Vapaus, October 2, 1924

              Torfitaina, lokak. 2 p. — Thcr^ Oct gnd, 1924
m
1.
nismia vastustajain täytyy vetäy­tyä
ianjmioorLsa. Heidän piireis-iään
on Jo tällä kertaa hsvaittavis-sa
lymyämistä sekä perääntymisen
merkkejä. Se myrkyllinen hyökkä­yksen
kärki, joka heidän taholtaan
on teolHsuusanionismia vastaan
TeoUisuusunionismi
estyminen
I
'•m
n: Siitä saakka kun ihmiset ovat | kapitalistisia tuotannon harjoitta^
Jieskenään jakautuneet erilaiseen 1 vastaan. Niissä ilmeni voimakas
yhteiskunnalliseen asemaan ja hei-m
m
i
^1
M
hi
m
m
VM
i l
lm I
ei
#
dän keskuudessaan on ilmennyt ris­tiriitoja,
niin niiden ratkaisuissa, tai
muis<a erikoisesti voimia kysyvissä
ponnistuksissa on tapahtunut kes­kinäisiä
liittoutumisia. Yleisesti
kautta aikain on aina ilmennyt, et­tä
olemassaolon taistelu, itsesuoje-luksen
vaisto, on pakoittanut hei.
kommassa asemassa olevat ihmiset
yhdistymään tai kuten tänä päivä­nä
sitä sanotaan, järjestymään, ol­lakseen
voimakkaampia puolusta­maan
etujaan. Varhaisemmilta
ajoilta, yhteiskunnan eri aikakausis­ta
nykypäiviin saakka, ovat nämät
suhteet ilmenneet samalla tavalla.
Eniimäitet jär jeatöt.
Työväenliikkeen historiassa, sen
kirjallisuudessa, puhuttaessa ajasta
ennen varsinaisen palkkatyöväes­tön
syntymistä ja olemassaoloa,
jjiinkin aikaiseen, kuin 11 ja 12 :s-ta
vuosisadalla mainitaan suoranai­sia
järjestöjä olleen olemassa, jot­ka
tunnetaan: Ammattikuntina ja
Kisällijärjestöinä. Nämä järjestöt
ovat saaneet sijansa työväenliik-
. kecn kirjallisuudessa, aivankuin jär-jestymisliikkeen
esivanhempina,
huolimatta siitä, että ne olivat ole­massa
ennen teoUisuuskapitalismin
aikakautta.
Ammattikunnat syntyvät kaikki,
en käsityön tekijöiden, mestarien,
uekä sällien järjestöiksi, joissa he
yhdistyivät taisteluun feodalista
mäaylimystöä vastaan. Kisällijärjes-töliike
syntjnl myöhemmin sällien
järjestoksii jossa Ballit yhdistyivät
taisteluun mestareita ja heidän jär
jeBtojään,i ammattikuntia vastaan,
joifeal ne lopullisesti mubdostuivat.
Mania järjestöt syntyivät kasiteolU-Äiuw^
ja aikana/ elivät ja
SniljoSftlvat sen aikana, Vsekä hävi-ityötcöllirauaeh
hjlviön mu-kank/
räita^aivanä^iie historian leh-
(^oi^JoysA^ käsitteen
totuuksia siitä, että taloudellinen
elltmä, tuotantosuhteet, kuhakin ai-kanal;
oi^t määr^^ ihmisten kes­kinäiset
suhteet, niiden järjestymi­senkin;
Kuinka tärkeSli Ja merki-tyksöllistä
osaa nämä järjestöt
«sitti^Ät •: yhteiskuhnaljiseen kehityk-
«een lialideti, aitä el ole tässä tar.
Icoitus kuvata.
kohdistettu,' katkailee tuon tuosta.
Ja ennen kaikkea on syytä kohdis­taa
katseensa järjestönsä taistelu-kärkeen
ja estää sen tylsyttäminen.
tä kun työväenliikkeessä on aseet
tylsytetty, niin on se tapalrtnirat
ulkopuolisen aineksen, eikä työväes­tön
itsensä taholta. • Harka^askei
toiminnassa on monenkertainen
tappio edellisiin verrattuna, sillä
me lähenemme nopein askelin histo­riallisia
tapahtumia, jotka tulevat
olemaan merkityksensä puolesta ih­miskunnan
suurimpia mitä koskaan
Runsaat kokemukset toteavat, et- on tapahtunut.
