täytyy lähteä, pois farmeilta ja
Kirjoituksissa käsitellään etu- talvikuukausina on' sangen
m. sellaisen kuohahduksen laskeu-päässä
Suomen'luontoa, historian
ääriviivoja, kaupunkeja, merkki­rakennuksia
,elinkeinoelämää j.n.
e. Maan kirjallisia ja taiteellisia
harrastuksia ja saavutuksia kos­ketellaan
vain ohimennep (enim­min
suomalaista arkkitehtuuria)
ja henkilöllisyyksiin ei kajota
ollenkaan. Kirjoittajat ovat siis
tunnollisesti pysytelleet alallaan
ja julkaisun tarkoituksen puit­teissa,
luoden ainoastaan kuvan
Suomesta sellaisena kuin se mat­kailijan
silmiin esiintyy silloin
kuin hän varsinaisia latuja myö­ten
kulkee sitä muutaman viikon
ajan katselemassa. Kaikki kir­joitukset
ovat kuitenkin myötää
tuntuisia' ja runsaasti edullisem­pia
kuin päinvastoin. Kirjoitta-jain
huomiokyvyn terävyydelle ja
huumorin höystämälle hyväntah­toisuudelle
' joutuu suomalainen
lukija antamaan kiitollisen tun­nustuksen.
^
On tarpeetonta selittää miten
suuri merkitys tuollaisilla kirjo-tuksilla,
kun ne esiintyvät hie­nossa
laajalle leviävässä julka^^
vähän mahdollisuutta muun työn
löytämiseen.
Ainoa siirtolaisille tarjolla ole­va
vakinaisempi ansio on metsä­työ,
mutta sitäkään ei aina ole
saatavissa. Lokakuussa vilkas­tuu
toiminta metsissä ja sitä
jatkuu maaliskuulle saakka.Maa-liskuussa
ja huhtikuussa saapu­vat
metsätyöläiset takaisin kau­punkeihin
ja silloin alkaa oikea
työn perässä juokseminen. Lo­puksi
eivät, kaikki metsäkämpil-läkään
työskennelleet voi saada
ansiota. Työvoiman tarjonta ja
kysyntä määrää työpalkat, ja en­nenkuulumattoman
suuri työvoi­man
runsaus on suuresti niitä
huonontanut, pari vuotta sitten
maksettiin metsätyölaisille Cana­dassa
noin 80 dollaria kuukau­dessa
selcä vapaa ylöspito. Nyky­ään
saa tuskin puoltakaan siitä
paikasta. Työstä maan eteläi­simmissä
osissa maksetaan 25—
30 dollaria kuussa yiiiiä ylöspito.
Visseissä tapairksissa voi saada.
35 dollaria ja siitä ylikin, mutta
silloin onkin "kämppä" 30—50
pidättäytyä. Useimmissa tapauk­sissa
aiheutuu siitä suuria ; han­kaluuksia,
ilmitullessa vankeusr
rangaistus ja kotimaah.än lähet­täminen.
Onpa sattunut sellai­siakin
tapauksia että henkilö, jo­ka
on Yhdysvalloissa asunut
kymmeniä vuosia ja kotimaassa
käytyään pyrkinyt takaisin Ca­nadan
kautta, on tullut .käänny­tetyksi
takaisin rajalta, ellei hä­nellä
ole ollut Amerikan kansa-laispapereita
tai Amerikan kon­sulin
viseeraamaa passia.
o 0 «
Ylläoleva 'kuvaus Canadan työ­oloista
pitää pääkohdissa paik­kansa.
Luonnollisesti talven an­siot
metsätöissä riippuvat ensi­kädessä
työntekijästä itsestään.
Metsätöihin tottunut suomalai-nen
ei tyydy 30 dollarin kuukau­sipalkkaan,
vaan ryhtyy urakka­töihin'
ja nostaa keväällä varmas­ti
suuremman kuin lOÖ dollarin
lopputilin ja on toimeentulon
puolesta turvattu eteenkinpäin,
ellei ryhdy talven ansiota tolkut­tomasti
tuhlaamaan -— kuten va-'
litettavasti sangen usein tapah­tuu.
Canadaan helppoja hommia et­simään
lähteneet ovat useimmis­sa
tapauksissa tulleet huomaa­maan
erehdyksensä. Maanvilje-
Yhteys Pohjoismaiden Yhdyspankin kanssa.
Mahdollisimman pikainen toiminta.
'm
m K
s
M
hi
iH
M
m
lähettäessänne ottakaa huomioon, että allekirjoitta­neella
on joka päivä tiedossa Suomen rahan todel­linen
arvo ja voi niinollen maksaa aina päivän kor
keimman kurssin rahalähetyksistä.
^XTRSSI ON TÄNÄÄN CT
I
SUOMEN MA££KAA CANADAN DOLLAEISTA,
Kaikki lähetykset osoitetaan pestin kautta, joa säh-kösanonialähetystä
ei erikoisesti vaadit». Sähkötys-maksu
ön $3.00 seuraavassa lueteltujen lähetysku­lujen
lisäksi. Lähetyskulut rahalähetyksille on
40c summille $40.00 asti, 50c summille $50.00 asti,
75o. summille $100.00 asti. Jokaiselta seur^valta sa­dalta
25c.
Tiedustelkaa erikoiskurssia isoille lähetyksille.
Läöieitaessanne rahoja tulee 7astaanottajBh ja
lähettäjän nimet ja osoitteet kirjoittaa hyvin, tar­kasti.
?c r * ' : .'
A
1&
PORT ARTHUR, ONT.
tai: 518 St. Oatharlne St., West, Montreal, Que.