Eräs politian kpövoiina
Suuri sota ei ollut tarpeellinen I Yleispiirtein puhuen, liikenelämä!
le
-} Palkk«l)r5v«e«toB jirjettyinioen
, Käsiteollisuutta seurasi verstas-teollisuus,
käsityö- ja koneteollisuu­den
väliaste; kohottaen käsityön sen
V r huippuun^ , KoneteoUi-
;'^^;fiuui!^ yhdiste pit­källe
kehittyneeseen käsityötuotan
toon, vaikutti ratkaisevasti yhteis­kunnalliseen
tilanteeseen. Teknil
linen ja yhteiskunnallinen työnjako
m ' saivat laajasti, kehittyvän luonteen.
Järjestyvä Ja määräävä voima erosi
;^ tbimiBe^
iv estosta, jote^^ väliset suh­teet
jyrkkenivät, lähtien siitä Juur­tumaan
nykyinen kapitalisti. Ja työ­väenluokka.
Työvoima muuttui ta«
^ ; kapitalisti alkoi osta­maan
kuten tehtaassaan tarvittavia
raaka-aineita, niin : halvalla kuin
mahdollista, sillä tuotantoa harjoi-
; teWan yliarvon, eikä ihmisten tar­peiden
tähden. •
Koneteollisuuden yksinkertaistut­taessa
työn, sai. tuotanto työvoi­mansa
työläisistä ja vieläpä naisista
j a lapsistakin. Työvoiman tarjon-
^ ta lisääntyi suuremmassa määrin,
liduin sen kysyntä. Joka aiheutti k i l ­pailun
; työvoimamarkkinoilla. Se
puolestaan vaikutti palkkojen ja
elintason laskemiseen, sillä voiton-himoinen
kapitalisti alkoi niitä pol.
kea armotta.
Tämänlaisessa puristuksessa ol-
Ifessaan työläiset yksilöinä olivat ky­vyttömiä
itseään puolustamaan.
Asemansa pakoitti heidät järjes­tymään.
Ensimäinen ja alkuperäi­sin
palkkatyöväestön Järjestyminen
«li tilapäinen lakko, vaan myöhem-min
18:sta vuosisadan alkupuolel­la
4ai järjestyminen pysyväisen
muotonsa ja kehittyi siitä
-AmmatUnnionistinea liike.^
= : Ammattiunionismi, sen alkuaikoi­na
Englannissa ja Yhdysvalloissa,
joissa maissa se ensiksi syntyi ja
kehittyi, oli tehdastyöväestön. it-
; £ensä alkamaa itsenäistä taisteluKi-kettä.
Jäijestymisen alkuperäisyy-destä
Ja yaillinaisi}udesta huolimat-luokkaviha
ja vieläpä luokkatietoi­suuskin.
Niiden avulla kävivät työ­läiset
voitokkaita taisteluita.
Niiden käymien taisteluiden ku­vaamiseen
tässä ei ole tilaisuutta,
sen sijaan kiinnitämme huomiota
ammattiunioiden taantumiseen.
Alunpitäen ammattiunionistisen
liikkeen johdosta taisteli kaksi eri­ävää
käsitettä: Pikkuporvarillisuus
ja työväestön itsensä taisteluun
perustuva pyrkimys. Pikkuporva­rillisen
hengen läpitunkemat, käsi-työaikaan
takaisin ikövöivät käsi-työmestarit,
näkivät koneteollisuu­den
/hävittävän , heidän ammattinsa
ja erikoiskäsityötaituruutensa. He
eivät käsittäneet teollisuuskapitälis-mia
oleellisesti yhteiskuntajärjestel­mään
kuuluvaksi. He taistelivat
vimmatusti koneteollisuutta vastaan.
Ammattiunionistisen liikkeen joh­toonkin
he pyrkivät tarkoituksella
taistella sen kautta omien ryhmä-etu
jensa säilyttämiseksi, siten pyr­kien
horjuttamaan sen varsinaiselta
taistelupohjaltaan.
Edellisten lisäksi, myöhemmin tä­tä
tehdastyöväestön itsenäistä lii­kettä
vastaan, alkoivat taistelemaan
kaikenlaiset porvarillisten koulu­kuntain
reformistit Ja yhteiskun­nalliset
puoskarit, .Seuraus siitä
olikin tuhoisa nuorelle työväenliik­keelle,
Jolla ei ollut kokemuksia ta­kanaan.
Se vajosi pikkuporvarilli­seen
liejuun, taantuen Ja luutuen
sairaus- Ja hautausapurenkaiksi, y.
m. kiteytyneen luokkataistelun Jar­ruksi.
Näin palkkatyöväestön itsensä al­kama
luokkataisteluKike suistettiin menneen vuosisadan ajalla levännyt
radaltaan reformistiseen rämeik- j^män hiiliperinnön varassa;» (E.
osoittamaan ajatteleville ihmisille
suuntaa, mihin taloudellinen tuuli
oli puhaltamassa. Jo niinkin ai­kaisin
kuin vuotena 1910 näkivät
Suur-Britannian harkintakykyisim
mät valtio- ja liikemiehet mitä oli
tulossa.
Nykyaikainen brittiläinen valta­kunta
oli rakennettu kivihiilen va­raan.
Eräs kirjoittaja on erittäin
sattuvasti sanonut että: Imperia­listisen
Britannian ylivalta ei ai­heudu
sen laivojen tonnimäärästä
ainoastaan, muttia myöskin sen mo­nopolista
polttoaineisiin.
«Kiitos niille lukuisille hiiliase.
mille, joita Britannia on f siroitei-lut
maailman kaikille höyrylaiva-reiteille,
ei yksikään laiva, sotalai­va
tai kauppalaiva, voi liikkua me­rillä,
paitsio Britannian armosta.
Britannian hiili lisäksi takaa sor.
laivoille, suurille ja pienille, maas­ta
ulos . lähetettävän lastin, jclle
varmasti löytyy ostaja missä maas­sa
tahansa. Siten voivat bri';i:iru-set
laivat aina lähteä kotimaastaan
lastiruumat täysinä — suotuisa
asianhaara, joka tekee niille mah­dolliseksi
myöntää alhaisemmat
rahtimaksut paluumatkallaan kuin
minkään muun maan laivat vofvat
myöntää. Tästä syystä, EnglantJin
lähetetystä kauppatavarasta mak­setaan
alhaisemmat : kuletusmak-sut
kuin toisiin maihin lähetettä­vistä
tavaroista ja Englannin teol­lisuus
hyötyy vastaavassa määrässä
tästä erikoisedusta raaka-aineiden
ostossa ulkomailla. . Tämä on se
suuri etuisuus brittiläisessä kamp­pailussa
kansainvälisten markkinoi­den
valloittamiseksi ja voitanee sa­noa,
että Englannin koko , kommer-siaalinen
ja teollinen hyvinvionti on
köön. Kapitalistit agentteineen, pd-litillisine
sptkijoineen onnistuivat
tylsyttämään taistelun terän ja kär.
jen. -v^" V>''• ••-. /
Vertaillessamme näitä historialli­sia
; tapauksia tämänpäiväiseen
palkkatyöväestön liikkeeseen, '. jär­jestymiseen
ja taisteluun, on meillä
niistä paljon huomioon otettavaa.
(Erikoisesti juuri tällä kertaa, sillä
yhteiskunta on ajautunut raurroS-tiianteeseen,
hakee ratkaisuaan ; Ja
ratkaisevan- leikkauksen tulee suo*
rittamaan teoUisuustyöväestÖ. Jo
menneisyydestä, runsailla kokemuk*
silla on todistettu, että koska ja
missä tahansa, työväestö liikehtii
ja taistelee itsenäisenä, ilman työ­väestön
ulkopuolelta yhdistynyttä
Johtoa, ovat taistelut muodostuneet
työväestön etukysymyksen mukai­siksi,
joissa ainoastaan voiman laki
on määrännyt voiton tai tappion.
~ TcoUisunaunionismi.
Sama välttämättömyyden laki, jo­ka
on pakoittanut työväestön jär­jestymään
eri aikakausyia tuotan­tosuhteita
vastaavalla tavalla, ku­ten
edellä kerrottu, pakoittaa. myös­kin
tänä päivänä työväestön suur.
teollisuuden mukaiseen Järjestymi­seen.
Sitä seuraa eroittamatto-masti
teollisuusunipnistinen liike,
ollen se tuotantosuhteiden synnyttä­mä
ja sen vastustaminen on samaa
kuin työväenliikkeen hävittäminen.
• TeoUisuusunionismin, kuten ai­koinaan
ammattiunionisminkin kat-kerimpana
vastustajina ovat olleet
yhteiskunnalliset puoskarit Ja op­portunistit.
Juuri tämän aineksen
taholta työväenliikkeen minessä, on
kylvetty katkeraa vihaa ja ennak­koluuloja
teollisuusunionismia vas­taan.
; Mutta työväenliike, mikä on
olevien olojen pakotuksesta syn­tynyt
ja jonka juuret juontavat yh­teiskunnallisen
elämän perustuksiin,
tuotantolaitoksiin, ei häviä, eikä
lakkaa olemasta, ennenkuin ne syyt,
jotka sen synnyttäneet ovat, pois­tetaan.
Se kestää kritikin, ankf-
.rammankin arvostelun, hyökkäyk.
set ja tuiskut, koska se on tiiviisti
materialistisella pohjalla, kuten on
teollisuusunionismi. Sillä on var­ma
elinvoimaisuus siihen asti, kun­nes
tuotantosuhteet muuttuvat toi­senlaisiksi,
kehittyvät korkeammalle
kuin mitä ne ovat tänä päivänä.
TeoUisuusunionismin ollessa näin
järkkymättömällä pohjalla suurte­ollisuudessa,
täytyy sen vihamies-ten
ja sitä vastaan hyökkäävien,
olkootpa he sitten kapitalisteja tai
työväenkysymyksellä teeskenteleviä,
lannistua joko ennemmin tai myö­hemmin.
Kapitalistit nujerretaan
voimalla taistelussa, ja työväestön
ijEbertin La Grande Review'ssa;
Living Age, nid. 311, sivut 693-4.)
Vuotena 1910 oli jo ilmeistä kau­konäköisille
ihmisille ' että maan,
meren j a ilman kontrolli tulevaisuu­dessa
tulisi seuraamaan ölyn kon­trollia
—- aineen, joka on «kalliim-piarvoista
. ja täydellisemmin mää-räysvaltaista
kiertolähtemme ylitse
kuin itse kulta.» («La Lutte Mon-diale
pour le Petrol.» Pierre I'Es-pagnol
de la Tramereye. Paris,
saatavissa olevat tunnetut ö
jyvarastot käsittävät yhteensä vä­hän
enemmän kuin 40 -biljoonaa
tynnyriä. Tästä kokonaismäärästä
lasketaan Pohjois-Amerikan , osal e
12,5 biljoonaa tynnyriä (Yhdysva
loissa seitsemänbiljoonaa, Meksi
kossa viisibiljoonaa ja Canadassa
puolibiljoonaa); Aasiassa lasketaan
olevan 10 biljoonaa tynnyriä, josta
kuusibilJoonaa on Persiassa ja Me
sopotamiassa; Etelä-Amerikan osa
le lasketaan 10 biljoonaa tsmnyriä
(kolmebiljoonaa Aigentinassa ja
Boliviassa, kuusibiljoonaa Colom
biassa, Venezuelassa ja Perussa
Venäjän osalle lasketaan kuusibi
Joonaa tynnyriä. Jäljellä oleva osa
jakautuu Itä-Intian, Balkanin, Pi
lippiinien, Austraalian y. m. osalle.
Suurin osa maailman öljystä on
keskittynyt varsin harvalukuisille ja
suhteellisesti pienille maa-aloille
Europassa olevat öljjrvarastot si
jaitsevat melkein kaikki mantereen
kaakkoisessa kulmassa.
Vuotena 1910 ei brittiläinen va
takunta ollut öljyvaltakunta. Siltä
päinvastoin huomattavasti puuttui
öljyä. Britannia oli ilmeinen maa­ilman
vaitijatar, mutta täysin yh­deksän
kymmenesosaa maailman
öljyvarastoista sijaitsi sen alueiden
ulkopuolella. Hankkia valtakunna
le riittävät öljyvarastot olisi kau
punkäynnillinen sekä diplomaatti
nen mestarisivallus.
Alunpitäen oli ilmeistä, että brit­tiläiset
eivät voineet toimia avoi-niesti
herättämättä kilpaili jainsa
huomiota. Sen vuoksi he ryhtyivät-kin
toimeen monien eri naamioiden
takana. Shell Transport-yhtiötä
esimerkiksi, joka otettiin helme
suojelevaksi verhoksi, käytettiin
agenttina öljykontrollin saamiseksi
brittiläisille idässä. Royal Dutch
yhtiöj jota näennäisesti kontroUee-rattiin
Hollannista, muodosti toi
sen mieluisan verhon. Mexican
Bagle öljy-yhtiö hoHi Pearson-ryh
mäh liike-etuja. MeKsikossa. Muu
tamien vuosien sisällä olivat nämä
yhtiöt saaneet tärkeitä öljymyön
nytyksiä Rumaniassa, Venäjällä
•Califorhiassa, Oklahomassa, Texa­sissa,
Trinidadissa, Meksikossa, Hol­lannin
Itä.Intiassa ja Egyptissä
Niiden liike-etujen näennäinen eri-suuntaisuus
teki mahdolliseksi brit-
La Vie Universitaire, 1921, .sivut . ... . ..
16.17.) Sen vallan edessä, minkä Jilaiselle amirahteetille antaa viit-öljy
antaa omistaalleen, kaiken
muun V täytyy antaa perään. «Ei­vät
armeijat : laivastot, raha, eikä
edes itse koko väestökään merkitse
mitään verrattuna öljyn puuttee­seen.
» (Sama teos, sivu 100.)
Brittiläinen valtakunta oli raken­nettu
hiilen varaan. Sarja yksin­kertaisia
keksintöjä, tehty suurim­maksi
osaksi vuosien 1900 ja 1910
välillä, oli asettanut öljyn hiilen
asemasta teollisuuden tärkeämerki-tykselliseksi
polttoaineeksi. Suur-
Britannialla oli runsaita hiilivaras­toja,
arvioitu 189,553 miljoonaksi
tonniksi, käsittäen noin neljännen
osan koko Europan varastoista.
Mutta sillä ei ollut öljyä.
taus siihen suuntaan, että itsensä
turvaaminen vaati brittiläisiä otta­maan
osaa öljytuotannon kehittä­miseen.
Täniänvuoksi ^asetettiinkin
hallitusmahti Burma öljy-yhtiön ja
Anglo-Persian öljy-yhtiön taakse
Niin nopeasti toimitettiin tämä työ
että maaliskuussa, 1920 oli sir E
Mackay Edgar, tilaisuudessa anta­maan
haastattelun London Timesil­le,
jossa hän lausui:
. «Minä voin Sanoa, että kaksi
kolmattaosaa avatuista öljykentistä
Keski- ja Etelä.Amerikassa on brit­tiläisissä
käsissä. MäärääA^ Ja to
dellisuudessa ylivaUainen enemmisi
tö myönnytyksistä Guatemalassa,
Hondurasissa, Nicaraguassa, Costa
. Ricassa, Colombiassa ja Ecuadoris-
Kauppa, ylivalta mereUa, vakuu- sa on Britannian alamaisilla...
Shell-ryhmä omistaa yksinomaisesti
ja kontrolleeraa öljyetuja Jokaisel­la
tärkeällä öljykentällä maaiknas-tus,
pankkiliike, varmuus raaka-aineiden
saannista edullisilla eh­doilla,
sijoitettavat vararahastot —
kaikkien kohtalo oli kysymyksessä.
Ilman öljyä joutuu Britannia kaik.
ki nämä meuettämään öljyrikkaille
kilpailijoilleen. Britannian talou­dellinen
asema oli kriitillinien. Muu­tamat
miehet, hiiden joukossa ol­len
sir Marcus Samuel, Shell Trans-portryhtiön
puheenjohtajaa, loordi
Covfdray, Pearson-ryhmän liike-etu­jen
esimies, loordi Cudzen ja sir
John Oadman, ryhtyivät toimeen
äänettömästi ja tosibrittiläisellä in­nolla.
6. PelBstaJcaa valtakaota!
ta oli toimina kohdistettu suoraan ystävinä esiintyvien teollisuusunio- Missä sitten on maailman öljy? ilman öljyteoUisuuk^
Koskaan ei ole brittiläinen neu-vokkuus,
strategia ja rohkeus ollut
terävämmän koetuksen alaisena.
Koskaan ei ole Britannian kerskai.
lu kyvykkyydestään huolehtimaan
itsestään tullut paremmin oikeute,
tuksi.
Brittien saaret ovat öljyköyhät
Ottamatta lukuun muutamia vähä.
merkityksellisiä liuskasaviöljy-sijoit-tumia,
ei niillä löydy liike-elämäs­sä
käytettävää öljyä. *Sama pitää
paikkansa koko luoteiseen Europaan
nähden. Luonto ei ole varustanut
nykyaikaisen industrialismin kes­kustaa
riittävällä Öljymäärällä tyy­dyttämään
sen tarpeita edes yhden
kuukauden^ ajalla vuodessa.
sa, mukaanluettuina Yhdysvallat,
Venäjä, Hollannin ItäJntia, Ruma-nia,
Egypti, Venezuela, Trinidad,
Intia, Ceylon, malajilaiset valtiot
pohjois- ja etelä-Kiina, Siami, Ma-lakka-
niemen siirtolat ja Filippiinit.
^ "*Jos heidän öljynkulutuksensa
jatkuu suhteellisesti nykyisen ku­lutuksen
kanssa, niin kymmenen
vuoden kuluttua ovat amerikalaiset
pakoitetut tuottamaan maahansa
500 miljoonaa tynnyriä öljyä vuo­sittain,
kahden dollarin hinnalla
tynnyriltä — erittäin alhainen nu-mero
— ja se merkitsee biljoonan
dollarin maksamista vuosittain, jos­ta
suurin osa, jollei kaikki, tulee
löytämään tiensä brittiläisiin tas­kuihin.
»
Osoitettua niitä suunnattomia ta­loudellisia
etuisuuksia, jotka britti­läisillä
ovat hallussaan seuraukse­na
tästä tilanteesta, lisätään yllä­mainitussa
lausunnossa: «Brittiläi­nen
asema on vaUoittamaton.»
Kymmenen vuotta aiksemmin ei
Britannia kontroUeerannut öljyä
juuri ollenkaan. Vuotena 1920 oli
se siinä suhteessa riippumaton tol-
Sista maista, Amerikan öljykent­tien
nopeasti tyhjentyessä tulevat
brittiläiset edut hallitsemaan maa-
Kaleva Suomalainen AptepVi
KaikM meidän suomalaiset kotOaäkkee^le ovat Vva; imicf^
Suomen yliopistossa käytännössä olevain opDikirlain^S!^
sekä.E, a K Nymanin erikoiskatsannon a f S Ä
me ainoastaan pariiaita rohtoja valmistukseemme.
K U M M I T A V A R O I T A
Koomavcsipossia, hinta $lJ2S,
»2,00, $3.00, 14.00 ja »6.00.
Kanmavesipassia letkuja, k i a -
U . ........... $1.00
Baisknja naisille, hinta |8.S0
Buiskaja miehille, hinU fl.OO
Raisknja lapsille, hinta . .35
Eorraruiskuja, hiata 85
Nenäruisflcuja, hinta .... JS
VarmDOfleaioeitä naisille, j i n -
•tÄ •«•••••••••••••••••••••••••.,•« ^3*60
Varmansesineitä miehille, hio-
$3.00 tus.
Kääreitä, plaastaria y.m.
HaaTapnmpulhi 25e, 40e, 75e.
$1.50.
HaavakääreiU 1» 20e, f 26«
Exxemasalvaa, hinta ........ -76
Hoffman ain tippoji, sydän-altukipQaB
.60 Ja $ 1 4»
Sdkiplaastaiia
BtBtapIaastana
|f ^imnii»pi«f ft^f*g
Eetteritirpittii, Tskäia
heageaahdittokseea ^
Balvausvettä. hinta
HiusSIJyä. hinta
Haramastippo;-!, hinta
Hammaskittiä, hinta
. .M
-6$
iJ
M
.25
. I f
Hammasharjoja, hiata SSe,
40c, SOc ja 75e.
HemoroidesalTaa. hiato .Ti
Hajupibkaa, hinta 25e nnasf
Intinlinjamenttia, hinta .... .61
Snellmannin koliikkitippoja .50
Karafert^inaa, hinta . . . .50
KamferttiöIJyä. hinta ........ ,50
Emätipppja, koliikiin Ja syd&n-alnskipnun,;
hinta- ........ .60
HamMa^olverU, . S i ja iOe.
Iboaalvaa. hmta
j M i f e r t t i . . kuirairSr^
Kamferttilinjanieattit *5
Kommiplaastaria H . «?
Kolmenlaisia tippolt "
I/tnlinjamenttia
Mikstura Simplekg"
^ r v i n tippoja
rarranajosaipuoitt
Wmntil«rlijryiaät ys..F..u. lverU
Pnnnoljyä _
P°^f*5t« ^.Norjan " b ä ; - ^
^«ljya,^_hmta 50c j . ^
Prmssmtippoja ....... '^S
Preserveeraavia tippoj,'7 ta
Riigabalsamia .... H
Sflmävettä ,..
SOmäsalvaa .
•tt
M
M
a
M
Sun- Ja hammaävetii
41
i l
T i l a l k u »«nti B S k d M t t o l e . VMOm mm «aaUTuia k a i k kU Sooa*». Cmnmdm» j , A««4.
kmm fiakkeiti, kammitovaroita. •HukMraMaMiafeja jr.»; M * aakMmm* p M t i r d u » l ^ u ^
$5.00 tei «iti isomnbta t i l a o b b t a . Erikeialiibtlucttelot asiamMkiUe.
168 So. Algoma St
W. A. CAELET.
OndstnJa }a apteekkari.
Port Arthur, Ont
K. a X NTMAH, Snomesui j . Canadasa»
tatkianoB saorittannt apteekkari <
TÄSSÄ O N UUSI K E I N O V A P AU
T U A LÄÄKÄRIN K U S T A N.
N U K S I S T A
Jollette tunne itseänne aivan ter­veeksi,
niin tulette hämmästyksellä
huomaamaan kuinka pian tämä lää­ke
saa teissä aikaan parannuksen.
Tuhannet henkilöt käyttävät tätä
lääkettä ja saa se heissä ihmeitä
aikaan. Se on miellyttävää nauttia
sekä tuottaa pikaiset tulokset.
Jos tunnette itsenne väsyneeksi,
heikoksi, hermostuneeksi: ettekä voi
nukkua öisin j a olette enemmän vä­synyt
noustessanne aamuisin kuin
maata mennessänne, niin käyttäkää
tätä uutta lääkettä, Nuga-Tonea.
Ei ole olemassa mitään yhden ar*
voista lääkettä huonoa ruuansula­tusta,
ruokahalun puutetta, umpi-tautia,
päänsärkyä, pahanhajuista
hengitystä seka tahmaista kieltä
vastaan. Nuga-Tone palauttaa lujat
hermot ja lihakset, tuottaa rauhal­lisen
ja. virkistävän unen sekä kii­hottaa
Imaksan, munuaiset ja suo­liston
toimimaan luonnollisella ta­valla.
Menkää lähimpään rohdoskaup­paan
ja ostakaa pullo Nuga-Tonea.
Nauttikaa sitä ohjeiden mukaan
muutamia päiviä ja jollette tunne
tseänne paremmaksi, niin palaut­takaa
jäännös lääkkeestä samaan
rohdoskauppaan Ja te saatte rahan­ne
takaisin. Nuga-Tonea myydään
aina sillä nimenomaisella takauk-,
sella, että jollette ole tyytyväinen'
sen aikaansaamiin tulokisin; niin te
saatte rahanne takaisin. Miksi?
Seniähdeh, että sen valmistajat tie­tävät
sen vaikutuksen tällaisissa ta­pauksissa
ja sen vuoksi vaativat
kaikkien Jälleenmyyjien palautta­maan
rahanne takaisin jollette ole
tyytyväinen.
Kaik|cien rohdoskauppojen suo­sittelema,
takaama ja myymä lääke.
SAULT STE H A R I E N SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE
ANGDAN L£IPURILI1KKEESTA
27 ALBERT ST. EAST. — PHONE 1230-J.
Cilaukset toimitetaan nopeaan. — Kirjeosote (FINNISH BAKEBY
SUOMALAINEN KAUPPA
Kengille ja vaat^ukselle. Suosittelee kannatusta heimolai-
Biltaan.-Kauppa siJaitseKy^^^^^^^
Vf. N.' JANAKKA
302 Albert St., W. Soo, Oatuia
Kasvo kermaa, Iho puuteria y. m., y. m
Kaikki parhaita ja viimeisimpiä valmisteita.
NUTSONS DRUG STORE,
Cor. Gore & Albert Sts. SAULT STE. MARIE, ONT.
Ukraina aikoo ostaa
1,000 hevosta Ca-nadasta
Calgary, Alta. — Ukrainian hai-;
itus on aikeissa ostaa 1,000 hevos­ia
Albertasta ja Saskatchewanista.
Tullaanko kauppoja tekemään riip­puu
siitä-josko Ukrainian hallitus
voi antaa luotettavia takauksia
maksukykyisyydestään ja toiseksi
osko hevosten kulettaminen täältä
Jkrainiaan voidaan tyydyttävästi
. ärjestää.
Ukraina on montrealilaisen Hep-burnin
valtuuttanut tarjoamaan he
vosista ainoastaan 35 dollaria kap­paleesta
Odessaan lähetettynä. Nyt
n kuitenkin huomattu että yksis­tään
kuletus ja ruokinta tulisi mak­samaan
&5 dollaria kappaleelta.
KauppamahdoUisuuksille on tässä
noussut ensimäinen vastoinkäymi­nen.
Tuleeko kauppoja syntymään
vaiko ei, nähdään tuonnempai^a;
Yksitään Albertassa on yli 25,000
sellaista hevosta jotka kelpaisivat
Ukrainiaan ja joita ei täällä tarvi­ta.
Sam Matsonin SAUNA
Avoinna joka arkipäivä.
SOS Albert St., W .
S A U L T STE MARIE, ONTARIO.
Leipää
ja leivoksia tarjoamme summissa ja
vähittäin kovaa leipää j a korppuja
lähetetään . pyydettäessä.
S T E E L T O N B A K E R Y /
Puhelin 789 J .
Matti Ketola.
304 Wellington S t W. Soo, Oat.
E R I K O I N E N HUOMIO A N N E ­T
A A N S U O M A L A I S I L LE
Dr. A. B. WEST
SeUarankatohtori
Tarkastetaan X-sähkisädekoneella.
217 GIoace»ter S t ' Soo, Ont
' — Phone ,1806 —
Kymmenen vuoden kokemus «no-malaisten
keskuudessa.
U H E L I N V E R K O N L A A J E N T A -
M I N E N POHJOIS-SUOMESSA
Ensi vuoden menoarvioehdotuk­seensa
on hallitus ottanut puhelin-
"ohtojen rakentamista varten Poh-ois-
Suomeen seuraavat m^rära-hat:
•
Kuparin kaksoisjohto Turtolan
-r-Kolarin välille, 85 km., 300,000
mk.
Samoin Oulun-^Pudasjärven va­le,
101 km., 500,000 mk.
Gore St Apteekki
Uikkeita, toUettitarpeita, sikaareie
ja Mgaretteja.
lääkäri palveluksessa.
Me valmistamme je kehitämme o l ­meja
24 tunnin slsänä.
Suomalainen kaiqipa-apulainen.
H, S. Boehmer
Kemisti ja Apteekkari.
SAULT STE MAEIE, ONTABIO
BARNES DRUG CO.
Saomelaineb Ulkolihety* aptMUi
Canadan Soossa
Ainoa Sooiaa oleva »ptMkU, jo­ka
ilmottae Vapaudetia.
McFadden&McllaD
Asianajajat, lakimiehet, sotviot
Konttori:
SAULT STE. MARIE, ONT.
Uriah McFadden. K. C
E. V. McMillan.
S A U L T S T E M A R I EN
Suomalainen Osuus­kauppa
välittää kaikenlaista enäOnokan ni»-.
katavaraa sekä ka&enlaista eläin­ten
rdhua. Linjalla olijat tehkää os-tokäenne
osntuJkanpasta. '
369 WeUingliton S t , West Ont,
Can. ~ Telefooni *1810 F .
WiIIaniette EM. Saaitärinn
varustettu nykyajan luontaisella ter-veyshoitovalineillä.
. Täydellinen X-lay
ja laboratori tarkastaa. Hnonii!
X-rau hoitoa syövälle, : kasvannai­sille
j a ihotaudeille.
Dr. Peter KAkko; O K A n n a K ^
^ D . C D.C
467 Willamette Blvd. Portland, Ore.
Puhelm WaInQt 6747 .
PARHAAT PEHMEÄT JUOMAT
saatte meiltä
Finnish Bottling Worb
V. Lähde, 326 Bloor St W.
Puhelin 1123 W Soo. Ont
SUOMI CAFE
332 Albert St. W. Soo, 0»uA-Riko
WslieB.
CharHe Häymen
AUTONAJURöJ^^
Phone 1157
354 Albert St W. Soo, Ost
MaelNNES » yT^Mdifi-
Lakimiehet. Asianajaja
363 Q B « » S»-»
B i * . . lainataan nalranffl»*
Jfiaiä taas'tu( I £8, j o i ^
haiken sen hä
I ihmiskunnan
Työväen dii
ei laonnollisest
riittävästi kiini
lisen tuotannoi
määriin, vaan
teltava vain k
aiin kapitalisini
tokset parhaita
fnyöhemmän aj
kansantaloudell
mällä pitäen li
sialistinen te
Taslaavine elim
•Mutta heti ••
työväen ruvett
ja keskittämää
ja sen johtoa,
mahdollisuutta
tuisaan ratkais
sa on otettava
Sillä sota ,pal
maissa mobilis
alettiin säänni
muodostamaan
[ mistä, jakoa, 1
ten. Muodostu
litessa valtio vj
aineilla, poltto
tilauksia, johti
ja jakoi tuott
ken.
mm